Yleiskuvaus viikon 21 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson säätä sävytti edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista selvästi lämpimämmät ilmamassat jatkuvasti vallinneissa itä-kaakkoisvirtauksissa, vaikka aivan hellelukemiin ei iltapäivälämpötiloissa tällä kertaa päästy; useana päivänä yli / n. +20 asteen / -seen kuitenkin. Tämän lämpimyyden katkaisi ke - to paikkeilla Baltiasta ulottuneen matalapaineen takia normaaliviileä ja sateinen sää, jolloin etenkin eteläisimmissä osissa satoi paikoin runsaastikin n. 30 mm:n verran. Muutoin oli enimmäkseen sateetonta, joskin sunnuntaina oli paikoin kuuroja ja ilmamassojen kosteuden takia sumupilviä oli melko paljon em. ke-to -sadetilanteen ulkopuolellakin. Auringostakin saatiin silti nauttia etenkin ti ja la. Ilmamassojen lämpimyys korostui edelleen etenkin öisin, kun samalla runsas yöpilvisyys edesauttoi sitä; hallasta ei siis ollut mitään pelkoa edelleenkään.
Euroopan mittakaavassa korkeapaineiden muodostumisprosessi noudatti erikoisen säännöllisesti prosessia, jossa Norjanmerellä syntynyt korkeapaine siirtyi Lappia viistäen itään asettuen useammaksi päiväksi Kuolanniemimaan - Barentsinmeren paikkeille; ensimmäinen tällainen korkeapaine vaikutti ma - to aikana ja toinen muodostui la - su. Ensimmäisen alkuvaiheessa Jäämereltä pääsi vielä hyvin kylmää ilmaa Vienanmeren ja Uralin väliin, josta Lappi sai vähän osaansa, mutta muutoin sää lämpeni kesäiseksi etenkin Lapissakin saakka Fennoskandiaan jatkuvasti vaikuttaneiden itä-kaakkoisvirtausten myötä. Viikon puolivälissä em. Pohjois-Venäjäkin lämpeni kesäiseksi, mutta helleilmamassat pysyivät etelämpänä vaihtelevasti lähinnä Mustanmeren pohjoispuolella; Baltiasta ne kaikkosivatkin jo maanantaina sinne. Tätä edesauttoi manner-Euroopan matalapainetoiminnan ulottuminen pitkin viikkoa Etelä-Skandinaviaan - Baltiaan.
Länsi- ja Keski-Eurooppaa vaivasi edelleen laajan, joskin ajoittain hajanaisen ja vaihtelevia osakeskuksia sisältäneen matalapaineen aiheuttama epävakaisuus ja viileys; ajoittain siellä oli ti - pe välillä hyvinkin koleaa pohjoistuulta ja sen perään hallanvaaraakin paikoin hyvin poikkeuksellisesti, mutta viikonloppuna lämpeni sentään vähän kesäisemmäksi. Idän kesälämpimyyden ja ko. lännen viileyden rajamailla Itä-Euroopassa ukkosteli monena päivänä runsaasti.
Kasvukauden etenemisessä maisemien täysikesäistymisen pohjoisimmat etenemistapahtumat saavuttivat Etelä-Suomen tasaa ja Lappiin saakka ulottunut lämpimyys edisti sen eteläosissa jo huomattavaa vihertymistä ja monilla pohjoisimmankin osansa paikoilla päästiin hiirenkorvavaiheen alkuun huomattavassa etuajassa normaaliin nähden. Sen sijaan maisemien vihertymisen alkaminen oli edelleen varsin paljon jumissa Vienanmeren ja Uralin välisellä pohjoisimman Länsi-Venäjän alueella kylmyyden oltua siellä aluksi huomattavaa; tämä kontrastoitui hyvin jyrkästi eteläisemmän Venäjän kesämaisemiin; viikon lopulla pohjoisessakin alkoi vähän jo vihertymään ehkä Jäämeren rantaa lukuun ottamatta.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 20.5.2013: Norjanmereltä Lapin pohjoisreunalle tullut korkeapaine asettui vielä vähän idemmäksi Barentsinmerelle päästäen itäpuolellaan Jäämereltä erittäin kylmää ilmaa Pohjois-Venäjälle; tästä ulottui vielä viilentävää vaikutusta Suomen pohjoisosiin ja itäkolkkaan. Keski-Euroopan matalapaine muotoutui vähän kohti Baltiaa ja Etelä-Skandinaviaa sateineen ja ukkosineen; helleilma vetäytyi täten etelään - kaakkoon Baltiasta ja Etelä-Suomen yllä ollut hellettä eteläpuolelleen jakanut rintamasysteemi heikkeni: Tarkastelualueella jatkui itätuuli enimmäkseen heikkona - kohtalaisena. Yöllä laajalle alueelle muodostui sumupilvikansi, joka hälveni idästä alkaen vasta puolenpäivän jälkeen / iltapäivällä. Hälvenemisen jälkeen jäljelle jäi vähäistä untuvapilvilauttailua; hienoa iltaruskoa paikoin. Ilmamassan utu hälveni myös vähitellen. Yölämpötila pysyi vielä korkeana +15 asteen vaiheilla; viileintä idässä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; viileintä etelärannikolla ja itäkolkassa sekä pisimpään sumupilvisinä säilyneillä paikoilla.
Tiistai 21.5.2013: Korkeapaine pysyi lähes paikallaan Barentsinmerellä ja matalapainetta pysyi Etelä-Skandinaviassa - Baltiassa ja uusi matalapaine velloi Norjanmerellä. Eteläinen matalapaine toi etelästä lähemmäksi okludoituvaa rintamasysteemiä. Suomeen vaikutti edelleen itä-kaakkoisvirtaus. Tarkastelualueella itä-kaakkoistuuli oli heikkoa - päivällä ajoittain kohtalaista ja sää oli enimmäkseen lähes selkeää; yöllä oli ajoittain keskipilvilauttailua, mutta muutoin vain vähän untuvapilviä. Illalla pilvisyys lisääntyi etelästä alkaen ja itäkaakkoinen tuuli voimistui. Yölämpötila oli lännessä ja etelärannikolla +10 ja +15 asteen välillä sekä idän sisämaassa +5 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli muutoin +20 asteen vaiheilla - paikoin vähän yli, mutta itäkolkassa +15 ja +19 asteen välillä.
Keskiviikko 22.5.2013: Korkeapaine siirtyi vain hyvin vähän Barentsinmereltä idemmäksi ja matalapaineen pääkeskukset pysyivät Etelä-Skandinaviassa ja Norjanmerellä; eteläisempään matalapaineeseen liittynyt okluusiorintama saapui Baltiasta Etelä-Suomeen länsipainotteisena ja jäi sijoilleen pitäen sateitaan aamusta alkaen suunnilleen Vaasa - Lappeenranta -linjan lounaispuolella; ko. alueella yöstä alkaen oli siis koko ajan pilvistä ja sateet vaikuttivat lähes koko ajan ja runsaiten Uudellamaalla; illalla ne muuttuivat tihkutyyppisemmiksi ja kuurottaisiksi. Utu lisääntyi sateiden myötä. Itäkolkassa oli poutaisempaa ja osaksi selkeääkin. Itä-kaakkoistuulet olivat ajoittain navakkapuuskaisia lähes koko päivän; illalla ne heikkenivät. Lämpötila pysyi sateisella alueella koko päivän lähes samana +10 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla sateisimmilla hetkillä oli ajoittain vajaat +10 astetta. Itäosan poutaisemmalla alueella päivälämpötila oli +15 ja +20 asteen välillä, mutta yölämpötila vastaavasti +5 ja +10 asteen välillä.
Torstai 23.5.2013: Korkeapaine vahvistui Länsi-Venäjällä etelämmäksi ja matalapainetta pysyi laajasti manner-Euroopasta Etelä-Skandinavian kautta Norjanmerelle osakeskuksineen; Skandinaviasta ulottui Baltiaan matalapainetta ja edellispäivänä Etelä-Suomeen saapunut okluusiorintama jäi heikkenemään sijoilleen. Tarkastelualueella jatkui koko päivän runsas ja yhtenäinen pilvisyys, missä sumupilvet olivat pääosassa udun kera. Sateita tuli vielä ajoittain kuurottaisesti, sadenauhoina ja tihkusateina koko päivän. Itäkolkassa oli aluksi poutaisempaa, mutta sinnekin sateet saapuivat iltapäiväksi. Itätuulet olivat aluksi kohtalaisia, mutta illalla ne tyyntyivät selvästi. Lämpötila oli edelleen runsaan ja paksun pilvisyyden takia lähes sama yötäpäivää +10 ja +15 asteen välillä; poutaisemmilla paikoilla pohjoisessa ylitettiin iltapäivällä +15 astetta.
Perjantai 24.5.2013: Matalapaine heikkeni Etelä-Skandinavian - Baltian alueelta, mutta uusia osakeskuksia oli Britannian ja Islannin tienoilla ja Mustanmeren länsipuolelta nousi kohti Baltiaa uusi matalapaine nostaen helteisempää ilmaa uudestaan pohjoisemmaksi itäpuolellaan. Venäjän korkeapaineesta ulottui selännettä Etelä- ja Keski-Suomeen. Tarkastelualueella itätuulet jatkuivat vain hyvin heikkoina ja ajoittain oli tyyntä; etelärannikolla oli vähän tuulisempaa. Yöllä ja aamulla velloi vielä yhtenäinen sumupilvikansi laajasti, mutta iltapäivällä se repeili ja kehittyi osaksi hahtuva- ja kumpukerrospilviksi. Ilma oli yhä utuista. Sateita ei enää tullut. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla - paikoin vähän yli; itäkolkassa vähän viileämpää. Päivälämpötila oli pilvisemmillä paikoilla +15 ja +18 asteen välillä; poutaisimmilla paikoilla n. +20 astetta
Lauantai 25.5.2013: Venäjän korkeapaine heikkeni, mutta siitä ulottui vielä selännettä Suomen eteläpuoliskolle. Baltiaan saapui matalapaine etelästä ja se jäi sijoilleen rintamasysteeminsä kera; helleilmamassa jäi sen itäpuolelle Etelä-Venäjälle. Norjanmerellä muodostui taas korkeapaine, joka alkoi siirtyä Lappia viistäen itään päästäen koleaa ilmaa hyvin lämpimänä olleen Lapin alueelle tilapäisesti. Tarkastelualueella itävirtaus jatkui heikkona ja sisämaassa oli etenkin yöllä - aamulla tyyntäkin. Yöksi - aamuksi sumupilvisyyttä kehittyi taas runsaasti, mutta iltapäivällä se hajaantui vaihteleviksi kumpukerrospilviksi ja utu hälveni. Runsaiten pilvisyyttä säilyi etelärannikolla, mutta alkuillalla sää selkeni kokonaan sisämaasta käsin muutoin, mutta etelärannikolle jäi ulottumaan Baltian matalapaineen etummaiset yläpilviharsot tarkkarajaisena vyöhykkeenä; iltaruskonäytöstä siellä. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaan vähäpilvisimmillä paikoilla. Päivälämpötila nousi +20 asteen vaiheille - lännessä vähän ylikin; viileintä oli etelärannikolla, jossa vasta alkuillalla päästiin reiluun +15 asteeseen.
Sunnuntai 26.5.2013: Uusi korkeapaine Lapin pohjoisreunalla siirtyi idemmäksi ja asettui vahvistumaan Kuolanniemimaan tienoille. Baltian matalapaine alkoi samalla venyä itä-länsisuunnassa ja jakautui kahtia; länsiosiltaan pieni matalapaine siirtyi Saksa - Etelä-Skandinavia -paikkeille ja itäosiltaan matalapainetta vetäytyi suoraan itään Venäjälle jakaen eteläpuolelleen helteen. Jäljelle jäänyt itä-länsisuuntainen okluusiorintama siirtyi kuitenkin vähitellen etelästä Etelä-Suomen päälle heikkenemään. Tarkastelualueella sen yläpilviharsot valtasivat yön jälkeen alaa pohjoisemmaksi ja loppupäivällä seassa oli myös vaihtelevia keskipilvilauttoja; illalla eteläisin osa ja lounaiskolkka saivat myös vesikuuroja. Itä-kaakkoistuulet olivat aluksi heikkoja, mutta iltapäivästä alkaen kohtalaisia - paikoin navakkapuuskaisia. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; länsiosissa taas vähän ylikin ja pilvisimmällä etelärannikolla vähän viileämpää.
Alkaneen viikon 22 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Nyt alkuviikolla ma - ti tarkastelualuetta on edelleen hellinyt huomattavan lämmin itä-kaakkoisvirtaus, mutta aikaisempaa tuulisempana. Vaihtelevapilvisessä poutasäässä on päästy kuitenkin iltapäivisin varsin yleisesti yli +20 asteen ja yöt ovat olleet edelleen hyvin leutoja +10 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla on jääty jo kahtena viime yönä jopa +15 asteen vaiheille.
Jaksolla ke - pe näyttää asetelmana pysyvän hyvin sitkeästi se, että Keski- ja osin Itä-Euroopassa vallitsee laaja matalapaine runsaine sateineen - ukkosineen ja korkeapaine pitää pintansa keskukseltaan Suomen koillispuolella. Pe - su aikana matalapaine venyisi manner-Euroopassa vähän idemmäksi hajanaisena ja korkeapaine jaksaisi yhä velloa koillisessa. Samalla Britanniaan alkaisi viimein ulottumaan lounaasta / lännestä korkeapainetta, jossa yhteydessä ko. idän matalapaineen länsireunalla on Keski-Euroopassa aluksi viileää pohjoistuulta, mutta lämpenemistrendiä alkaa olemaan käsillä manner-Euroopan alueella viimeinkin...
Suomen kannalta jatkossa em. mahdollistaa entisestään lämpenevän itä-kaakkoisvirtauksen jatkumisen Fennoskandiaan ja helteet tulevat päivä päivältä yleisemmiksi ja voimakkaammiksi. Samalla kosteampia annoksia tulee kaakosta etenkin Etelä-Suomeen, jolloin ukkoskuurot ovat ajoittain mahdollisia etenkin nähtävästi viikonloppuna... Päivälämpötilat riippuvat näiden kosteiden annoksien tuottamasta pilvisyydestä, mutta yli +25 asteen päästään jo keskiviikosta lähtien paikoin ja hyvin korostuneesti Lappia myöten; siellä jopa pohjoiskolkassakin! Yöt ovat joka tapauksessa hyvin lämpimiä juuri eteläisessä Suomessa; +15 ja +20 asteen välisetkin minimilämpötilat voivat olla viikon lopussa laajasti mahdollisia ja joka yö su saakka yli +10 asteen lukemat ovat ainakin varmoja.
Helle- ja ukkoseurantaa on täten tulossa tällä viikolla... Alustavasti vaikuttaisi jopa siltä, että helle jatkuisi vielä ensi viikollakin ja voisi jopa kuumentuakin vielä lisää ainakin Etelä-Suomessa!....
Tämä jopa erityisen poikkeukselliseksi äityvä kesäsää mahdollistaa Lapissa pohjoiskolkkia myöten maisemien vihertymisen suorastaan ennätyksellisen etuajassa sikäläiseen tavanomaiseen aikatauluun nähden ja ennätysnopeasti täysikesäistyen; kesäkuun alkamiseen mennessä ns. käsivarren ja päälaen Lapissakin maisemat ovat jo erittäin vihreitä!... Esim. Kilpisjärvellä tunturikoivikot (Betula pubescens subsp. czerepanovii) ovat olleet nyt alkuviikolla "vasta" puhkeamassa hiirenkorvalle, mutta tulevana viikonloppuna ne ovat jo lähestymässä täysilehtisyyttä!...
Päivitys perjantaina 31.5.2013 klo. 13:40: Sääennusteet ovat toteutuneet suunnilleen em. tapaan, joskin Lapin helle on äitynyt jopa ennätykselliseksi sikäläiseen ajankohdan mittapuuhun verrattuna ja eilen torstaina eteläisimpään Suomeen pääsi viileä annos keskeyttämään helteen.
Jatkossa eteläisimmässäkin osassa on odotettavissa tuhtia hellettä, joka alkaa muotoutumaan tästä pe-päivästä alkaen ja viimeistään sunnuntaina mittaillaan ympäri tarkastelualuetta yli +25 asteen päivälämpötiloja reilustikin. Tilanteesta on edelleen vastuussa koillisessa n. Barentsinmerellä vaikuttava korkeapaine sekä Suomen eteläpuolella oleva laaja matalapaine, joiden välistä helleilmaa kehittävä itä-kaakkoisvirtaus jatkuu koko Suomeen.
Ensi viikon sään kannalta on kuitenkin tapahtumassa mielenkiintoinen käänne viikonvaihteesta / alkuviikosta lähtien; nimittäin Britannian yli koilliseen kohti Lappia alkaa vahvistua venyen korkeapaine, joka yhdistyy ke paikkeilla tuohon Barentsinmeren korkeapaineeseen ja muodostaa valtavan korkeapainealueen Fennoskandiasta Britannian ja Islannin välille. Ennen sitä ma - ti tuosta Suomen eteläpuolisesta matalapaineesta kuroutuu kohti Skandinaviaa kapea sola, joka jakaa helteen pois Skandinaviasta, mutta jättää sen vielä sijoilleen heikkotuuliselle alueelle Suomeen; tällöin juuri ma - ti ja ehkä vielä ke ovatkin todennäköisesti Etelä-Suomessa helteen kuumuushuipentuman aikaa; yölämpötilat yli +15 asteen ja päivälämpötiloissa +30 asteen hätyyttelyä...
Sitten käynee niin, että tuon uuden yhdistyneen korkeapaineen myötä alkaa sen eteläpuolella vaikuttaa koillisvirtaus Suomeen, joka ajaa kuumimmat helteet pois lounaaseen ja samalla koko manner-Eurooppa lämpenee hyvin paljon ja viimeinkin kesähelteitä alkaa esiintymään mm. Britanniassa sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa lämpenevissä itätuulissa. Suomessa ei kuitenkaan viilenisi kovin paljoa, vaan selvästi kesäinen sää jatkuisi yhä ja lähinnä vain Lapissa voisi olla hetken pieni kolea vaihe, kunnes sielläkin korkeapaineen myötä lämpenisi taas hyvin paljon...
Tarkastelualueella päivälämpötilat voisivat pysyä alkuviikon helteen jälkeen joka tapauksessa yli +20 asteessa ja yöt viilenisivät idässäkin korkeintaan +5 ja +10 asteen välille eikä siis hallanvaaraa olisi tulossa sinnekään... Koillisvirtaus tuo myös sen verran kuivaa ilmaa, että tämän viikonlopun ja alkuviikon helteinen ukkoskuuroriski katoaa, ilman utu hälvenee ja sää pysyykin sitten enimmäkseen selkeänä ja hyvin kuulaan aurinkoisena... Lisää ensi viikon sääraportissa.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 21 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi eteni ke - to viileästä vaiheesta huolimatta edelleen ainakin n. viikon edellä tavanomaisesta ajankohdan aikataulusta ja tälle viikolle 22 tullessa se on alkanut tavanomaista lämpimämmässä säässä jo ylittämään viikon etumatkaa etenkin sisämaan länsiosissa, missä on ollut viime aikoina lämpimimpiä päiviä useimmin.
Täyteen lehteen ehtivät tulla viikonvaihteeseen mennessä etenkin tuolla lämpimimmäksi mainitulla alueella koivut (Betula sp.), varhaisimmat haavat (Populus tremula) ja useimmat metsävaahterat (Acer platanoides); osaksi koivuja lukuun ottamatta vihreyden täysi tummuus jäi niillä vielä saavuttamatta, mutta tällä viikolla 22 se toteutuu. Tällä viikolla täysilehteen ja vihreyden tummuudeltaan täydeksi tulevat myös kaikki muut Suomen luonnonvaraiset puulajit sekä viljellytkin lehmukset (Tilia sp.), metsätammi (Quercus robur) ja punasaarni (Fraxinus pennsylvanica). Sen sijaan jotkut ulkomaiset tammet ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior) jäävät vielä aavistuksen näistä vajaiksi, mutta ensi viikko 23 täysikesäistää nekin erittäin varhain tavanomaiseen nähden. Viime viikon kasvilaji (Viikon 21 kasvivalokuva: Ruosteviini (Vitis coignetiae) ) täysikesäistyy sekin nopeaan tahtiin.
Monilla puu- ja pensaslajeilla on heti täysilehtisyyden saavuttamisen jälkeen alkanut nyt myös kasvukauden alkupuolen tyypillinen kiivain uusien vuosikasvaintensa pituuskasvu, jossa versojen kärjistä kasvaa jatkuvasti uutta lehteä ja vartta; näin etenkin juuri ns. pioneeripuulajeilla, joita ovat koivut, lepät, pajut ja haapa. Pajujen (Salix sp.) kohdalla on alkanut myös siemenvillavaihe, joka huipentuu kuluvalla viikolla.
Puistoissa ja puutarhoissa päättyneen viikon loppuun mennessä kukintansa loppuvaiheeseen ehtivät jo tulla tuomipihlajat (Amelanchier sp.), monet salavat (Salix sp.) ja halava (Salix pentandra), terttuselja (Sambucus racemosa), oratuomi (Prunus spinosa) sekä osaksi jo tuomikin (Prunus padus), joka kuitenkin sinnittelee kukassa viileillä paikoilla vielä tälläkin viikolla 22 parisen jatkopäivää. Kukinta kuitenkin päättyy näillä kaikilla tämän viikon aikana kokonaan ja kaikkialla tarkastelualueella.
Kukinnan alkuun pääsivät viikonvaihteeseen mennessä mm. pihasyreeni (Syringa vulgaris), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), villaheisi (Viburnum lantana), helmipensaat (Exochorda sp.), monet happomarjat (Berberis sp.), monet pensasangervot (Spiraea sp.), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) sekä omenapuut (Malus sp.), jotka tulivat kukintaan pisimmälle. Tällä viikolla 22 nämä kukintansa aloittaneet saavuttavat jo kukintahuipentumansa ja omenapuista osa on sisämaassa alkanut lopettamaankin jo nyt kukintaansa; niiden kukinta on ensimmäisenä jo ohi viikonloppuun mennessä. Kukinnan ovat aloittaneet jo monet lajikkeet alppiruusujen - atsaleojen suvussa (Rhododendron sp.) ja siinä kukinnan voimistuminen ja eteneminen yhä uusiin lajikkeisiin tapahtuu tällä viikolla.
Havupuidenkin etuaikaiset kehitysvaiheet ilmenevät nyt hyvin tällä viikolla; kuusten (Picea sp.) kukinta pääsi jo viime viikolla alkuun, mutta tällä viikolla 22 sekä kuuset että männyt (Pinus sp.) ovat kukintahuipentumassaan viikonvaihteeseen mennessä; tulossa on lähipäivinä siis paljon niiden keltaista siitepölyä kaikille pinnoille peitteeksi. Männyillä on alkanut myös uusien vuosiversojensa nopea pituuskasvu ja neulaset ovat alkaneet tulla niissä esille. Kuusilla ja pihdoillakin (Abies sp.) kerkkiensä pituuskasvu on myös kiivaimmillaan ja viimeisenä vasta ko. viikonvaihteen paikkeilla kerkkääntymään alkaneet serbiankuusi (Picea omorica), hopeakuusi (Picea pungens "Glauca") ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) pääsevät nopeaan kasvuvauhtiin mukaan. Sama koskee myöhäisiä marjakuusiakin (Taxus sp.).
Nurmikoiden kasvu on jatkunut erittäin nopeana ja hyvin rehevänä, joka on aiheuttanut päänvaivaa nurmikonleikkuussa julkisilla paikoilla, kun kausityöntekijöitä ei ole ehtinyt vielä riittävästi hätiin; sama jatkuu tälläkin viikolla, mutta paahdepaikoilla voi jo alkaa ilmenemään hieman kuivuuden aiheuttamaa kasvun hidastumista ja nuutumista niillä alueilla, jonne viikonlopun mahdollisia ukkossateita ei osu.
Luonnonvaraisten ruohovartisten lajien joukossa voikukka (Taraxacum officinale) on jatkanut vielä runsasta kukintaansa, mutta tämän viikon 22 lopussa yleistyy jo hyvin nopeasti niiden valkovillainen hedelmävaihe; paikoin on luvassa silloin pyryisen runsasta siementämistä ilmaan. Koiranputki (Anthriscus sylvestris) pääsi lämpimimmillä paikoilla aloittamaan kukintansa jo päättyneen viikon lopuksi ja tällä kuluvalla viikolla sen kukinta runsastuu nopeasti. Lupiinitkin (Lupinus polyphyllus) aloittavat jo kukintansa lämpimillä paikoilla, joka on kesäkuun aluksi myös erikoisen etuaikaista! Heinien kukinta voimistuu.
Puutarhoissa ja puistoissa tulppaanikukinnan (Tulipa sp.) valtakausi on yhä jatkunut, mutta alkaa hiipumaan pois loppuviikolla nopeasti. Nyt on ajankohtaista hallanarkojen kesäkukkien eli ns. kausikasvien istuttaminen ulos, vaikka perinteinen ns. kesäkuun ensimmäisen viikon sääntö ei ole vielä täyttymässä. Normaalistihan hallanvaaran sanotaan poistuvan keskimäärin Etelä-Suomessa vasta kesäkuun 1. viikon jälkeen ja arat kasvit tulisi istuttaa vasta sitten ulos. Tätä ei tarvitse noudattaa orjallisesti, koska ilman tätä poikkeavaa lämpöä muutoinkin pienilmastollisten seikkojen hyödyntämisellä päästään suojaisten paikkojen kohdalla kesäkukkaistuttamiseen jo vaikkapa tällä kuluvalla viikolla ja sääennusteissa ensi viikollekin näkyvä erityinen lämpö kertoo jo hallattomuusvarmuudesta aika paljon osaltaan. Ainoastaan ehkä yksittäisillä arimmilla hallapaikoilla voisi vielä pidätellä istutusintoa...
Mainittakoon vielä tässä poikkeuksellisen pitkässä kasviosiossa erikoisemmista viljelylajeista, että päättyneellä viikolla ensimmäisenä hiirenkorvalle tulleet valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), samettisumakki (Rhus hirta), lakkipuu (Cladrastis kentukea), monet amerikkalaiset tammilajit (Quercus sp.), ptelea (Ptelea trifoliata) sekä neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) ja ko. kehitykseen viimeisenä viikonvaihteessa edistyneet jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut (Catalpa sp.), maakkia (Maackia amurensis) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica) jatkavat tällä viikolla 22 puolilehtisyyden paikkeille myös hyvin etuaikaisesti ja niistä pienilehtisimmät jo ylikin.
Maaseudun peltoviljelyssä lähes kaikki pellot ehtivät jo oraantua viikonvaihteeseen mennessä, mutta yksittäisiä mattimyöhäisten viimeiseksi kylvämiään peltoja jäi siitä vielä paitsi. Tällä viikolla 22 niissäkin oraat pongahtavat nopeasti esille ja muilla pelloilla aletaan pääsemään nopeaan kasvuun kohti puolikortisuutta; maisemat vihertyvät erityisen paljon ajankohtaan nähden tässäkin mielessä kesäkuun alkuun / viikonloppuun mennessä.
Vesistöissä järvien pintavesien lämpötilat kokivat pientä laskua tuon ke - to viileän vaiheen takia, jolloin osa pintavesistä viileni vajaaseen +15 asteeseen; viikonvaihteeseen mennessä lämpeneminen takaisin sen yläpuolelle alkoi taas ja tällä kuluvalla viikolla +15 ja +20 asteen väliset lukemat yleistyvät kauttaaltaan ja todennäköisesti viimeistään viikonloppuna vihdoin, mutta huomattavassa etuajassa normaaliin nähden +20 asteen ensimmäiset ylitykset tulevat pienistä järvistä ja suurten järvien matalista rantavesistä lähtien. Suomenlahdella ulapan vesien lämpeneminen +10 ja +15 asteen välille / -llä jatkuu hitaana, mutta voi alkaa viikonloppuna kiihtymään ilmamassojen yhä lämmetessä. Sisälahdissa ja lounaissaaristossa +15 ja +20 asteen väliset pintavesilämmöt yleistyvät.
Joissa virtaamat ovat pysyneet varsin normaaleina edelleen eikä tuosta ke - to sadetilanteestakaan tullut eteläisimmissä runsassateisissa osissa valuma-alueille kovin merkittäviä määriä virtaamalisäystä. Maaperä jäi kuitenkin edelleen varsin kosteaksi sen turvin, mutta em. tapaan paahdepaikoilla kuivuminen on etenemässä jo lieviksi ongelmiksi kasvillisuuden suhteen, jos viikonlopun ukkossateita ei saada kunnolla. Toisaalta paikoin tulevista ukkosista voi olla mm. taajamatulvavaaraa ja maanviljelyssä liettymis- ja raesadevaaraa... Niistä vaaroista yms. lisää mahdollisessa ukkosseurannassa muutaman päivän sisällä.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment