Etelä-Suomen tykkylumituho ja infrastruktuurin parantaminen säiden aiheuttamia sähkökatkoja vastaan

Tällä viikolla sää on ollut jälleen suurena puheenaiheena Etelä-Suomessa, kun sekä keskiviikkona 11.1. että torstaina 12.1. Etelä-Suomen yli itään liikkuneet sadealueet toivat runsaasti märkää suojalunta sisämaassa aiheuttaen siellä laajoilla alueilla puustolle raskaita tykkylumikuormia ja niistä aiheutuneita puustotuhoja, jotka ovat puolestaan jälleen aiheuttaneet sähköjohdoille kaatuneiden puiden ja revenneiden oksien myötä tuhansille talouksille sähkökatkoja (Hesarin juttu; Tuhannet taloudet yhä ilman sähköä). Tämä on erityisen merkittävää juuri siksi, kun nämä uudet sähkökatkot tulivat melkein suoraan joulukuun 2011 lopun Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamien laajojen ja pitkäkestoisten sähkökatkojen perään.

Samalla tavallaan sää tuottaa näin suoraa jatkoa myös hiljattaiselle kritiikilleni näiden sähkökatkojen paljastamasta infrastruktuurin rappiosta / huonoudesta osana oligarkkisen periaatteen vaikutuksia; Fortumin oligarkkisen periaatteen paljastuminen Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuhojen korjaamistoimintansa ontumisessa. Tosin tässä tykkylumituhossa Fortum ei ole ollut pääosassa, sillä sähkökatkot ovat sattuneet nimenomaan sisämaan alueella, jossa sähköä myy enemmänkin mm. Wattenfall. Joka tapauksessa tämä edelleen jatkuva sähkönjakelukriisi säiden aiheuttamana on voimistanut keskustelua ja vaatimuksia ratkaista sähkölinjoille kaatuvien puiden ongelma ja siinä on esitetty mm. puustojen radikaalia raivaamista ko. ilmajohtojen ympäriltä 15m puolilleen tai johdot olisi kaivettava maahan. Lakiakin on vaadittu vauhdittamaan tätä.

Tämänlaiset ongelmanratkaisut ovat kuitenkin hyvin hankalia mm. metsänomistajien ym. maanomistajien erilaisten intressien takia. Vähäisin ongelma ei ole sekään, kun tässä oligarkkisen periaatteen vaivaamassa maailmassa tällaiseen investoiminen on hataralla ja epäkunnollisella pohjalla. Puiden suorasukaiseen raivaamiseen sähköjohtojen ympäriltä liittyy toki myös maisemallisia ongelmia, jotka pitäisi osata ratkaista samalla kertaa työn ohessa ja / tai heti sen jälkeen, jotta projekti tulisi tehtyä kaikilta osin kunnolla. Sama koskee johtojen maahankaivuuta.

Tuollainen raivaamistyö olisi joka tapauksessa erittäin laajamittaista ja siksi siihen tulisikin mielestäni yhdistää kunnolla alan ammattilaisten toimesta (Mm. maisema-arkkitehdit, biologit ja metsätalouden asiantuntijat) raivaus- / maahankaivuukohteiden ympäristönvaikutusten arvioinnit ja maisemointisuunnitelmat projektin aiheuttamien sekä maisemallisten / visuaalisten että ekologisten vaurioiden korjaamiseksi - vähentämiseksi. Mutta mikä on yhteiskuntamme lähitulevaisuus tässä talouskriisissä, joka voi torpata tällaisetkin ideat jopa kokonaan...?

Esim. maisema-arkkitehdeille voisi tästä toki löytyä uudenlaista työsarkaa, kun pitäisi suunnitella kaadettaville puustoille korvaavia sähköjohtoja haittaamattomia kasvillisuuskokonaisuuksia niin maaseudulla kuin taajamissakin; maaseudulla tämä tarkoittaisi enemmänkin metsänhoidollisia innovaatioita ja taajamissa myös mm. korvaamisistutuksin saavutettavia matalampia puustoja - pensaikkoja, joilla on korostetun visuaalinen - esteettinen aspekti korvaavan ratkaisun aikaansaamisessa kullekin kohteelle sopivalla tavalla. Mutta onko parempi raivata puustot, kaivaa johdot maan alle vai noudattaa kumpaakin strategiaa kohdelähtöisesti...? Vai löytyisikö joku muukin ratkaisu ns. laatikon ulkopuolelta?... Siinäpä miettimistä!

Tämä tykkylumiepisodi on ollut toki myös sään ja meteorologian katsannossakin mielenkiintoinen sekä tietenkin esteettisestikin upea kokemus, mikä on ollut noiden tuhojen vastapainoksi toisaalta hauskaa ja jännää seurattavaa kehittyessään. Tilanne syntyi siis niin, että viime viikonvaihteen ja alkuviikon pakkasjakson päätteeksi Norjanmerellä - Pohjois-Skandinaviassa muotoutunut laaja matalapaine liikutti eteläreunallaan tarkasti samaa reittiä kaksi pientä matalapaineen osakeskusta Etelä-Suomen yli itään vuoronperään; ensimmäinen siis 11.1. ja toinen 12.1.

Molempiin liittyi rintamasysteemien mukana suunnilleen samantyyliset sadealueet ja molemmilla kerroilla ilmamassan leutous ko. länsi-lounaisvirtauksessa oli sen verran samanlaista, että sateiden olomuodot pysyivät alueellisesti hyvin samoina; etelä-lounaisrannikko pysyi vesisateisena, jolloin vanhatkin lumet sulivat entisestään ja jopa maata paljastui uudelleen. Samalla sisämaassa saatiin siis kahtena päivänä suojalumisateita jopa 10 - 20 cm:n verran yhteensä. Sateiden eri olomuotojen raja-alue pysyi myös varsin tarkasti samoilla vyöhykkeillä.

Näin muodostui siis tämä tykkylumiepisodi ja samalla syntyi myös tavanomaista voimakkaampi ero lumipeitteen tilanteessa etelärannikon ja ko. sisämaa-alueiden väleillä. Jälkimmäisenä sadepäivänä etelärannikolla oli jopa havaittavissa tulvimista vesisateen ja sulavan lumen takia, kun samaan aikaan tarttuva märkä lumisade oli tehnyt sisämaassa maisemista huippulumisen näköisiä.

Minulla olikin ideana näiden lumisadetilanteiden heti perään kartoittaa tätä lumitilanteen eroa ja tykkylumien määrää matkustaessani välillä Helsinki - Hämeenlinna perjantaina 13.1.2012, joka tarjosikin erittäin mallikkaan ja kiinnostavan esimerkin tilanteesta ko. päivänä. Käytännössä suoritin tarkastelun niin, että bussilla ko. väliä matkatessani laitoin matkapuhelimeni kautta Facebook-statukseeni ns. reaaliaikaisen lumitilanneseurannan puustolumien ja lumipeitteen suhteen. Siinä kustakin sopivasta matkanvarren kohdasta laitoin näin lumitilanteiden havainnot muistiin ja jakoon. Seuraavaksi laitankin tähän ko. seurannan tuloksen nähtäville myös teille blogini lukijoille. Ajoreitti oli siis pitkin Helsinki - Hämeenlinna -moottoritietä. -->

Reaaliaikainen lumitilanneseuranta nyt (Perjantaina 13.1.2012) matkani varrelta välillä Helsinki - Hämeenlinna --->

Tilanne 13.1.2012 klo. 12:45 --> Helsingin keskusta: Pohjoisesta kiertyneen uuden lumipyryn tunnin sisällä tekemää hentoa valkeutta allaan laikuttaista loskalunta jäätyneenä -1 asteen pakkasessa. Puusto paljas lumesta.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:04 --> Kehä I ja III väli: Vanhaa lunta enemmän lähes yhtenäisenä peitteenä, muttei vielä merkkejä eilisistä ja toissapäiväisistä lumisateista.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:13 --> Klaukkalan liittymä: Vanha lumi useita senttejä paksu, havupuustossakaan ei vielä lunta kahden edellispäivän lumisateista.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:22 --> Nurmijärven liittymä: Kahden edellispäivän lumet alkoivat näkyä puustossa pari km ennen tätä ja lisääntyvät nyt nopeasti myös lehtipuissa matkan edetessä.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:30 --> Hyvinkää: Vanha+uudempi lumi jo selvästi yli 10 cm yhteensä ja sekä havu- että lehtipuusto notkuvat runsaasta lumesta etenkin tuulensuojapaikoilla. Uutta pakkasluntakin sataa parhaillaan melko tiheästi.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:38 --> Riihimäki: Kahden edellispäivän lumet yhä erikoisemman runsaampia lehtipuustonkin notkuessa huippulumisina; jotkut nuoret koivut taipuneet vahvasti luokille ja havupuutkin monin paikoin erittäin kuormittuneita.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:48 --> Tervakosken liittymä: Ennätysmäisen lumikuorruttuneen puuston takia ja pakkaslumipyryn jatkuessa melko sakeana on tunnelma totaalisesti eri maailmasta Helsinkiin verrattuna.

Tilanne 13.1.2012 klo. 13:54 --> Muutama km ennen Hämeenlinnaa: Lumen runsaus pysynyt melko samana, voimakkaan pohjois-koillistuulen lumesta varistamat puut ja metsän sivut erottuvat selvästi, kuten etelämpänäkin.

Tilanne 13.1.2012 klo. 14:01 --> Hämeenlinna: Lumipeitteen paksuus arviolta reilut 20 cm ja puusto paikoin vähän vielä lumisempi kuin etelämpänä. Toisaalta lehtipuusto paikoin vähän varistuneempi. Pakkaslumisade jatkuu kohtalaisena (Lisähuomio; Hämeenlinnan keskustassa lehtipuusto oli jo suurimmaksi osaksi varistunut lumesta, mutta pensaikoissa oli runsaasti lunta kuorrutteina).

Mainittakoon aivan lopuksi vielä seuraavaa tilanteiden viimeaikaisista käänteistä ja jotain tulevastakin säästä, jolla voi olla suurta merkitystä tykkylumitilanteen kehittymisen kannalta: Kuten em. seurannasta huomasitte, niin eilisestä tähän päivään (la) on vallinnut matalapaineen painopisteen siirryttyä itä-kaakkoon voimakas ja purevan kylmä (Pakkasta -5 ja -10 asteen välillä) pohjois-koillistuuli, joka on varistanut etenkin tuulelle alttiilla paikoilla lumia puustoista osaksi jopa lähes kokonaankin huolimatta vielä sataneesta uudesta pakkaslumesta. Silti tuulensuojapaikoilla (Kuten metsien sisäosat, tuulen suunnassa suojaiset metsänreunat yms. kohteet) tykkylumet ovat säilyneet edelleen lähes ennallaan.

Jatkossa parina lähipäivänä su ja ma ei ole tulossa vielä uusia merkittäviä sateita ja tämä uusi pakkasjakso jatkuu tuulten tyyntyessä; pakkasta voi olla sisämaassa paikoin -15 asteen lähellä. Sitten ensi viikon mittaan on havaittavissa leudompien länsi-lounaisvirtauksen tuulien uudelleen muotoutumista, missä suojasään mahdollisuutta voi tulla ke lähtien ajoittain ainakin etelä- ja lounaisrannikoilla sekä myös länsirannikolla. Uusia merkittäviä sadealueita olisi tulossa samalla, mutta kuitenkin vasta torstaista lähtien ja mahdollisesti lähinnä länsipainotteisesti. Myös tulevana viikonloppuna on yhä riskiä lännestä tuleville voimakkaiden matalapaineiden runsaillekin sadealueille, mutta matalapainetoiminta jäisi pyörimään Suomen länsi-lounaispuolille, mikä tietäisi etelävirtausta ja itä-länsisuunnassa selvää lämpötilaeroa (Kylmintä idässä)... Toiset mallit toisivat matalapaineen suoraan päälle viimeistään ensi viikonvaihteessa eli sateita tulisi silloin selvästi enemmän ja ajoittain suojasäisempänä...

To lähtien voi olla täten riskiä tykkylumitilanteiden pahenemiseen sisämaassa, mikäli ilmamassa suosii silloin sadealueiden hetkillä taas lähellä nollaa astetta olevia lämpötiloja varsinkin jo olemassa olevilla tykkylumialueilla eikä mahdollinen suojasää olisi muutenkaan liian sulattavaa ja varistavaa... Vesi- ja lumisateen raja on kuitenkin erittäin pienestä kiinni; tällaisissa talvisissa länsivirtauksen matalapaineissa olen havainnut, että usein lämpötilan ollessa +0,5 asteen luokkaa sade on yleensä lunta eli siis märkää suojalunta, mutta vain asteen nousu voi jo tietää enemmänkin vesisadetta. Vastaavasti jo yhden asteen verran pakkaselle kylmeneminen merkitsee lumen huomattavaa tarttumisominaisuuden vähenemistä eli siis lumisateen paljon heikompaa kykyä muodostaa tykkylunta varsinkin, jos on sateen aikana tuulista.

On siis vielä hyvin vaikeaa arvioida mahdollisten ensi viikon loppupuolen sateiden tarkkoja olomuotoja ja niiden tykkylumien muodostamisen ominaisuuksia. Tarvittaessa uusista ja pahenevista tykkylumitilanteista varoitellaan...

Yhä hyvin vaihtelevaa sydäntalvea: Föhn-suojasta ankarahkoon pakkaseen ja poudasta eri olomuotoisiin sateisiin; myös kovia tuulia (Päivitys!)

Jatkossa Etelä-Suomen säässä on nopeiden ja voimakkaiden vaihteluiden vuorottelua, kun Föhntuulisen leudot länsivirtaukset keskeytyvät pohjoistuulten sekä korkeapaineen selänteiden lännestä itään liikkuvassa ja muotoutuvassa sarjassa. Sekaan mahtuu myös rintamasateita ja la-su tienoilla voi olla vaaraa myrskyllekin (Tarvittaessa palaan erikseen asiaan...). Euroopassa Länsi- ja etenkin Keski- sekä Itä-Eurooppa joutuvat värjöttelemään tavanomaista huomattavasti kylmemmän korkeapainesään parissa monta päivää; melko tuhtejakin yöpakkasia (Keski- ja Itä-Euroopassa jopa -10 ja -20 asteen välillä paikoin) ja päivällä korkeintaan vain vähän plussaa tai jopa päiväpakkastakin (Idässä). Venäjä saa ajoittain osansa näistä Suomen yli itään liikkuvien sääjärjestelmien leudoista annoksista; ankarat pakkaset keskeytyvät siellä ajoittain lumipyryihin.

Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->

Pe 21.1. - Pilvisyys pysyi alkuyön rakoilua lukuun ottamatta tasaisen runsaana ja sää enimmäkseen poutaisena. Koillistuuli tyyntyi kokonaan iltapäiväksi ja illaksi. Tyyntymisen yhteydessä illalla esiintyi paikoin sumua. Lämpötila pysyi pääasiassa -5 ja -10 asteen välillä, mutta yöllä etenkin sisämaassa pakkasta oli paikoin -10 ja -15 asteen välillä.

La 22.1. - Yöllä etelä-lounaistuuli virisi hieman ja lännestä tuli hitaasti okluusiorintama pysähtyen etelä-pohjoisuuntaisena sijoilleen; antoi lumisateita kapeana sadealueena vähitellen sijoilleen heikenneinä. Rintaman jälkipuolella tyynen vaiheen jälkeen virisi heikko pohjoistuuli. Pilvisyys pysyi koko ajan runsaana. Pakkanen lauhtui hetkeksi -5 asteen vaiheille; lounaassa -2 asteen tienoille. Illalla pakkanen kiristyi hitaasti.

Su 23.1. - Heikko korkeapaineen selänne asettui itä-länsisuuntaisena päälle; alkupäivän idän ja pohjoisen väliset heikot tuulet tyyntyivät loppupäiväksi kokonaan. Tosin illalla länsi-lounaistuuli alkoi pian perään viritä. Sää oli poutainen, mutta koko ajan runsaspilvinen. Pakkanen oli pääasiassa -5 ja -10 asteen välillä.

Ma 24.1. - Yöllä lounaistuuli voimistui kohtalaiseksi ja luoteesta tullut rintamasysteemi toi lumisateita etenkin itäosiin. Samalla sää lauhtui selvästi; lounaassa nollan tienoille lieväksi suojaksi ja idässäkin vain pariin pakkasasteeseen. Illalla rintamasysteemiin liittynyt matalapaineen pitkulainen tyyni itä-länsisuuntainen keskusalue valui etelään tyynnyttäen länsituulet; lumisateissa oli taukoa samalla.

Ti 25.1. - Yöllä ja aamulla matalapaineen pitkulainen itä-länsisuuntainen tyyni keskusalue pysyi yllä; sää oli pilvistä, lämpötila nollassa - lievästi suojalla ja luoteesta tuli uusi lumisadealue. Iltapäivällä tyyni alue siirtyi etelämmäksi rintamasysteeminsä ja lumisateensa kera, jonka jälkeen kylmä pohjois-koillistuuli voimistui nopeasti kohtalaiseksi - navakaksi ja lämpötila laski pohjoisesta alkaen parissa tunnissa -5 ja -10 asteen välille; illalla sään seljettyä kokonaan lämpötila laski edelleen -10 ja -15 asteen välille etenkin sisämaassa.

Ke 26.1. - Alkupäivä oli kokonaan selkeä. Lännestä työntyneen korkeapaineen selänteen tyynnytettyä vähitellen koillistuulet pakkanen kiristyi aamuksi sisämaassa paikoin jo -20 asteen lähelle ja etelärannikollakin -10 ja -15 asteen välille. Iltapäivällä oli muutaman asteen leudompaa ja luoteesta levisi hieman yläpilvisyyttä. Illalla pilvisyys taas väheni ja pakkanen kiristyi yötä kohden vielä jatkuneessa tyynessä säässä.

To 27.1. - Tänään yöllä vielä jatkuneessa tyynessä ja vähäpilvisessä säässä pakkasta oli sisämaassa paikoin -20 ja -25 asteen välillä ja etelärannikolla -15 ja -20 asteen välillä. Aamulla länsiluoteesta heikon okluusiorintaman myötä pilvisyys runsastui (Ajoittain yhä rakoilua), mutta lumisateet ovat jääneet heikoiksi ja itäpainotteisiksi. Kohtalaiseksi voimistuneessa länsi-luoteistuulessa pakkanen heikkeni lännestä alkaen ja illalla lukemat ovat olleet enää -5 asteen vaiheilla; leudointa lännessä.

Tuo kuva on otettu eilen keskiviikkona 26.1.2011 Espoon Tapiolassa ja siinä nähdään tänä talvena hyvin harvinaisen aurinkoisen keskipäivän valo-varjoleikkiä pakkaslumihangen kimaltelevalla pinnalla. Nuo varjot syntyivät koivupuista ja hangen epätasaisuus aiheutti varjojen aaltoilevat vääristymät. Aurinko oli jo selvästi korkeammalla ja kirkkaampi talvipäivänseisauksen jälkeen, mutta meteorologisessa mielessä elämme vielä keskitalvea; hienoja varjonäytelmiä kuitenkin oli päivän aikana tarjolla.

Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä maanantaina 31.1.2011 klo. 01:35) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->

Pe 28.1. - Kohtalainen - navakka länsi-luoteistuuli vallitsee ja pilvisyys on vaihtelevaa. Tuulitilanne edesauttaa kuivaa Föhn-ilmiötä, missä lämpötilat kohoavat yön pikkupakkasen jälkeen nollan vaiheille ja leudointa on tyypillisesti lännessä. Mahdollisista plusasteista huolimatta suoja jää vajaaksi kuivan ilmamassan takia, mutta aurinko voi jo paikoin vähän voimistaa sulamista.

La 29.2. - Yöllä lännestä saapuu kosteampaa ilmaa ja rintamasateita. Tuulikin voimistuu edelleen ja nollakelissä - parissa plusasteessa lumi-, räntä- ja vesisateet ovat mahdollisia yöstä iltapäivään. Illalla luoteesta tulee taas kuivempaa ilmamassaa ja sää alkaa pakastua tuulien voimistuessa mahdollisesti jopa myrskyksi; voimakkaan matalapaineen keskus ylittää päivän aikana Oulunläänin itäkaakkoon!

Su 30.1. - Yöllä luoteis-pohjoistuulet voivat olla vielä myrskyisän voimakkaita vaihtelevapilvisessä poutasäässä, mutta aamulla ja iltapäivällä tuulet heikkenevät nopeasti lännestä tulevan korkeapaineen selänteen takia ja sää selkenee. Pakkanen kiristyy yöllä -5 ja -10 asteen välille ja pysyy siinä iltapäivälläkin. Illalla tuulet tyyntyvät ja pakkanen kiristyy nopeasti selkeässä säässä -10 ja -20 asteen välillä. Alkupäivä oli ennustettua leudompi, mutta illalla alkoi nopea pakkasen kiristyminen.

Ma 31.1. - Alkuyöstä voi olla vielä vähäpilvistä ja tyynessä säässä pakkasta -10 ja -20 asteen välillä, mutta aamusta alkaen voimakas länsituuli näyttää ottavan nopeasti vallan runsaahkon pilvisyyden kera. Sää pysynee poutaisena, mutta lämpötilat kohoavat nopeasti nollan vaiheille ja lännestä alkaen myös parisen astetta suojallekin (Uusi Föhn-annos). Ennuste pitää edelleen kutinsa.

Ti 1.2. - Yön aikana näyttäisi rintamasateita liikkuvan nopeasti itään yli alueen; lunta ja räntää voimakkaassa länsivirtauksessa. Sen jälkeen luoteesta tulisi taas kuivempaa ja vähän pakastuvaa ilmamassaa ja sää selkenisi osittain. Illalla lännestä uhkaisi jo pian perään uusi rintamasade ja taas uusi leudompi annos länsituulta. Ennuste pitää edelleen melko hyvin kutinsa; illalla Suomen lounaiskulman tienoille muodostunee uusi matalapaineen osakeskus, joka tuo lumipyryalueen mukanaan.

Ke 2.2. - Yön aikana tuo em. matalapaineen osakeskus liikkuu itään-koilliseen ja sen rintamalumipyryn jälkipuolella suojasäinen länsivirtaus pääsee alueelle; ainakin lounaassa ja etelärannikolla aste pari plussaa, mutta itään voi jäädä aste pari pakkasta. Illalla poutaisessa osittain selkenevässä säässä pakastuu heikosti ja tilapäisesti myös lounaassa.

To 3.2. - Lännessä Atlantilla muhinut laaja ja hyvin voimakas matalapaine tuottaa taas matalapaineen osakeskuksen Suomen länsipuolella ja se näyttäisi liikkuvan to aikana Etelä- / Keski-Suomen yli itään nopeasti runsaan rintamasateensa ja voimakkaiden tuultensa kera. Huomio!: Osakeskuksen eteläreunalla länsituuli saattaa voimistua vaaralliseksi myrskyksi; tätä on palattava tarkastelemaan uudestaan lähempänä... Rintamasateet ovat lunta ja myöhemmin osittain räntää - vettä lämpötilojen kohotessa asteen pari plussalle heikosti pakastavan alkuyön jälkeen.

Pe 4.2. - Tuon mahdollisen myrskymatalapaineen jälkeen pe yönä ja aamuna vallitsisi poutainen ja osittain selkeä heikosti pakastava lännestä tullut korkeapaineen selänne heikompine tuulineen, mutta illaksi lännestä tulisi taas uusi jopa vaarallisen myrskyinen matalapaine runsaan rintamasateensa kera ja taas lämpötilat kohoaisivat plussalle samalla... Tätäkin palaan tarkastelemaan myöhemmin lisää ja ennusteet voivat siis vielä muuttua...

Lumihanget ovat Etelä-Suomessa edelleen pääasiassa 50 - 75 senttiä paksuja. Vain länsiosissa on alueita, joissa hankien paksuus on vähän alle 50 senttiä. Lopputalviseen tapaan hanget ovat jo vahvasti kerroksellisia ja niiden vesiarvot ovat melko korkeat (Etenkin lounaassa, missä on ollut eniten suojasäitä); pakkasella suojamuodossa aikaisemmin olleet lumet ovat jäisiä. Tulevan sään mukaan uutta lunta satanee melko hillitysti ja ajoittaiset suojasäät painavat hankia jonkin verran lisää kasaan. Kokonaisuutena hankien paksuus ei siis muutu merkittävästi. Routa ei edelleenkään etene paksujen hankien takia pakkasellakaan, vaan paikoin jopa jatkaa altapäin sulamista.

Järvijäät ovat olleet edelleen pääasiassa 30 - 50 senttiä paksuja ja jatkossakaan niiden paksuus ei juurikaan muutu; virtapaikoilla voi edelleen tapahtua paikoin altapäin sulamista etenkin leutojen jaksojen aikana. Järvi- ja jokijäiden päällä olevat lumihanget ovat kuivan maan lumihankien kaltaisia. Suojalla jään ja hangen väliin voi edelleen tulla vettä. Ennustetut suojasäät eivät kuitenkaan ehdi tuottamaan paljoa sulamisvettä, joten jokivirtaamat, pohjavedet ja järvivesien pinnat pysyvät alhaalla ja voivat paikoin jopa yhä jatkaa hidasta laskuaan.

Merellä (Suomenlahdella) jäätä on tavanomaista laajemmin eli ulappakin kokonaan jäätyneenä hyvin pitkälle Itämerelle saakka ja ulapan vähälumisilla alueilla jäiden paksuus on kerennyt kirimään paikoin jopa 40 sentin tienoille. Sisälahdissa paksut lumihanget ovat edelleen hidastaneet jäiden paksuuntumista ja näin ollen paksuimmillaankin jäät ovat ko. alueilla yhä vähän alle 50 senttiä. Jatkossa jäätilanne pysyy lähes ennallaan, mutta voimakkaat tuulet voivat jään reuna-alueilla Itämeren lähellä kasata ja rikkoa jäätä ajoittain paljonkin.

Kasvillisuuden suhteen puuston lumitaakkaongelmat ovat olleet isona puheenaiheena tällä viikolla, mutta lähinnä Etelä-Suomen itäosissa pohjoisempana (Etelä-Savo). Siellä lunta ehti kertymään viime ja tämän viikon lumisateista sen verran paljon myös puustojen latvoihin nuoskalumenakin, että tuon viime ma tienoon suojakelitilanne ja uusi lumi taittoi puita poikkeuksellisen paljon sähkölinjoille ja seurauksena oli vaikea sähkönjakelukatastrofi; Iltasanomien juttu (Sähkökatkot kestävät viikkoja - "tilanne erittäin paha"). Lännessä ja etelässä tilanne on ollut selvästi helpompi. Jatkossa voimakkaat tuulet varistavat lisää lunta puista, mutta toisaalta jonkin verran uuttakin lunta sataa ym. aikoina. Nuo suojasäät varisuttavat ja sulattavat puustolunta todennäköisimmin lähinnä lännessä, joten tuo idän pahimman alueen tilanne ei näyttäisi paranevan kovin hyvin... Pahimmillaan se voi pahentua paikoin lisääkin, jos lunta sataakin useita senttejä lisää... Lisäksi tuo la-su tienoon mahdollinen myrsky on vaarallinen kysymysmerkki!