Joulun 2025 sanoma ja varoitus! -- Länsimaita uhkaava sisäinen rappio ja totalitarismiprosessi eskaloituneet ja pahuuden ulkoistaminen sieltä voimistunut mm. 'Putin & Trump' -antipatiana

Kirjoitin äsken Facebookin puolella tämän julkaisun ja otan sen esille nyt myös täällä blogin puolella täydennettynä muutamin lisätiedoin ja lopussa kerron myös uusimmat tiedot aikeistani viimein olla aikaisempaa aktiivisempi somekirjoittelija.

Ensin tähän seuraavaksi alle suorana lainauksena kokonaan tuon Fb-julkaisuni sisältö:

Päätin aktivoitua nyt ainakin tämän verran, ja tuon tässä esille tämän videon (This British FAILURE is a WARNING to the Western world) Glenn Beckiltä, jossa on hyvin synkkä tilannekatsaus länsirappion nykyvaiheeseen! -- on siis oleellista huomioida se nyt tässä analyysini kera!

Muistatteko, kun viime vuoden kesällä eli siis jo toissa kesänä huomautin heti Keir Starmerin päästyä valtaan Britanniassa, että siitä tulee olemaan seurauksena totalitarismin nousu erityisesti siellä, ja että se voi osaltaan uhata koko lännen vajoamista yhä pahempaan rappioon? -- nyt sitten prosessi on edennyt varoitettuun tapaan!

Tämän ei pitäisi olla yllätys siksikään, kun mm. Seppo Oikkonen blogissaan (Alkon kassalla) on varoittanut jo vuosikausia, miten länsimaiden rappio tulee kiihtymään kollektiivisen tajunnan laskiessa (taantuu alkulaumoille tyypillisiin "paniikki- ja pakoreaktioihin", jossa kollektiivi kiinteytyy tyranniseen ja ääriahtaaseen normimoraaliin...) totalitarismia toteuttavalla tavalla, ja miten hän analyyseissään on perustellut sen tapahtuvan tällä kertaa "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden” nimissä, eli tuttavallisemmin "woke"-ismin mukaisesti -- juuri siinä puitteistuksessa tuo Britannian(kin) totalitarismi on nyt edennyt!

Muistatteko, miten olen luonnehtinut Eurooppaa (tai pikemminkin EU:a) koko maailman rappion keskukseksi näissä melskeissä?

Osaltaan se on juuri tuota "woke"-ismin mukaista prosessia koko EU-mantereen laajuisesti pois lukien ehkä Unkari ja pari muuta aluetta -- Mutta se on paljon muutakin, jossa tapahtuu tilanteelle tyypillisesti mm. juuri pahuuden projisointia Britannian ja EU:n piireistä ulkoisiin syntipukkeihin ja juurikin orwellilaiseen "kahden minuutin viha" -tyyliin!

Mitä ja ketä siinä projisoidaan pahuuden ulkoistamiseksi? -- Tietenkin Putinia ja Trumpia demonisoidaan sen mukaisesti ja se tapahtuu erityisesti jo vuosia kestäneen Ukrainan sodan (oikeasti "NATO vs. Venäjä" -konflikti) puitteistuksessa ja sisältäen samalla osaltaan Britannian ja EU-piirin väestöjen kurjistamista ko. totalitarismiprosessin muina "tavoitteina" talousdiktatuurilliseen köyhyyteen ja "et omista mitään ja olet onnellinen" -ideologiamanifestin mukaiseen neofeodalismiin:

Ukrainan sodan varjolla toteutetut "Venäjä-pakotteet" ovat toimineet juuri sillä tavalla paradoksaalisesti länsimaiden ja erityisesti Euroopan haitaksi, missä Britannian ja EU:n eliitit eivät tahdo päästä siitä(kään) pakkomielteestään eroon, ja mm. siksi he ovat jumittuneet ko. sotaa varsinaisesti jatkaviin mielteisiinsä (Ukrainan "on voitettava", vaikka päin vastainen tapahtuu parhaillaan ja sitä he yrittävät nytkin kääntää mielissään harhoiksi "oikeassa olemisesta" ja "historiallisesta oikeudenmukaisuudesta", vaikka ko. länsieliitti on toiminut osaltaan syyllisenä sotaan johtaneisiin vaiheisiin jo vuosikymmenienkin takaa...) projisoiden kaiken pahuuden yksinomaisesti vain Putinin syyksi ja osaltaan myös Trumpin kontolle hänen äskettäisen rauhanehdotuksensa ollessa ko. EU- ja Brittieliitille 'vääränlaisena' muka 'rikollisesti Venäjä-mielinen'.

Ja tätä EU- ja Brittieliitin mieleistä aspektia on saatu kannattamaan massoista ja tietyistä ko. totalitarismia tavalla tai toisella edistävistä puolueista he, joilla on tilanteelle sopiva russofobinen aivopesu päällä ja myös sen mukainen traumahistoriasta kumpuava 1900-luvulle jääneiden viha- ja pelkomielteiden tunkio ja niihin kuuluva jo olemassa olematon "oikeisto vs. vasemmisto" (Länsimaat vs. 'Neuvostoliitto') -käsitys.

Kaikki em. pitää kutinsa myös siitä huolimatta, vaikka juuri Putinissa ja Trumpissa voi toki olla myös omat vikansa ja ongelmansa mm. juuri maailmanrauhan kannalta tarkasteltuna! -- toisaalta on siis oikeutettua kysyä ja pohtia mm. sitäkin, että ovatko Putinin ja osaltaan Trumpinkin nykyiset agendat uudenlainen maailmaa haitallisesti kahtia jakava dilemma, jossa em. EU- ja Brittieliitin mukainen "woke"-hullutus saa sen kanssa yhtä aikaa omalla toisella tavalla pahentuvan "konservatiivisen" vastatotalitarismiprosessin Putinin ja Trumpin kontoilta, ja nämä yhdessä ajaisivat toinen toisiaan koko maailmaa uhkaavaan kaaoskierteeseen ja kollektiiviseen ajatustaantumaan, jolla voisi olla lopputulemana globaali "diktatuuri ongelmaratkaisuna"?!...

Em. Seppo Oikkonen on viime aikoina mennyt niinkin pitkälle tuollaisessa "Putin ja Trump" -antipatiassa, että hän nimittää usein Putinia ja Trumpia kahdeksi "maailman vaarallisimmiksi narsisteiksi" -- mutta toisaalta onko Oikkonen tavallaan lipsahtanut tuossa kohtaa liikaa em. mukaiseen EU- ja Brittieliitin lietsomaan pahuuden projisointiin ulkoisiin ko. syntipukkeihin, jossa kokonaiskuva mm. juuri EU- ja Brittieliitin (myös erityisesti Obaman ja Bidenin aikaiset Yhdysvaltojen hallinnot) omistakin syyllisyysrooleistaan juuri mm. Ukrainan sodan synnyttämisessä hämärtyy ja jää ymmärtämättä!?...

Voi siis olla ihan perustellustikin (esim. LaRouche-liikkeen hajoamisesta syntyneet nykyryhmät ovat osanneet perustella sitä hyvin 'Brittiläinen imperiumi vs. Yhdysvallat' -maailmakuvansa mukaisesti -- linkki: Promethean Action) myös niin, että Trump ja Putin olisivat sittenkin jopa paljonkin paremmin maailmanrauhan puolesta ja totalitarismia (ainakin siis "woke"-ismin mukaista...) vastaan kuin EU- ja Brittieliitti -- En osaa sanoa Trumpin tai Putinin pahuuteen / hyvyyteen nyt lopullista totuutta ja tuskin kukaan muukaan, joten ei kannata olla myöskään russofobisesti fanaattinen Putin- ja Trump-vihaaja!...

Mutta sen ainakin tiedän aivan varmasti, että juuri EU- ja Brittieliitti on osaltaan nyt erittäin vakava taho edesauttamaan totalitarismia ja se on vaarallista mm. juuri siksi, koska sellaisen roolia juuri täällä EU-piirissä ja siis myös Britanniassa kaasuvalotetaan massoilta ja valevasemmiston(kin) promotoimana edelleenkin piiloon niin monella tavalla vetoamalla törkeän valheellisesti 'länsimaisiin arvoihin' ja 'kansainvälisiin sääntöihin'!

Oletteko muuten pistäneet merkille juurikin sen, miten tragikoomisesti tuon ns. valevasemmiston ihmisoikeus- ja ihmisarvojulistukset ovat irvokkaasti ristiriidassa verrattuna juuri siihen, kuinka heidän oma "woke"-ideologia edesauttaa ko. totalitarismia ja kuinka heidän(kin) pahuusprojisointi Putiniin on myös haitallisesti käsitesekaannuksessa heidän 'hyvyyden' käsityksiensä kanssa, ja koko maailman ymmärryksensä on siten hyvin vinossa ja sisällöllisesti saastunutta ja oikeasti epähumaanisti vajaata huolimatta heidän omahyväisestä ja 'akateemisesta' ylemmyydentunnostaan?...

Moni on silti jo havahtunut ko. asioiden tilaan ja tunnistaa esim. täällä Suomessa sen, miten seinähulluja ja pakkomielteisiä em. vaaroissa esim. ns. ulkoministerimme Valtosen lausunnot ovat mm. Ukrainan sotaan / Venäjään liittyen!...

Mutta havahtumista ei ole riittävästi ja kun juuri tässä videossa Glenn Beckin osoittamaan tapaan on liian paljon vielä ymmärtämättä se, miten vakava ja HÄLYTTÄVÄ tilanne on se, kun länsimaisten parhaimpien arvojen ja vapauksien syntysijoilla ollaan nyt juuri niitä edistyksen varsinaisia helmiä hylkäämässä em. "woke"- ja talousdiktatuuriteesiensä mukaisesti synnyttäen myös teknologian (teknokratia) sävyttämää uutta totalitarismia!

Siksi on oikein nyt puhua Euroopasta maailman rappioprosessin keskuksena, ja siinä ymmärryksessä ei pidä olla enää pahuuden projisoija mm. Venäjän suuntaan, ja sen sijaan pitää kiinnittää keskeinen huomio täällä EU-piirissä meihin itseemme ja kontollamme olevaan ihan omaan pahuudentunkioomme ja itse kyhäämiimme vaaroihin-haittoihin monikultturismista talousdiktatuuriin ja vääristyneeseen "oikeassa olemiseemme" ihmisoikeuksista, 'hyvyydestä', ja ennen muuta mm. juuri sananvapauden radikaali ahdinkotilanne on siinä erittäin vakava rappiota kiihdyttävä generaattori!

--- Muuten tähän nykytilanteeseen ja osaltaan juuri länsimaiden "woke"-painajaiseen johtaneeseen prosessiin oli eräs populaarikulttuuriin liittyvä mielenkiintoinen historiallinen vaihe 80-luvulla, jota on äskettäin analysoinut Andy Edwards -niminen musiikkitubettaja osuvasti.

Otan sen tähän oheen tätä kaikkea tavallaan myös pohjustamaan: hän on tehnyt ko. aiheesta videon otsikolla " 'WE ARE THE WORLD' The most diabolical song in music history?".

Siinä hän analysoi sitä, miten tuo vuoden 1985 hyväntekeväisyyslaulu (myös ensiversiona muutamaa kuukautta aikaisemmin ollut "Do They Know It's Christmas?" ja huipentumanaan kesän 1985 "Live Aid" -konsertit) oli(vat) itseasiassa tärkeä vedenjakaja siinä, miten tuossa kohtaa länsimaiden kulttuuri ja osanaan populaarimusiikki saavutti huippunsa ja lähti siitä rappioitumaan:

Eli yhtäältä hän ylistää noita ko. "USA for Africa" -tähtiä maasta taivaisiin kulttuurin huipentumina, mutta osoittaa toisaalta, miten ko. laulu oli heitä ja sittemmin jälkeensä tulleita kuljettamassa siihen omahyväiseen ja itsejään muita parempina pitäneisiin suuntiin, joka oli osaltaan synnyttämässä sitä dogmaattista ja ismillistä nykymaailmankuvaa, jossa nyttemmin sekä ko. rappioprosessi on eskaloitunut kaameasti että minkä seurauksena tuon laulun sisällön tavallaan sanelemana on syntynyt tämä koko globalistinen "woke"-ideologia jo jopa totalitarismin asteelle muodostuneena! -- "me olemme maailma, ja vain me olemme oikeassa siinä, mitä on 'hyvyys', eli 'ihmisarvot ja ihmisoikeudet' ".

Kannattaa seurata Andyn musiikkianalyysejä muutenkin, koska niiden kera tulee usein myös mielenkiintoisia filosofisia ja kulttuurillisia pointteja -- toisaalta hänellä on myös tapana jaaritella pitkästi ja monisanaisesti ja hänen omalaatuinen ja kuiva brittihuumori yhdistettynä hänen älykkääseen ja asioista erittäin hyvin perillä olevaan tietouteen voi tuntua joistakin ärsyttävältä besserwisserismiltä...

Mutta kuten Seppo Oikkonen on hyvin osoittanut, niin juuri totalitarismissa on 'ehdottomia oikeassa olijoita' ("me olemme maailma, ja vain me olemme oikeassa siinä, mitä on 'hyvyys', eli 'ihmisarvot ja ihmisoikeudet' "), ja vaikka heidän sen pohjana oleva käsitys 'hyvyydestä' olisi miten paljon tahansa vääristynyttä ja haitallista; eli juuri kuten Oikkonen(kin) on oikein hyvin analysoinut heidän 'monikultturismistaan' ja 'inkluusio'-pakkomielteistään, ja joka siksi ilmenee mm. 'narsistisena puolesta loukkaantumisena', 'aseellistettuna empatiana' ja siis pahuutena hyvyyden varjolla koko yhteiskuntatasolla...

--- Vielä lopuksi jännä anekdootti Glenn Beckin olemuksesta ja siihen liittyen ajan kulumisen nopeudesta omakohtaisena kokemuksenani: tuntuu kuin siitä olisi vasta vähän aikaa, kun Glenn Beckin hiukset eivät olleet harmaantuneet vielä ollenkaan, mutta nyt ne ovat jo vitivalkoisen harmaat! -- mutta kun muistelen ensimmäisen kerran katselleeni hänen podcastejaan jo joskus vuosina 2008 - 2010 (hiuksensa eivät vielä silloin olleet ollenkaan harmaat), niin onhan siitä jo kauan ja ihminen vanhenee siinä ajassa paljonkin... Mutta aika kuluu NOPEASTI!...

--- Seuraavaksi listaan taas muita yhteiskunnallis-poliittisia Youtube-kanavia, joita olen seurannut koko tämän viimeaikaisen somehiljaisuuteni ajankin, jotta olen pysynyt maailman tilanteesta kärryillä. Osaltaan nämäkin ovat olleet täten myös lähteitä ja taustasisältöä tätä julkaisuani varten >>

--- Sebastian Sas

--- George Galloway

--- Danny Haiphong

--- Liberal Hivemind

--- MattMorseTV

--- Neil McCoy-Ward

--- Jeff Taylor

--- Promethean Updates

--- The Functional Melancholic

--- Rachel Blevins

--- Dialogue Works

--- World Affairs In Context

--- Judge Napolitano - Judging Freedom.

PS.: Aivan lopuksi tässä kerron vielä aikeistani somen suhteen -- Viimekertainen blogijulkaisuni valotti elämäntilannettani päättyneen syksyn alussa ja tämä Fb-julkaisuni oli sille jatkoa viime kuussa.

Elämäntilanteeni on siis edelleen vaikeuksia ja ongelmia sisältävää, mutta elo on toisaalta tasaantunut ja jopa hienoista nousua parempaa kohti on muodostunut; niinpä katsoisin olevani valmis jatkossa jonkin verran kohottamaan aktiivisuuteni tasoa somekirjoittelijana, ja vaikka itse kirjoittamisessakin ilmenee edelleen myös mainitsemiani teknisiä ongelmia. Niistäkin huolimatta koen myös oleelliseksi sen, miten kirjoittaminen on minulle myös sekä terapiaa että oman ajatteluni huolenpitoa.

Voitte siis odotella aikaisempaa tiheämmällä julkaisuvälillä kirjoituksiani etenkin täällä blogissani, ja varmasti vielä tässä joulukuun aikana palaan tekemään joitakin julkaisuja tutuista itseäni kiinnostavista aiheista...

Mielessäni on muhinut pikkuhiljaa myös sää- ja luontoasioihin sekä niihin kiinnitettynä valokuvaamiseen liittyvää somesisältöä, mutta katson sen olevan vielä liian keskeneräistä ja vaikeaa toteuttaa nykytilanteessani, eli esim. ensi vuonnakaan se ei vielä etenisi julkiseksi...

Näissä merkeissä toivotan tämän lopuksi kaikesta em. huolimatta hyvää joulunalusaikaa!

Viihde- ja musiikkiteollisuuden uudenlainen aivopesutaktiikka eskaloitunut kuluvana vuonna 2024 -- Tapaus Sabrina Carpenter: eksoteerisesti tarjoiltu "uuskonservatismi" ujuttaa sisällään ääripahuutta massoille esoteerisena petoksena

Otetaanpa välillä ns. "kevyempi aihe" käsittelyyn, koska oikeastaan koko tänä vuonna olen itse esiintynyt niin masentavana ja pessimistisenä, ja koska on hyvä ylipäätään välillä poimia esille edes jotenkin positiivista ja / tai edistyksellistä asiaa tässä Länsi- ja Suomi-rappion keskellä.

Valitettavasti tässäkin aiheessa on silti erittäinkin pimeä puolensa, jonka joudun ottamaan käsittelyyn samalla kertaa -- itse asiassa tämä dualistinen tilanne aiheen käsittelyssä vaatii ns. sekä eksoteerisen että esoteerisen tarkastelutavan.

Tuo positiivisempi / edistyksellisempi puoli tulee esille eksoteerisessa tarkastelutavassa sisältäen länsimaisten massojen parissa tapahtunutta valveutumista, ja tuo pimeä pahuus ilmenee puolestaan esoteerisessa katsannossa sisältäen globalistieliitin vanhat tutut aikeet sairaine maailmankatsomuksineen ja ihmiskäsityksineen...

Aiheeksi täten tässä poimin viihdeteollisuuden ja siitä erityisesti populaarimusiikin uudet käänteet tänä kuluvana vuonna, missä erityisen huomiota herättävänä piirteenä on ollut kuluneen kesän aikana aikaisempaan tämän vuosisadan poptyyliin nähden "uudenlaisen" poptähteyden esilletulo ja sellaisen hurjaan suosioon rynnistäminen -- juuri tässä ilmenee em. mukaisesti sekä eksoteerisia että esoteerisia puolia!...

Ennen sen käsittelyä tässä huomioksi ja esitiedoksi: Teistä monet jo tietävät vanhastaan ja toisaalta osalle uusista lukijoistani ehkä on ollut tähän mennessä tuntematonta, miten (pop)musiikki on ollut minulle myös tärkeä aihe ja asia pitkin elämääni, missä olen täällä blogissakin viimeisten reilun 15 vuoden aikana ottanut musiikkia ja popkulttuuria esille osana yhteiskunta- ja politiikka-analyysejäni.

Eräs versio siitä oli vuosia sitten tekemäni julkaisusarja esiotsikolla "Brittiläisen imperiumin ikeessä syntynyttä popmusiikkia", jossa kävin läpi useita eri pop- ja rockkappaleita eri artisteilta ja bändeiltä, missä tarkastelukulmanani olivat länsimaisen rappion erilaiset piirteet ja eri artisteilta sellaisten huomioimiset eri tavoilla.

Kyseessä siis oli siinä sarjassa se, miten populaarimusiikin historiassa on ollut myös enemmän tai vähemmän valistuneita musiikintekijöitä ja siten heiltä on tullut myös hyvällä tavalla yhteiskuntakriittistä ja sosiaalisesti-poliittisesti tietoista pop- ja rocklyriikkaa menneinä vuosikymmeninä -- ehkä saatan vielä elvyttää tätä julkaisusarjaa uudestaan joskus, koska jäljelle on jäänyt tietenkin vielä paljon lisää vastaavia biisejä esille ottoon...

Tuon "Brittiläinen imperiumi" -termin halusin ottaa esille tuossa julkaisusarjassa "Länsimaat"-termin sijaan siksi, koska tuolloin ko. julkaisusarjan vuosina 2008-2018 halusin korostaa nyttemmin kahtia hajonneelta LaRouche-liikkeeltä omaksumaani geopoliittista ja historiallista ymmärrystä, missä ko. länsirappion ja länsieliitin nykymuotoon on keskeisesti vaikuttanut tuon historiallisen imperiumin ajattelutavat, perinteet ja monet muutkin sisällöt mm. juuri geopolitiikasta, rahasta ja ihmiskäsityksistään, ja tuo LaRouche-liike jatkuvasti korosti tätä aspektivyyhtiä poliittisissa, ekonomian ja yhteiskunnan analyyseissään ko. imperiumia ja sen nykyperinnettäkin vastaan. 

Minulla on siis jo kokemusta käsitellä myös musiikkia ja populaarikulttuuria osana laajempaa yhteiskunta-analyysiä, ja tässä nyt jatkan sitä, kun esille on tosiaan tullut varsin merkittävä muutos popmusiikkiin tämän vuoden aikana.

Mikä siis on se muutos ja "uudenlainen" poptähteys tässä hetkessämme?

Luonnehdin vastausta tähän alla siis noista kahdesta eri tarkastelun näkökulmasta (eksoteerinen ja esoteerinen): 

Tällainen "uudenlainen" poptähteys näyttää nyt hakevan inspiraatiota jopa viime vuosisadan puolelta historiasta tämän kuluvan vuosisadan aikaisempaan "woke"- tai "hipsteri"-tyyliseen poptähteyteen verrattuna, ja se tapahtuu jossakin määrin konservatiivisemmista nais- ja tähteysihanteista käsin, missä esim. Marilyn Monroe ja Abban Agnetha Fältskog ovat esikuvia ja tyylin inspiraatioita -- tämä on siis eksoteerisesti pinnalta nähtävä tilanne.

Sellainen on tämän kuluneen kesän aikana henkilöitynyt hyvin vahvasti yhdysvaltalaiseen artistiin nimeltä Sabrina Carpenter, jolla on tyylin ja esiintymisen suhteen paljonkin juuri mm. Marilyn Monroen ja Abban Agnetha Fältskogin maneereita ja visuaalisia ominaisuuksia.

Häntä markkinoidaan siis tavallaan klassisena ja suhteellisen "kilttinä hunajapupuna", joka on kuitenkin "älykäs" ja "nokkela" ja hänen seksuaalisuus ei ole niin provosoivaa ja päälle käyvää kuin oli aikaisemmin kahden viime vuosikymmenen aikana juuri monilla noilla ns. "woke"- tai "hipsteri"-tyylisillä naispoptähdillä, kuten Lady Gaga, Katy Perry ja Rihanna.

Ja nyt tämä Sabrina Carpenterin edustama näennäiskonservatiivinen tyyli on noussut ennen näkemättömään suosioon länsimaissa, ja etenkin Britanniassa hänestä on hullaannuttu viime kuukausina aivan täysin!

Hänellä on ollut sen merkkinä viime keväästä lähtien lyhyessä ajassa jopa kolme listaykköstä Britannian singlelistalla ja Yhdysvaltain hittilistoilla toinen on lähellä toteutumistaan lähiviikkoina, ja hän onkin ollut suosiossa täysin ylivoimainen muihin tähtiin nähden ylipäätään monissa maissa viimeisten muutaman kuukauden aikana.

Hän on ollut jopa uusia hittilistaennätyksiä tekevä tässä suosiohuipussaan aiheuttaen jopa ihan fanihysteriaa; esim. olen nähnyt konserttitallenteita hänen keikoiltaan, missä hänen faninsa ihan itkevät ihastuksissaan kuin aikoinaan Beatles-manian aikana konsanaan...

Britannian singlelistalla hänelle on tullut uutena listaennätyksenä parin viime viikon aikana sekin, että kaikki nämä hänen kolme listaykköskappalettaan "Espresso", "Please Please Please" ja "Taste" ovat pitäneet kaikkia kolmea listan kärkisijaa hallussaan, ja mm. tämä on siis ensimmäinen kerta, kun naisartisti on suosiossaan saavuttanut sellaista.

Lisäksi hänellä oli äskettäin myös ääriharvinainen suosiotilanne naisartistille yhden viikon ajan Britanniassa, kun noiden kolmen singlelistan kärkipaikan lisäksi hänen tuore uusi albuminsa "Short n' Sweet" oli samaan aikaan listaykkösenä albumilistalla, ja ko. albumi on ollut nyt ympäri maailmaa listaykkösenä, kuten täällä Suomessakin.

Edes Madonna tai Whitney Houston eivät saavuttaneet aikoinaan viime vuosisadan lopulla samanlaista ennätystehtailua suosiossa ja varsinkaan niin lyhyessä ajassa kuin Carpenter nyt on saavuttanut, tai nykypoptähdistä edes Taylor Swift (ns. "industry plant" hänkin)...

Itse asiassa tässä kohtaa tänä kesänä-syksynä erityisen mielenkiintoisena pointtina on tullut esille juurikin menneisiin poptähtiin nähden sekin, miten noista em. "woke"-tähdistä Katy Perry on yrittänyt tehdä äskettäin paluuta popmarkkinoille uudella tuotannollaan, mutta hän on epäonnistunut siinä oikeastaan vastaavasti yhtä pahasti kuin Sabrina Carpenter on onnistunut menestymisessään.

Esim. Katy Perryn tulossa olevalta (julkaisu 20.9.2024) uudelta albumiltaan lohkaistut kaksi maistiaissingleä ovat flopanneet lähes täydellisesti eikä niille ole tullut listamenestystä lähimainkaan ennalta hypetettyyn tapaan -- Lisäksi myös em. Lady Gaga on julkaissut uutta musiikkia aivan äskettäin Bruno Marsin kanssa duettona eikä sekään ole menestynyt aivan odotetusti...

Tässä on myös tyylillinen vertailuaspekti pikanttia, koska Carpenteriin nähden tavallaan osaksi vastakkaisesti Perryn tämä uusi tuotanto sisältää mm. hyvin provokatiivista "woke"- ja "boss bitch" -estetiikkaa ja sanomaa, johon siis massoista sen verran suuret osat ovat sittenkin ilmeisesti niin pahasti jo kyllästyneet ja inhoontuneet, että Perryn uusi musiikki nähdään tämän em. verran luotaantyöntävänä ja siten hylättävänä.

Niinpä sekä Sabrina Carpenterin ennätyssuosio että Katy Perryn megafloppaus kertovat samasta yhteiskuntatilanteesta omilta kontoiltaan -- katsotaanpa tätä nyt tarkemmin sekä eksoteerisesta että esoteerisesta tarkastelukulmasta:

Eksoteerisesti siis näyttää siltä, että massojen parissa nähtävää valveutumista ilmentää eräältä osaltaan konservatiivisten arvojen nousu, ja se on ollut nähtävissä erityisen selvästi somen vaihtoehto- ja muissa "anti-globalistisissa" medioissa, joissa näitä arvoja ja sen mukaista uutta "anti-globalistista" maailmankuvaa ovat promotoineet mm. sellaiset hahmot ja toimijat kuin Jordan Peterson, Joe Rogan, Alex Jones, Russel Brand, Candace Owens, Tucker Carlson, Elon Musk jne. ...

Näyttää siis täten siltä, että massojen musiikkimaussakin on tapahtunut tämän maailmankuvan muutoksen mukaisesti sen verran uudenlaista muotoutumista osaksi konservatiiviseen ja viime vuosisadan lopun ihanteiden suuntaan, että musiikkiteollisuus on nyt vastannut omalla tavallaan tähän muutokseen, ja siitä yksi keskeisimmistä ilmiöistä näyttää osaltaan olevan nyt tämä Sabrina Carpenterin raju suosio viime kuukausina.

Mutta tässä piilee samalla juuri tuo esoteerinen pimeys ja suorastaan pahuus katalana huijauksena! -- tarkastellaanpa tätä seuraavaksi ja poimitaan sen takia esittelyyn Vigilant Citizen -niminen vaihtoehtomedian kirjoittaja, joka on tarkastellut juurikin viihde- ja musiikkiteollisuuden näitä esoteerisia pimeitä puolia jo monta monta vuotta.

Hänen tuotannostaan käykin ilmi mm. juuri Sabrina Carpenteriin liittyen paljonkin noita pimeitä ja katalia esoteerisia aspekteja! -- tässä on listauksena alla kolme Carpenteriin liittyvää juttua häneltä, ja viimeisin niistä koskee juurikin Carpenterin tämän vuoden viimeisintä megahittiään nimeltään "Taste":

--- Sabrina Carpenter’s “In My Bed”: A Video about the Mind Control of a Young Girl … Made by Disney,

--- Sabrina Carpenter Desecrates an Actual Church in Her Highly Toxic Video “Feather”,

--- Something’s Terribly Wrong With Sabrina Carpenter and her Video “Taste”. 

Tässä lainauksessa tuosta viimeisestä kirjoituksesta kiteytyykin tuo esoteerinen pimeys ja pahuus hyvin selvästi:

"In Conclusion 

Like many other industry pawns, Sabrina Carpenter was “raised” in Disney’s system. Then, an inorganic force pushed her toward stardom. But that came at a price: She had to take part in toxic, violent videos where death and mind control are celebrated. Because, in mass media, when a celebrity has the attention of impressionable minds, they have to be used to push agendas. It’s either that, or the spotlight goes to someone else.  

In Taste, Carpenter plays the role of a psychopath alongside Jenna Ortega, another child star raised by the industry. In this gratuitously gory video, both engage in “hilarious” situations that subtly refer to the trauma and dissociation of MK slaves. Then, they kill a man, and they live happily ever after.  

In short, Taste is a “taste” of what the elite wants us to become: Angry, sadistic, emotionless, mind-controlled, man-haters. And if we could all suddenly turn gay, that would be great, too.".

Lisäksi Vigilant Citizen tuo esille sellaisenkin aspektin, että nykyään hittilistojen sisältöä saatettaisiin helpostikin manipuloida striimauksen ja tekoälyn piirissä, jolloin artisteille voitaisiin sekä luoda keinotekoista suosiota että toisia artisteja voitaisiin keinotekoisesti estää saavuttamasta suosiota -- kyllä tämä voi olla nykyään aivan mahdollinen huijauksen muoto minustakin, mutta toisaalta tämä Sabrina Carpenterin suosio on myös todellistakin, vaikka sitä olisi hittilistoilla manipuloitu todellista suuremmaksi.

Eli lopulta joka tapauksessa Sabrina Carpenterin "uuskonservatiivinen" tai "kiltti hunajapupu" -tyyli ulkoisena olemuksenaan onkin siis vain huijauksessa hyväksi käytettävää näennäiskuorta, ja hänen kauttaan promotoitu varsinainen "sisältö" onkin sitä vanhaa eliitin sairasta maailmankatsomusta paketoituna tässä "uudessa poptähteydessä" vain edeltäneeseen nähden toisenlaiseen ulkoiseen ilmiasuun.

Musiikkiteollisuuden näitä varsinaisia esoteerisia ja psykopaattisen narsisminsa tuotoksia varten on siis tässä vaiheessa kehitetty tavallaan "pehmeämpi" ja siten salakavalampi tapa ujuttaa niitä pahuuksia massoille aikaisempien suorasukaisempien "woke"- ja "hipsteri"-tyylien ja -tapojen ohelle, ja se on tämä "uuskonservatiivinen" muoto, jota varten on kehitetty tämä "Sabrina Carpenter" -hahmo.

Enää ei siis mene läpi tarpeeksi hyvin "eliitin" näkökulmasta katsoen aikaisempaan tapaan nähty paljon suorasukaisempi rappiopopmusiikki "Lady Gaga" -tyylinä, vaan nyt ilmeisesti tarvitaan massojen aivopesuun ulkoisesti aikaisempaa sovinnaisemalta ja historiallisesti klassisemmalta näyttävää "Sabrina Carpenter" -tyyliä populaarikulttuurin aivopesuaseeksi.

Massoista isot määrät ovatkin täten nielleet tämän Carpenter-huijauksen erittäin voimakkaasti kuluneen kesän aikana, mutta eipä heitä siitä voi kokonaan syyttää, koska ymmärrettävästi ja ihan oikeinkin on globalistieliitin varsinaisia aikeita vastaan noussut mm. juuri uuskonservatiivista vastarintaliikettä, ja massojen piirissä kaipuu nykykriisien ja nykypahuuksien ikeessä normaalimpaan ja parempaan manifestoituu osaltaan tällä tavalla.

Sellaisissa uuskonservatiivisissa arvoissa ja siinä osaltaan tapahtuvassa vastarintaliikkeessä ei siksi sinänsä ole vikaa tai ainakaan kokonaan, koska sellaisissa sisällöissä oleellisesti sijaitsee myös aivan oikeita länsimaisen sivistyksen perusperiaatteita ja sosiaalisesti kunnollisia tapoja tuottaa yhteishyvää -- lukekaapa sitä ymmärtääksenne mm. niitä Seppo Oikkosen analyysejä, joita olen usein tuonut esille...

Sabrina Carpenterin ennätyssuosio siis yhtäältä heijastaa massojen kaipuuta normaalimpaan ja totunnaisempaan yhteiskuntatilanteeseen, ja toisaalta se kertoo siitä miten eliitin psykopatia ja pahuus muovautuu näiden massojen intressien ja toiveiden mukaisesti käyttämään manipulaatioihinsa aina tilanteeseen soveltuvia pahuuden ja tuhonnan aseita myös popmusiikin kautta -- nyt siis uuskonservatismiakin käytetään myös katalasti väestönkontrolliin ko. tavoilla.

Miten sitten on musiikillisesti Sabrina Carpenterin tyylin ja sisällön laita sekä eksoteerisessa että esoteerisessa tarkastelussa? 

Kuulostaa siltä, että kyseessä on edelleenkin hyvin teollisesti tuotettu "kertakäyttöpop" koko populaarikulttuuristamme tuttuun tapaan, mutta aikaisempaan tämän vuosisadan alun tilanteeseen ja noihin "woke"-poppareihin nähden tässäkin on silti hyvin selvää muutosta kohti tuota huijausaseena käytettävää "konservatismia", ja samalla tavallaan "vahingossa" ja paradoksaalisesti popmusiikki on parantunut jonkin verran nykytilanteessa:

Musiikillista inspiraatiota on sen mukaisesti lähdetty Sabrinan tapauksessa hakemaan myös hyvin selkeistä ja konservatiivisista "menneisyyden musiikkigenreistä" eli siten miellyttävän samaistuttavista ja totunnaisista tyyleistä, kuten country, rock, disco ja R&B -- näistä on Sabrinalle keitetty sellainen poptyyli tätä uusinta albumiaan varten, joka on korvalle hyvin miellyttävä ja klassinen kokemus. 

Huomion arvoista näyttää ainakin noiden kolmen listahittinsä perusteella (vain ne olen tässä vaiheessa kuullut) olevan myös se, että "hip hop / rap" -vaikutteet on hylätty kokonaankin, mitä puolestaan tuo "woke"- ja "hipsteri"-pop on hyödyntänyt aikaisemmin enemmän -- itse asiassa hittilistoilla on ollut myös sellainen viimeaikainen trendi, että myös itse "hip hop / rap" -kappaleiden suosio muutenkin on laskenut paljon...

Myös musiikilliseen laatuun on kiinnitetty aikaisempiin viime vuosikymmenten poptrendeihin nähden enemmän huomiota, ja se kuuluu myös tässä Sabrinan uudessa tuotannossa, missä mm. sointukuluissa on enemmän mielikuvitusta ja kappalerakenteet muutenkin hakevat oppia populaarikulttuurin menneisyyden huipputuotantojen parista; siis jonkinlaista uusklassista poppia on tässä lähdetty tekemään ihan tietoisesti myös musiikkiteoreettisessa raamissa.

Tällaisen musiikillisen laadun nousun on huomannut mm. somen tunnetuin musiikkieksprertti ja musiikkiteorian opettaja Rick Beato tässä viimeisimpiä listahittejä ruotivassa tuoreessa Youtube-postauksessaan, missä on mukana käsittelyssä mm. juuri noita Sabrina Carpenterin kappaleita useitakin.

Itse asiassa tämänlainen musiikillinen laadun nousu ihan listapopisskin on ollut jo muutaman viime vuoden aikana esille tullut uusi trendi massojen uuden valveutumisen ja uuskonservatiivisten trendien myötä osaltaan, joka alkoi oikeastaan aika yhtäkkisestikin listapopissa Olivia Rodrigo -nimisen naisartistin myötä vuonna 2021.

Hänelläkin on ollut suosiota listaykkösiksi saakka tässä tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla, vaikka hän ei ole ehkä ihan yhtä konservatiivisesti profiloitunut poptähti (itse asiassa hän on ikään kuin pehmytversio em. "woke"-tähdistä) kuin nyt Sabrina Carpenter. 

Joka tapauksessa Olivian suosiokin kertoo siitä, että ilmeisesti menneisyyden klassisesta laatupopista inspiraatiota hakevalla ja aikaisempaa paremmin tehdyllä nykypopilla on ollut selvä ja kasvava markkinarako viime aikoina massojen parissa, ja nyt tämä markkinarako on täyttymässä hurjasti sekä hyvässä että jopa ääripahassa.

Täällä Suomessa vastaavasta poptrendien muuttumisesta voidaan poimia samana aikana ja samasta syystä esimerkeiksi mm. Maustetytöt ja Behm...

Mutta tuollaiset musiikilliset laadun nousutkaan ja sen mukainen massoihin vetoaminen eivät yksistään voi selittää nyt sitä, miten juuri Sabrina Carpenterin tyylinen "uudenlainen" poptähti ja "uuskonservatiivinen" popmusiikkinsa ovat nyt hullaannuttaneet monet massat niin totaalisesti jopa ennen näkemättömänä suosiona.

Siksi tässä täytyy lähteä hakemaan syitä myös yhä syvemmältä psyykkisestä ja sosiologisesta tiedosta:

Vahvasti nimittäin näyttää massojen sosio-psyykkisen tilanteen katsannossa siltä, että Sabrinan edustama sekä ulkomusiikillinen että musiikillinen tyylinsä vetoaa massoihin siinä olevan näennäislohduttavan ja "toivoa" paremmasta antavan aspektinsa takia, kun maailmassa muutoin eletään nyt vakavaa kriisin, tuhon ja sotaeskalaatioiden aikaa -- tuo "uuskonservatiivinen" visuaalinen ilmiasunsa ja musiikkinsa "vanhaan hyvään laatuun" palaamisensa toimivat sellaisen triggereinä.

Siksi ei olekaan ihme, miten tämänlainen "uusi poptähteys" klassisen, suhteellisen kiltin, miellyttävän sekä puhtoisen kauniin olemuksensa takia vetoavat moniin ihmisiin ennätyksellisellä intensiteetillä eksoteerisesti juuri nyt, vaikka siinä siis on esoteerisena huijauksena ääripahuutta mukana.

Yhtäältä ihmiset kaipaavat nykykriisin keskellä siis jotain sellaista, joka oli hyvin lähimenneisyydessä viime vuosisadan lopulla (1960-1980 -luvuilla), ja nyt he osaltaan Sabrina Carpenterissa sellaista tunnistaessaan hullaantuvat siitä kuin lapset mehevästä tikkarista.

Nykyinen Z-sukupolvi (osin myös Y-sukupolvi-milleniaalit) on saattanut kuulla vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan siitä "vanhasta hyvästä ajasta", ja nyt Carpenter vastaa siihen unelmaan ja "muistoon" tuomalla sen keskelle kriisiämme tällaisena ulkokultaisena "toivona" ja "lohdutuksena"...

Samalla on huomioitava silti yhä sekin, miten sekä Z- että Y-sukupolvet sisältävät edelleen myös hyvin paljon sitä "woke"- ja "hipsteri"-sisältöä ryhmissään ja mieltymyksissään, ja heillä Sabrina Carpenterin sijaan popsuosikkeja ovat nykyäänkin pikemminkin mm. Billie Eilish ja uusimpana Chappell Roan, joiden tämän vuoden aikaiset menestymiset hittilistoilla ovat siitä merkkeinä.

Mutta itse asiassa juurikin sekä Z- että Y-sukupolvet ovat aikaisempia sukupolvia kiinnostuneempia nyt myös politiikan uuskonservatiivisista sisällöistä, mistä ovat olleet merkkeinä mm. em. somen vaihtoehtomedioiden uuskonservatiiviset tahot ja viimeaikaiset vaalit Saksassa, missä etenkin juuri nuorison keskuudessa konservatiivisia arvoja edustava AfD-puolue oli ylivoimaisesti suosituin.

Kriittisissä Euroopan maissa, kuten Britanniassa ja Saksassa on tapahtunut paljon globalistieliitin ja "woke"-ideologian aiheuttamia kriisejä ja tuhoja, ja molemmissa maissa näiden eri aspektien kautta nähdään nyt konservatismin erityistä nousua nuorison parissa sellaista rappiota vastaan, kun sekä AfD Saksassa että Sabrina Carpenter Britanniassa hullaannuttavat erittäin voimakkaasti osaa massoista / nuorista...

Toisaalta juuri tuollainen hullaantuminen "näennäisvaihtoehtoon" voi sisältää myös vaaran paikan, koska mm. tällaiseen kuvattuun lohdutusilmiöön hakeutuminen näin voimakkaasti voi johtaa ojasta allikkoonkin myös poliittisissa aspekteissa eikä vain tässä Sabrina Carpenterin jo kuvatussa tapauksessa:

Nimittäin vaarana voi olla esim. se, miten poliittisella tasolla esim. vaihtoehtoajattelija David Icke on varoittanut tätä "uuden oikeiston" eli uuskonservatismin nousua valeoppositiona -- mm. tämän "uuden oikeiston" keulakuvaksi profiloitunutta Elon Muskia Icke on kuvannut hyvinkin vaarallisena salaliittotoimijana tässä katsannossa, ja koko em. uuskonservatiivien muodostama vaihtoehtomedioiden porukka omaa siksi Icken mukaan tuota "ojasta allikkoon" -vaaraa...

Tähän vaaraan voi ehkä kuulua myös sellainen uhka, jossa tällaisiin "lohduttaviin" ilmiöhin kriisin keskellä tukeutuminen ja uppoutuminen voi kaventaa ihmisiä pois aktiivisesta pahuuden ja ongelmien vastustamisesta, havaitsemisesta ja tarkkaan ymmärtämisestä -- tuudittaudutaan siis liikaa juuri mm. viihteen turruttavaan ja sokeuttavaan tapaan tuottaa mielihyvää, jota myös tällainen kuvattu lohdutusilmiö voi olla liiallisena annoksena...

Tämä "Sabrina Carpenter" -ilmiö on nyt toki humaanisti ymmärrettävää lohdutuksena, koska kriiseissä juuri lohdutustakin normaalina luonnollisena tarpeena kaivataan paljon, ja sellaisen tarpeen täyttämiselle on aikansa ja paikkansa toki.

Sellaiseen ei kuitenkaan pitäisi jäädä vellomaan liikaa, koska kriiseissä tarvitaan myös aktivoitumista, rohkeutta, voimaa, pontevuutta ja epävarmuuden sietoa tuottaa parantumista maailmaan sekä kekseliäisyyttä ja hyvää analyysikykyä vastustaa pahuutta.

Niinpä tämä "Sabrina Carpenter" -ilmiö voi olla sekä kirous että siunaus yhtäaikaa: yhtäältä "eliitti" siis käyttää hyväksi tähän ilmiöön kuuluvaa "lohdutustarvetta massoille" turruttamalla väestöjä mm. liialliseen anti-aktiivisuuden ansaan, hivuttamalla pahuutta Carpenterin musiikin miellyttävyyden ja musiikkivideoidensa "huumorin" varjolla yhteisöihin jne.

Toisaalta massojen jotenkin jo vakavasti kaipaama kulttuurillinen ja yhteisöllinen parantuminen löytää tästä poptrendistä myös merkkejä ja inspiraatiota paremman maailman tavallaan palauttamista varten, kun ihmiset tunnistavat sitä Sabrina Carpenterin tyylissä "uuskonservatiivisena" sisältönä, joten massat näkevät ko. oman tarpeensa Carpenterin ilmiasussa häilyvänä "toivona", joka kovasti houkuttaa juuri siksi. 

Mutta ei siis kannata seurata Sabrinaa itseään ja siinä katalasti ohella olevaa esoteerista pahuutta, vaan pitää ymmärtää, havaita ja toimia sen mukaisesti siitä käsin, että mistä syvällisestä massojen ja yhteisöjen humaaneista tarpeista ja periaatteista Sabrinan suosio kertoo epäsuorasti! -- sitten pitää itsereflektiivisesti ja itsenäisesti tunnistaa kollektiiviseen toimintaan saakka varsinainen oikea tapa olla mm. "uuskonservatiivinen"...

Loppujohtopäätöksenä voidaan siis todeta, että länsimaisten massojen keskuudessa on havahduttu globalistieliitin pahuuspeleihin vaihtelevilla tavoilla entistä enemmän, mutta ko. "eliitti" on vastaamassa sellaiseen eteensä tulleeseen haasteeseen manipuloimalla mm. sekä politiikkaa että viihdeteollisuutta ja popmusiikkia uuteen muotoon valekonservatismiksi, jossa eksoteeriset maneerit ja visuaaliset vihjeet vastaavat massojen maailmanparantamisen tarpeeseen näennäisenä petoksena, ja jossa viihdepinnan alta käsin käytetään edelleen varsinaisen sisällön ajamiseksi kaikkia alitajuntaan vaikuttavia symbolisia ja esoteerisia keinoja.

Ja varsinainen "eliitin" esoteerinen sisältö siis on tämä: tehdä kaikkia pahuuden muotoja (eläimellisiä impulsseja ilman pidäkkeitä ja ilman mitään sivistystä) normaalimmaksi yhteiskunnassa, jotta "eliitti" pääsisi sen myötä yhä vapaammin ja ilman vastuuta tekemään kaikkia mielihalujaan missä ja miten tahansa! -- he haluaisivat mitä ilmeisimmin, että kaikkein vakavimmatkin rikokset olisivat tulevaisuudessa vain jotain "hieman outoa" harrastuksen omaista ajanvietettä, mutta täysin sallittua siltikin; siinä jokaisessa päiväkodissa olisi ns. satusetinään omat "Jimmy Savile" -toimijansa ilman vastuita...

Esim. Sabrina Carpenterin "Taste"-videossa tämä kaikki em. ilmenee: mm. huumorin varjolla ujutetaan äärimmäistä miesvihaa ja murhaamisen "ilosanomaa" massojen tietoisuuteen -- se on ns. kätevää myös tänä aikana, jossa "eliitti" haluaa massojen osallistuvan heidän hurjasti eskaloimaansa Kolmanteen maailmansotaan; äärimmäinen väkivalta halutaan normalisoida ja yleistyttää siksikin, ja myös näin kuvatun manipulaation kautta.

Tällaistakin vastaan me terveinä vielä joten kuten pysyneet ihmiset taistelemme! -- ja uuskonservatiivisuuden monet tietyt sisällöt ovat toki hyviä vastarinta-aseita sellaisessa, ja se hieno asia tässä kaikessa tuona positiivisena ja edistyksellisenä asiana on tämän uuskonservatiivisuuden heijastama yleinen tietoisuuden ja pahuuden tunnistamisen nousu edes jotenkin Länsimaissa!...

Lopuksi laitan suorat linkit Sabrina Carpenterin noihin kolmeen tämän vuoden listahittiinsä musiikkivideoineen, niin pääsette niistä myös itse toteamaan millaista tämä aikamme "yllättävin" ja erikoisin popilmiö on luonteeltaan noissa kaikissa em. katsannoissa ja sisällöissä.

Näiden musiikkivideoidensa teemana näyttää usein olevan tarina selviytymisestä voittajana äärivaarallisista tilanteista ja toisaalta pyritään korostamaan elämästä täysin palkein nauttimista ja sitä kuorrutetaan siis myös mustalla ja kierolla huumorilla "cooliksi" ja "hienoksi" asiaksi, joten Carpenter esitetään videoillaan tavallaan sekä "neuvokkaana älykkönä" että "tunteella elävänä hupakkonaisena" eksoteerisessa katsannossa, joka on siis se näennäis-pinnallinen huijaus äärikatalasti ääripahuutta sisällään promotoiden >>

--- Sabrina Carpenter: "Espresso" (video),

--- Sabrina Carpenter: "Please Please Please" (video),

--- Sabrina Carpenter: "Taste" (video).

Yhteiskunnallis-poliittista materiaalia Fb-julkaisuistani 24.6. - 11.7.2023 väliseltä ajalta - someaktiviteettini luonteen ja jatkokohtalon pohdintaa sekä analyysiä demokratian historiallisesta luonteesta

Olen yrittänyt pitää kesäkuun lopulta alkaen taas jonkin verran someaktiviteettia yllä, mutta edelleen se on ollut hyvin vaikeaa mm. Facebookin isojen käytettävyysongelmien takia omassa käytössäni - kuitenkin juuri sillä somealustalla olen viimeiset pari-kolme viikkoa tuottanut postauksia sen verran kuin on ollut mahdollista...

Koostan nyt tähän omaksi blogipostaukseksi näistä Fb-julkaisuistani oman aineistonsa, jossa ainoana pitkänä analyysinä alla suoraan lainattuna esille tulee tähän Fb-julkaisuuni koostamani aineisto. Loppuun koostan pelkästään linkkeinä listaukseksi näinä parina-kolmena viikkona tuottamani muut Fb-julkaisut, ja pääsette linkit avaamalla katsomaan niiden sisällöt mahdollisine kommentteineen, linkkeineen kaikkineen.

Sometoimintani jatko on sitten seuraavanlaista tämän jälkeen: olen ajatellut pitää ainakin heinäkuun lopun taas enimmäkseen täysin vain somelomaa, mutta vielä ennen sitä haluan tehdä viimein oman kirjoituksen tänne blogiini siitä, mitkä jo useana viime viikkona eli ainakin kevään eduskuntavaalien jälkeen ovat olleet sekä omassa elämässäni ja toiminnassani että maailman-yhteiskunnan-politiikan-aktivismin tilanteissa vaikuttavia asioita, jotka ovat olleet mm. koko sometoimintaani haittaavia seikkoja ja myös muita harmin ja vaikeuden vyyhtejä kaiken kaikkiaan...

Tuo heinäkuun somelomani tuon seuraavan blogikirjoituksen jälkeen pätee, mikäli ei satu mitään äärierikoista uutta mm. maailman politiikassa; huominen ja ylihuominen Yhdysvaltain "presidentin" Joe Bidenin Suomen vierailu on yksi jännittävä kohta maailmanpolitiikassa, josta itsestään voi ehkä tulla jotain dramaattista uutta mm. Ukrainan sotaan / Venäjään liittyen - vaihtoehtomedioiden piirissä on ollut myös esillä spekulaatioita Bidenin Suomen vierailun yhteyteen ehkä junailtavasta ns. "false flag" -provokaatiosta, jolla syyllistettäisiin Venäjää?...

Mutta kaikkea em. ennen tässä vielä seuraavaksi yllä osoittamani aineisto >>

Materiaalia Fb-julkaisustani 5.7.2023 klo. 13:56:

Ite Peku -nimimerkkiä käyttävä someaktiivi laittoi minulle demokratiaa kyseenalaistavaa ja demonisoivaa kommenttia tähän Fb-postaukseeni, johon puolestani minä vastasin kriittisesti postaukseni kommenteissa: laitan sen kommenttini tähän nyt myös omana blogipostauksenaan ja ko. asiasisällössä olevan Caitlin Johnstonen kirjoituksen (The Difference Between Totalitarian Regimes And Free Democracies) kera.

Kommenttini >> Tässä esille tuodussa demokratian samastamisessa diktatuuriin ja ko. ongelmien sen mukaisessa käsittelyssä on vakavia analyyttisiä puutteita, ja puutteista selvin on mm. se miten sosiaalis-psyykkinen komponentti puuttuu ja sen mukaisesti esim. tuo Caitlin Johnstonen verranto on yliyleistävän ja oleellisia sisältöjä karsivan könkkö, vaikkakin se sisältää monia hyviäkin oivalluksia nykytilanteen ongelmista; kuitenkaan nekään ongelmat eivät ole vain systeemisidonnaisia eikä siksi tuollaista yksioikoista "diktatuuri = demokratia" -verrantoa voida tehdä uskottavasti.

Kuten olen tuonut esille ja jatkoanalysoinut mm. Seppo Oikkosen sosiaalis-psyykkisten analyysien kera, niin "demokratian" ongelmat eivät ole läheskään noin yksioikoisesti kohdistettavissa vain systeemin itsensä vioiksi kuin se olisi muka joku irrallinen ongelma.

Pikemminkin demokratian nykyongelmissa kyse on isosti siitä, että systeemiä käyttävät siihen sopimattomat ihmiset; väestöjen sosiaalinen ja psyykkinen rakenne ja luonne on nykyään heikentynyt (myös tahallaan juuri sitä varten heikennettykin monilla ilmiselvillä tavoilla monikultturismista talousdiktatuurin ja viihdehuumauksen kautta kaikkiin pelkosuggestioihin ilmastoalarmismista "natseihin" ja koronaan) niin pahasti eliitistä rahvaaseen, ettei demokratia enää toimi hyvin ja se on oikeastaan ongelmien juurisyistä keskeisimpiä, ja sitähän globalistieliitti juuri haluaakin ilmiselvistä kontrollin ja vallan syistään ja "tarpeistaan" johtuen.

Siksikin on ymmärrettävä "demokratiasta" tai laajemmin ilmaistuna juurikin "edustuksellisuudesta" se, ettei se ole mikään irrallinen tietorakenne, jonka vikoja voitaisiin analysoida pelkästään itsenään ja sitten viat "huomattuaan" muka heittää sellainen romukoppaan yksioikoisesti vain siksi kun se ei tällä erää toimi hyvin nykyihmisten tietoisuuspuitteissa.

Demokratia ja edustuksellisuus ovat historiallisen ja sosiaalisen kehitysprosessin tulosta kollektiivisesti ja siksi elimellisesti yhteisösisältöihin liittyvää muodostetta eli syvästi ihmisyyteen kuuluvaa ja siksi yhteisöperiaatteista pysyvimpiä ja oleellisimpia länsimaisen kulttuurin sivistyssisällöissä.

Edustuksellinen demokratia syntyi vaiheittain noin Renessanssista eteen päin ns. kartesiolaisen Subjektin muodostuttua ihmisten ajattelumalleihin; ko. Subjekti alkoi tuottaa maailmaan individualismin sekä yksilönvapaudet ja -oikeudet, joiden perustalle syntyi "edustuksellisen demokratian" periaate.

Samalla yksilöt alkoivat tarkkailla maailmaa Objektivoituvasti, jonka puolelle yhteisöprojektiona ko. kartesiolaisen Subjektin tuotoksena muodostuivat empirismi, luonnontieteet, tekniikka ja teollinen hyvinvointi; "edustuksellisen demokratian" rooli ja syntyperuste onkin siis nimen omaan erittäin sosiaalinen ja se on tähän mennessä edistyksellisintä mitä valtio-opin puitteissa on historiassa saavutettu eikä ole periaatteeltaan ollenkaan samaa totalitarismin / diktatuurin kanssa.

Kuten tästä havaitaan, niin "edustuksellinen demokratia" on esille tuotuun nähden paljon monimutkaisempi ja oleellisesti länsimaiseen sivistykseen kuuluva käsitevyyhti.

Sen vikoja voidaan toki pohtia ja parantaa, mutta minusta esim. tuollaisen Caitlin Johnstonen esittämän vääristävän yksinkertaistuksen kohdalla voi olla katalasti kyse valeoppositiollisesta petoksesta, jossa "demokratia" demonisoidaan tarkoituksella länsimaisen sivistyksen alasajoa varten suunnitellusti, mikä kokonaisuutena on aina ollut oligarkkisen-globalistisen-feodaalisen eliitin tavoite satojen vuosien ajan, kun eliitin vastaiset sivistysvoimat alkoivat haastaa ja parantaa Keskiajan maailmankuvallista käsitystä Renessanssista alkaen.

Neofeodaalinen diktatuuri on heillä nytkin "ideanaan" ja lopulta tulevaisuudessa myös ilman "demokratiaa" eli päätetavoitteena siinä on lännenkin palauttaminen tavallaan Keskiajan kaltaiseen tilaan, mutta tällä kertaa ryyditettynä teknokraattisen totalitarismin tekniikoilla ja perustellen mm. ilmastoalarmismin, monikultturismin, "sosiaalisen oikeuden" ja tautipelkojen (mm. korona) suggestioilla...

Kannattaa keskeisesti ottaa asioista paremmin selvää aktivismia ja muutakin varten ja siksi sisällyttää ymmärryksen kasvattamiseen puhtaiden asiasisältöjen lisäksi myös mm. sosiaalista ja psyykkistä tietoa, ja tässä esim. juuri esittelemäni Seppo Oikkosen ja LaRouche-liikkeen analyysit ovat maailman parhaimpiin kuuluvia, koska ne osaavat kattaa kokonaisvaltaisesti näitä ja muita asioita sekä kyseenalaistaa ja paljastaa sen mukaan laaja-alaisesti ja moniarvoisesti nykyongelmien juurisyitä.

Sen mukaan nämä tahot ymmärtävät siis kunnolla länsimaisen sivistyksen parhaimpien periaatteiden perusteita, historiaa ja toimintaa puolustaen niitä tarpeellisesti: aktivismissa ei voi olla eikä saa olla kyse sellaisesta asenteesta, että heitettäisiin kaikki entinen romukoppaan ja aloitettaisiin uudestaan "nollasta": on myös tajuttava historiallisen ja sosiaalisten prosessien merkityksiä ja dynaamisia ilmenemistapoja monialaisesti ja moniarvoisesti!...

Ja jatkan tätä vielä lisäkommenteillani, jotka poimin tuosta alkuperäisestä Fb-keskustelusta Ite Pekun kanssa ko. kommenttiosiossa:

Mutta eihän oligarkia sisälly demokratia-käsitteeseen (kuten sen tuossa yllä auki analysoin), vaan oligarkia on imperialistinen varjoentiteetti myös kansallisvaltioiden taustalla määräämässä ja vaikuttamassa sekä tuottamassa totalitarismin taantunutta mielenmaisemaa - ongelmaratkaisu ei siis ole demokratian poistaminen, vaan mm. tuon imperialistisen oligarkian poistaminen ja demokratian parantaminen.

Mutta ongelman ydin onkin myös siinä, että oikeaa ongelmaratkaisua varten tarvitaan valistuneempaa väestöä kauttaaltaan - edustuksellinen demokratia on valistuneiden ihmisten järjestelmä.

Siksi demokratiaa ei kuitenkaan kannata huolimattomasti demonisoida, koska sen periaatteisiin sisältyy tuo valistuneisuuden aspekti sosiaalisesti ja yksilöllisesti harmoniassa ko. kartesiolaisen paradigman mukaan.

Tuo on kyllä totta, että "edustuksellista demokratiaa" on myös väännelty ja muokattu ko. oligarkian toimesta epämuotoisemmaksi kansanvallan kannalta ja ko. eliitille suotuisemmaksi, mutta se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että edustuksellisen demokratian ja totalitarismin välille ei voida vetää mitään yhtäläisyysviivoja, koska ne kuuluvat täysin erilaisiin maailmankuviin ja sosiaalisiin konteksteihin.

Lisäksi on syytä ymmärtää selkeästi kansallisvaltioiden ja imperialismin välinen ero, joka juontaa juurensa juuri siitä että oligarkia ja edustuksellinen demokratia kuuluvat täysin erilaisiin maailmankuviin: imperialismi ei tarkoita samaa kuin kansallisvaltion tai -valtioiden yhteenliittymän laajennettua maailmanvaltaa, vaan imperialismi on nimen omaan ylikansallista kaikki valtiot mitätöivää valtaa, jonka käyttövoimina ovat tyypillisesti yksityiset rahanvallan intressit.

Tämän mukaan on oikeastaan väärin puhua esim. Yhdysvaltain tai ajankohtaisesti Venäjän imperialismista. Imperialismi tosin voi käyttää hyväkseen valtioiden rakenteita ja niissä olevien ihmisten sosiaalisia aspekteja, kuten tässäkin on tullut ilmi...

Tämän tekstin lopuksi vielä linkitykset yllä mainittuihin sisältöihin:

--- LaRouche PAC

--- Seppo Oikkosen blogi Alkon kassalla.

Muut Fb-julkaisuni 24.6. - 11.7.2023 väliseltä ajalta linkkilistauksena (ylhäältä alas vanhimmasta uusimpaan):

Linkki 1

Linkki 2

Linkki 3

Linkki 4

Linkki 5

Linkki 6

Linkki 7

Linkki 8

Linkki 9

Linkki 10

Linkki 11

Linkki 12

Linkki 13

Linkki 14

Linkki 15

Linkki 16

Linkki 17.

Kuningas Charles III:n kruunajaiset ja miten hänen valtakautensa jatkaa Brittiläisen imperiumin globaalisti institutionalisoidun narsismin ja psykopatian johtamaa geopolitiikkaa

Iso-Britannian Lontoossa oli siis tänään lauantaina 6.5.2023 useasatavuotisesti ja globaalisti institutionalisoidun narsismin ja psykopatian kulttimenot, jossa Iso-Britannian imperialismin ja globalistiselle geopolitiikalle esikuvallisen vanhakantaisen vallan uudeksi keulakuvaksi julistettiin virallisesti kuningas Charles III.

Ihmiset olivat Tukholman syndrooman kaltaisessa hypnoosissa juhlistamassa sankoin joukoin Lontoon katujen varsilla tätä messua, jota alueelle luonteenomaisesti sävytti pilvisen sateinen, joskin suhteellisen leuto / lämmin loppukevään sää.

Mainittakoon omasta puolestani näin luonto- ja ympäristötutkijanakin tilaisuuden ympäristöolosuhteista myös se, että Lontoon puistojen puuston kasvukausi näytti mm. tilaisuuden televisiokuvien mukaan olleen tuossa näytelmässä vähän reilussa puolilehdessä, missä osa puista on jo lähes täydessä kesälehdessä, toinen osa n. puolilehdessä ja kolmannessa osassa pieni osuus on vasta hiirenkorvalla - hyvin kirjavan vaihtelevat puusto- ja puistonäkymät siis vallitsivat siellä tällä hetkellä.

Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti tämä messu oli merkittävä mm. siinä mielessä, että sen kautta havaittiin vakuuttavasti nyt se, miten laajat rahvaat ja massat Iso-Britannian lisäksi myös muualla ja etenkin länsimaissa ovat edelleen täysin helppoa valjastaa kattavasti kannattamaan ja jopa juhlistamaan omaa alistamistaan tämänkin tapaisen institutionalisoidun narsismin ja psykopatian ikeeseen.

Osaltaan hyvin pikantisti tätä seikkaa korosti ko. kruunajaismessussa käytössä olleet ns. "kruununkalleudet", kun kruunajaisten seremonioiden osana käytettiin valtasymboliikkaa korostamaan kaikenlaisia jalokivin ja kultaelementein koristeltuja sauvoja, miekkoja, hanskoja, sormuksia, maapallosymboleita yms., joiden kautta rahvaalle tavallaan juuri osoitettiin "ylivertaista" tavarallistakin valtaa, jolle tulee muka olla totaalisen kuuliainen ja nöyrtyvä symboliikan tason kauttakin - ja väestöthän varmasti suurelta osaltaan oikein hihkuvat ihailusta tällaisen prameuden edessä!

Britannian monarkia on etenkin parin-kolmen viime vuosikymmenen aikana vain näennäisesti muutettu julkiselta luonteeltaan historiaansa nähden "vähäpätöisemmäksi" ja muka lähinnä "vain" seremoniallista valtaa symboloivaksi entiteetiksi, jolle on viime aikoina myös soviteltu aikaisempaa hieman enemmän "hyväntekijän" kaltaista pinnallista ominaisuutta ulkokultaisuutensa hiomiseksi "kauniimmaksi" nykymassojen ihailua ja "kunnioitusta" varten.

Tätä "hyväntekeväisyyden" aspektia tavallaan korostaa myös se, miten juurikin kuningas Charlesin aikaisemman elämän puitteissa ja hänen avullaan on nostettu julkisesti keskeiseen rooliin länsimaissa ns. ympäristötietoisuus ja siinä etenkin ilmastoalarmismi.

Nyt kuninkaana tämä monarkki jatkaa entistä virallisemminkin tätä Brittiläiseen imperialismiin keskeisesti jo vuosisatojen ajan kuulunutta ns. malthusilaista väestönkontrolliagendaa "ympäristötietoisuudeksi" ja "luonnonsuojeluksi" naamioituneena - tämän "malthusilaisuuden" kehittäjä oli Brittiläisen imperiumin pappi, väestötieteilijä ja taloustieteilijä Thomas Malthus 1700- ja 1800-lukujen molemmin puolin. 

Ilmastoalarmismikin on "vain" yksi sen nykyisistä ilmenemismuodoista, ja jossa päätarkoitus on aina ollut ihmiskunnan väestönkontrollointi totalitaristisia ja diktatuurillisia eliitin tarpeita varten - Ei koskaan varsinaisesti siis luonnonsuojelun tms. tarkoituksessa tai massaväestöjen hyväksi!

Pohjimmiltaan tässä monarkian sisällössä on siksikin kyseessä kokonaisuutena edelleen useasatavuotisen perinteen mukaisesti länsi-imperialismin yhden päälahkon merkittävimmistä ilmentymästä ja toiminnasta itsevaltaisesti, jonka perustus ns. "Brittiläisenä imperiumina" on edelleen täysin voimissaan, vaikkakin muuntuneena pinnallisilta ilmenemismuodoiltaan nykyisen "länsimaisen sivistyksen" mukaisiin politiikan ja talouden tapoihin käytännössä.

Esoteerisempi todellisuus ko. vallasta välittömästi tämän pinnallisen ilmenemismuodon alla on nykyään mm. rahataloudellisen taloususkonnon ja geopoliittisen aggression määräämää globaalia eliittisisältöä, jota ohjaa eteen päin juuri varsinaisesti Brittimonarkian määräysvallan alla osaltaan mm. Klaus Schwabin johtama World Economic Forum (WEF).

Sellaisen globaalisysteemin turva- ja promotointikehikoksi on kehitetty Brittimonarkian edellisen keulakuvan kuningatar Elisabet II:n aikana monenlaisia muitakin organisaatioita ja eliittikerhoja moisen valtansa varmistukseksi ja tietenkin myös peiterakenteiksi massojen harhauttamiseksi ko. vallan keskeisten toimintojen ja luonteen ymmärtämisestä pois.

Näistä globaalisysteemin rakenteista mainitsen mm. nämä: Trilateraalinen komissio, Council on Foreign Relations, Rooman klubi, Bilderberg-ryhmä, Euroopan Unioni, ja tietenkin NATO, vaikka se on perustettu jo ennen Elisabet II:n valtakautta 1940-luvulla, jne. 

Lisäksi tämän rakenteen keskeisiksi toimijoiksi on kehitetty viime vuosikymmeninä globaali pankki- ja korporaatiojärjestelmä, jossa ovat mukana myös valtamedian ja viihteen korporaatiot, sekä äskettäiseen Covid-petokseen liittyen tietenkin myös lääkebisneksen korporaatiot.

Eli nyt kuningas Charles III virallistettuna monarkkina on myös kaikkien näiden em. entiteettien päämies käytännössä, vaikka se valtansa on julkisen pinnan alle piilotettua versiota kokonaistoiminnastaan.

Kaikkien näiden turvin länsi-imperialismin Brittiläisen imperiumin perinteeseen pohjaava maailmanvalta jatkuu edelleen muuttumattomana, ja tämä kuningas Charles III:n kruunajaisnäytelmä oli sen vallan sementoimisessa erityisen merkittävä tarkoitukseltaan monella tavalla.

Tosin eri medioissa ja somessa on nähty tähän globaalivaltaan liittyen sellainen mielenkiintoinen valokuva muutamien vuosien takaa, jossa nykyistä kuningas Charlesia osoittelee rintaan etusormellaan Rothschild-suvun Sir Evelyn de Rothschild - esim. tässä uutisessa löytyy juuri tuo valokuva.

Tuollainen tavallaan halventava sormella osoittelu Charlesia kohtaan ei olisi muutoin mahdollista, jollei olisi sosiaalinen tilanne juurikin se, että itse asiassa Sir Evelyn de Rothschild oli Charlesia ja ko. monarkiaa ylemmällä hierarkian tasolla - Toisin sanoen maailman varsinaisessa valtahierarkiassa on vielä jopa Brittimonarkiaakin ylempiä ihmisiä, mutta siis enemmänkin kulisseissa tai ei ainakaan ns. "virallisesti"...

Täten vaikka esim. juuri geopolitiikassa näemme parhaillaan mm. Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa yhtäältä "länsiliittouma vs. Venäjä" -tilanteen näennäisesti lännen osalta Yhdysvaltain / NATO:n johtamana, niin sellainenkin geopolitiikankin tilanne on varsinaisemmin "Brittimonarkia vs. Venäjä" -vastakkainasettelua, ja siinä ko. länsiliittoumaa varsinaisesti johtaa nyt kuningas Charles III, kuten aikaisemmin Elisabet II.

Jos oikein pitkälle "kaninkoloon" mennään tutkimaan, niin sieltä löytyy tuon aspektin lisäksi myös sellainen mahdollinen skenaario, jossa oikeastaan Venäjän johto ja Brittimonarkia ovatkin itse asiassa yhtä ja samaa globaalia eliittisysteemiä, joka vain näyttelee keskinäisissä rooleissaan alemman valtioiden tason kautta tuota em. vastakkainasettelua globaalin systeemin muokkaamiseksi kauttaaltaan yhdessä mm. sitä "Great Reset" -missiotaan varten...

On myös huomioitava tuolla "kaninkolossa" tämäkin: Vaikka tässä kruunajaisnäytelmässä pinnallisesti julistettiin ihan kirkossa (Westminster Abbey) ns. "hyvyydellisen Jumalan" ja "uskonnon" tärkeyttä osana ko. monarkian ja valtionsa julkista kuvaansa, niin esoteerinen merkitys sen alla on kuitenkin päin vastainen!

Ko. Brittiläisen imperiumin perinteeseen kuuluu varsinaisena "henkisenä" entiteettinä keskeisesti pimeyden voimat ns. Luciferin ilmoittamana sisältönä -- tämän "hengellisyyden" perinne on heillä ns. tieteellisen tarkasti ja kattavasti määriteltyä sisällöltään, jota pidetään muilta salassa.

Mutta olemme voineet saada siitä paljastajien ja salaliittotutkijoiden avulla tietoa, ja sen mukaan tämä "salainen tietonsa" oman valtansa "hengellisestäkin" perustasta on mm. sitä, että heillä on hallussa ns. paras tieto ihmisen sosiologiasta ja psykologiasta tarkasti niin, että he pystyvät sen avulla voimakkaasti käsittelemään massoja vallan ja propagandan menetelmin edelleen täysin suvereenisti omia intressejään varten.

Tämänlainen kruunajaismessu visuaalisestikin on myös yksi osa sellaista massojen manipulaatiota mielenkontrollin avulla: edelleen, vaikka virallisen maailmankuvan mukaisesti uskoteltu "länsisivistys" on muka toisenlaista ja "parempaa" kuin vaikkapa juuri Brittiläisen imperiumin kaikkein julkisimman ilmentymänsä aikana 1600-1800 lukujen mittaan oli tilanne.

Tämän "hengellisen" aspektin myötä brittiläinen monarkia ja siihen kytketty (länsi)eliitti onkin tavallaan myös uskonnollinen kultti, jonka takia maailmankuulu salaliittotutkija David Icke käyttääkin globalistieliitistä usein termiä "kultti".

He (ko. kultti) eivät siis oikeasti palvo "Jumalaa", vaan "Saatanaa": tuo "Jumalan palveleminen" tuossa kruunajaisseremoniassakin nähtyyn tapaan on siksi pelkästään massoille tarkoitettua showta ja käsitysten ohjausta, jolla ei ole ko. monarkian jäsenille itselleen yhtään mitään sisällöllistä tai tärkeää merkitystä - varsinaisesti he nauttivat kulisseissa piilossa omasta "Saatanastaan" sen sijaan.

Brittimonarkia pohjaa senkin mukaan elämänsä kokonaisvaltaisesti siis siihen, että he varaavat täysin kyseenalaistamatta ja totaalisesti itselleen muita paljon ylemmän roolin ja siinä osaltaan myös luvan itselleen "tehdä mitä tahansa iljettävääkin" kulisseissa ilman haitallisia (rikosoikeudellisia) seuraamuksia heille itselleen.

Miettikääpä tuossa katsannossa sitä, miten vain jäävuoren huippuna niistä "iljettävyyksistä" on paljastunut viime vuosina mm. prinssi Andrewn "seikkailuista" pieni osa, ja miten juuri kuningas Charlesin aikaisemmassa elämässä hänen paras kaverinsa oli eräs Jimmy Saville...

Tässä monarkia- ja eliittisysteemissä kaikki muut ja varsinkin rahvaat ovat pelkästään hallittavia ja alistettavia "subjekteja", jotka myös huumataan näyttävillä show-elementeillä näissä ja muissa vastaavissa seremonioissa ihailemaan moisia eliittejä kyseenalaistamatta.

Alla lopuksi koostan kahdesta keskeisestä vaihtoehtomediasta tähän kruunajaismessuun liittyviä juttuja. Ensimmäisenä vuoron saa nimen omaan tämän "Brittiläisen imperiumin" geopoliittista ja taloussysteemistä luonnetta parhaiten maailmassa jo useiden vuosikymmenien ajan tutkinut LaRouche-liike.

LaRouche PAC: Down with King Charles — Let the Globalists be Damned!

Lainaus: "With LaRouchePAC's Kesha Rogers and Michael Steger - The capture of all major US Media by the British Empire will be on full display this coming week for the coronation of Charles the Idiot. But the monarchy may never recover from killing Diana, let alone the New American Revolution known as MAGA!  

As former MI6 officer and British diplomat Alastair Crooke reported last week, Russia and China are apparently organizing other nations to reject British Free Trade, the liberalism of Adam Smith and Globalism, in favor of the German Friedrich List's 19th century idea of economic and national sovereignty. List said:  

"My destiny having afterwards again conducted me to the United States, I left behind all my books; they would but lead me astray there. The best book on Political Economy in that new country is the volume of life. There we see solitudes rapidly converted into rich and powerful States. There only have I obtained a clear idea of the gradual development of the economy of a people. A progress, which in Europe required the lapse of centuries, is accomplished there under the eyes of a single observer; there, society is seen passing from the savage state to pastoral life; from this condition to agriculture; and from agriculture to manufactures and commerce. There, one may easily observe how the rent of land rises gradually from nothing to its highest range. There, the plainest farmer knows better than the most sagacious of the learned men of the Old World the means of making agriculture prosperous, and augmenting rents; he endeavors to attract manufactures to his neighborhood. "

Nowhere are modes of communication for trade and travel, and their influence on the moral and material life of the people, better appreciated. That book I have read earnestly and assiduously, and lessons drawn from it I have tried to compare and arrange with the results of my previous studies, experience, and reflections." National System of Political Economy  

This means if we kick out those globalist British fops and their king worship from our nation once again, we can set off a global reawakening on behalf of mankind.  

You might say, liberalism is a mental illness, and we've got the cure.".

David Icken mediasta tunnisteella "King Charles" erilaisia artikkeleita ja videoita.

--- Aivan lopuksi täytyy taas laittaa tähän hyvin sopiva protestilaulu luomaan asiaan kuuluvaa loppukaneettia! - Tosin nythän laulussa täytyy vaihtaa sukupuolta kuvaavat sanat naisesta mieheen sisältöosuvuuden takaamiseksi >> Sex Pistols: "God Save The Queen" (musiikkivideo).