Pääsiäinen ja viime viikon hurja lämpöaalto ovat siis jääneet taakse ja tänään on jo alkaneen viikon 17 keskiviikko, kun minun piti jo viimeistään eilen tiistaina tehdä uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus.
Tässä kuitenkin sellainen nyt tulee illan päätteeksi ja uusimpien sääennusteiden valossa sisältönä siinä on aluksi tällä viikolla viileää ja jopa tavanomaistakin viileämpää säätä Etelä-Suomeen, mutta ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä jo tulevan viikonvaihteen tienoilta alkaen lämpenevää säätä ja sitten ensi vappuviikolla säässä on näkyvissä jo jopa seuraavan kesäisen lämpöaallon merkkejä -- katsotaan tässä siis, miten nämä kylmät ja lämpimät jakautuvat tällä ja ensi viikolla, ja alustavasti siinä esille tulee jo myös Vapun tienoon sää; olisiko silloin jo hyvinkin lämmintä?...
Kasvukausihan pääsi Etelä-Suomessa viime viikon lämpöaallossa erityisen / ennätyksellisen etuaikaiseen vauhtiin, mutta Pääsiäisenä alkanut viileämpi sääjakso pitää kasvun kehitystä tietenkin vielä muutaman lähipäivän ajan aikaisempaa selvästi hitaampana ja osaksi jopa jumissa päivän tai kaksi, mutta ensi viikon seuraavan lämpöaallon turvin kasvukauden etenemisessä tulee pysymään erittäin poikkeava etuaikaisuus normaaliin nähden edelleenkin, kun kasvu vappuviikolla taas kiihtyy paljon -- tarkastellaan kasvukauden näitä vaiheita ja muita luontoilmiöitä myös tarkemmin tässä kirjoituksessa tutusti Etelä-Suomen osalta.
Seuraavaksi vielä kertauksena viime viikosta ja Pääsiäisestä sään suhteen:
Maanantai oli sen viikon aluksi runsaspilvinen ja vähän epävakainenkin aamun ja varhaisiltapäivän sadekuuroineen, kun etelän ja lännen välisessä kohtalaisessa virtauksessa säärintama kulki maamme yli koilliseen Lappia ylittäneen matalapaineen kera. Ilmamassa oli kuitenkin jo lämpenemässä hyvin, missä yön +5 asteen vaiheilta päivälämpötilat pääsivät iltapäivällä nousemaan jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen ylikin sään seljettyä loppupäiväksi sopivasti.
Tiistaina korkeapaineen selännettä työntyi kaakosta Etelä-Suomeen, mikä edelsi Itä-Euroopasta Suomeen kurottunutta kaikkein lämpimintä kesä- ja helleilmamassaa; tällöin koko päivä oli heikkotuulinen ja vähäistä iltapäivän kumpupilvisyyttä lukuun ottamatta oli selkeää; illalla yhä lämpimämmän ilman virtauksen kera oli yläpilvilauttailua etelästä käsin. Yölämpötila vaihteli vähän +5 asteen molemmin puolin ja sisämaassa oli paikoin hallaa. Päivälämpötila kohosi jo laajemmin +15 ja +19 asteen välille.
Keskiviikkona kaikkein lämpimin ilma pääsi yleisesti perille Etelä-Suomeen etelä-kaakkoisvirtauksen myötä, jolloin päivän aikana oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta sään yleiskuva oli pääasiassa poutainen ja aurinkoinen. Ilmamassan utu toisaalta lisääntyi ja etelärannikolla lämpimän ilman virtaukseen liittyi sumupilviä ja sumuakin kostean ja lämpimän ilman virrattua vielä kylmän Suomenlahden yli. Yölämpötila oli jo selvemmin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila kohosi laajasti +20 asteen tienoille siten, että lämpimin ilma pakkaantui länsirannikolle, jolloin mm. Raumalla päästiin lähes +23 asteeseen. Etelärannikolla sumu ja sumupilvet haittasivat päivän lämpenemistä, jolloin siellä päivälämpötilat jäivät paikoin "vain" +15 asteen vaiheille.
Torstaina lämpimimmän ilman virtaus alkoi heikentyä ja tyrehtyä eteläkaakosta Suomeen, mutta se pääsi tässä vaiheessa parhaiten perille Etelä-Lappiin saakka, missä mitattiin sikäläisittäin erityisen korkeita +15 ja +19 asteen välisiä päivälämpötiloja ja Pohjois-Lapissakin oli useita plusasteita. Etelä-Suomessa koitti kuitenkin tuulten heikennyttyä ja ilmamassan yhä kostuttua aamuksi ja alkuiltapäiväksi runsaasti sumupilviä ja sumuja, jotka jäivät taas iltapäivälläkin haittaamaan etelärannikon päivälämpötilojen nousua em. syystä; yö oli hyvin leuto +6 ja +10 asteen välisine lukemineen, ja parhaiten +20 asteen lähelle päästiin sisämaassa iltapäivällä eniten rakoilleen pilvipeitteen alueella ja etelärannikolla jäätiin taas lähinnä +15 asteen vaiheille, ja paikoin jopa sen allekin sumuisimmilla paikoilla.
Perjantaina Keski-Euroopasta Baltian länsireunalle siirtyi pieni matalapaine ja toisaalta Lapin yli alkoi siirtyä uusi matalapaine lounaasta käsin tuoden jälkipuolellaan Lappiin jo kylmempää ilmaa; tällöin Baltiaan saapui tuon ensin mainitun matalapaineen itäpuolella ennätyshellettä (tässä siihenkin liittynyt Fb-julkaisuni), josta alkoi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon uutta lämpöä, mutta kuitenkin yhä kosteuden kera runsaan pilvisyyden ja utuisuuden oltua koko etelän alueella pääosassa. Paikoin esiintyi myös kuurosateita. Yölämpötila oli yhä korkea +6 ja +10 asteen välillä ja paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jäi runsaan pilvisyyden takia "vain" +15 ja +20 asteen välille, ja yli +20 asteen lukemia ei esiintynyt. Tässä on ko. päivältä tuo em. Fb-julkaisuni, jossa on Forecan sääjutun kera lisää tietoa myös ko. viilentäneistä sumuista edeltäneinä ja ko. päivänä.
Lauantaina Lappiin päässyt kylmempi ilmamassa alkoi hivuttautua etelämmäksi saavuttaen Etelä-Suomen sisämaata Keski-Suomesta käsin, mutta hieman yllättäen kontrastiksi Baltian ennätyshelteestä kerkesi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon kapealla alueella hyvin lämmintä ilmaa alkuiltapäivään saakka; yö oli vielä koko alueella hyvin lämmin vähän +10 asteen molemmin puolin vaihdelleiden minimilämpötilojen kera. Baltian länsireunalle edellispäivänä tullut pieni matalapaine kiertyi ja venyi lounaasta päivän mittaan Etelä-Suomen päälle itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi systeemiksi pohjoisen kylmää ja etelän lämmintä erilleen jakaneen rintaman kera; tässä yhteydessä Etelä-Suomi oli muutoin koko ajan runsaspilvinen, mutta em. eteläisimmän alueen kohdalla alkuiltapäivällä oli hetken vähäpilvistä ja n. +20 asteen lämpötiloja, jolloin tämä oli etelärannikolla koko viikon lämpimin päivä. Sisämaassa vaikutti kuitenkin jo viileämpi sää rintaman kylmemmällä puolella vähän voimistuneen itätuulen kera, jolloin päivälämpötila jäi +10 ja +14 asteen välille. Rintamasysteemi synnytti jo yöllä ja aamulla runsaasti kuurottaista sadetta etelän sisämaassa ja aamulla Itä-Uudeltamaalta Kymenlaaksoon kesäkauden ensimmäisiä ukkoskuuroja; Baltiassa ukkosti iltapäivällä jopa erityisen rajusti! Loppupäivällä matalapaineen voimistuminen lounaasta käsin alkoi tuottamaan mukanaan etelään runsasta tasaista sadetta ja ilmamassa alkoi viilentyä etelärannikollakin itätuulten voimistuessa.
Sunnuntaina ja toissapäivänä maanantaina eli Pääsiäisenä säätilanne oli etelässä koko ajan suunnilleen sama, eli tuo em. matalapaine- ja rintamavyöhyke jäi eteläisimmän Suomen päälle siten, että koko ajan runsaassa pilvisyydessä kahdessa eri annoksessa saatiin etenkin "Tampere-Savonlinna" -tasan eteläpuolella runsasta jatkuvaa vesisadetta; ensimmäinen annos siirtyi sunnuntain aikana pohjoisimmillaan jopa Keski-Suomen eteläosiin saakka ja toinen annos maanantaina yöllä ja aamulla ensin mainittua vähän eteläisemmille sijoille. Näistä saatiin noina päivinä yhteensä etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa jopa 20 - 40 mm:n sadekertymä! Molempina päivinä vallitsivat myös aikaisempaa viileämmät itätuulet, missä lähes ilman vuorokausivaihtelua lämpötilat asettuivat pääasiassa +5 ja +10 asteen välille tasaisesti, joten kasvukausi jatkui ja edistyi silti. Maanantain illalla sää alkoi poutaantumaan lännestä alkaen -- Erittäin kesäinen ilma jäi vallitsemaan laajasti Keski-Euroopan itäosista Venäjälle ulottuvalle alueelle koko Pääsiäiseksi.
Eilen tiistaina lännestä ulottui Lappiin uutta pientä korkeapainetta siellä takatalvisten yöpakkasten kera, ja se siirtyi melko nopeasti pois Suomen itäpuolelle; ja tässä vaiheessa Etelä-Suomen alueelle jäi vallitsemaan runsasta pilvisyyttä viileähkön ilmamassan ja itä-kaakkoistuulien kera joskin aluksi ilman sateita. Matalapainetta jäi edelleen pitkulaisena Baltiaan; myöhemmin iltapäivällä ja illalla myös Skandinaviassa kehittyi pientä uutta matalapainetta, ja nämä yhdessä alkoivat muodostaa illalla Etelä-Suomea vähitellen ylittänyttä hajanaista ja kuurottaista sadetta synnyttänyttä säärintamasysteemiä; eli kuurosateet yleistyivät illan mittaan ja heikot-kohtalaiset tuulet alkoivat kääntyä etelään rintaman edellä. Lämpötila pysyi edelleen pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä koko ajan, mutta päivällä poutaisimmilla paikoilla käytiin yli +10 asteessa.
Tänään keskiviikkona tuo säärintamasysteemi on siirtynyt kuurosateineen ja runsaan pilvisyyden kera vähitellen Etelä-Suomenkin yli itään, ja heikot etelätuulet ovat kääntyneet rintaman ylityksen myötä lännen ja pohjoisen välille. Illalla sää on alkanut poutaantumaan ja selkenemään luoteesta alkaen, kun samalla uutta korkeapainetta kurottuu lännestä kohti Suomea. Lämpötilat ovat olleet yhä uskollisesti koko etelän alueella +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; kaakossa paikoin yli +10 asteessa iltapäivällä.
Katsotaan sitten suursäätilakatsauksen kera, miten sää kehittyy tämän viikon loppuosan aikana ja edelleen vappuviikolla:
Aluksi to-la aikana tuo em. läntinen korkeapaine pysyy pääasiassa sijoillaan Suomen länsipuolella, mutta se yrittää to-pe aikana pullistella sen verran Fennoskandian päälle, että sen ja Suomen itäpuolella vallitsevan matalapaineen välissä kylmä pohjoisvirtaus jääkin siinä vaiheessa heikoksi ja epämääräiseksi Suomen kohdalla; sää kuitenkin viilenee vielä vähän lisää ja poutaantuva, kuivuva ja osaksi selkenevä sää mahdollistaa hallat ja heikot yöpakkaset Etelä-Suomessakin.
Nyt näyttää siltä, että kuitenkin viimeisenä pohjoisvirtauksen vaiheena ko. pohjoistuuli voimistuukin juuri lauantaina vielä sen verran, että siitä päivästä on tulossa Suomessa kylmin ja seuraavasta la-su välisestä selkeästä ja heikkotuulisesta yöstä eniten yöpakkasta ja hallaa sisältävä -- Samalla kylmää ilmaa virtaa siinä vaiheessa viimein kunnollisemmin myös em. Itä-Euroopan ja Venäjän alueellekin, missä pitkään jatkunut äärikesäinen sää ainakin tilapäisesti keskeytyy. Länsi-Euroopassa puolestaan tuon korkeapaineen lounaispuolella muhii jo uusi kesäinen lämpöaalto samaan aikaan.
Sunnuntaina suursäätila alkaa sitten muotoutumaan näillä näkymin niin, että tuo korkeapaine siirtyy vallitsemaan Suomen eteläpuolelle ja saattaa muodostaa ensi viikon alkupuolella Vappuun saakka itä-länsisuunnassa pitkulaisen selännevyöhykkeen Britteinsaarilta Venäjälle; tällöin matalapaineet siirtyisivät yhtäältä Atlantilta pohjoiselle reitille lähinnä vain Lapin yli itään ja toisaalta Välimerelle jäisi pyörimään parikin matalapainetta.
Tämä mahdollistaisi hyvin kesäisen lämpöaallon muodostumisen ensinnäkin koko manner-Euroopan alueelle Britteinsaarilta Keski-Euroopan kautta taas Itä-Eurooppaan ja Venäjälle, ja siitä ulottuisi kunnolla lämpöä taas myös Fennoskandian etelä- ja keskiosiin länsi-lounaistuulilla, eli vähintään Etelä-Suomeenkin jo ensi maanantaista alkaen. Takatalvinen sää kaikkoaa siinä enää lähinnä vain Uralin seudulle.
Vappu olisi siis tässä skenaariossa hyvinkin lämmin ainakin Etelä-Suomessa ja mahdollisesti pohjoisempanakin, mutta Vapun jälkeen suursäätilan skenaarioissa on vielä paljon epäselvyyttä ja siten koko Suomen säässä -- tarkennusta tähän tulee joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai jo pian vielä ennen Vappua uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...
Joka tapauksessa tarkemmin määriteltynä Etelä-Suomeen lähipäiviksi ja Vappuun saakka sää toteutunee seuraavasti:
Huomenna torstaina vallitsee heikko pohjoisvirtaus ja ilmamassan kuivuessa ja hieman kylmentyessä sää on laajasti selkeää (ja selkenee kaakossakin yöstä lähtien) ja lähinnä pientä iltapäivän kumpupilvisyyttä voi olla. Yölämpötila laskee sään seljetessä 0 ja +4 asteen välille, joten ainakin sisämaassa hallaa voi olla ja ehkä jo paikoin heikkoa yöpakkastakin. Päivälämpötila jää aurinkoisessakin säässä lähinnä +6 ja +10 asteen välille.
Perjantaina ja lauantaina pohjoisvirtaus siis on etenkin lauantaina voimakkaampaa, mutta myös heikkotuulisia vaiheita voi esiintyä. Molempina päivinä iltapäivien kumpupilvisyys on huomista torstaita runsaampaa ja to-pe välisenä yönä länsiosissa voi olla heikkoja / paikallisia lumi-räntäkuuroja yölläkin. Selvemmin kuurosateita syntyy molempina päivinä iltapäivän aikaan, jolloin sateen olomuoto vaihtelee vedestä räntään ja rakeisiin. Sademäärät eivät ole kuitenkaan suuria ja poutahetkiä mahtuu kuurojen väliin etenkin länsiosissa. Yölämpötilat ovat nollan vaiheilla, joten hallaa ja heikkoa yöpakkasta esiintyy etenkin selkeimmillä alueilla. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen +6 ja +10 asteen välillä, mutta kuurosateisimmilla alueilla voidaan jäädä myös vain +5 asteen vaiheille.
Sunnuntaina yö ja aamu ovat selkeitä ja pohjoistuuli on tyyntymässä, joten hallaa ja yöpakkasta voi olla etenkin sisämaassa enemmänkin kuin edeltäneinä öinä; kuitenkin minimilämpötilat käväisevät korkeintaan 1-3 astetta pakkasella. Päivällä pilvisyys voi vähän lisääntyä lännestä pyrkivän lämpimämmän ilman kera eli ylä- ja keskipilvilauttailua voi olla, ja päivälämpötila voi jo kohota +10 asteen vaiheille ja lounaassa sen ylikin.
Sitten ensi viikon alkupuolella vallitsisi suunnilleen samanlainen länsi-lounaisvirtauksen vaihe, jossa vaihtelevapilvinen ja ajoittain myös aurinkoinen sää olisi pääosassa, joskin hetkittäin saderiskiäkin voisi olla. Ilmamassa lämpenisi siten, että yölämpötilat kohoavat jo su-ma yöstä lähtien plusasteille ja sitten yhä enemmän seuraavina öinä ainakin +5 ja +10 asteen välille. Vastaavasti päivälämpötilat kohoaisivat jo maanantaina paikoin +15 asteen vaiheille ja sitten seuraaviksi päiviksi jo laajemmin ainakin +15 ja +20 asteen välille -- näistä "seuraavista päivistä" olisi kyse siis myös vappuaattona ja Vappupäivänä, mutta tarkennetaan vielä myöhemmin em. tapaan sekä Vapun että etenkin sen jälkeisen sään kuvioita...
Siirrytään sitten taas Etelä-Suomen luontoseurantaosioon, missä jätänkin nyt talven jälkeen ensimmäisen kerran lähes kokonaan jo pois talviset aiheet eli lumipeitteet, roudan ja vesistöjäät; sen verran voin näistä vielä mainita, että tuon em. sääennusteen mukaan jos tuo ensi to-pe välinen yö sisältää lumikuuroja ja niistä jotain paikoin maahan jäisi pe aamuksi, niin sellainen vähäinen lumipeite sulaa toki ko. päivän lämpöasteissa hyvin nopeasti pois.
Lisäksi jos vielä jotain vanhojen lumipeite-, routa- ja järvijäärippeiden jäänteitä vielä olisi Etelä-Suomen alueella, niin lähinnä enää vain hyvin vähän itäkolkan sisämaassa eli käytännössä Etelä-Savossa ja siitä enemmän Keski-Suomen puolelle -- mutta joka tapauksessa koko Etelä-Suomi voidaan julistaa tästä lähtien kokonaan lumipeite-, routa- ja järvijäävapaaksi, kun se sellaiseksi jo tuli suunnilleen kaikkialla em. jäänteitä lukuun ottamatta viime viikon lämpöaallon myötä.
Viime viikon lämpöaalto sai maaperänkin jo lämpenemään roudattomissa oloissa tavanomaista selvästi lämpimämmäksi ajankohtaan nähden, joka on osaltaan edesauttamassa etuaikaisen kevään ja kasvukauden etenemistä jatkuvasti etuaikaisena jatkossakin; näin etenkin pisimpään ja jo pitkin talveakin usein lumettomana olleella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella.
Lisäksi kasvukauden etenemiselle pääasiassa erittäinkin hyvää teki tuo em. Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe, jolloin juurikin myös tuolla pisimpään lumettomana olleella em. alueella maaperästä jo pitkään puuttuneet kunnon lumisulamisvedet tavallaan korvautuivat hyvinkin kunnollisesti näillä runsailla sadevesillä -- se on oikein hyvää puskuria mahdollisesti myöhemmin kesällä kehittyvää kuivuutta vastaan...
Sateet olivat toisaalta kuitenkin sen verran runsaita, että se on vähän haitannut muutoin myös erittäin etuaikaisena alkanutta peltoviljelyä kylvöineen; nimittäin osa pelloista tuli kylvötyökoneille liikamäriksi.
Tuo ensi viikon uusi poutainen lämpöaalto kuitenkin korjaa sitä tilannetta todennäköisesti oikein hyvin, joten aikaisemmin mainitsemani "suurin osa kylvötöistä jo ennen Vappua valmiiksi" -mahdollisuus voi toteutua laajasti Etelä-Suomen alueella -- ensimmäisenä jo kylvettyjen peltojen piirissä ensi viikolla voinee odottaa jo ensimmäisiä itäviä oraitakin... Joka tapauksessa syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovatkin olleet jo viime viikolta alkaen erittäin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden.
Tuo viime viikon lämpö ja Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe ovat saaneet myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvamaan erityisen rehevinä ja voimakkaan vihreinä ajankohtaan nähden, jonka takia ensimmäiset ruohonleikkuutarpeet voivat tulla jo ennen Vappua lähipäivinä / ensi viikolla moninkin paikoin...
Kasvukauden eteneminen joka tapauksessa toteutui viime kerralla mainitsemaani tapaan hyvin osuvasti erittäin etuaikaiseksi jo Pääsiäiseksi, joten voidaankin kerrata saavutettuja vaiheitaan tässä ja lisään niiden mukaan täydenyksiä uusilla kasvilajikuvauksilla tämä hetken kehitysvaiheineen, ja arvioin alustavasti jonkin verran ensi viikon uuden lämmön mahdollistamia seuraavia kehitysvaiheita kasvussa ja kukinnassa.
Jo hyvinkin isolle hiirenkorvalle lehdiltään kasvoivat viime viikolla jo mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuomet (Prunus padus) -- myös lehtikuuset (Larix sp.) ovat tulleet näiden kanssa samaan tahtiin jo voimakkaan heleänvihreiksi.
Näillä voinee odottaa Vapuksi jopa jo puolilehtisyyttä, mikäli tuo ensi viikon alkupuoli on jo uudestaan em. tavalla lämmin!
Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat ovat jo ohi ja niilläkin kasvavat jo selvät hiirenkorvat viimeistään ensi viikon alussa. Vielä selvemmin hiirenkorvalle tulivat jo Pääsiäiseksi monet koivut (Betula sp.), ja ne ovat Vappuun mennessä jo yleisesti heleänvihreitä isolla hiirenkorvalla -- koivun kukintahuippu ja tavanomaista runsaamman siitepölyvaiheensa pahin kohta voi olla juuri Vapun tienoilla!...
Koivujen kanssa samassa tahdissa hiirenkorvalle ovat tulleet ja ovat ensi viikolla yleisesti tulemassa isosti monet koristekasvit, kuten pihlajat (Sorbus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum) -- noista varhaisimmat tuomipihlajat saattavat edetä Vappuun mennessä jopa kukinnan alkuun saakka!...
Haapa (Populus tremula) monet pajut (Salix sp.) ja raita (S. caprea) olivat kukintahuipussa viime viikon lämpöaallon alkuvaiheissa, mutta nyttemmin suurin osa niistä on jo lopettanut kukintansa; viimeiset myöhäisetkin lopettavat ensi viikolla vielä ennen Vappua -- haapaa lukuun ottamatta näillä lehtien kasvukin pääsee ensi viikolla jo myös hyvään vauhtiin ja emihaavoilla hedelmänorkkovaihe etenee jo näyttävästi kohti siemennysvaihetta.
Rusokirsikka (Prunus sargentii) ja metsävaahtera (Acer platanoides) ehtivät myös jo aloittaa monin paikoin kukintansa Pääsiäiseen mennessä, mutta nyt niillä on vielä muutaman lähipäivän ajan viileässä säässä hitaasti etenevää kukintaa; kuitenkin ensi viikon todennäköinen lämpö saa niillä kukintahuipun tulemaan jo Vapuksi!...
Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on jo monin paikoin oikoillut esille jättilehtiään isoista silmuistaan ja Vappuun mennessä nämäkin puut ovat vihertymässä hyvin etuaikaiseen tapaan...
Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevilla lajeilla ovat useimmat jo tehneet ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla. Sitten Vappuun mennessä ainakin tammilla ja lehmuksilla saattaa olla ensimmäisiä lehtiä tulossa jo esille...
Vuorijalavalla (Ulmus glabra) ja kynäjalavalla (U. laevis) kukintahuippu jäi viime viikon lämpöaallon piiriin, ja tällä hetkellä niiden kukinnot ovat alkaneet kehittymään jo vaaleanvihreälle hedelmäasteelle, ja lehtensä ovat tulossa hiirenkorvalle; ensi viikolla jo selvästi.
Koristepensaista koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ensimmäisenä ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia) ovat jo myös aloittaneet kukintansa, ja Vappuun mennessä ensin mainitun kukinta alkaa jo hiipumaan, mutta jälkimmäinen kestää kukintahuipussa paljon pidempään ja siten Vapun ylikin pitkälti.
Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat jo lopettamassa / jo lopettaneetkin kukintansa, mutta valkovuokot (Anemone nemorosa) jatkavat Pääsiäiseksi saavuttamaansa kukintahuippuaan Vappuun saakka ainakin.
Kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa tuli esille Pääsiäiseen mennessä, ja ensi viikolla niiden kukintaa voi alkaa esiintymään jo monin paikoin muuallakin, kuten nurmikoilla...
Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) ja kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ovat olleet jo ennen Pääsiäistäkin kukintahuipussa ja tällä hetkellä osa niistä on jo alkanut taantumaan; ensi viikolla monien kukinta päättyy ja viimeisinä sipulikasveina kukinnan alkuun alkavat tulemaan mm. monet tulppaanit (Tulipa sp.).
Muutoinkin sekä luonnossa että puistoissa ja puutarhoissa monet ruohovartiset kasvit ja perennat ovat jo hyvinkin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden, joten tämänkin ansiosta nähdään Vappuun mennessä erityisen vihreitä ja kukkivia maisemia!...
Itse asiassa minua alkoikin kiinnostamaan paljon se, että onko Etelä-Suomessa tulossa tämän vuoden Vapuksi jopa kaikkien aikojen (tunnetun historian) vihreimmät ja rehevimmät maisemat kasvillisuuden kehityksen suhteen!? -- nimittäin edellinen ennätys lienee vuodelta 1921, jolloin huhtikuu oli erityisen lämmin ja se sisälsi sen vieläkin voimassa olevan huhtikuun lämpöennätyksen +25,5 astetta mitattuna 27.4.1921 Jyväskylässä.
Ajattelin tehdä tämän asian ratkaisemiseksi keskilämpötilavertailun Helsingin Kaisaniemestä, jossa vertailen noiden vuosien 1921 ja 2025 +5 asteen ylittäneitä vuorokausikeskilämpötiloja, mikä paljastaa kasvillisuuden kehitysasteet noilta vuosilta varsin tarkasti; otan tarkasteluun maalis- ja huhtikuut molemmilta vuosilta ja tehoisan lämpösumman laskeminen yhteen niiden puitteissa yli +5 asteen kertyminä 30.4. mennessä kertovat sitten sen, että kumpi vuosi pääsi ykköseksi kasvillisuuden pisimmälle kehittyneinä kasvu- ja kukintavaiheina -- tämä 2025 saattaisi olla viimeinkin uusi ennätys, jos tuo ensi viikon lämpö kovasti keulisi...
Palaan kertomaan laskutoimitukseni tuloksen Vappupäivänä päivityksessä ja se voi siis olla kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjotuksessa...
Vielä tähän loppuun mainintaa vesistöjen pintavesilämpötiloista: viime viikon lämpöaallossa monissa järvissä mitattiin lopulta ainakin +10 asteen vaiheille päässeitä pintavesilämpötiloja, ja näin etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan järvissä, missä myös paikoin selviä +10 asteen ylityksiä saavutettiin.
Nyttemmin viileämmissä säissä järvien pintavesilämpötilat ovat asettuneet maltillisemmin +5 ja +10 asteen välille, mutta nekin ovat olleet yhä 1 - 4 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä -- ensi viikolla voidaan sitten odottaa tähän mennessä reippaimpia +10 asteen ylityksiä ehkäpä jo Vappuun mennessä, jos lämpöaalto voimistuu sopivasti...
Merialueillakin pintavesilämpötilat ainakin Suomenlahden sisälahdissa ovat käyttäytyneet ja tulevat käyttäytymään lähes em. järvien tapaan, mutta mm. juuri Suomenlahden ulapalla +5 asteen ylittäminen on ollut vielä tiukassa; ehkä jo ensi viikolla selvemmin sitten -- jäätä on vielä Perämerellä pohjois-koillisosissaan paljonkin, mutta jo monin paikoin haurastuneena ja sohjoontuneena, ja ensi viikolla voi olla odotettavissa sielläkin jäiden sulamista yhä etuaikaisemmin...
Päivitys 26.4.2025 klo. 22:30:
Nyt tämän lauantain illalla palaan päivittämään sittenkin vielä tähän kirjoitukseen uusia sääennustetietoja ensi viikosta (ja siten Vapunkin säästä), koska siinä on tullut jonkin verran muutoksia em. ennusteisiin nähden. Tähän mennessä tosin tämä kuluva viikko on mennyt hyvin em. ennusteiden mukaan ja vielä huomenna sunnuntainakin sää kehittyy niiden mukaisesti varsin hyvin.
Ensi viikon säässä merkittävä muutos on suursäätilallisesti Euroopan mittakaavassa se, että Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvä ko. korkeapaine on aikaisempia arvioita heikompi ja Atlantin matalapaineet ottavat siksi eteläisempää reittiä lännestä Fennoskandian yli itään: tämän takia myös Etelä-Suomen sää on jo maanantaista alkaen aikaisempia arvioita epävakaisempaa ja osin sateistakin. Siitä huolimatta ilmamassa on kuitenkin lämpenemässä tuosta tulevasta viikonvaihteesta alkaen selvästi länsi-lounaisvirtausten kera, joten mm. kasvukauden eteneminen palautuu taas nopeampaan moodiin ensi viikolle; ei kuitenkaan em. tapaan niin nopeaksi...
Maanantaina länsi-lounaisvirtaus on jo päällä Etelä-Suomeen ja matalapaine ylittää Fennoskandian keskiosia itään jonomaisesti; sen mukana kuurottaisen sateen alueita kulkee etenkin Baltian yli itään ja sen vaikutuksesta Etelä-Suomessa on vaihtelevapilvistä, ja etenkin eteläisin osa voi saada kuurosateita. Lämpötila on jo yöllä selvästi plusasteilla ja päivälämpötila nousee sateisimmilla alueilla +10 asteen vaiheille ja poutaisimmilla paikoilla on mahdollisuuksia jopa +15 asteen vaiheille.
Tiistaina tuon Fennoskandian keskiosien yli liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta yrittää pyrkiä annos kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta samalla Länsi-Euroopasta yrittää työntyä erittäin kesäistä lämpöaaltoa lounaasta ja Lapissa jää vaikuttamaan tältä kuluvalta viikolta tuttua takatalvista ilmamassaa vieläkin. Näillä näkymin luoteesta pääsee vain vähän tuota kylmempää ilmaa etelään, ja poutaantuvassa säässä on yhä kuurosaderiskiä paikoin. Yölämpötila on aluksi korkea +5 ja +10 asteen välisine lukemineen ja päivälämpötila nousee osaksi aurinkoisessa säässä ainakin +10 asteen vaiheille ja etenkin lounaassa-eteläisimmissä osissa on yhä mahdollisuus +15 asteen paikkeillekin saakka, jos tuo em. lounaan lämpöaalto pääsee tai jää kurottumaan tänne...
Keskiviikkona eli vappuaattona on sitten mielenkiintoisen hankalasti ennustettava tilanne: nimittäin tuo Länsi- ja Keski-Euroopan kesäinen lämpöaalto ulottuu Etelä-Ruotsiin saakka, mutta sen ja Lapin kylmemmän ilmamassan raja-alue velloo juuri Etelä-Suomen päällä; siksi sää voi olla etelässä yllättävästi epävakaista eli ainakin kuurosaderiskiä on ja pilvisyys voi vaihdella monipuolisesti, ja jopa pieni rankkasateinen matalapaine voisi liittyä siihen (menisi näillä näkymin länsiluoteesta lähinnä Baltian yli)!?... Lämpötiloissa voi olla em. tapaan siksi jyrkkää eroa lounaan-eteläisimmän osan ja vähän pohjoisempien Etelä-Suomen osien välillä; eli parhaimmillaan päivälämpötila voi olla yhä +15 asteen vaiheillakin osassa aluetta, ja yölämpötila pysyy pääasiassa nollan yläpuolella.
Torstaina eli Vappupäivänä on sitten tulossa tuosta manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta kunnollisempi annos lounaasta käsin Etelä-Suomeen, kun lännestä Fennoskandiaa lähestyvä voimistuva matalapaine pullauttaa edellään sitä perille; yöllä ja alkupäivällä on siis vähäpilvisenkin poutaista ja vappuyön lämpötila vaihtelee vähän +5 asteen molemmin puolin heikoissa tuulissa. Päivälämpötila voi kohota +15 ja +20 asteen välille voimistuvassa lounaistuulessa -- näillä näkymin kuitenkin jo illalla tuon lännen matalapaineen runsas sadealue saapuisi lännestä alueelle...
Sitten heti Vapun jälkeen on valitettavasti näkyvissä tuon matalapaineen voimakasta ja sateista vaikutusta koko Fennoskandiankin säähän, joten Etelä-Suomessakin voisi tulla vappuviikon lopuksi hyvinkin epävakaista, sateista ja taas ainakin jonkin verran viileämpiä ilmamassoja -- palataan kuitenkin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa tarkastelemaan niitä lisää, ja todennäköisesti teen sen kirjoituksen juuri ennen Vappua, joten yhä tarkempi vappusääkin tulee siinä samalla vielä esille...
Tähän päivityksen loppuun otan esille vielä Yhdysvaltojen säätilanteen, koska siellä on odotettavissa ensi viikon alkuun laajasti Keskilännen ja osin itäosienkin alueille sekä maanantaille että tiistaille erittäin merkittävä ja paha rajuilmojen ja tornadosarjojen episodi! -- YouTube-meteorologi Ryan Hall kertoo tässä viimeisimmässä ennustevideossaan tuosta tulevasta tilanteesta.
Tuosta kiinnostuneet voitte sitten mm. sekä hänen YouTube-kanavaltaan että Reed Timmerin YouTube-kanavalta poimia katseluun kumpanakin ko. päivänä heidän pitkät livestriimiseurannat ko. myrskyvaiheista: Ryan Hall keskittyy tuttuun tapaansa studiostaan käsin analysoimaan ja varoittamaan meneillään olevia tilanteita, ja Reed Timmerin kanavalla on luvassa hänen ja tiiminsä kanssa myrsky- ja siis etenkin tornadobongausta heidän "Dominator"-nimisen ja erikoisvalmisteisen myrskybongausautonsa kera!...
No comments:
Post a Comment