Viikon 45 sää vuonna 2013: Tavanomaista leudompaa ja kostean - vaihtelevan epävakaista; ajoittain kovia tuulia ja runsaita vesisateita (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 45 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakso oli koko ajan tavanomaista leudompi koko alueella ja lämpötilat pysyttelivät etelärannikolla - lounaassa koko ajan selvästi plusasteilla ja suurimman osan aikaa siitä reilussa +5 asteessa. Sisämaassa oli kylmempää, mutta melkein koko ajan lämpötilat pysyivät sielläkin pääosin +2 ja +5 asteen välillä; ainoastaan ke-to välisenä yönä sisämaassa oli paikoin n. nolla astetta. Näin ollen etelärannikolla kasvukausi jatkui vielä osittaisena. Leutoon säätyyppiin kuului jatkuvasti vallinneet etelän ja lännen väliset virtaukset, missä liikkui sadealueita ja kuurosateita; maanantaina oli viikon runsain sadealue ja siitä aiheutui suuria sademääriä paikoin tulvien kera: Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Etelärannikkopainotteiset runsaat sateet viikolla 45 / 2013 - Tulvimista Espoon Tapiolassa. Tiistaina oli puolestaan reippaiden kuurosateiden kera viikon myrskyisin matalapaine, jossa Varsinais-Suomesta Keski-Suomeen ulottuneella kaistalla syntyi myrskytuhoja: Yli 30 000 ollut ilman sähköjä - myrskytuuli piiskasi Suomea. Voimakkaasti tuuli myös sunnuntain yönä - aamuna ja la-su välisenä yönä myös satoi taas paikoin runsaasti. Ti ja la välisenä aikana aurinkoakin pilkahteli ja sateet olivat melko vähäisiä kuuroja. Tähän väliin sattui myös hyvin heikkotuulinen vaihe.

Euroopan mittakaavassa matalapaineet sateineen ja leuto sää olivat myös laajasti pääosassa jakson aikana; matalapainetoiminnan keskus oli aluksi ma-ti Fennoskandiassa, jonka myötä leudoimmat ilmavirtaukset ohjautuivat etenkin manner-Euroopan itäosiin ja Länsi-Venäjän eteläosiin. Tässä vaiheessa Britteinsaarille ja Länsi-Eurooppaan saatiin hieman syksykoleaa ilmaa. Lapissa - Uralilla vallitsi talvi; Uralilla melko kireinekin pakkasineen. Ke - pe aikana matalapaineen keskusalueeksi muodostui Islannin etelä-lounaispuoli, mikä alkoi ylläpitää leutoa länsi-lounaisvirtausta manner-Eurooppaan ja Fennoskandian eteläosiin; manner-Euroopassa syksykolea ilma siirtyi aluksi sen edellä idemmäksi. Mustanmeren yli Länsi-Venäjälle vallitsi samalla erikoisen leuto etelä-lounaisvirtaus, missä takakesää saatiin Mustanmeren pohjoisrannoille ja lopulta Jäämeren rannalla ja jopa Uralin talvi antoi periksi suojasäälle. Loppuviikolla matalapaine venyi Islannin eteläpuolelta Norjanmerelle ja toisaalta voimistuvan osakeskuksen kera Etelä-Skandinaviaan ja Etelä-Suomeen; tämän takareunalla uusi entistä koleampi syksyannos pääsi pohjoisesta Britteinsaarille ja manner-Eurooppaan sunnuntaina. Viikonloppuna myös Länsi-Venäjän leutous hellitti sen verran, että Vienanmereltä Uralille talvi palasi heikkona pakkasena. Lapissa sen sijaan leudontui hetkeksi, mutta Skandinaviaankin tuli talvisempaa ilmaa jo sunnuntaina.

Ruskan kokonaan päättymisen eteläraja eteni ko. viikolla jo Skandinavian eteläosissa ja Baltiassa sekä siitä Ukrainan tienoilta Mustanmeren pohjoisreunalle; siellä hyvin leuto sää toisaalta jarrutti ruskan loppumista. Manner-Euroopan itäosissa ruskaa oli hajanaisesti eriaikaisena eri puulajeissa ja länsiosissa oli monin paikoin kyseessä ruskan huipennus. Tosin eriaikaisuus eri puulajien kesken etenkin kaupungeissa oli vieläkin selvempää; osa puista oli jo varistumassa alastomaksi ja osa oli toisaalta lähes kesäsussakin. Ruskan päättyminen pitkittyy tyypillisesti tällaisilla alueilla useamman viikon mittaiseksi joulukuulle saakka. Välimerellä viileillä alueilla esiintyi jo myös varsin paljon ruskaa laikuttain, mutta toisaalta näillä alueilla on paljon myös ainavihantia puulajeja ja ruskaa voi olla pitkittyvästi lähes koko talvenkin ajan. Tulevat mahdolliset pakkasjaksot nopeuttavat manner-Euroopassakin ruskan päättymistä >> Jatkossa kavennan näistä ruskatilanteista mainitsemisia jollakin tavalla, mutten kuitenkaan vielä lopeta ruska-arvioideni esittämistä tältä vuodelta.  

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 4.11.2013: Skandinavian eteläpuoliskolle jäi matalapaine, mutta sen rintamasysteemi ylitti Etelä-Suomea hitaasti koilliseen ja sen yhteydessä pieni ja raju matalapaineen osakeskus siirtyi kaakonkulmaa viistäen Laatokan yli myös koilliseen. Toinen pieni matalapaine siirtyi Britteinsaarten eteläreunalta Etelä-Ruotsiin. Islannin länsi-lounaispuolella velloi uusi laaja matalapaine, jonka rintamasysteemeitä alkoi tulla lännestä Britteinsaarille. Ennen niitä Britteinsaarilta käsin viileni manner-Euroopan länsiosissakin syksykoleammaksi, mutta leutoa lounaisvirtausta riitti vielä itäosista Länsi-Venäjän eteläosiin ja takakesä voimistui Mustallamerellä. Lapista Uralille talvi piti otteensa; Uralilla ankarimmin, mutta vähitellen leudontuvana. Tarkastelualueella em. rintaman sadealue eteni yön - keskipäivän aikana hitaasti ja monin paikoin runsassateisena koilliseen; etenkin etelärannikon tuntumassa tuli tulvimistakin aiheuttaneita sademääriä. Iltapäivällä lounaasta alkaen sade lakkasi jyrkkärajaisesti ja sadealueen takareunalla pilvipeite rakoili sen verran, että länsiosissa näkyi hetken upeaa iltaruskoa. Illalla alapilvinä ollut kumpukerrospilvisyys jäi silti vallitsemaan tiheänä. Viimeiset sateet kaikkosivat itäosista vasta illalla. Ennen rintamaa alkupäivällä kaakkoistuuli oli aluksi kohtalaista - navakkaa, mutta heikkeni lähes tyyneksi rintaman kohdalla ja käänsi suuntaansa itään. Heti rintaman takareunalla pohjois-luoteistuuli alkoi vaikuttaa ja kääntyi melko pian illalla heikkona - kohtalaisena lännen kautta lounaaseen lounaasta alkaen. Lämpötila nousi yöllä etelärannikolla ja lounaassa +5 ja +8 asteen välille ja sisämaassa +3 ja +5 asteen välille; näissä lukemissa lämpötila pysyi sitten koko loppupäivän.

Tiistai 5.11.2013: Skandinaviaan jäi heikkoa matalapainetta ja Laatokan ylittänyt pieni matalapaine heikkeni pois koilliseen etääntyneen okluusiorintaman mukana. Sen sijaan Etelä-Ruotsiin tullut pieni matalapaine voimistui rajuksi ja siirtyi keskukseltaan Selkämeren kautta Keski-Suomeen myrskyisänä. Sen okluusiorintama ylitti Etelä-Suomen alkupäivällä koilliseen ja siitä kiertyi etelään pitkä rintamasysteemi Itä-Euroopan kautta keskisen Välimeren pieneen matalapaineeseen; tämän itäpuolella erittäin leuto / lämmin lounais-etelävirtaus voimistui Itä-Euroopassa ja Mustanmeren yli Venäjälle. Talvi piti silti vielä otteensa Lapin - Uralin alueella. Britteinsaarille ja Länsi-Eurooppaan tuli lännestä rintamasysteemeitä sateineen leudomman ilman kera Islannin etelä-lounaispuolen laajan matalapaineen kierrättämänä. Tarkastelualueella alkupäivällä jatkui runsas yhtenäinen pilvisyys ja aamuksi lounaasta tuli kuurottaisia sateita; eniten satoi länsiosissa. Pian puolenpäivän jälkeen sää poutaantui etelästä käsin ja pilvipeite alkoi rakoilla; kuurosateita jäi kuitenkin pidemmälle sisämaahan vielä iltapäiväksi. Illalla koko alueelle asettui pouta ja rakoillut ohut kumpukerrospilvisyys. Etelätuuli voimistui nopeasti yöllä ja oli aamuksi navakkaa - lännessä ajoittain kovapuuskaista. Iltapäivällä tuuli kääntyi lounaaseen ja kapealla alueella matalan keskuksen etelä-kaakkoisreunalla Varsinais-Suomesta Keski-Suomeen esiintyi myrskyisiä puuskia ja muuallakin tuuli jatkui navakkana - ajoittain kovana. Illalla lounais-länsituuli heikkeni nopeasti vain heikoksi - kohtalaiseksi. Lämpötila pysyi muutoin lähes ennallaan sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa +5 ja +7 asteen välillä, mutta puolenpäivän tienoilla - alkuiltapäivällä +5 asteen ylittänyt raja oli hetken pohjoisempana sisämaassa.

Keskiviikko 6.11.2013: Keski-Suomeen tullut raju pieni matalapaine heikkeni nopeasti ja siirtyi Etelä-Lappiin kuolemaan pois. Baltian eteläpuolelta siirtyi samalla pieni matalapaineen osakeskus Suomen itäpuolelle rintamasysteemissä, joka ulottui etelään Mustanmeren länsipuolelta Välimerelle ja hivuttautuen vähitellen itään; tämän itäpuolella erityisen leuto etelä-lounaisvirtaus alkoi ulottua yhä pohjoisemmaksi Länsi-Venäjällä ja siksi suojasäätä kiilautui jo Lapin ja Uralin talvipakkasten väliin. Mustanmeren pohjoisreunalla oli takakesäistä. Islannin etelä-lounaispuolella vaikutti edelleen laaja matalapaine ja rintamasysteemeitä sateineen siirtyi sen auttamana Länsi-Euroopassa itään; niiden mukana levisi leutoa säätä, mutta osaan Itä-Eurooppaa asettui kolean ja hallaisen sään alue. Tarkastelualueella pilvisyys vaihteli koko päivän siten, että lauttailuna olivat sekaisin hahtuva- ja kumpukerrospilvet sekä seassaan ajoittain heikkoja - kohtalaisia pieniä kuurosateita. Ajoittain aurinko paistoi hyvin keskipäivällä. Illalla oli utua ja paikoin usvaa sisämaassa. Länsi-lounaistuulet olivat koko päivän enimmäkseen heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Lämpötila oli lähes koko päivän lounaassa ja etelärannikolla +5 ja +8 asteen välillä ja sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä; keskipäivällä oli asteen - pari leudompaa. Illalla kylmeni sisämaassa paikoin lähelle 0 astetta ja etelärannikolla vajaaseen +5 asteeseen.

Torstai 7.11.2013: Lappiin muodostui pieni pakkaskorkeapaine, mutta eteläpuolella Fennoskandiassa alkoi voimistua leuto länsi-lounaisvirtaus, kun Islannin eteläpuolinen laaja matalapaine venytti osakeskusta kohti Norjanmerta. Rintamasysteemi sateineen vallitsi leudossa länsivirtauksessa pitkin manner-Eurooppaa ja itäosien kolea ilmamassa siirtyi vähenevänä idemmäksi. Erityisen leuto etelä-lounaisvirtaus Länsi-Venäjällä kapeni samalla idemmäksi, mutta Suomen itäpuolella ollut pieni matalapaineen osakeskus toi vesisateista suojasäätä myös Uralille siirryttyään Barentsinmerelle. Tarkastelualueella jatkui lähes koko päivän vaihteleva pilvisyys siten, että sekaisin olivat hahtuva-, kumpukerros-, kuurosade- ja harsopilvet; vesikuurot olivat heikkoja - kohtalaisia ja pienialaisia ja niitä esiintyi ajoittain pitkin päivää. Loppuillalla kuuroja oli eniten heikon okluusiorintaman saavuttua lounaasta. Ajoittain myös utua ja usvaa oli rakoilevan pilvisyyden aikoina. Länsi-lounaistuuli oli aluksi heikkoa ja ajoittain oli tyyntä. Illalla lounaistuuli voimistui vähän. Yölämpötila oli sisämaassa paikoin nollan tienoilla ja muutoin +1 ja +3 asteen välillä sekä etelärannikolla +5 asteen vaiheilla. Iltapäivästä alkaen koko loppupäivän lämpötilat olivat taas sisämaan +3 ja +5 asteen väliltä etelärannikon - lounaan +5 ja +8 asteen välille.

Perjantai 8.11.2013: Matalapaine jonoutui ulottuen Islannin lounaispuolelta Norjanmerelle ja siitä vähän Jäämerellekin. Britteinsaarten eleläosista alkoi siirtyä itään uusi matalapaineen osakeskus rintamasysteemeineen. Sekä manner-Euroopassa että Fennoskandian eteläosissa vallitsi täten leuto länsi-lounaisvirtaus kuurosateineen, mutta Lappiin jäi vielä vangiksi tyynituulinen pakkasilmamassa. Länsi-Venäjällä kaikkein leudoin ilmamassa surkastui pois, mutta Euroopasta käsin virtasi korvaavaa leutoutta; Uralilla ja Jäämeren rannalla jatkui laajasti ainakin osaksi suojasää, mutta Mustanmeren pohjoisreunalla ei enää ollut takakesää. Mustanmeren länsipuolella takakesää sen sijaan yritti hetkeksi Välimeren lämmöstä. Tarkastelualueella yöllä oli heikon okluusiorintaman ylityksen myötä runsasta pilvisyyttä ja kuurosateita, mutta aamusta alkaen vallitsi vaihteleva kumpukerrospilvisyys osittain hahtuvapilvimäisenä ja rakoilevana. Illalla länsi-lounaasta saapui paikoin lisää kuurosateita etenkin meren äärelle. Lounaistuuli vaihtui yön jälkeen länsituuleksi ja oli heikkoa - ajoittain kohtalaista. Illalla kohtalainen tuuli kääntyi lounaaseen. Lämpötila oli koko päivän lähes sama ollen etelärannikolla ja lounaassa +5 ja +8 asteen välillä ja sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä.

Lauantai 9.11.2013: Matalapaine heikkeni pois Islannin eteläpuolelta, mutta Norjanmerellä ollut matalapaine voimistui. Samalla Britteinsaarten eteläosista lähtenyt uusi osakeskus siirtyi voimistuvana nopeasti Etelä-Skandinaviaan ja illalla kohti Suomea keskukseltaan Selkämeren eteläosiin; okludoituva rintamasysteeminsä tuli illalla lounaasta Etelä-Suomeen ja etelätuulet leudonsivat Lappia osaksi suojasäälle. Britteinsaarten eteläosiin tuli lännestä lisää rintamasysteemeitä pienine osakeskuksineen. Korkeapainetta vahvistui Mustanmeren koillispuolella; leuto sää jatkui laajasti Länsi-Venäjällä muutoin, mutta korkeapaineen alueella seuraava yö alkoi olla edeltäneitä kylmempi ja Uralin - Vienanmeren alueella heikentynyt länsi-lounaisvirtaus palautti heikkoa pakkasta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli runsasta pilvisyyttä ja kuurosateita monin paikoin, mutta pilvipeite pyrki rakoilemaan aamupäivän - iltapäivän aikana; vaihtelevasti hahtuva-, kumpukerros- ja lopuksi myös lähestyneen rintamasateen verhopilviä. Illalla alkoi vesisade ja osa sateista oli runsaita. Ilmamassa oli vähän utuinen. Tuulet kääntyivät vähitellen iltapäivään mennessä lounaasta etelään ja olivat heikkoja - kohtalaisia. Illalla etelä-kaakkoistuulet voimistuivat navakoiksi. Lounaiskolkassa loppuillalla tuuli alkoi kääntyä lounaaseen. Lämpötila oli yöllä sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä, mutta etelärannikolla - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä koko päivän. Iltapäivällä lämpötila oli hetken sisämaassakin reilussa +5 asteessa laajasti, mutta illalla sateen etureunalla se laski siellä taas +3 ja +5 asteen välille.

Sunnuntai 10.11.2013: Norjanmeren matalapaine siirtyi Jäämerelle ja pieni - pippurinen matalapaine siirtyi keskukseltaan Selkämeren eteläosasta Keski-Suomen yli Kuolanniemimaalle ja heikkeni nopeasti loppupäivällä. Samalla Britteinsaarten ylittäneiden osakeskusten ja rintamasysteemien liike muotoutui eteläpohjoissuuntaiseksi matalapainejonoksi Italiasta Baltiaan, missä Italiaan syntyi voimakas matalapaine; tämän systeemin länsipuolella yöllä - aamulla Britteinsaarille ja sitten laajasti manner-Eurooppaan tuli pohjoisesta annos kylmää ilmaa. Britteinsaarilla seurasi nopeasti korkeapaineen selänne ja illalla Islannin länsipuolelle tulleen uuden laajan ja voimakkaan matalapaineen myötä uusia rintamasateita lännestä. Länsi-Venäjällä eteläinen korkeapaine vetäytyi vähän itään ja päästi leutoa lounais-etelävirtausta elpymään siellä ja kohti Uralia pyrki taas uutta suojasäätä. Tarkastelualueella em. matalapaineen ja okluusiorintaman viimeiset vesisateet kastelivat vielä yöllä - aamulla, mutta loppupäivän oli poutaa; iltapäivällä - illalla pilvisyytenä vallitsi ajoittain rakoillut kumpukerrospilvilautta osaksi hahtuvapilvimäisenä. Yöllä - aamulla tuulet kääntyivät rintaman jälkipuolella länsilounaaseen ja voimistuivat hetkeksi jopa kovapuuskaisiksi. Aamupäivällä tuulet heikkenivät selvästi ja iltapäivästä alkaen vallitsivat kohtalaiset ja vähitellen luoteeseen kääntyneet tuulet. Lämpötila oli yöllä - iltapäivällä etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä ja sisämaassa + 5 asteen vaiheilla. Illalla lämpötila laski sisämaassa 0 ja +3 asteen välille ja etelärannikolla +3 ja +5 asteen välille.

Alkaneen viikon 46 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Toteutunutta säätä on jälleen kuluvalta viikolta 46 jo ma - la välinen jakso; sitä kuvasi manner-Euroopassa luoteesta-pohjoisesta tulvahtanut syyskylmä ilmamassa jo heti viikon alussa, jonka jälkeen lännestä ulottuneen korkeapaineen alla kolea sää jäi laajasti vaikuttamaan halloineen ja yöpakkasineen. Ainoastaan Britteinsaarille ulottui lännestä ajoittain leudompaa ilmaa säärintamien kera. Fennoskandiaan sen sijaan tuli lännestä leutoa ilmaa paremmin Islannista Jäämerelle suuntautuneiden matalapaineiden eteläpuolitse; tarkastelualueella ensimmäinen leuto vaihe oli ti - ke ja ke - to välisen hetkellisen kylmähkön vaiheen jälkeen tällä hetkellä on menossa eilen pe alkanut hyvin leuto vaihe, missä tänään la lämpötilat ovat kohonneet jopa +10 asteen vaiheille lounaassa ja etelärannikolla. Näistä tarkemmin seuraavassa viikkosääraportissa viikolla 47. 

Nyt sääennusteeseen, jossa on näkyvissä huomiselle sunnuntaille erittäin raju myrsky!! Teen tästä erillisen myrskyseurannan, mutta sanottakoon tässä se, että voimakkaimpien myrskypuuskien reitti kulkee Pohjanmaalta Keski-Suomen yli Itä-Suomeen; tarkastelualueellekin tulee silti hyvin rajua länsi-luoteismyrskyä ja myrskyvahinkoja on tulossa. Syypää tähän on pieni matalapaine, joka jo nyt on hirmumyrskyisä Norjan rannikolla ja siirtyy sunnuntain aikana keskukseltaan Oulun seudun - Etelä-Lapin yli itäkaakkoon. Pilvisyys on vähäistä myrskystä huolimatta tarkastelualueella ja sateita ei tule. Lämpötila on aluksi yöllä - aamulla hyvin leuto eli pääosin +5 ja +9 asteen välillä. Iltapäivästä alkaen myrskyn jälkipuolella luoteesta tulee kylmempää ilmaa ja illalla alkaa jo pakastumaan lievästi sisämaassa tuulen heikennyttyä nopeasti.

Ensi viikon 47 alussa maanantain yönä on siis aluksi heikkoa pakkasta, mutta etelä-kaakkoispuolinen korkeapaine ja Norjan länsireunalle tuleva uusi matalapaine kääntävät jo maanantain iltapäiväksi tuulet leudolle lounaan suunnalle; kostea ja voimakas virtaus tuo runsasta pilvisyyttä, muttei aluksi niinkään sateita. Lämpötilat kohoavat taas +5 asteen vaiheille ja etenkin etelärannikolla - lounaassa ylikin.

Tätä leutoa vaihetta näyttäisi kestävän keskiviikkoon saakka runsaspilvisenä tihku- ja kuurosateineen, mutta ke-to alkanee sellainen kylmeneminen, jossa etelästä lähestyvä matalapaineen osakeskus toisi Etelä-Suomeen lumisateitakin ja sen perään pakkasta ympäri vuorokauden etenkin sisämaahan. Joidenkin ennusteiden mukaan tämä talvikylmyys olisi jo niin pysyvää, että talvi olisi termisestikin alkamassa tarkastelualueella, mutta jotkut toiset mallit toisivat aivan viikon lopussa mahdollisesti vielä uuden leudon annoksen lännestä Atlantin matalapainetoiminnan ansiosta... Tästä ei enempää, vaan kerron vielä ensi viikon alkupuolella tässä päivityksessä tarkennusta ja ratkaisua talventulon mahdollisuuteen.

Päivitys torstaina 21.11.2013 klo. 23:55: Bloggaamiseni on ollut keskeytyksissä flunssan sairastamiseni takia, mutta nyt lyhyt sääpäivitys, ennenkuin kerkeän tekemään seuraavan viikkosääraportin (Tod. näk. vasta lauantaina). Eli >> Eilen ke Etelä-Suomessa alkoi kylmeneminen ja sisämaassa lämpötila laski ke iltaan mennessä nollan tienoille. Viime yönä etelästä nousi pieni matalapaineen osakeskus sateineen tarkastelualueelle ja edeltäneen kylmenemisen takia sisämaassa noin Hyvinkää-tasalta pohjoiseen osa sateista tuli tänään iltapäivään saakka lumena; lumipeitettä muodostui 1 - 4 cm. Kuitenkin matalapaine on tuonut leudompaa säätä mukanaan ja näin ollen vesisateen raja on siirtynyt nyt illan mittaan Tampereen pohjoispuolelle ja eteläisimmässä Suomessa lämpötila on noussut jopa +7 asteen paikkeille. Vesisateet ovat olleet runsaita; mm. Espoon Tapiolassa nurmikentillä tulvii taas huomattavasti.

Tuo pieni matalapaine sulautuu huomenna pe keskukseltaan Jäämerellä olevaan laajaan ja voimakkaaseen matalapaineeseen; pilvinen ja leuto sää jatkuu, mutta vesisateita tulee vain vähän ja ajoittain. Sumut ovat mahdollisia aluksi tyyntyneissä tuulissa. Lauantaina Jäämeren matalapaine tulee keskukseltaan lähemmäksi Pohjois-Lappia ja alkaa kierrättää luoteesta kuivempaa ja kylmempää ilmaa myös Etelä-Suomeen; tuulet voimistuvat, pilvisyys vähenee ja sisämaasta alkaen alkaa pakastumaan. Sunnuntaina kylmeneminen jatkuu; lumikuuroja voi vielä tulla läntisten merien äärellä ja lämpötila alkaa laskea yhä enemmän pakkaselle. Näillä näkymin ensi viikon 48 alussa talvinen kylmyys huipentuu, jolloin lännestä saapuvassa korkeapaineen selänteessä on selkeää ja sisämaassa pakkasta ympäri vuorokauden -5 asteen paikkella - paikoin ankaramminkin sekä etelärannikollakin parisen astetta. Lumipeitteitä ei kuitenkaan laajasti ole, joten routaa alkaa syntyä ja järvet alkavat jäätymään puhtaaseen jäähän.

Näillä näkymin ensi viikon alun jälkeen alkaa nopeaan tahtiin edestakaisin lauhan ja talvisen pakkasään välinen vaihtelu, jossa matalapaineita rintamasateineen ja niiden välisine korkeapaineen selänteineen vyöryy lännestä >> Osa sateista on lunta ja ehkä etelärannikollekin voidaan tuolloin saada ensimmäiset lumipeitteet pariksi tunniksi... Lisää seuraavassa viikkosääraportissa.

Lopuksi Euroopan mittakaavassa voidaan todeta, että laajasti manner-Euroopassakin on jo melko talvisen oloista lähipäivinä, mutta Länsi-Venäjällä on puolestaan tavanomaista leudompaa, joskin sielläkin laajasti pakkasia Mustanmeren lähisiä hyvin leutoja alueita lukuun ottamatta. Kylmintä on kuitenkin alkuun lähipäivinä Fennoskandian pohjoisosissa eli Lapissa; tällä viikolla jo tutuksi tulleita -20 astetta kovempia pakkasia voi yhä olla siellä. Ensi viikon 48 puolella kylmyyspiste alkanee sitten siitymään pois Lapista kohti Uralia ja tässä vaiheessa hetkittäin Fennoskandiaan sekä eniten Britteinsaarille ja osaan Länsi-Eurooppaa saadaan leutoja annoksia Atlantilta...

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 45 - 2013: Ko. viikolla luontaisten lehtipuiden ruska kaikkosi viimein kokonaan myös etelärannikolta, mutta etenkin juuri etelärannikolla joidenkin ulkomaisten lehtipuiden ja -pensaiden pariin jäi edelleen sekä osittaista viipyilevää ruskaa että jopa vielä ruskahuipennustakin sekä osaksi kesäasuistakin lehtevyyttä. Hyvin leuto sää alkoi selvästi pitkittämään näitä vihonviimeisiä ruskatapahtumia >>

Raita (Salix caprea) ja monet pajut pysyivät etelärannikolla aluksi joiltakin viimeisiltä yksilöiltään vielä osaksi lehtevinä ruskassaan. Sama koski viimeisenä ruskaantuneita metsätammia (Quercus robur). Hopeasalava (Salix alba "Sibirica") varistui jo alastomaksi, mutta moniin muihin salaviin jäi vielä runsaasti lehtiä ruskaisina. Harvinainen toisusupaju (Salix urbaniana) / (Toisusu urbaniana) oli vielä aluksi ruskahuipennuksessa Kaisaniemessä, mutta varistui vähitellen viikon mittaan yli puolialastomaksi.

Kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") viimeisenä lehtevänä poppelilajina näissä seurannoissani mainituista varistui keskenruskaisena yli puolilehtevästä melkein kokonaan alastomaksi viikon mittaan.

Pohjoisamerikkalaisista tammilajeista keltatammi (Quercus muehlenbergii) ja mustatammi (Quercus velutina) varistuivat ruskahuipennusvaiheesta lähes alastomiksi viikon loppuun mennessä. Otatammi (Quercus palustris) ja keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) alkoivat sen sijaan saavuttaa jo kokonaan sitä vaihetta varistumisessaan, jossa osa lehdistä jää talveksi puuhun.

Amerikanpyökki (Fagus grandifolia), euroopanpyökki (Fagus sylvatica) ja euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus) varistuivat jo myös siihen vaiheeseen, missä vain talveksi puihin kiinni jäävät lehdet jäivät jäljelle kahteen ensinmainittuun lajiin.

Viimeisen eli kolmannen ruskavaiheen metsävaahterat (Acer platanoides) tulivat viimein kokonaan alastomiksi. Sen sijaan niverävaahtera (Acer campestre) oli vielä viikon alussa ruskahuipennuksessa ja varistui vähitellen reilut puolialastomaksi su mennessä. Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) varistui viikon mittaan melkein alastomaksi.

Seuraavilla lajeilla paras ruska oli jo auttamatta ohi ja lisäksi monet niiden lajien yksilöt olivat jo edellisviikollakin alastomia, mutta sitkeästi joihinkin niiden lajien yksilöihin jäi vielä osaksi lehtevyyttä viikon mittaan >> Myöhäisimmät omenapuut (Malus sp.), koivuangervo (Spiraea betulifolia), seppelvarpu (Stephanandra incisa), amerikantaikapähkinä (Hamamelis virginiana), myöhäiset onnenpensaslajit (Forsythia sp.) sekä norjanangervo (Spiraea "Grefsheim").

Hapankirsikalla (Prunus cerasus) ja imeläkirsikalla (Prunus avium) myöhäisimmät puunsa olivat vielä viikon mittaan osaksi lehteviä ruskaisina, mutta jo su mennessä alastomia.

Kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.) olivat myös melko samassa tilanteessa, mutta em. lajeja vähän lehtevämpinä keskimäärin; näillä osa lehdistään oli lisäksi vieläkin lähes kesäasussa. Mukaan tähän sarjaan kuuluu myös lumimarja (Symphoricarpos rivularis). Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) varistui vähitellen n. puolialastomaksi keskenruskaisena eli osaksi vihreänä. 

Lehtevän ruskaisena pysyi vielä myös monia pensasruusulajeja, kuten yleinen kurtturuusu (Rosa rugosa). Köynnösruusuissa oli vielä suureksi osaksi kesäasuisiakin lajikkeita.

Höyhenpensas (Fothergilla major), neillia (Neillia sinensis) ja kerria (Kerria japonica) olivat vielä viikon alussa osaksi parhaassa ruskassaan, mutta varistuivat viikon loppuun mennessä yli puoliksi alastomiksi.

Villaheisi (Viburnum lantana) tuli viikon mittaan yllättävän aikaisin kokonaan - lähes kokonaan alastomaksi, mutta vähän lehtevämpinä säilyivät vielä hammasheisi (Viburnum dentata), viitaheisi (Viburnum cassinoides) ja myöhäisimmät lumipalloheisit (Viburnum opulus "Roseum").

Magnoliat (Magnolia sp.) tulivat ko. viikolla kaikki jo alastomaksi, mutta atsaleoilla (Rhododendron sp.) ilmeni monivaiheista ruskaa seuraavasti koko viikon >> Osa lajikkeista oli jo alastomia, mutta edelleen jotkut sinnittelivät joko ruskahuipennuksessaan / olivat yhä vasta tulossa siihen osaksi kesäasuisina. Pihasyreenin (Syringa vulgaris) myöhäisimmät yksilöt alkoivat viimein varistua alastomiksi.

Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) varistui viimeisiltä puiltaankin jo alastomiksi.

Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä etelärannikolla hernekasvipuut alkoivat olemaan muutoin viimein alastomia, mutta kaikilla pysyi vielä tyypillisesti lehtien pääruoteja kiinni; valeakaasia (Robinia pseudoacacia) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica) pitivät ruodeistaan paremmin kiinni kuin lakkipuu (Cladrastis kentuckea), kolmioka (Gleditsia triacanthos) ja maakkia (Maackia amurensis).

Eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides) säilyi edelleen yksittäisiä viimeisiä lehtiä ruskaantumassa lisää. Samettisumakki (Rhus hirta) eteni ruskassaan yhä kaksijakoisesti >> Espoon Tapiolan esimerkkiyksilö tuli alastomaksi, mutta Kaisaniemen esimerkkiyksilö oli ruskahuipennuksessaan suurimman osan viikkoa. Jalokastanja (Castanea sativa) varistui puolialastoman ja lähes alastoman välillä. Samaa teki poimuetelänpyökki (Nothofagus antarctica).

Suosypressi (Taxodium distichum) alkoi varistua vähitellen lähes täysilehtisen ja puolialastoman välillä. Viikon 45 kasvina esittelemäni kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) pysyi vielä suurimman osan viikkoa ruskahuipennuksessaan, mutta varistui jo hieman viikon lopussa.

Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) varistui monilta yksilöiltään kokonaan alastomaksi, mutta joissakin puissaan jäi sinnittelemään ruskaisia neulasia vähän. Monilla muilla lehtikuusilajeilla ruskahuipennus jatkui ja varistuminen oli vasta alkuvaiheessa - puolivälissä. Yksittäiset myöhäisimmät yksilöt sinnittelivät joitakin neulasiaan yhä jopa osaksi kesäasussa.

Muita luontohavaintoja >> Tuoksuasteri (Aster novae-angliae) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) sinnittelivät yhä osittaisessa kukassa leudon sään turvin, mutta jotkut myöhäiset ryhmäruusut ja köynnösruusut (Rosa cv.) sekä pensashanhikit (Dashipora sp.) lopettivat viimeiset kukkimisensa jo lähes kokonaan.

Nurmikoiden vihreys ja kasvu säilyi etelärannikolla leutouden takia osittain jopa niin, että viikon mittaan yksittäisillä paikoilla jouduttiin leikkaamaan nurmikoita kasvukauden viimeisen kerran. Sisämaassa nurmikot olivat jo kellertävämpiä ja kasvu vain hyvin minimaalista leutoudesta huolimatta. Sammalet pysyivät koko alueella kosteissa ja leudoissa oloissa sen sijaan yleisesti raikkaan vihreinä.

Maaperän märkyys oli huipussaan viikon alussa, kun monin paikoin runsaat sateet aiheuttivat tulvimistakin mm. nurmikoiden notkopaikoilla ja alavilla tiivillä mailla mm. maaseudun pelloilla. Viikon loppua kohden tulvat poistuivat ja märkyys vähän helpotti. Märkyys alkoi silti haittaamaan alavilla pelloilla syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraita ainakin paikoin - hieman. Jokien virtaamat pysyivät pääasiassa tulvakorkeuksien alapuolella, mutta yksittäisillä alavilla seuduilla oli lievää tulvimista alkuviikolla. 

Vesistöissä pintavesien lämpötilat pysyivät koko viikon lähes samoina järvissä hyvin leutojen säiden jatkuttua; pääosin ne pyörivät vähän +5 asteen molemmin puolin ja olivat siten ajankohtaan nähden 2 - 5 astetta normaalia lämpimämpiä. Normaalisti tähän aikaan sisämaan järvissä pitäisi olla alkanut jo jäätyminen. Normaalia lämpimämpiä vedet olivat myös Suomenlahdella, muttei niin korostuneesti kuin järvissä; ulapalla lämpötilat laskivat keskimäärin hyvin hitaasti vähän +10 asteen alapuolelle ja sisälahdissa lämpötilat pysyivät +5 ja +8 asteen välillä.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.