Tässä on vielä kolmas peräkkäinen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus, mutta sitten aikomukseni on laittaa jatkossa myös muita aiheita sisältäviä kirjoituksia näiden sää- ja luontoaiheiden väleihin.
Säässä on siis ollut menossa viime viikon perjantaista lähtien vaihteeksi kylmä sääjakso, kun vielä ennen sitä viime viikolla saimme nauttia etenkin juuri Etelä-Suomessa poikkeuksellisen - lähes ennätyksellisen lämpimäksi äityneestä lämpöaallosta.
Nyttemmin on käynyt ilmi se, että valitettavasti tämä kylmä säätyyppi jatkuukin vielä lähes koko tämän huhtikuun ensimmäisen kokonaisen viikon ajan, ja voi sisältää Etelä-Suomeenkin vielä jopa lumisadetta -- lisäksi tätä kylmää ilmaa on päässyt leviämään laajasti Itä-Eurooppaankin ja jopa Välimeren rantaa myöten, joka on aiheuttanut Baltiasta Balkanille ja Ukrainaan yöpakkasten takia pitkälle edenneelle sikäläiselle kasvukaudelle vakavia hallatuho-ongelmia.
Toisaalta sääennustemalleissa on näkyvissä myös jo seuraava voimakas lämpöaalto Suomeen ja laajemmin Eurooppaankin, joka on alkamassa täällä Etelä-Suomessa viimeistään ensi sunnuntaina, ja siitä lämpöaalto voimistunee nopeasti ja selvästi jopa lähes / osittain kesäiseksi saakka ensi viikolle! -- mutta Lappiin jäisi yhä silti kylmääkin ilmaa viipyilemään...
Viime viikon lämpöaallon huipentumasta tein vielä viimekertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen loppuun päivityksen, missä listasin tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille keskiviikolta 2.4. ja torstailta 3.4. niiden vuorokausien maksimilämpötilat. Lukemista huomataan, kuinka noina vuorokausina oli jopa ennustettuakin lämpimämpää, kun melkein saavutettiin +20 astetta muutamilla paikkakunnilla, ja siinä oli hilkulla syntyä Suomen koko säämittaushistorian varhaisin keväinen +20 asteen saavutus!
Viime perjantaina sitten alkoi säässä tämä meneillään oleva kylmä säätyyppi, joka on edennyt seuraavasti tähän päivään (8.4.) mennessä:
Korkeapaineen vetäydyttyä pysyväluonteisesti lännemmäksi Länsi-Euroopan ja Britteinsaarten ylle pitäen siellä jopa kesäistä lämpöä ja hyvin etuaikaista kasvukauden etenemistä yllä, oli samalla Lapin yli itäkaakkoon siirtynyt voimakas matalapaine, joka toi perjantaiksi jo selvästi kylmempää ilmaa koko Suomeen voimakaspuuskaisen luoteis-pohjoistuulensa kera;
Etelä-Suomessa perjantaina oli vaihtelevan runsaspilvistä ja hajanaisia vesikuuroja esiintyi yölämpötilan pysyttyä vielä plusasteilla ja päivälämpötilan noustua vielä paikoin jopa +10 asteen vaiheille lounaassa ja muutenkin +5 ja +9 asteen välille. Illalla entistä kylmemmän ilman purkautumista pohjoiskoillisesta edelsi runsaamman kuurottaisen sateen möykky pohjoisesta, jossa sateen olomuoto jo muuttui osittain rännäksi ja lämpötilan alettua laskea lähelle nollaa.
Lauantaina voimakas matalapaine oli Suomen itäpuolella, joka syötti länsireunallaan pohjoiskoillisesta voimakkaasti hyvin kylmää ilmaa myös Etelä-Suomeen, missä runsaan vaihtelevassa pilvisyydessä esiintyi etenkin iltapäivällä hajanaisesti räntä- ja lumikuuroja. Yölämpötila oli jo hitusen pakkasella ja päivälämpötila jäi osassa aluetta jopa nollan vaiheille ja vain lounaassa ja etelärannikolla oli aste-pari plussaa. Illalla sää alkoi seljetä ja tuuli tyyntyä pohjoisesta alkaen ennakoiden hyvin kylmää pakkasyötä.
Sunnuntaina yö oli selkeä / vähäpilvinen ja heikkotuulinen, jolloin sisämaassa minimilämpötilat olivat jopa -5 ja -9 asteen välillä ja muutenkin yleisesti ainakin -2 ja -5 asteen välillä. Kuitenkin jo aamulla lännestä alkoi pyrkiä vähän lämpimämpää ilmaa, jolloin lämpimän rintaman lauttamaiset pilvet alkoivat vallita koko loppupäivän ajaksi vaihtelevasti melkein ilman sateita; paikoin esiintyi heikkoja vesisateita. Lämpötila kohosi päivällä lännessä +5 ja +10 asteen välille ja idässä +2 ja +5 asteen välille; illallakin lämpötila pysyi plusasteilla.
Tällä alkaneella viikolla eilen maanantaina ja tänään tiistaina tuo em. läntinen korkeapaine on yrittänyt tulla hieman lähemmäksi Suomea, mutta edelleen pääosassa on ollut melko kylmä pohjoinen ilmavirtaus myös täällä Etelä-Suomessa. Silti kuitenkin niin, että lännessä on ollut itää selvästi lämpimämpää; sää on ollut molempina päivinä enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoista ja poutaista, missä eilen pohjoisvirtaus oli voimakkaampaa kuin tänään. Molempina päivinä päivälämpötila oli lännessä +5 ja +9 asteen välillä ja idässä +5 asteen vaiheilla. Yölämpötilat ovat olleet 0 ja -5 asteen välillä, ja idän sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmissäkin lukemissa.
Siirrytään sitten tulevan sään ennustamiseen loppuviikon ajalle ja etenkin Etelä-Suomeen:
Tänään illalla sää on pilvistynyt pohjoisluoteesta alkaen, koska Jäämerellä Lappia hipoen on pyörähtämässä uusi voimakas matalapaine, joka syöttää rintamasysteemin koko Suomen yli luoteesta kaakkoon, ja siinä esiintyy myös Etelä-Suomen alueella ensi yönä hieman vesi- ja etenkin idässä osin myös räntäsateita lämpötilan ollessa yöllä 0 ja +5 asteen välillä; lämpimintä lounaassa.
Huomenna keskiviikkona tuon rintamasysteemin perään voimistuu kovapuuskaiseksi pohjoistuuli, joka tuo taas uuden annoksen hyvin kylmää ilmaa Jäämereltä koko Suomeen, missä täällä etelässä runsaspilvinen ja räntäkuuroja sisältävä sää vallitsee iltapäivään saakka ja pitää päivälämpötilan 0 ja +4 asteen välillä. Illalla tuuli taas heikkenee ja sää poutaantuu luoteesta alkaen.
Torstain yöllä ja aamulla heikko korkeapaineen selänne siirtyy Skandinaviasta Etelä-Suomen yli kaakkoon, jolloin selkeä / vähäpilvinen sää vallitsee iltapäivään saakka, ja yölämpötilat ehtivät laskemaan taas useammankin asteen pakkaselle, eli ainakin -2 ja -5 asteen välille. Päivälämpötila voi nousta lännessä-lounaassa +5 asteen ylikin, mutta idässä voidaan jäädä sen alle. Illalla alkaa runsastuva pilvisyys, koska Norjanmereltä kaakkoon kohti Etelä-Suomea tulee pieni matalapaine sateineen.
Perjantaina yöllä ja aamulla tuo em. matalapaine siirtyy suunnaltaan vaihtelevine tuulineen Etelä-Suomen yli kaakkoon, jossa yhteydessä sateita tulee yleisesti ja yölämpötilan ollessa nollan vaiheilla (idässä vähän pakkasta ja vain lounaiskolkassa on hitusen plussaa) sateiden olomuoto on suuressa osassa aluetta lunta ja räntää, mistä tulee laajoille alueille pe aamuksi takatalvinen lumipeite 1 ja 5 cm:n välisine paksuuksineen; vain lounaiskolkassa jäätäneen ilman lumipeitettä vesisateissa. Iltapäivällä vallitsee pohjoistuuli ja sää alkaa vähitellen poutaantumaan, mutta räntä- ja lumikuurot ovat vielä mahdollisia aluksi. Päivälämpötila jää vain 0 ja +5 asteen välille; kylmintä idässä.
Lauantaina alkaa jo näkymään suursäätilan muutos kohti laajaa ja voimakasta lämpöaaltoa! -- Korkeapaine alkaa siirtymään Britteinsaarilta manner-Eurooppaan ja lopulta Itä-Euroopan ylle Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja samalla matalapaineet Atlantilta alkavat ottamaan reittiä Islannin tienoilta Fennoskandian pohjoisosien yli itään-koilliseen; tällöin Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla pitkään muhinut kesäisen lämmin ilmamassa alkaa vallata Eurooppaa idemmäksi ja siitä tulee etenkin Etelä-Suomeen annosta sunnuntaista alkaen.
Aluksi tuolloin lauantaina yön ja aamun korkeapaineen heikkotuulisen ja vähäpilvisen selänteen myötä minimilämpötilat ovat vielä vähän pakkasella yleisesti Etelä-Suomessa, mutta länsituuli alkaa jo tuomaan lämpimämpää ilmaa iltapäivällä vaihtelevapilvisen sään kera; päivälämpötila voi kohota länsiosissa jo paikoin yli +10 asteen ja muutoin ainakin +5 ja +10 asteen välille.
Sunnuntaina alkaa sitten tulla manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta lounais-etelätuulten kera nopea lämpeneminen Etelä-Suomeen, missä vaihtelevassa ja ajoittain vähäpilvisen aurinkoisessa säässä yölämpötila voi jo olla etenkin lounaassa useita asteita plussalla ja lievää yöpakkasta / hallaa lienee enää vain itäosan sisämaassa. Päivälämpötila voi ampaista joka tapauksessa laajasti jo peräti +15 asteen vaiheille ja lounaassa sisämaassa sen ylikin!...
Sitten jää vielä tarkemmin nähtäväksi se, miten paljon-voimakkaasti heti ensi viikon (alku)puolella tuo lämpöaalto ulottuu Etelä-Suomeen -- näillä näkymin Euroopan mittakaavassa tuo lämpöaalto alkaa keskittymään etenkin Keski- ja Itä-Eurooppaan (ja myös Venäjälle), missä voidaan odottaa jopa kesäkauden ensimmäistä helleaaltoakin (yli +25 asteen päivälämpötiloja vuoden ensimmäisen kerran monin paikoin tai ehkä jopa laajastikin...), ja vuorostaan Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla koittaa viileämpi ja sateisempi matalapainevaihe; tässä tilanteessa lämpöaallon ulottuminen etelästä-kaakosta ainakin Etelä-Suomeen on melko varmaa, mutta Lappiin jäisi vielä kylmää ilmaa tai lämpö ulottuisi sinne vain vähän / annoksittain...
Tarkastellaan tuota ensi viikon lämpöaallon tilannetta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa paremmin, eli en teekään tähän kirjoitukseen päivitystä, vaan todennäköisesti ensi su tai ma teen jo kokonaan uuden ko. aihepiirin kirjoituksen...
Loppuosa tästä kirjoituksesta on taas luontoseurantatutkielmaa ja -havainnointia Etelä-Suomen alueelta ja alueelle:
Tuon viime viikon lämpöaallon myötä kaikki viimeisetkin lumipeiterippeet mm. varjopaikkojen kinostumajäänteinä lähellä Keski-Suomea olevilla alueilla sulivat kokonaan pois. Samoin järvistä katosivat viimeiset jääpeiterippeet ja vain Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla joillakin järvillä on vielä viipynyt näissä viime päivien kylmissä säissä vanhaa jääpeitettä sohjoisina ja hajanaisina lauttoina. Routaa koskee myös sama tilanne; eli vain noilla samoilla "ripealueilla" voi olla vielä varjopaikoilla hieman routajäämiä.
Näissä viime päivien takatalvisehkoissa oloissa uutta lievää lumipeitettä kenties nähtiin hetkellisesti tuossa em. viime lauantain lumikuurotilanteessa siellä täällä, mutta esim. itse en nähnyt edes kunnolla lumihiutaleita ilmassa silloin Hämeenlinnassa -- tuo ennustettu uusi lumipeite ensi perjantaina voi sitten olla pe aamuna muutaman tunnin ajan selvä takatalven merkki, mutta tuollainen keväinen uusi lumipeite sulaa helposti jo saman päivän aikana pois, kun auringonsäteily on tehokasta pilvipeitteen läpikin tähän vuodenaikaan ja vain parissa plusasteessakin, ja lisäksi kun routaakaan ei enää ole.
Tuo em. la-su välisen yön napakka yöpakkanen ei onnistunut luomaan järviin uutta jäätä enää kunnolla (vain lähinnä rantakaislikoissa vähä riitettä aamuaikana), koska pintavesilämpötilat etenkin kokonaan vanhoista jäistä jo vapautuneilla järvillä olivat jo ehtineet nousta edeltäneessä lämpöaallossa +5 asteen vaiheille ja ylikin, mistä ne eivät ole merkittävästi enää laskeneet viime päivinä, kun auringonpaistetta on ollut sen verran hyvin kylmästä ilmamassasta huolimatta.
Pintaveden lämpötilan mittauksen aloitus on taas tarpeettomasti myöhässä (tätä julkaistaessa edelleen aloittamatta) tällä ympäristö.fi -sivustolla, vaikka avovesikausi on jo ollut käynnissä monta päivää laajasti Etelä-Suomen alueella! ... Sen sijaan pääkaupunkiseudun pintavesilämpötiloja meren, jokien ja järvien osalta on voinut tarkastella tältä Uiras-sivustolta koko ajan -- Suomen merialueista jäätä on enää Merenkurkussa sohjoisena vähän rannikolla ja Perämerellä koillis- ja pohjoisosissaan vielä jopa yli puoli metriäkin paksuina kenttinä.
Kasvillisuuskin siis heräsi jo erittäin ennenaikaisesti kasvuun ja kukintaan tuossa viime viikon lämpöaallossa, joten näissä viime päivien kylmissä olosuhteissa onkin ollut jännittävää tarkastella sitä, miten niiden kehittyneimmät / edistyneimmät kasvu- ja kukintatilanteet ovat selvinneet parista viime öiden kylmimmistä yöpakkasista!
Tarkastelussani on käynyt ilmi, että melkein kaikilla niillä on ollut hyvinkin onnistunutta pakkasselviämistä, vaikka esim. Hämeenlinnassa tuon em. viime la-su välisen yön minimilämpötila käväisi n. -7 asteessa -- kestosalaisuus lienee osaltaan siinä, että huippukylmää oli vain hetkellisesti ja heikoissa tuulioloissa.
Katsotaanpa tarkemmin kasvillisuuden kehitysasteita tällä hetkellä ja mainitaan niiden pakkaskestostakin jotain:
Kasvukauden eteneminen on ollut siis ainakin viime lauantaista asti koko ajan pysähdyksissä ja kunnollista sen uudestaan etenemistä ei ole tulossa ennen tuota ensi sunnuntaina alkavaa uutta lämpöaaltoa, joten kasvu- ja kukintavaiheet ovat kasvillisuudessa pysyneet ja pysymässä vielä muutaman päivän ajan samannäköisinä kuin ne olivat viime perjantaiksi kehittyneet.
Leppien kukinta oli jo ennen tätä kylmää vaihetta taipunut taantumisvaiheeseen, jossa kukintahuipussa ovat olleet enää lähinnä vain tervalepät (Alnus glutinosa) ja harmaalepillä (Alnus incana) hedenorkkojen variseminen kukinnan loppumisen merkkinä oli jo käynnistynyt. Samoin pähkinäpensailla (Corylus avellana) lähinnä enää myöhäisimmät kukkijat pitivät vielä hedenorkkoja kukintavaiheisina -- näissä viime aikojen yöpakkasissa etenkin pähkinäpensaiden hedenorkkojen kukintaloppuminen on juuri pakkasten takia nopeutunut, koska ne ovat saaneet pakkasvioituksia.
Haavoilla (Populus tremula) kukinta pääsi yleisesti alkamaan viime viikolla, ja etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa osa niistä saavutti kukintahuippuakin; tällä hetkellä näyttää siltä, että näiden sekä hede- että eminorkot eivät ole välittäneet yöpakkasista, eli pakkaselviytyminen on ollut niillä hyvää.
Raidalla (Salix caprea) ja monilla pajuilla (Salix sp.) kukinnan alkaminen on ollut hajanaisempaa, eli osa on aloittanut etenkin lämpimillä kasvupaikoilla hyvin näkyvän kukinnan viime viikolla, mutta osa on pysynyt vielä norkoiltaan "kissa-asteella"; näidenkin pakkaskestävyys on ollut hyvää.
Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukintoterttujen esille pursuaminen oli viime viikolla jo melko näkyvää, mutta vasta pieni osa niistä lämpimillä kasvupaikoilla on puhkaissut esille kukinto-osansa eli heteet ja emit; Hämeenlinnassa tarkastelemani eräs vuorijalava näiltä kukkivilta osiltaan oli hieman kärsinyt em. yöpakkasista, eli havaitsin noissa kukkivissa osissa tällä viikolla hieman pakkasvaurion takia kuivumista / nuutumista.
Pienelle hiirenkorvalle lehdiltään viime viikolla puhjenneet puu- ja pensaslajit ovat selvinneet viimeaikojen yöpakkasista myös hyvin, ja jopa yllättävänkin hyvin -- näitä hiirenkorvaisia lajeja ovat mm. pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus).
Lehdiltään ja kukiltaan yöpakkasilta kokonaan turvassa ovat olleet edelleen mm. rusokirsikat (Prunus sargentii), koska niiden silmut ovat olleet viime viikolla(kin) vasta turpoamisvaiheessa, joskin jo varsin huomattavassa sellaisessa -- sama koskee mm. metsävaahteran (Acer platanoides), koivujen (Betula sp.), balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) ja monien muidenkin koristepuiden ja -pensaiden jo selvästi turvonneita silmuja.
Ruohovartisen kasvillisuuden parissa on ollut jo paljon vihreää kasvua ja kukintaa viime viikolta saakka sekä luonnossa että puistojen ja puutarhojen koristekasvien suhteen: luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta runsastui jo viime viikolla paljon, ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinta suorastaan räjähti huippuunsa monin paikoin. Jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kasvustoja ja ensikukintaa alkoi näkymään lämpimillä kasvupaikoilla! -- kaikki nämä näyttävät selvinneen viime aikaisista yöpakkasista hyvin.
Pakkasen kestävyydeltään hyviä ovat olleet luonnossa myös monet ensimmäisiä kasvulehtiään tuottaneet lajit, kuten nokkoset (Urtica dioica), vuohenputket (Aegopodium podagraria) ja tietenkin kaikki heinälajit, joiden uuden kasvun turvin monet puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat näyttäneet jo osittain selvästi vihertyneiltä viime viikolta alkaen.
Erittäin pakkasenkestäviksi ovat osoittautuneet puistoissa ja puutarhoissa myös monet sipulikasvit, joiden uudet kasvustot ovat jo pitkällä ja niistä mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) sekä tietenkin krookukset (Crocus sp.) ovat jo aloittaneet kukinnan; krookukset ovat näistä pisimmällä kukinnassa.
Tietenkin myös maaseudun peltoviljelyssä rukiin ja syysvehnän uuteen vehreyteen viime viikolla jo kehittyneet oraansa ovat olleet myös hyvin pakkasenkestäviä, joten niilläkin kasvu jatkuu sitten tuosta ensi sunnuntaina alkavasta uudesta lämpöaallosta lähtien siitä, mihin se on nyt tällä viikolla tilapäisesti pysähtynyt.
Kasvukausi ei siis ala uudestaan alusta tämän kylmän vaiheen jälkeen, vaikka esim. meteorologisesti on kiusausta tehdä laskennallisesti sellainen päätös luonnonrealismiin nähden virheellisesti; em. kasvuvaiheet ovat olleet kasvukautta jo viime viikolla huolimatta tästä parhaillaan menossa olevasta kylmästä sääjaksosta -- täten lämpösumman kertyminen viime viikolla kasvien kasvua varten ei ole peruuntumassa nollaan, vaan sen kertyminen jatkuu ensi sunnuntaista (tai jopa jo lauantaista) alkaen siitä, mihin se jäi viime lauantaista lähtien.
Aivan viimeiseksi mainitsen vielä Yhdysvaltain sääoloista, joissa on ollut tässä huhtikuun alussa monia poikkeuksellisia piirteitä (taas), kun siellä on ollut keskilännessä ja itäosissaan mm. tornadosarjoja ja ennätyksellisiä tulvia -- tässä on siihen liittynyt Fb-julkaisuni.
Tässä on puolestaan Ryan Hallin livestriimejä ko. rajuilmaepisodeista hänen YouTube-kanavaltaan: The April (XX), 2025 Severe Weather Coverage, As It Happened: A B C D E F.
Nyt en enempää jatka tätä kirjoitusta, joten palataan tarkastelemaan Etelä-Suomen sään kehittymistä ja kasvillisuuden jatkokehittymistä seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa jo siis ensi su tai ma...
Päivitys 10.4.2025 klo. 14:00:
Pyörränkin em. puheeni ja palaan vielä päivittämään nyt tähän uusimmat tiedot mm. tulossa olevasta lumipyrystä! -- Nimittäin em. ennusteeseen verrattuna uusin tieto kertoo tänään torstaina sen, että ko. Norjanmereltä Etelä-Suomeen tuleva matalapaine lumisateineen on aikaistunut aikataulultaan; sen mukaan täten lumisade alkaakin Länsi-Suomessa jo nyt iltapäivällä parhaillaan ja valtaa laajasti Etelä- ja Keski-Suomenkin illalla.
Lisäksi eiliseltä saakka viime yöhön ja tähän aamuun saakka vaikutti erittäin kylmä pohjoistuuli ennustettua enemmän, joten lämpötila on pysynyt nyt päivälläkin nollan tienoilla ja idässä jopa hitusen pakkasellakin -- tämän takia tuon sateen olomuoto on hyvinkin selvästi lunta tänään illalla ja muutamasta sentistä yli 5 cm:n saakka uutta lumipeitettä muodostuu jo siis nyt illalla, ja jopa lounaiskolkassakin hieman.
Toisaalta tuon sateen ja matalapaineen aikaistunut tuloaikataulu tarkoittaa myös sitä, että tulevana to-pe yönä matalapaine kiepauttaa lännestä sateen perään laajemmin lounaisosiin sen verran leutoa ilmaa yöksi ja aamuksi, että lämpötila kohoaa selvästi plussan puolelle ja viimeiset sateet ovat vettä; näillä näkymin ainakin Päijänteen tasalle saakka itään näin tapahtuu ja idässä pysyy talvisemmat olosuhteet.
Sen myötä esim. elinpiirini puitteissa "Helsinki-Hämeenlinna" -tasalla tänään illalla satanut lumipeite ehtii sulaa jo merkittävästi pois perjantain eli huomisen aamuksi, joten lumipeitettä jää perjantaina lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolelle. Perjantaina kuitenkin aamun jälkeen vallitsee matalapaineen jälkeinen kylmä pohjoistuuli, joten päivälämpötila jää vain pariin plusasteeseen lounaan ko. leudohkosta aamusta huolimatta.
Sitten lauantaina yöllä on vielä pakkasta tuon viimeisen kylmän annoksen perään ja edelleen näillä näkymin em. ennuste saapuvasta uudesta lämpöaallosta pitää paikkansa: tosin sellaisen muutoksen kera, missä lauantaina yöllä ja aamulla ensimmäistä leudompaa ilma-annosta rajaavan lämpimän rintaman kohdalla sataakin ja sade alkaa lumena, joten lauantain aamulla voi olla vielä viimeisen kerran etenkin itäosassa lisää uutta lumipeitettä -- toisaalta lauantain päivällä lämpötila kohoaakin jo laajasti ainakin +5 ja +10 asteen välille ja lounaiskolkassa ehkä +10 asteen ylikin, joten kaikki mahdolliset uuden lumipeitteen jämätkin sulavat sitten idästäkin nopeasti pois lauantain iltaan mennessä.
Sunnuntaina on sitten edelleen em. ennusteen mukaan tulossa erittäin lämmin etelä-lounaisvirtaus päälle etelään ja sen päivän maksimilämpötilat voivat siksi ihan hyvin saavuttaa jo +15 asteen tienoon monin paikoin -- tästä eteen päin sitten ensi viikolle näyttää edelleen siltä, että hyvinkin lämmintä voi olla Etelä-Suomessa useampanakin päivänä, mutta toisaalta Lapissa kummittelee yhä kontrastina myös talvista ilmaa; tästä en nyt kerro enempää enää tässä päivityksessä, ja palaan siis ensi viikosta asiaan vasta seuraavassa uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.
No comments:
Post a Comment