Viikon 50 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 2

Korallilumimarjan (Symphoricarpos orbiculatus) ruskajäännettä kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Vielä tuntematon pienehkö - keskikokoinen pensas, jolla erityisen näyttävät vaaleanpunaiset marjat runsaana elo - tammikuussa. Loka - marraskuun kelta-oranssinen ruska voi leutoina loppusyksyinä pitkittyä jopa joulukuulle. Muutoin kuin yleinen valkolumimarja (S. rivularis).




Suikerotuhkapensasta (Cotoneaster dammeri) vähäisen lumikuorrutteen kera kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Ainavihanta lamoava pensas. Valkoinen kukinta kesäkuun alussa ja punaiset marjat heinä-elokuusta eteenpäin. Vähälumisissa tilanteissa kovat pakkaset voivat vaurioittaa lehtiä ja kevättalven paahdevauriot ovat mahdollisia.




Kastanjaköynnöstä eli akebiaa (Akebia quinata) vähäisen lumikuorrutteen kera kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Vielä tuntematon puoliainavihanta (leudot talvet) pienehkö ja hieman arka köynnös. Violetit erikoiset kukat touko - kesäkuussa. Palkomaista hedelmää harvoin Suomen oloissa. Uudet lehdet vaaleanvihreitä. Loppusyksyllä hieman violetteja - purppuraisia sävyjä. Kovat talvipakkaset tappavat lehdet.




Kiinalainen vielä tuntematon köynnöslaji (Kadsura longipedunculata) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Palsamiköynnöksille (Schisandra sp.) sukua oleva puoliainavihanta (leudot talvet) isohko arka köynnös. Kukinta heinäkuussa magnoliamaisin kukin; keltaiset "muovimaiset" terälehdet ja käpymäinen emiö-hetiö. Hedelmä pallomainen ja punainen kotarykelmä. Lehdet saavat loppusyksyllä hieman punaisia, oransseja ja kellertäviä sävyjä erikoisesti toispuolisestikin. Hidas lehteenpuhkeaminen toukokuussa. Laji (K. japonica) on tunnetumpi.




Köynnösruusulajike (Rosa "Coral Dawn") edelleen vihreän lehtevänä kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Puoliainavihanta erityisen leutoina talvina. Muutoin lehdet kuolevat kuiviksi pakkasissa. Voimakkaan vaaleanpunainen kukinta heinä - elokuussa. Hidas lehteenpuhkeaminen toukokuussa; punertava alkuvaihe. Saattaa paleltua kylminä talvina tyveen saakka.




Köynnösruusulajike (Rosa "Mme. Plantier") viimeisissä ruskajäänteissään kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Köynnösruusuista lähes ainoa selkeää keltaoranssia ruskaa loka - marraskuussa tekevä. Leudot loppusyksyt pitkittävät sitä joulukuulle. Kukinta heinä - elokuussa näyttävän kermanvalkoisena; nuput vaaleanpunakirjavia. Hidas lehteenpuhkeaminen toukokuussa; punertava alkuvaihe.




Kukkimaan alkanutta amerikantaikapähkinää (Hamamelis virginiana) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Erikoisesti useimmiten loka - tammikuussa leutojen sääjaksojen mukaan kukkiva iso pensas, jolla lokakuun ruska ja kukinta voi olla samaan aikaankin; ruska keltainen ja ruskehtava. Vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen toukokuun alusta. Hedelmä huomaamaton kota; harvoin Suomessa.




Hedelmäsatoa pteleassa (Ptelea trifoliata) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Keskikokoinen pensas, joka puhkeaa vaaleanvihreänä lehteen myöhään touko-kesäkuussa. Vihertävän keltainen terttukukinta heinäkuussa ja pian perään nuo siipipalteiset hedelmät, joka muuttuvat syys - lokakuussa keltaisen ruskan aikana vaaleanvihreistä ruskeiksi. Säilyvät läpi talven näyttävänä koristeena.




Ruskan jäännettä karhunvatukoissa (Rubus allegheniensis) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Makeita sinimustia marjoja massoittain tekevä pensas, jolla heinäkuussa näyttävä valkoinen kukinta. Loka-marraskuun ruskaa voi viipyillä kuvan tapaan leutoina loppusyksyinä jopa joulukuulle. Keltainen ruska etenee tuskin koskaan loppuun saakka; vihreitä lehtiä jää kuolemaan talvipakkasissa.

Keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) lehtijäänteitä hedelmävarsineen koristevesialtaassa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 13.12.2009. Ohuen jään päälle satanut lumi kontrastoi hienosti tämän tutun Suomenkin vesistöissä tavattavan keltaisena heinäkuussa kukkivan vesikasvin kanssa. Leudon syksyn ansiosta lajilla on säilynyt ajankohtaan nähden erikoisesti vihreitäkin lehtiä. Paksuuntuva jää murskaa varret poikki talven mittaan.

Viikon 47 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 1

Pakkasvaurioruskassa ja marjasadossa olevaa lumimarjaa (Symphoricarpos rivularis) kuvattuna keskiviikkona 28.11.2009 Espoon Tapiolassa. Tälle tutulle mattimyöhäislehtevälle pensaalle käy usean asteen yöpakkasten jälkeen parissa päivässä näin; hyvin tummanruskeat lehdet tarjoavat dramaattista kontrastia valkoisten marjojen kanssa. Lehdet varisevat tämän jälkeen noin viikossa.




Talvilehdistöönsä jääneet amerikanpyökki (Fagus grandifolia) ja karoliinanvalkopyökki (Carpinus caroliniana) kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Etualan karoliinanvalkopyökki tarjoaa kivan esimerkin ruskeasävykontrastista taka-alan amerikanpyökkien kanssa. Karoliinanvalkopyökki on pohjois-amerikkalainen puu, jolla ruska on lokakuussa kirkkaan kelta - oranssin ja hieman punaisenkin kirjava. Osa lehdistä voi siis jäädä talveksi puuhun. Toukokuun alun lehteenpuhkeaminen on heleän vaaleanvihreä.




Hedelmäsatoaan vähän jo mädäntyneinä (tummenneina) kantavia koristeomenalajikkeita kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Koristeomenalajikkeet ovat kuvassa; "Makamik", "Eleyi" ja "Hopa". Omanasato on alkanut mätänemään tavanomaista nopeammin, koska ensin pakkanen puri kunnolla kuun alkupuolella ja sitten tämä leutous on edesauttanut pakkasen vaurioittamien solurakenteiden edelleenhajoamista.




Näkymä Vanajavedelle kuvattuna sunnuntaina 22.11.2009 Hämeenlinnassa. Heikenneessä länsituulessa (Lähes tyyni vesi) mahdollistui taas sisämaan sumupilvi- ja sumutilanteet ennen illalla lounaasta taas saapuvaa hyvin leutoa lounaisvirtausta sadealueen kera. Tämä päivä oli viikon kylmin; yöllä käväistiin lähellä nollaa ja päivällä oli "vain" pari - kolme astetta lämmintä.




Näkymä Vanajavedelle kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Hämeenlinnassa. Edellisenä päivänä alkanut rintamasysteemin ylitys toi matalapaineen osakeskuksen mukana poikkeuksellisen lämmön koko Etelä-Suomeen; tälläkin paikalla oli +9 astetta ylimmillään pari tuntia aikaisemmin. Kuurottaisen sateen alue oli juuri tuonut kuivemman ilmamassan ja vähän viilenevän sään. Auringon mataluus klo. 14 ja 15 välillä paljastaa talvipäivän seisauksen lähestymisen huolimatta leutouden jo muutama päivä aikaisemmin kokonaan sulattamasta järvivedestä.




Sumuinen näkymä koulupuiston pelikentälle valonheittäjien valaistukseen kuvattuna torstaina 19.11.2009 Espoon Tapiolassa. Alemman kuvan mukainen sumutilanne oli vielä hetken päällä ennen hälvenemistä, jota auttoi tuulen lisäksi myös rintamapilvisyyden ilmaantuminen länsilounaasta paikalle. Sumut luovat hienoja valöörikontrasteja kirkkaimpien keinovalojen lähellä.




Näkymä puiston nurmikentän yli kaukaiseen puisto- ja katuvalaistukseen sumutilanteessa kuvattuna torstaina 19.11.2009 Espoon Tapiolassa. Alemmassa kuvassa ollut tilanne jatkui vielä alkuillan pimeydessä ennen sumun hälventänyttä lounaistuulen voimistumista. Sumutilanteet ovat mielestäni parhaimmillaan pimeässä, kun keinovalaistus luo siihen vaihtelevia tunnelmia.




Puistonäkymä usva-sumutilanteessa kuvattuna torstaina 19.11.2009 Espoon Tapiolassa reilu tunti ennen puoltapäivää. Aamun ja alkuillan välillä heikentynyt matalapaine toi lännestä alueelle laajan tyynen sään, mikä mahdollisti etelärannikollakin sumutilanteita. Jopa yli +5 asteen leutous, tuulettomuus ja auringon tilapäinen paiste mahdollistivat erikoisen lämpimältä tuntuneen kelin.




Puistonäkymä lievän sumun ja tihkusateen tilanteessa kuvattuna keskiviikkona 18.11.2009 Espoon Tapiolassa. Länsilounaasta tulleet heikkenevät matalapaineen osakeskukset toivat tässä vaiheessa myös tihkusateita noin +5 asteen lämmössä, mikä kerrytti kastetta nurmikolle aiheuttaen taas tuota viherkuviointia. Etualalla varisseet koivujen (Betula sp.) lehdet olivat jo mädäntyneet melko tumman ruskeiksi.




Nurmikon notkossa olevan vesilätäkön heijastamaa puiston puustoa kuvattuna Keskiviikkona 18.11.2009 Espoon Tapiolassa. Sateinen sää ja vuodenajalle tyypillinen hyvin heikko haihdunta edesauttoivat tälläkin viikolla vesilätäkköjen säilymistä. Kuvan tilanteessa tullut tihkusade ei näkynyt pisarajälkinä veden pinnalla, mikä onkin eräs tihkusateen määritelmä.

Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa sunnuntaina 22.11.2009 kuvattuja sinisorsauroita (Anas platyrhynchos) tyynen veden tilanteessa. Eläinkuvia minulla ei olekaan ollut pitkään aikaan tässä sarjassa. Viime aikoina ei vain ole ollut hyviä tilaisuuksia kuvata niitä. Tässä kuitenkin Etelä-Suomen taajamavesistöiden ympärivuotinen ja yleinen tuttavuus taas odottamassa kuvaajalta makupaloja; eipä ollut antaa.

Viikon 46 tunnelmakuvat vuonna 2009

Ruskan loppuvaiheessa olevaa villaheisiä (Viburnum lantana) kuvattuna Hämeenlinnassa lauantaina 14.11.2009 pikkupakkasessa. Tämä yleisehkö iso pensas - pieni puu on näitä viimeisiä ruskassa olijoita; tässä pakkaset ovat jo harmaannuttaneet lehtien sävyjä oranssien muututtua ruskeammiksi. Varsinainen ruska on joillakin yksilöillä varsin punainenkin, mutta pääsääntöisesti ruska jää aina kesken ennen lehdet tuhoavia pakkasia.




Lähes kesäasussa säilynyttä vienokirsikkaa (Prunus maximowiczii) kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa perjantaina 13.11.2009. Kuvan lajin joissakin yksilöissä ruskaa ei ehdi tulla ennen pakkasten tuhoavaa vaikutusta. Tässä tämä pieni puu on silti vieläkin säästynyt ruskeanharmaalta pakkasvaurioruskalta. Varsinainen ruska olisi keltavoittoinen. Esitelty kolme viikkoa sitten.




Ruskan loppuvaiheessa olevaa kiiltoheisiä (Viburnum lentago) kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa perjantaina 13.11.2009. Aikaisemmin syksyllä esittelemäni pensas, jolla harvinaisen pitkään kestävä ruskaprosessi; alkuun punaisia sävyjä hitaasti kehittyen osittain jo elo -syyskuusta, lokakuussa punaisin vaihe ja paikoin vielä näin marraskuussa keltainen loppuvaihe ja pakkasten ollessa riittäviä myös ruskeita pakkasvauriovaiheita. Upeaa!




Ruskan loppuvaiheessa olevaa amerikanpyökkiä (Fagus grandifolia) kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa perjantaina 13.11.2009. Kolme viikkoa sitten esittelemäni Pohjois-Amerikkalainen puu, jolla ruska on saavuttanut lähes talvivaiheensa (Säilyy osittain jopa kevääseen); pakkasvauriokohdat ovat harmaanruskeita ja muut osat punertavampia. Yksi erinomaisimmista lajeista, joilla ruska on monivaiheinen ja pitkään kestävä keltaisista ruskeisiin sävyihin.




Marjasadossa ja ruskan loppuvaiheessa olevia kesäorjanlaakerilajikkeita (Ilex verticillata) kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa perjantaina 13.11.2009. Aikaisemmin syksyllä esittelemäni pensaslaji alkaa näyttämää sen loppusyksyn - alkutalven erinomaisen pikanttia marjaestetiikkaansa. Lumen ja esim. havupensaiden kanssa upeaa kontrastia luova.
.



Helsingin Meilahden arboretumin puistonäkymää kuvattuna perjantaina 13.11.2009. Ruskakauden jo loputtua kuvan vasemmassa laidassa oleva lumimarja (Symphoricarpos rivularis) ja oikeassa laidassa oleva japanintatar (Fallopia japonica) näyttävät kasviestetiikan tämän ajankohdan kermaa. Esimerkillisesti tuo japanintatar on jätetty ko. erinomaiseksi talventörröttäjäksi. Monessa muussa paikassa ei virheellisesti tajuta ko. estetiikan tärkeyttä osana talvikauden kauneutta.




Hämeenlinnassa sunnuntaina 15.11.2009 kuvattua näkymää Vanajaveden järvenselän yli. Ed. yönä tullut suojasää synnytti koko järven kattaneen jään pinnalle niin ohuen sulamisvesikalvon, että tilanteen melko reipaskaan etelätuuli ei synnyttänyt edes pientäkään aaltokaretta. Syntyi outo vaikutelma peilityynestä järvestä, josta kumpukerrospilvisyyskin heijastui jännästi.




Hämeenlinnassa lauantaina 14.11.2009 kuvattua näkymää Vanajaveden rannassa. Parin päivän pakkasjakso huipentui ed. yönä n. -10 asteen pakkaseen ja alkoi lauhtua etelä-kaakkoistuulen ja pilvien mukana päivän aikana. Jäätä syntyi maksimissaan muutama sentti. Kuvassa nähdään kahdessa eri vaiheessa muodostuneiden jääkenttien mutkainen raja; oikean - etualan jää syntyi ensin ja loppu viimeistään torstaina.
.



Espoon Tapiolassa keskiviikkona 11.11.2009 kuvattua puistonäkymää tilapäisen auringonpaisteen valossa. Keskipäivää lähestyneessä päivässä vuodenajalle jo tyypillinen auringon matala sijainti mahdollisti tuoreessa lumessa hienoja varjoesityksiä. Kumpuileva maasto "vänkäytti" kivasti varjojen juonteita.




Espoon Tapiolassa keskiviikkona 11.11.2009 kuvattua puistonäkymää tilapäisen auringonpaisteen valossa. Heikossa tuulessa ed. päivänä satanut märkä lumi tarttui lehtipuihinkin niin hyvin (Kuvassa puista juuri sulanut ja varissut), että puiden alle jäi symmetrisiä lumettomia - vähälumisia alueita.
.



Espoon Tapiolassa keskiviikkona 11.11.2009 kuvattua puistonäkymää tilapäisen auringonpaisteen valossa. N. nollakelin jatkuttua edellisenä ja ko. päivänä lumi pysyi muokattavassa suojalumimuodossa sen verran, että lumieläintenkin teko onnistui. Taustalla oli vielä sulamatonta lumikuorrutetta lehtipuissa ed. päivän sateesta.
.



Espoon Tapiolassa tiistaina 10.11.2009 kuvattuja koivuja juuri päättyneen märän lumisateen koristelua ne kuorrutteellaan. Lunta satoi vain pari senttiä, mutta se riitti maiseman tähän mennessä "talvisimman" ulkoasun syntyyn tarttuvan suojalumen ansiosta. Paikalle ennustettu ja toteutumatta jäänyt jopa yli 20 sentin lumimäärä olisi tilanteessa aiheuttanut paikoin vakavia puutuhoja.




Helsingin Siltamäessä maanantaina 9.11.2009 kuvattua näkymää Tuusulan moottoritielle sumutilanteessa iltapäivähämärän laskiessa ja valojen sytyttyä. Alemman kuvan mukainen tilanne oli täälläkin, mutta enemmän sisämaassa olleena "nollakeli" oli sen verran pakkasella, että puissa oli kuuraa. Hämärä mahdollisti upeat valoefektit sumuun.

Espoon Tapiolassa maanantaina 9.11.2009 kuvattua puistonäkymää sumussa. Korkeapaineen tyynelle alueelle vangiksi jäänyt nollakelinen kostea ilmamassa tiivistyi päivän aikana jopa etelärannikollakin ajoittain sumuksi merestä huolimatta; tähän aikaan vuodesta sumut ovat sisämaassa rannikoita yleisempiä. Oikealla edelleen hedelmiään kantavia metsävaahteroita (Acer platanoides) ruskeina.