Nyt viikon päättyessä huhtikuu alkaa lähestymään puoltaväliä, ja tämän viikon kylmä ja osittain takatalvinenkin sää on jo taakse jäänyttä elämää.
Tänään sunnuntaina (Palmusunnuntai) Etelä-Suomi on siis päässyt taas jo tavanomaista lämpimämmän sään pariin, ja nyt tarkastelemieni sääennustemallien mukaan tämä alkanut lämpöaalto voimistuu huomenna alkavalla ensi viikolla erittäin kesäiseksi ajankohtaan nähden! -- Näyttäisi jopa siltä, että sen myötä ensi viikonlopun pääsiäispyhistä saattaisi ehkä tulla Suomen koko tunnetun historian lämpimimmät nimen omaan etelässä, jos lämpimin skenaario toteutuu!...
Katsotaanpa tässä sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, miten kesäiseksi sää mahtaisi äityä ensi viikon mittaan, ja millaiset vaikutukset sillä olisi Etelä-Suomen luonnossa mm. kasvukauden etenemiseen; toteutuessaan tämän huippulämpimyyden ansiosta kasvillisuus etenisi kasvussaan etenkin ko. viikon loppupuolella jopa niin etuaikaisesti ja nopeasti, että sitä voitaneen kuvailla jo toukokuiseksi!...
Ensin kertauksena vielä tämän päättyvän viikon kylmyydestä: kylmä sää oli varsin vaihtelevaa ja kylmyydet erilaisia keskenään viikon mittaan, kun ensin ma-ti läntisen korkeapaineen lähentely nosti päivälämpötiloja etenkin lännessä +5 ja +10 asteen välille yöpakkasista huolimatta.
Sitten ti-ke välisenä yönä vesi- ja räntäsateiden kera meni rintamasysteemi maamme yli kaakkoon, jonka perässä hyvin voimakaspuuskainen ja erittäin kylmä pohjoistuuli vallitsi keskiviikkona koko loppupäivän ja runsaan pilvisyyden seassa oli lumikuuroja eteläisintä Suomea myöten, ja päivälämpötila jäi nollan vaiheille.
Voimakas pohjoistuuli jatkui vielä ke-to välisenä yönä sään seljettyä kuitenkin niin, että yölämpötila laski -2 ja -5 asteen välille ja torstaina päivälämpötila jaksoi nousta kylmässä ilmamassassa vain nollan tienoille; alkupäivällä luoteesta alkaen sää kuitenkin pilvistyi ja tilapäisesti heikompien luoteistuulien perään loppuiltapäivällä ja illalla luoteesta tuli lumipyryalue ja matalapaine suunnaltaan vaihtelevien tuulisensa kera; Etelä-Suomessakin saatiin laajasti uutta lunta 1 - 5 cm.
Perjantaina tuon matalapaineen perään tuli taas melko voimakkaan pohjoistuulen kera kylmää ilmaa koko Etelä-Suomeen, joten yöllä tilapäisesti +1 ja +5 asteen (leudointa lounaassa) välillä käväisseiden lämpötilojen lasku pakkaselle tapahtui aamulla, ja iltapäivällä oli taaskin vain nollakeliä tai vain hitusen plussaa runsaan pilvisyyden kuitenkin vähennyttyä iltapäivällä. Illalla oli taas selkeää ja pakastuvaa.
Eilen lauantaina yöllä ja aamulla lännestä tuli leudompaa ilmaa perässään tuonut säärintama sateineen, missä pakkasyön perään aamulla ja idässä vielä alkuiltapäivälläkin satoi lunta ja lännessä räntää ja jäätävää vesisadettakin; rintamasateiden perään sää vaiheittain selkeni ja voimakkaassa länsi-luoteistuulessa ja leudommassa ilmamassassa päivälämpötila kohosi yleisesti +6 ja +10 asteen välille ja lounaassa paikoin yli +10 asteenkin.
Tänään sunnuntaina korkeapaineen siirryttyä manner-Euroopassa idemmäksi ja matalapainetoiminnan voimistuttua Atlantilta kohti Skandinaviaa on lounaasta alkanut virtaamaan entistä lämpimämpää ilmaa Etelä-Suomeen; siinä yhteydessä viime yönä minimilämpötilat olivat selkeässä säässä vielä nollan tienoilla ja sisämaassa lievästi pakkasellakin etenkin idässä, mutta iltapäivän aurinkoisessa ja vain vähäistä yläpilvilauttaa sisältäneessä säässä päivälämpötila kohosi yleisesti yli +10 asteen ja sisämaassa paikoin +15 asteen vaiheille.
Katsotaan seuraavaksi sääennustetta ensi viikolle, ja siinä on eri sääennustemallien väleillä eroja tuon em. huippulämmön suhteen, koska eräät mallit ovat povaamassa erittäin kesäistä säätä Etelä-Suomeen jopa sunnuntaille tai ehkä seuraavalle maanantaillekin saakka, mutta jotkut toiset mallit lopettaisivat lämpöaallon jo lauantain kohdalla...
Joka tapauksessa koko Suomen mittakaavassa näyttää siltä, että kesäinen lämpöaalto jää lähinnä vain Etelä-Suomen asiaksi ja osittain vielä Keski-Suomeenkin ulottuen, mutta Lappi jää selvästi viileämmäksi (tosin eteläiseen Lappiin voi puolivälissä viikkoa ulottua tuota etelän huippulämpöä) ja siellä etenkin pohjoisimmissa osissa (Enontekiö-Utsjoki) voi olla suurena kontrastina tuolle etelän lämmölle jopa ajoittain yhä talvisen kylmääkin -- itse asiassa tuo Lapin kylmä ilma sitten ensi viikon lopussa voi näytellä roolia Etelä-Suomen lämpöaallon loppumisessa, jos / kun se alkaisi sieltä hivuttautumaan etelämmäksi Pääsiäisen paikkeilla...
Aluksi suursäätilan kuvailuna Euroopan mittakaavassa huomenna maanantaina lounaasta siirtyy Lapin yli koilliseen nopeasti matalapaine, jonka jälkeen asetemaksi vakiintuu ti-pe ajaksi se klassinen Suomeen huippulämpöä etelästä-kaakosta tuottava tilanne, missä matalapaineet pysyvät noin Britteinsaarilta Norjanmerelle olevalla vyöhykkeellä ja Suomen kaakkois-itäpuolella vallitsee korkeapainetta -- näiden elementtien välistä pääsee täten erittäin lämmintä ilmaa etelästä eli Itä-Euroopasta Suomeen; ja tuo lämpöaalto voi voimistua tuolla Itä-Euroopan ja osassa Venäjänkin alueita kesän ensimmäiseksi helleaalloksikin (päivälämpötilat yli +25 astetta).
Huomenna maanantaina täällä Etelä-Suomessa on tilapäisesti pilvisempää ja pientä sadekuurottelua voi olla samassa yhteydessä, koska tuon em. Lappia ylittävän matalapaineen rintamasysteemi menee samalla myös etelän yli koilliseen; siinä yhteydessä lounais-etelätuuli voimistuu jonkin verran ja aamu- ja alkupäiväpainotteisesti on tuota rintamapilvisyyttä, utua ja sadekuuroriskiä. Pilvien ja tuulten ansiosta yölämpötila on aikaisempia öitä jo paljon leudompi minimilämpötilan pysytellessä +5 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jää runsaammassa pilvisyydessä vain reiluun +10 asteeseen, mutta jos tuo rintamapilvisyys kaikkoaakin tai ainakin jonkin verran vähenee jo hyvissä ajoin iltapäivällä, niin varsinkin lounaassa voi olla silloin +15 asteen tienoille taas mahdollisuus.
Tiistaina yöllä sää alkaa vähitellen selkenemään ja länteen kääntyvä tuuli heikkenee, kun kaakosta alkaa työntymään korkeapaineen selännettä Etelä- ja Keski-Suomeen; tällöin yölämpötila voi laskea alle +5 asteen paikoin hallanvaaran kera, mutta iltapäivällä vallitsee siinä selänteessä selkeä, tyyni ja lämmin sää, missä päivälämpötila voi taas nousta +15 asteen tienoille, mutta merituuli voi viilentää rannikoilla.
Sitten ke-pe välisenä aikana oikeastaan koko ajan melko samalla tavalla vallitsee tuo em. erittäin lämmin etelä-kaakkoisvirtaus Etelä-Suomeen, ja se voi ulottua pohjoisimmillaan Etelä-Lappiin saakka -- etelässä sää on enimmäkseen vähäpilvistä tai korkeintaan ajoittain vaihtelevapilvistä (tosin ennusteissa näkyy ke-to väliseksi yöksi etelästä tuleva kuurosaderintama), mutta tuon virtauksen tuodessa myös kosteampaa ilmaa Välimereltä ja Mustamereltä, voi ilman utuisuus lisääntyä ajoittain selvästi.
Lämpötilat kohoavat ajankohtaan nähden erittäin kesäisiin lukemiin sekä yö- että päivälämpötilojen osalta jo keskiviikosta lähtien, missä minimilämpötilat ovat ti-ke yönä aluksi "vain" +5 ja +10 asteen välillä, mutta näillä näkymin ajankohtaan nähden hämmästyttävästi seuraavina öinä jopa yli +10 asteen minimilämpötilat mahdollistuvat!...
Päivälämpötilat voivat olla jo keskiviikkona monin paikoin +20 asteen tienoilla sisämaassa, mutta sitten to ja varsinkin pe aikana jopa selvästikin yli +20 asteen päivälämpötiloja mitataan, ja mahdollisesti jopa yleisestikin ulottuen parhaimmillaan selvästi Keski-Suomen puolellekin!...
Sitten tosiaan lauantaista eteen päin on vielä epävarmaa, miten sää kehittyy; lämpöaalto voisi jatkua tämän hetken ennustemalleista päätellen ehkä jopa su-ma saakka Etelä-Suomessa noiden em. lämpötilojen mukaisesti edelleen eli äärimmäisen kesäisenä ajankohtaan nähden...
Tätä mahdollisuutta pitää tarkentaa myöhemmin ja palaankin päivityksessä noin to tai viimeistään pe aikana asiaan -- sitten päästään varmistamaan se, josko Pääsiäisestä tulisi "kaikkien aikojen" lämpimin, tai sitten ei?...
Seuraavassa tarkastelen luonnon kehittymistä Etelä-Suomessa ja etenkin kasvukauden erikoislaatuisen etuaikainen kehittyminen jatkossa on siinä nyt pääosassa:
Mainitaan vielä alkuun kuitenkin tuosta päättyvän viikon kylmyydestä ja viimeisistä lumi-, routa- ja jäätilanteista jotain; uutta lunta siis saatiin vielä viime pe-la kahteen kertaan Etelä-Suomessakin, mistä etenkin Päijänteen tasan itäpuolella useitakin senttejä -- nämä lumet sulivat muualta etelästä jo lauantain aikana kokonaan pois, mutta itäisimpiin etelän osiin (kuten esim. Lappeenrannan seudulle ja siitä itään) jäi vielä tämän sunnuntain aamuksi rippeitä sulamatta; nyt nekin ovat jo sulaneet.
Sitten onkin jäljellä enää Keski-Suomea lähellä olevilla idän sisämaa-alueilla varjopaikoilla talven vanhojen lumipeitteiden kinostumarippeitä pieninä laikkuina eli juurikin n. Päijänteestä itään, ja tietenkin ne sulavat ensi viikon lämpöaallossa nopeasti kokonaan pois.
Routaa ja järvijäitä koskee suunnilleen sama, eli niiden rippeitä on vielä jäljellä hieman noin Päijänteestä itään olevilla alueilla ja lähellä Keski-Suomea -- muutoin laajasti Etelä-Suomessa lähes kaikki järvet ovat olleet jo huhtikuun alusta saakka kokonaan jäättömiä ja roudatontakin on ollut jo suunnilleen saman ajan; ensi viikon lämpö nuokin em. jää- ja routarippeet poistaa nopeasti.
Merialueilla jäätöntä on ollut Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä myös jo suunnilleen koko huhtikuun ajan, joten sekä meri- että järvialueilla on jo tapahtunut pintavesien lämpenemistä; ennen tätä päättyvää viikkoa edeltäneellä viikolla olleessa lämpöaallossa pintavedet lämpenivät jo +5 asteen vaiheille tai paikoin ylikin sekä monissa järvissä että mm. Suomenlahden sisälahdissa.
Sitten tällä päättyvällä viikolla ko. kylmyys keskeytti lämpenemisen ja tapahtui hieman jopa kylmenemistä vajaaseen +5 asteeseen pintavesissä, mutta mm. oman havaintoni mukaan yöpakkasissa ei pystynyt enää muodostumaan uusia jääkerroksia pientä rantakaislikkoriitettä lukuun ottamatta.
Alkavalla viikolla vesistöjen pintavesilämpeneminen jatkuu sitten jopa ennen näkemättömäänkin tapaan hyvin lämpimäksi kesäisessä lämpöaallossa, koska alla on jo jäättömyys ja jo tavanomaista selvästi lämpimämmät pintavedet lähtötilanteeksi tänään! -- ensi viikolla järvissä voidaan odotella jopa +10 astetta paljonkin ylittäviä pintavesilämpötiloja, mitkä saattavat olla ajankohdan ennätyksiä.
Samoin merialueilla ranta- ja sisälahtivesistöt lämpenevät erityisesti ja +10 asteen ylityksiin on mahdollisuudet niidenkin puitteissa; ulapoilla lämpeneminen pysyy hillitympänä, mutta +5 asteen yli sielläkin pintavesi voi lämmetä -- Perämerellä puolestaan on eteläisiin merialueisiin nähden suurena kontrastina yhä paljon jäätä jopa yli puolen metrin paksuuksiin saakka, mutta sielläkin on odotettavissa sen verran lämpöaaltoa, että ko. jäiden sulaminen ja haurastuminen kiihtyy paljon alkavalla viikolla.
Sitten tarkastellaan lopuksi runsain esimerkein Etelä-Suomen kasvukauden erikoista etuajassa etenemistä alkavalla viikolla! -- lähtökohdaksi kertaan ensin tämän hetken tilannetta, ja mainitsen vielä joitakin havaintojani siitä, millaista vaikutusta tämän päättyvän viikon kylmyys yöpakkasineen aiheutti jo kasvuun ja kukintaan edeltäneessä lämpöaallossa heränneille kasveille.
Sitten ryhmä kerrallaan kerron myös alkavan viikon odotettavissa olevia kasvutapahtumia, ja varsinkin niistä vaiheista kerron, jotka ilmenevät viikon loppuosan kaikkein lämpimimmän sään puitteissa:
Pienelle hiirenkorvalle kokonaan tai vähintään osittain puhjenneita pensaita ja puita ovat siis olleet edellisestä huhtikuun alun lämpöaallosta saakka mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus) -- päättyvän viikon kylmyys sai näiden kasvun lähes kokonaan hyytymään, ja yöpakkasten takia esim. tuomen hiirenkorvalehtiin tuli paikoin hieman oranssia sävyä lehtivihreäpaon takia; muutoin näiden pakkasenkesto oli erittäin hyvää jopa -5 ja -10 asteen välisissä lämpötiloissa.
Kaikkien noiden uudet lehdet sitten jatkavat kasvuaan alkavalla viikolla jo erityisen rehevän näköisiksi ajankohtaan nähden!
Kukintavaiheisista puista ja pensaista: Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukintahuiput ehtivät tulla jo tuossa edellisessä huhtikuun alun lämpöaallossa ja pähkinäpensaalla sitä ennenkin, joten tämän päättyvän viikon kylmyys tavallaan edesauttoi yöpakkasten kurituksessa niiden hedenorkkojen kukintaloppumista etenkin pähkinäpensaalla; näistä esim. harmaaleppä (A. incana) on jo varistanut hedenorkkojaan paljon tai kokonaankin pois -- Alkavan viikon lämmössä näiden kukinnat loppuvat viimein kokonaan, ja näillä alkaa lehtien puhkeaminen hiirenkorvalle viikon lopulla.
Haapa (Populus tremula) aloitti osittain kukintansa edellisen lämpöaallon aikana ja saavutti paikoin jopa jo huippuaankin; näiden sekä hede- että emipuiden norkot näyttivät kestävän päättyvän viikon yöpakkaset hyvin, joten näiden kukinta etenee alkavalla viikolla myöhäistenkin yksilöidensä suhteen huippuunsa nopeasti, ja viikon lopulla alkaa jo hedenorkkojen poisvariseminen kukinnan loppumisen merkkinä -- lehtien puhkeamista ei silti ole vielä ensi viikolla odotettavissa haavoilla.
Myös monilla pajuilla (Salix sp.) ja raidalla (S. caprea) norkkonsa saavuttivat monin paikoin kukinnan edellisessä lämpöaallossa ja tämän päättyvän viikon kylmyys ei liiemmin niitä haitannut myöskään; tosin olen nyttemmin havainnut kukkivissa hedenorkoissaan paikoin heteiden hienoista nuutumista ja kuivumista ennenaikaisesti ilmeisesti pakkasten takia -- joka tapauksessa viimeisetkin raidat ja pajut räjähtävät kukintahuippuun alkavalla viikolla, ja jo viikon lopulla kukinta alkaa taantumaan lopuilleen lehtiensä puhjetessa hiirenkorvalle.
Vielä hiirenkorvalle puhkeamattomia ja silti jo silmuiltaan selvästi turvonneita puita ja pensaita ovat olleet edellisestä lämpöaallosta lähtien mm. rusokirsikka (Prunus sargentii), metsävaahtera (Acer platanoides), koivut (Betula sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) -- alkavalla viikolla tuo loppupuolen erityisen lämmin sää saa näilläkin jo lehdet puhkeamaan esille, ja niistä nuo rusokirsikka ja metsävaahtera ensin tietenkin alkavat kukkimaan. Kukintahuippu lienee niillä vielä jäämässä ainakin seuraavan viikon puolelle, mutta äärierikoista huhtikuukukintaa molemmat taitavat tänä vuonna tehdä joka tapauksessa!...
Koristepensaista myös erittäin harvinaista huhtikuun kukintaa alkavat tekemään onnenpensaat, joista ensimmäisenä jo koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia).
Koivuillakin alkaa kukinta alkavan viikon lopulla, ja tänä vuonna niillä on hedenorkkoja normaalia selvästi enemmän, joten koivujen siitepölykaudesta odotetaan normaalia pahempaa allergikoille -- tämä siis pitää huomioida jo alkavalla viikolla!
Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukinta pääsi alkamaan paikoin lämpimillä paikoilla edellisessä lämpöaallossa ja tällä päättyvällä viikolla osa niistä kukinnoista hieman kärsi yöpakkasista; alkavalla viikolla vuorijalavan kukinta pääsee sitten nopeasti huippuunsa ja Pääsiäiseen mennessä se jo taantuu lehtisilmujensa alkaessa avautumaan -- samaa voi sanoa kynäjalavastakin (U. laevis), joskin hitusen viiveellä.
Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa ovat siis jo pitkään kukkineet leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis), ja näiden kukat ovat kestäneet päättyvän viikon yöpakkaset hyvin; alkavalla viikolla näiden kukintahuippu saavuttuu ja sitten kukinta jo taantuu pian.
Myös äärierikoista huhtikuukukintaa alkavat tekemään luonnossa valkovuokot (Anemone nemorosa), joiden kukinta pääsi jo paikoin alkuun jopa tuossa edellisessä lämpöaallossa huhtikuun alussa, mutta alkavalla viikolla näillä kukinta runsastuu jopa jo huippuunsakin monin paikoin.
Muutoinkin ruohovartisen kasvillisuuden parissa on jo hyvinkin rehevää uutta kasvua monin paikoin mm. nokkosilla (Urtica dioica) ja vuohenputkilla (Aegopodium podagraria), ja monet heinälajitkin jo kasvavat selvästi -- tämän ansiosta puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin on ollut hieman vihertymistä jo edellisestä lämpöaallosta saakka, ja alkavalla viikolla nurmikoiden vihertyminen kiihtyy paljon, ja kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa saattaa tulla Pääsiäiseen mennessä!...
Mainittakoon ruohovartisen lajiston parista lupiini (Lupinus polyphyllos) erikseen, koska havaitsin tänään sen uusissa pienissä lehdissä poikkeuksellisen paljon syvän violetteja sävyjä: tämä johtunee päättyvän viikon yöpakkasista, mutta tämäkin sävy haalistuu pois ja lupiinien vihreä lehtiväri pääsee alkavalla viikolla taas esille kokonaan.
Monilla nurmikoilla näkyy edelleen myös tiettyjen sammallajien tuottamien itiöpesäkkäiden ansiosta voimakkaan punaruskeita laikkuja, koska ko. pesäkkäiden varret ovat sen värisiä.
Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ja krookukset (Crocus sp.) ovat olleet jo kukinnassa koko huhtikuun ajan, ja alkavalla viikolla niiden kukintahuippu saavuttuu; krookukset jopa jo lopettavat kukinnan -- alkavan viikon lopulla sipulikasveista kukintaan tulevat jo myöhäisetkin narsissit ja ensimmäiset tulppaanit (Tulipa sp.).
Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevat lajit pysyvät toki vielä alastomina, mutta onpa niilläkin jo tulossa ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla.
Lisättäköön vielä ainavihantien kasvien (kuten alppiruusut ja mahoniat) oloista se, että alkavalla viikolla viimeistään niiden kevätpaahdesuojauksen tarve päättyy, koska ensinnäkin routaa ei ole, toisekseen maaperä lämpiääkin jo huomattavasti ja kolmanneksi kasvu pääsee jo niilläkin selvän toukokuisesti etenemään / alkamaan.
Näistä kaikista em. kasvu- ja kukintakehityksistä voidaan siis päätellä, että Pääsiäiseen mennessä Etelä-Suomen luonto puhkeaa kukkaan ja vihertyy todella erikoisen etuaikaisesti ajankohtaan nähden: arviolta etuaikaisuus on noin 2-3 viikon luokkaa alkavan viikon loppuun mennessä eli vasta toukokuun alkupuolella 1. tai 2. viikolla on em. kaltaista kasvukauden vaihetta normaalisti!
Myös maaseudun peltoviljelyssä päästään huomattavan etuaikaisiin vaiheisiin viljakylvöissä: pistin Aprillipäivänä merkille ja mainitsin Fb-julkaisussani sellaisen äärierikoisuuden, jossa havaitsin ko. päivänä Hyvinkään eteläpuolisella eräällä pellolla maajussin viljankylvöhommissa -- ehkä samanlaista on paikoin tapahtunut muuallakin lounais-eteläosissa Etelä-Suomea, mutta tämä päättyvä viikko tietenkin piti kylmyydessään vielä noita peltotoimia kurissa.
Alkavalla viikolla viljojen kylvöt pääsevät sitten todenteolla alkamaan runsaina ja yleisesti, ja voinee odottaa, että huhtikuun puolella vielä ennen Vappua jopa suurin osa näistä peltotöistä saataisiin tehtyä valmiiksi, joka olisi sitten myös huippuerikoista etuaikaisuudessaan.
Kasviviljelyä muutoinkin ajatellen maaperä on pysymässä vielä sopivan kosteanakin, vaikka kuivuminen pääsee alkavalla viikolla vauhtiin loppupuoliskollaan; varsinaista kuivuutta ei siis ole vielä odotettavissa.
Päivitys 16.4.2025 klo. 23:55:
Sää on kehittynyt em. ennusteen mukaan varsin hyvin tähän keskiviikon iltaan mennessä, kun tänään mitattiin vuoden ensimmäisen kerran Etelä-Suomessa +20 asteen ylittäneitä maksimilämpötiloja; korkein lukema saavutettiin Raumalla, missä mitattu jopa +22,9 astetta on huhtikuun puolivälin päivälämpötilaksi historiallisen merkittävä! -- tässä siihen liittynyt Fb-julkaisuni linkin kera Forecan ko. aihetta käsittelevään juttuun.
Katsotaanpa nyt jo päivityksessä sitä, miten tämän ajankohtaan nähden huikean lämpöaallon jatkon käy Pääsiäistä lähestyttäessä:
Ensi ke-to yöksi on siis ollut ennusteissa nähtävissä jonkinlaista sadealueen tuloa Etelä-Suomeen etelästä, ja nyt parhaillaan etelärannikolle onkin illalla tullut paikoin heikkoja vesikuuroja. Sateet ovat jäämässä huomisen torstain puolellakin heikoiksi, ja mielenkiintoisin aspekti on torstaina päivällä se, että miten paljon kosteutta jää tästä vellomaan Etelä-Suomeen pilvisyytenä vai pystyykö sää selkenemään; tällä on merkittävä vaikutus huomisiin päivälämpötiloihin.
Jos pilvisyys pysyy runsaana, niin maksimilämpötilat jäävät +10 ja +15 asteen välille, ja jos sää selkenee hyvin, niin +15 ja +20 asteen väliset lukemat ovat helposti mahdollisia, kun ilmamassa pysyy yhä sen verran lämpimänä -- yöstä tulee joka tapauksessa erittäin leuto ajankohtaan nähden, missä jännätään mm. sitä, josko monillakin paikoilla minimilämpötilat jäisivät jopa +10 asteen yläpuolelle runsaassa pilvisyydessä; joka tapauksessa +5 ja +10 asteen välillä pysytään.
Näillä näkymin huomenna torstaina päivällä etelän länsiosissa olisi parhaat mahdollisuudet saada iltapäivällä pilvipeite vähenemään, koska varsinaiset sateet ovat siirtymässä koilliseen pois jo aamun aikana; hyvin heikoissa tuulissa pilvisyys kuitenkin voi jäädä sijoilleen tai alapilvenä olevat sumupilvilautat saattavat jäädä pitkään hajoamatta.
Perjantaina on vuorostaan jännityksen aiheena yhä erittäin leudon yön jälkeen se, miten paljon Baltiasta pääsisi perille Etelä-Suomeen kaikkein lämpimin ilmamassa -- Itä-Euroopasta on näet tulossa Baltiaan etelävirtauksen kera jopa helleilmamassaa, joka äityy mm. Virossa ajankohtaan nähden ennätyksellisiin +25 asteen ylityksiin! Samalla kuitenkin Lapin pohjoisosien yli koilliseen siirtyy matalapaine, jonka myötä luoteesta alkaa jo perjantaina pyrkimään viileämpää ilmaa etelään.
Tuosta Baltian helteestä voi ulottua Etelä-Suomeen juuri ennen tuota luoteesta tulevaa kylmää rintamaa sen verran hyvin lämmintä sektoria, että sopivan vähäisessä pilvisyydessä etelän sisämaassa voidaan mitata yli +20 asteen maksimilämpötiloja, mutta näillä näkymin aivan helteelle ei päästä Viron tapaan... Jos puolestaan pilvisyys pysyykin runsaana, niin kaikkialla jäätäneen vajaaseen +20 asteeseen...
Sitten em. ennusteeseen viitaten nyt on käymässä yhä varmemmaksi siis se, että perjantain jälkeen tämä lämpöaalto on ohi: Tuon perjantaisen kylmän rintaman "häntä" jää näillä näkymin lauantaista alkaen Pääsiäispyhiin saakka ns. stationaarisena rintamana Etelä-Suomen päälle, jossa saadaan sateitakin, mutta niiden sijoittuminen ja runsaus on epävarmaa; yhdet skenaariot tuovat etelään runsaitakin vesisateita, mutta toisissa sateet voisivat jäädä suurelta osin maamme eteläpuolelle...
Tuo rintamavyöhyke joka tapauksessa jakaa eteläpuolelleen edelleen tuon erittäin kesäisen ilmamassan, joka kattaa Pääsiäisenäkin Suomen eteläpuolella Keski-Euroopan itäosista laajasti Venäjälle saakka manner-Eurooppaa ja saa siellä maisemat muuttumaan ääriennenaikaisesti kesäisen näköisiksi eli kesävehreiksi.
Rintaman pohjoispuolelle jää viileämpi ilmamassa, joka Lapissa saattaa äityä vieläkin vähän talviseksi, kun ensin sielläkin huomenna torstaina Etelä-Lapissa saadaan sikäläistä lumipeitettä ennenaikaisesti sulattavaa huippulämpöä jopa n. +15 asteen päivälämpötiloineen!
Etelä-Suomi siis jäänee la alkaen näiden ilmamassojen rajamaille, jonka puitteissa on vielä epäselvää se, minkälaista epävakaisuutta tai sateisuutta siihen täällä liittyy; näillä näkymin la-ma eli Pääsiäinen on joka tapauksessa viileähkö ja vielä lisäpäivityksessä joudun tarkentamaan pe tai la tuota Pääsiäisen säätä tarkemmin. Palaan siis asiaan vielä tässä alla...
Päivitys 19.4.2025 klo. 00:40:
Nyt ollaan juuri siirrytty lauantain puolelle, ja on aika tarkentaa tämän Pääsiäisen ajan säätietoja la-ma ajalle; syynättävänä siinä on siis etenkin se, minkälaisia ja kuinka runsaita sateita on Etelä-Suomeen tulossa tuolle ajalle, kun Baltiasta eilisen Pitkäperjantain puolella Etelä-Suomeen kurottanut äärilämmin ilmamassa on kaikkoamassa takaisin etelämmäksi ja kun samalla sitä ilmamassaa ja pohjoisesta hivuttautuvaa kylmempää ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke jää lähes sijoilleen etelän päälle pariksi seuraavaksi päiväksi.
Tuosta äärilämpimästä ilmamassasta otinkin esille äsken jo Fb-seinälläni tämän julkaisun, jossa linkitetyssä Forecan sääjutussa on selitetty sitä, miksi eilisen perjantain puolella tuosta ilmamassan ennätyslämpimyydestä huolimatta Etelä-Suomessa jäätiin niukasti alle +20 asteen päivälämpötiloissa.
Tänään lauantaina on vielä Uudellamaalla ja Kymenlaakson alueella mahdollisuuksia saada tuosta äärilämpimästä ilmamassasta viimeiset siivut, jolloin päivälämpötila voi vielä nousta +15 ja +20 asteen välille, mutta pilvisyys lienee runsaanlaista koko Etelä-Suomessa koko ajan, ja tuosta em. alueesta pohjoisempana vaikuttaa jo selvemmin viileämpi ilmamassa, jolloin ainakin siellä jäätäneen alle +15 asteen päivälämpötiloissa -- tämä ko. pe-la yö on tosin etelän alueella vielä erittäin leuto, ja itse asiassa tähän mennessä kevään lämpimin yö monin paikoin, missä minimilämpötilat voivat jäädä laajalla alueella yli +10 asteen!
Alkaneen lauantain sateissa on käymässä seuraavasti: ko. etelän päälle jo asettuva rintamavyöhyke tuottaa jo tänä kuluvana yönä länsilounaasta käsin rankkojenkin kuurottaisten sateiden jonoja, mikä kattaa etenkin vyöhykkeen, jonka eteläreuna on noin linjalla Salo-Riihimäki-Savonlinna, ja pohjoisreuna noin linjalla Seinäjoki-Iisalmi -- näiden äärireunojen sisällä siis saadaan eniten kuurottaista sadetta, ja tuon eteläisen helleilmamassan ollessa aktiivisena osana sitä, on olemassa mahdollisuus paikoin jopa ukkoskuuroillekin ko. sateiden eteläreunalla!...
Sitten lauantain aamulla-aamupäivällä voi kuurottaisia sateita aktivoitua edelleen paikoin ehkä ukkostenkin kera muuallakin etelässä eli em. etelärajan eteläpuolellakin, kuten Uudellamaalla / etelärannikolla -- näyttäisi kuitenkin siltä, että iltapäivällä olisi vuorossa sateisiin taukoa laajalla alueella ja siten pilvipeitekin pääsisi paremmin rakoilemaan ja mahdollistamaan em. tapaan eteläisimmissä osissa vielä kesäisiä päivälämpötiloja.
Sitten sunnuntaiksi eli 1. Pääsiäispäiväksi tapahtuu seuraavaa ja se alkaa jo lauantain illasta; Pohjois-Itämerellä alkaa voimistumaan pieni matalapaineen osakeskus ja se liikkuu sunnuntain aikana Etelä-Suomessa eteläisimpiä osia pitkin itään tuottaen etenkin linjan Pori-Tampere-Savonlinna eteläpuolelle runsasta jatkuvaa vesisadetta, missä samalla tuo kesäinen ilmamassa kaikkoaa kokonaan Suomen eteläpuolelle; tällöin la-su yönä lämpötilat voivat olla vielä +10 asteen vaiheilla, mutta sunnuntain päiväksi ne laskevat sateisimmilla alueilla +5 asteen vaiheille ja muutoinkin +6 ja +10 asteen välille.
Kun nämä lauantain ja sunnuntain sateet lasketaan yhteen, niin laajasti saadaan 10 - 20 mm vesisadetta, ja monin paikoin jopa 20 - 30 mm, joten Etelä-Suomessa koetaan tämän viikonlopun aikana pitkästä aikaa kunnon sade-episodi -- tällä on alkaneelle kasvukaudelle toki hyvää vaikutusta, koska erittäin aikaisin sulaneen lumipeitteen takia sulamisvesien vaikutus oli jo jäänyt kauaksi maaliskuulle ja siksi etuajassa on ollut tapahtumassa maaperän kuivumista ja siksi myös pohjavesien ennenaikaista madaltumista, ja sama on alkanut koskemaan jokia ja joitakin järviäkin.
Nyt tämä runsas sadetilanne korvaa tavallaan ajankohdan sulamisvedet ja palauttaa maaperän ajankohdalle "normaalimäräksi" ja edesauttaa pohjavesiä ja järvivesiä pysymään riittävän korkealla myöhemmin kesällä(kin) -- toki hulevesitulvia ja liikamärkyyttä muutenkin saattaa hetkellisesti syntyä rankkasateisimmilla paikoilla tänään ja huomenna.
Sitten toisena Pääsiäispäivänä maanantaina tuo matalapaine ja vesisateet alkavat vähitellen kaikkoamaan itään pois Etelä-Suomesta, mutta ko. päivänä on vielä todennäköisesti runsaspilvistä alkuun. Silti viimeistään illalla koillistuulten puhaltaessa alkaa sää selkenemään ainakin osaksi; yölämpötila on su-ma yönä runsaan pilvisyyden ja sateiden takia vielä +5 asteen vaiheilla edelleen, ja päivällä selkeimmillä paikoilla voidaan päästä yli +10 asteen, mutta muutoin jäädään +6 ja +10 asteen välille.
Näillä näkymin sitten maanantain eli Pääsiäisen jälkeen jonkinlaista korkeapainetta olisi muodostumassa uudestaan lännestä käsin Suomeen, mutta ilmamassa on alkuun kuitenkin sen verran viileää aikaisempaan nähden Etelä-Suomessakin, että selkenevässä ja heikkotuulisessa säässä hallat ja sisämaassa heikot yöpakkasetkin voivat mahdollistua.
Päivälämpötiloissa olisi odotettavissa kuitenkin miellyttäviä +10 ja +14 asteen välisiä lukemia vähäpilvisissä oloissa -- jatkosta ei vielä kannata enempää kertoa, joten palaan sitten todennäköisesti ma tai ti ensi viikolla asiaan tekemällä uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen.
No comments:
Post a Comment