Nämä kuvat mustaseljasta (Sambucus nigra) ovat arboretumalueeltani, missä niitä on kymmenisen pensasta samassa laajahkossa ryhmässä. Joskus niitä tulee vielä lisää, kun keskityn uudestaan pensaisiin monen vuoden kuluttua. Nuo pensaat olivat ensimmäisiä istutuksia, jotka tein alueelle kesällä 1999. Ne ovat viihtyneet enimmäkseen hyvin ja kukintaakin on ollut jo muutamana kesänä. Kukinta-aika on ollut joka kerta hieman jäljempänä Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan mustaseljaan verrattuna, mikä johtunee arboretumini ko. paikan hallanarkuudesta. Kukinta-aika on lajilla suhteellisen pitkä ja vielä viime perjantaina 8.7.2005 Kaisaniemessä olevassa pensaassa oli paljon kukkivia huiskiloita ja vielä avautumattomia nuppujakin. Alkavalla viikolla lajin kukinta siis jatkuu vielä jonkin aikaa. Olen havainnut toissa päivänä lähilajilla terttuseljalla (Sambucus racemosa) jo kypsyneitä marjoja, mikä on selvästi tavanomaista aikaisemmin. Sen tämä helle on jo tehnyt, että kasvukausi on keulinut etuaikaan.
Mainitsen vielä, että mustaseljasta on lajikkeen "Black Beauty" lisäksi olemassa myös mm. keltalehtinen lajike "Aurea" ja liuskalehtinen lajike "Laciniata". Uusin sensaatio Britanniasta on liuskaisuuden ja lähes mustan lehdistön yhdistävä lajike "Black Lace". Se on vielä tyystin tuntematon Suomessa. Näkemieni kuvien perusteella kyseessä on todella vaikuttava ilmestys.
3 comments:
Tuo Black Beauty on aivan IHANA! Eikä Black Lace huonommaksi jää...olen todella ihastunut noihin purppuranpunaisiin pensaisiin, ja olenkin istuttanut pihaani purppuraheisiangervoa (diabolo), kun en kyseisen lajin lisäksi tunne muita purppuranvärisiä pensaita kuin purppurahappomarjan. Ulkomailta ne kasvienkin "uudet tuulet" näyttävät meille tulevan! Istutin esim. runkoon varretun sirotuomipihlajan, mutta en löytänyt netistä suomeksi siitä paljon mitään tietoa. Englanniksihan sitä tietoa sitten löytyi sivukaupalla, ja esim. Amerikassa juuri tuo puumainen sirotuomipihlaja näytti olevan paljon yleisempi kuin meillä...täytyykin jatkossa keskittyä hakuun latinankielisellä nimellä..(nimimerkillä vasta-alkaja näissä asioissa..)
t. Katja
Hei Katja!
Sinä vaikutatkin ilahduttavan innokkaalta vasta-alkajalta kasvien suhteen :)
Niin, sirotuomipihlajakin (Amelanchier laevis) on Suomessa kovin harvinainen verrattuna siihen, kuinka hyvin se menestyy ja kuinka kaunis pikkupuu se on.
Toukokuussa laitoin juttua tuomipihlajistakin tähän blogiin. Haluan tuoda esille lajeja, joita tunnetaan Suomessa heikosti ja /tai joita pitäisi mielestäni käyttää enemmän ja rohkeammin. Ei tarvitse tai edes pidä kuitenkaan sokeana apinoida ulkomaita kaikessa.
Lajivalikoima voisi olla ainakin Etelä-Suomessa todellakin paljon laajempi, kuin mitä monet puutarhamyymälät ja taimituottajat antavat ymmärtää. Vaikka tietäisi ja haluaisi tiettyjä kasveja, niin saatavuuden puute on myös se ongelma.
Muutamia hyviä taimimyymälöitä on kuitenkin, kuten Puutarhamyymälä Muhevainen, Järvenpään Pihapalvelu Ky ja Pirilän Kukkatalo, joiden valikoimissa on harvinaisiakin herkkuja. Kannattaa käydä katsomassa!
Kiitos taimimyymälä-vinkeistä! Muhevainen onkin tuttu, mutta Järvenpään myymälä on vielä käymättä, mutta olen kuullut sen olevan hyvä!
Puutarhaharrastus on kyllä vienyt mennessään - rakensimme talon 1 1/2 vuotta sitten, peltotontille jossa ei ollut mitään kasvillisuutta...siinä olikin vasta-alkajalla tekemistä, kun en tiennyt mistään mitään! Mutta onneksi puutarhatietoa on tarjolla yllinkyllin, ja aina haluaa tietää lisää! Puutarha on minulle aivan uusi taidelaji, ja onkin hauska sommitella väreillä, muodoilla jne. Enemmän olen tottunut puuhailemaan tekstiilien ym parissa, mutta varmasti puuatarhasta saa taas uutta inspiraatiota muuhun luomiseen.
t. Katja
Post a Comment