Showing posts with label Depeche Mode. Show all posts
Showing posts with label Depeche Mode. Show all posts

Tuesday, August 08, 2023

Sometoimintani jatkosta lisää tietoa sekä analyysiä tämän päivän Sylvia-myrskyn pannukakkumaiseksi jääneestä luonteesta ja siihen kuuluneista sääennustehaasteista (Päivitetty!)

Nyt alkaa olemaan jo lähes kuukauden verran takana somelakkoani (Päätös Facebookin hylkäämisestä ja jatkon sometoimintani keskittämisestä vain tänne blogiini: analyysiä sometoimintani monista ongelmista ja motivaationi palauttamisesta paremmaksi), joten palaan tässä hieman kertomaan kuulumisiani ja hahmottelemaan sometuotantoni jatkon mahdollista uutta vaihetta. 

Samalla kommentoin hieman ajankohtaisia asioita, joista itselleni tärkeimpänä poimin tähän sääasioita, jotka ovatkin olleet koko kuluneen kesän aikana ja täällä Suomessa erityisesti aivan viime päivinäkin erittäin isona puheenaiheena yleisesti.

Somelakkoni tilanteesta ensin seuraavaa: edelleen olen havainnut omalla läppärilläni käytettynä Facebookin käytettävyyden olevan liian usein niin huonoa, että etenkin siksi olen edelleen haluton tekemään siellä mitään omaa toimintaa -- tosin tässä vajaan kuukauden aikana olen pariin otteeseen kommentoinut ja tykännyt tietyissä yksittäisissä julkaisuissa (aikanaan otan ne esille sääaiheisina juttuina täällä blogissa...), mutta 99,9% veroisesti somelakkoni on ollut silti lähes totaalinen.

Jatkossakin täten on kuitenkin selvää edelleen määrittelemättömän ajan se, että Facebook pysyy minulta pannassa, ja käyn siellä vain ajoittain seurailemassa tai vilkaisemassa joidenkin Fb-kaverieni ja joidenkin ryhmien julkaisutoimintaa. Toisin sanoen minusta tuntuu parhaimmalta ratkaisulta pitää edelleen irti ottavaa pesäeroa sieltä tällä tavalla, vaikka se kestäisi vielä ehkä koko loppuvuodenkin, tai jopa pidempään...

Täällä blogissani toisaalta olen ajatellut viritellä kirjoittamista jossakin muodossa uudestaan, ja sitä varten minulla onkin jo kaksikin selvää kirjoitusaihetta mielessäni, joista sitten aikanaan lisää niistä kirjottaessani... 

Tuosta huolimatta ja em. takia en silti mainosta Fb-sivullani yhtään myöskään näitä uusia blogikirjoituksianikaan, joten ne tulevat löydettäviksi vain täältä blogini kautta.

Tuon uuden blogitoiminnan lisäksi mielessäni on edelleen myös tuossa somelakkopäätökseni ilmoittaneessa kirjoituksessa mainitsemieni someinhon tuottaneiden seikkojen ja analyysien kertomista lisää täällä blogissa, ja sen mukaisesti myös oman elämäni ja tilanteeni itsereflektointia osana ko. eri asioita - näistäkin omissa blogikirjoituksissaan / -kirjoituksessa myöhemmin lisää aikanaan...

Sitten tässä omia kommentteja noihin sääasioihin liittyen, ja erityisesti tämän päivän ns. Sylvia-myrskyn takia:

Täällä Suomessahan oli tänään se ns. myrsky, jonka tuloa sääennusteissa ja valtamedian uutisoinneissa odotettiin ja lietsottiin poikkeuksellisen pelottelevin ja kärjistävin sanankääntein jo n. viikon ajan ennen h-hetkeä, mutta josta tulikin voimakkuudeltaan ja tuhovaikutuksiltaan siihen nähden melkoinen pannukakku tänään toteuduttuaan.

Tosin myrsky oli tänään silti sen verran voimakas etenkin Etelä-Suomen länsi-lounaisosissa ja etelärannikolla Suomen lounaiskolkalle tulleen matalapaineen tuulikentän voimakkaimmassa vaiheessa, että myrskytuhoja ilmeni niillä alueilla mm. kaatuneina puina "kohtalaisesti", ja päivän aikana oli siksi sähkökatkojen parissa suurimmillaan useita kymmeniätuhansia kotitalouksia.

Tässä "Sylvia-myrskyksi" ristityssä tilanteessa oli merkittävintä ko. "ennustevirheenä" mm. tällaiselle itseni kaltaiselle ukkosfanille ja myrskybongarille se, että tilanteeseen aikaisemmin ennustetut "rajut ukkosmyrskyt" jäivät etenkin juuri Etelä-Suomesta puuttumaan oikeastaan täysin, ja vain heikkoja kuuroja syntyi sen sijaan.

Tämä oli itselleni yksi ukkosfaniuteni koko historian isoimmista pettymyksistä, kun tämä kuluva kesä muutenkin on ollut edelleen omalla kohdallani koko elämäni mitassa ainakin top 3 huonoin ukkoskesä toistaiseksi!...

Tähän mennessä tämän kesän "ukkossaldoni" on täten käsittänyt vain muutaman kerran heikkoa kaukaista jyrinää kuultuna ja kerran tai kaksi lievää salaman välkähdystä nähtynä; näin ollen en ole kokenut tänä kesänä vielä yhtään ainuttakaan ns. kunnon ukkosta, eli kohdalleni ei ole osunut oikeastaan ukkosta ollenkaan, koska siltä se on tässä rajuilma-ankeudessa ja -pettymyksessä tuntunut.

Tällainen heikko ja mitätön "ukkossaldo" on johtunut säässä mm. seuraavien syiden takia, kun olen aikaani viettänyt kesän mittaan akselilla Espoo-Hämeenlinna: 

Näillä alueilla ensin kesäkuussa ukkosten vähyyteen vaikutti se, että kesäkuun runsaista helteistä huolimatta ilmamassojen kosteus- ja epävakaisuustilanteet olivat sen verran heikkoja, jolloin ukkoskuurot olivat mm. lähinnä vain sisämaapainotteisia (Espoo jäi lähes kokonaan ukkosten sivuun) ja vähäisestä kosteudesta ja epävakaisuuden puutteesta johtuen ukkoskuurot olivat Etelä-Suomen alueella pääasiassa vain pienialaisia ja heikkoja ilmamassa- ja lämpöukkosia muutamissa vaiheissaan.

Sitten heinäkuussa epävakaisuus ja matalapainetoiminta kyllä lisääntyi paljonkin kesäkuuhun nähden, mutta samalla kunnolla kosteat helleilmamassat jäivät Suomen ulkopuolelle, josta johtuen paradoksaalisesti toisella tavalla ukkoset jäivät vähiin ko. Etelä-Suomen alueella; sateet toki lisääntyivät selvästi, Suomea ylittäneet rintamasysteemit olivat voimakkaampia ja ajoittain kuurottaisissa sateissa saatiin vettä ihan roimasti monin paikoin, joka onneksi lopetti kesäkuussa muodostumaan päässeen ankaran kuivuuden. 

Silti rankimmissakaan sateissa ei kunnon ukkosta ollut muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ilmamassojen pysyttyä pääasiassa viileähköinä / normaalilämpöisinä, ja ne muutamat parhaat satunnaiset ukkoset tietenkin "osasivat" silloinkin tietenkin ns. kiertää minut kaukaa.

Tässä elokuussa ovat edelleen jatkuneet pääasiassa samanlaiset olosuhteet matalapainevoittoisessa ja siten ajoittain melko runsassateisessakin säässä, mutta tosiaan tätä "Sylvia-myrskyä" ja siihen eilen maanantaina liittynyttä helleilman henkäystä odotettiin isoksi ja rajuksi poikkeukseksi mm. meille ukkosfaneille, kun povailuissa oli esillä jopa rajumpaakin ukkosta kuin tapahtui tismalleen 13 vuotta aikaisemmin vuoden 2010 Sylvi-rajuilmassa.

Katsotaanpa sitten tarkemmin sitä, miten ja miksi tässä tämän vuoden "Sylvia-myrskyn" tilanteessa kävi miten kävi:

Sääennusteissa oli toki ihan oikein nähtävissä jo n. viikkoa ennen h-hetkeä se, miten Itä-Euroopasta oli nousemassa täksi alkuviikoksi nopeasti voimistuva matalapaine Suomen lounaiskulmalle, johon liittyi itäreunallaan Ukrainasta ja Kaspianmereltäkin käsin kohti Suomea nousevaa erittäin kuumaa ja kosteaa helleilmamassaa -- tämä tietenkin oli ihan potentiaalinen tilanne erittäinkin rajuille ukkosille myös Etelä-Suomen alueelle.

Kuitenkin sitten h-hetken lähestyessä alkoivat olosuhteet muuttumaan ennusteissa ja toteutuvissa tilanteissa heikommiksi rajuille ukkosille Suomen alueella, ja nämä muutoksen aiheuttaneet seikat olivat  seuraavanlaisia:

Ensinnäkin ko. matalapaine alkoi ottamaan läntisempää reittiä kaakosta Suomen etelä-lounaispuolelle, jolloin epävakain ja siten ukkosherkin vyöhyke alkoi ottamaan suuntaa Baltian ylitse ja Suomen ohitse Ruotsiin -- Ruotsissa onkin ollut Hans-myrskynä nimettynä parina viime päivänä tuhoisen rajuja ukkosia monin paikoin, ja samoin myös esim. Virossakin, missä havaittiin eilen maanantaina yli 5 cm:n läpimittaisia rakeitakin ko. ukkosissa.

Eilen maanantaina koko Etelä- ja Keski-Suomessakin kuitenkin tavallaan tuon matalapaineen reittimuutoksen ansiosta saatiin tuosta kaakosta saapuneesta ko. helleilmamassasta optimaalisin mahdollinen osuma, joka tarkoitti koko kuluvan kesän kuuminta päivää! 

Siinä Raumassa ja Porissa päästiin ko. päivän maksimilämpötiloissa jopa hyvin lähelle mittaushistorian elokuun ennätystä; lopulta Raumalla mitattu +33,6 astetta jäi vain kaksi kymmenystä elokuun 2010 mittaushistorian ennätyksestä, joten tämä helletulvahdus oli melko yllättävä, kun samalla laajasti muuallakin Etelä-Suomessa päästiin yli +30 asteen lukemiin.

Miksi siitäkin huolimatta ukkoset sitten jäivät niin olemattomiksi Etelä-Suomessa, kun heti helteen perään oli koko ajan ennusteissa ihan oikein odotettavissa etelästä käsin nouseva kylmä rintama ja helleilmamassan oltua hyvin kosteaa...?

Tähän oli kaksi pääsyytä, joista ensimmäinen olikin tavallaan paradoksaalisesti tuon matalapaineen voimakkuuden takia ns. liian voimakas kylmän rintaman edellä puhaltanut helleilman itätuuli ja sen syöttämä kuuma ilmamassa vaakasuuntaisina kerroksina troposfäärissä.

Se aiheutti Etelä-Suomen alueelle ns. "tulpan" ukkosia vastaan, joka tarkoittaa meteorologisena analyysinä sitä, että tällainen vaakasuunnassa voimakkaasti etenevä lämpimän ilman kerrostus tietyssä troposfäärin osassa estää ukkosten syntymiseen tarvittavan kostean ilman nosteen ylös päin, eli se siis "tulppaa" ukkoset pois, ja tämä on ihan useinkin tapahtuva normaali sääilmiö myös Suomen kesäsäiden parissa, ja sitä kutsutaan siis nimellä tulppa.

Toinen iso syy ukkosten olemattomuuteen oli myös se, kun tuo etelästä tullut kylmä rintama sattuikin tulemaan sitten viimein ns. väärään aikaan Etelä-Suomeen, eli varhain aamulla tänään tiistaina.

Matalapaineen etenevä kylmä rintamahan on yleensä hyvä ukkosia laukaiseva ja synnyttävä tekijä, kun sen takana etenevä kylmempi ilmamassa työntyy helleilmamassa alle, ja se toimii siten fyysisesti ukkosia synnyttävän kostean ja helteisen ilmamassan nosteen syynä -- näet fysikaalisena faktana siinä on siis se, että samassa ilmanpaineessa kylmä ilma on aina lämpimämpää raskaampaa ja työntyy edetessään aina lämpimän ilman alle syrjäyttäen sitä edeltään myös ylöspäin.

Nyt kuitenkin tässä varhain aamulla sattuneessa kylmän rintaman saapumisen tilanteessa kylmän rintaman eri puolilla olleiden ilmamassojen lämpötilaerot olivat vähäisimmillään, eli lämpötilaerot eivät olleet helleilmassa ja saapuvassa viileämmässä ilmamassassa ko. aamuhetkenä niin erilaisia keskenään, joten ukkosia synnyttävä noste kylmän rintaman kohdalla ei ollut riittävän voimakas mm. juuri puhkaisemaan tuota em. troposfäärin tietyn kerroksen tulppaa pois.

Ko. kylmää rintamaa ennakoitiin aikaisemmissa ennusteissa saapuvaksi aikaisemmin maanantain iltana, jolloin ukkosta synnyttävän ilmamassanosteen ko. lämpötilaerosyy olisi ollut paljon voimakkaampi, joten siinä tilanteessa olisi ollutkin paljon potentiaalia rajuille ukkosille, mikä ennusteissa ihan oikein ennakoitiin sille tilanteelle sopivasti Etelä-Suomeen.

Näiden syiden lisäksi parhaan epävakaisuuden suuntauduttua siis Suomen eteläpuolitse Ruotsiin olikin sitten näiden kolmen syyn yhteisvaikutuksesta h-hetkellä varsinaisena toteutumana ukkosten puuttuminen Etelä-Suomesta, ja tämä olikin sitten iso hämmennyksen ja kritiikin kohde ihmisten parissa, kun myrsky jäi "pannukakuksi" isolta osaltaan juuri sen takia, vaikka virallisesti ja valtamediassa varoiteltiin paljon pahemmasta säästä ukkosten kera siihen verrattuna, eli siis tavallaan "peloteltiin turhan takia".

Tämä "väärin" toteutunut ennuste onkin nyt ollut jopa ennen näkemättömän suuri asia Suomessa kritisoitaessa sääennusteita: valtavaa pilkkaa ja kyseenalaistusta ovat saaneet kaikki viralliset tahot meteorologeista valtamediaan, ja onhan se toki osaltaan ymmärrettävää kuohuntaa, koska tämän takia aiheutui mm. sellainenkin nyt jälkeen päinkin nähtynä osoitettava erikoinen hätävarjelun liioittelu, missä juuri tänään tiistaina illalla tulossa ollut Depeche Mode -yhtyeen konsertti Helsingin Kaisaniemen puistossa peruttiin kokonaan ko. "myrskyvaaran" takia.

Oikeastaan se olikin jo lähtökohtaisesti hätävarjelun liioittelua omasta mielestänikin, koska kaikissa ennusteissa pahimman myrskyvaaran ja ko. kylmän rintaman ukkosvaaraisimman ylitysvaiheen ajankohta oli etelärannikolla ja siten Helsingissä jo viimeistään tiistain aamulla-aamupäivällä joka tapauksessa, ja ko. konsertin ajankohtana tänään illalla matalapaineen tuulet muutenkin ovat olleet sen mukaisesti jo selvästi heikkenemässä. 

Se oli jo nähtävissä ennusteissakin myös silloin, kun moinen konserttiperuutus päätettiin ko. Live Nation -yhtiön toimesta tehdä eilen maanantaina -- No, itseäni se ei paljoa haitannut tai harmittanut, koska en ollut menossa ko. konserttiin ja vaikka ko. yhtye lukeutuu suosikkeihini; olenkin näet nähnyt aikaisemmin elämässäni Depeche Moden jo kahteen kertaan!

Tähän ns. myrskypannukakkuun ja koko tilanteeseen ylipäätään liittyy paljon muitakin aikamme mielentaantumassa esiintyviä seikkoja, jotka koskevat tietenkin virallisesti ilmastoalarmismia ja virallista haastavissa piireissä esiintyvää ns. kemikaalivanakulttia.

Näistäkin riittäisi minulla analyysiä ja kritiikkiä paljonkin lisää tähän sopivasti liittyen, mutta päätänkin jättää ne seuraavaan sää- ja ilmastoaiheiseen kirjoitukseen täällä blogissa, jonkalainen siis on ollut minulla mielessäni tehdä jatkossa yhtenä aihepiirinä.

Pidemmittä asioitta jätän tämän kirjoituksen tähän, ja vielä ns. positiivisena loppukaneettina myrskybongareille ja ukkosfaneille jätän toivon merkiksi nyt sen, että jatkon sääennusteissa on vielä nähtävissä tämän viikon lopulle ja ensi viikollekin sellaisia herkullisia helle- ja kesäilmamassoja Suomen lähelle ja ajoittain päällekin, joissa kytee vielä mahdollisuuksia niille kunnollisille ja jopa rajuillekin ukkosille myös Etelä-Suomeen -- ei siis vielä kannata heittää pyyhettä kehään ukkosten toiveissa eikä ylipäätään kesäsään suhteenkaan, vaikka syksy alkaa olla jo aika lähellä!


Päivitys 9.8.2023 klo. 15:00: Tässä on iltalehdestä juttu, jossa on Live Nationin selvennystä Depeche Moden konsertin peruuttamiseen "myrskyn takia" eilen Helsingissä -- Eli ongelma näytti tämän mukaan olevan pikemminkin se, ettei konserttilavaa pystytty rakentamaan kovan tuulen takia kunnolla loppuun konserttia edeltävänä maanantaina. Ok, tämä selvitys tilanteesta on uskottavampi ja hyväksyttävämpi, koska maanantaina oli tosiaan varsin puuskainen ja reipas itätuuli silloisessa hellesäässä, vaikka tiistaina illalla ko. konsertin tapahtuma-aikana oli jo myrskyvaara ohitse.


Päivitys 11.8.2023 klo. 20:40: Myrskyvaroitus.com -sivustolla Ari-Juhani Punkka on kirjoittanut tieteellisen artikkelin (Lahja, joka sai meteorologit varpailleen) tästä pannukakuksi jääneestä myrskyepisodista. Siinä hän toteaa tarkemmin ja meteorologisin käsittein paljolti tuota samaa, mitä itsekin tuossa yllä jo tilanteesta kuvailin. Kannattaa siis lukea tämäkin artikkeli, niin saa entistäkin syvällisemmän kuvan siitä, miksi tilanne oli huippuvaarallinen ja miksi sitä oli sellaisena syytä pitää ko. pannukakkutoteutumasta huolimatta.

Saturday, January 28, 2012

Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Depeche Mode - New Dress

Musiikkisarjaani tulee nyt erittäin ajankohtaista sisältöä Depeche Moden biisin New Dress myötä. Tämä laulu on peräisin "deppareiden" vuonna 1986 julkaistulta albumiltaan Black Celebration, joka on tavallaan teema-albumi maailmanlopusta kuvaannollisesti ilmaistuna muutama tunti - minuutti ennen sen toteutumista. Monet albumin lauluista ovatkin erittäin synkkiä (Kuten kenties synkimmillään albumin nimibiisi ja tämä; Fly on the windscreen), missä lyriikoiden henkilöhahmot kokevat voimakasta epätoivoa, vainoharhaisuutta, kuoleman pelkoa - jopa toivoakin, korostuneita ja ylieläimellisiä intohimoja sekä ristiriitaisia ajatuksia hyvän ja pahan välillä, mutta kuitenkin ehkä pienen pilkahduksen verran myös toivoa paremmasta kaikesta huolimatta... Tämä siis on jo yksi nykyhetkeemme siirrettynä varsin kuvaava piirre maailmastamme, mikä korostuu kriittisissä yhteiskunnallisissa tilanteissa, kuten vaikkapa tämän hetken presidentinvaalissamme Niinistö vs. Haavisto -kamppailussa intohimoisine kannattajineen - vastustajineen...

Poimin albumin biiseistä eniten tällaista ajankohtaisuutta kuvaamaan juuri tuon New Dress -biisin ja se käy hyvin ilmi sen lyriikoista: Väliosien ja lyhyesti ytimekkään kertosäkeen väleillä korostetaan vastakkainasettelua maailman rapautuvan ja tuhoutuvan kierteen sekä eliitin glamourin ja etuoikeutetun hyvinvoinnin välillä. Kauhistuttavat ja vaaralliset maailmantuhon elementit laitetaan käytännössä vertailuun silloisen julkkisten ja eliitin kuningattaren prinsessa Dianan kanssa. Niinpä nykyhetkeen siirrettynä lyriikoita ei tarvitse muuttaa kuin vain laittamalla prinsessa Dianan tilalle Lady Gaga.

Ilmeisesti itse prinsessa Diana ei ole pääkritisoitava kohde tässä, vaan hänen symboloima eliitti- ja kerskakulttuuri, mikä ilmentää sitä kaksinaismoralismin ja sosiaalisten vastakkainasettelujen huipennusta rikkaat vs. köyhät -ikeessä, joka on ollut vääjäämättä tulossa jo tuolloin transatlanttisessa maailmassa. Nykyään tämä on entistä radikaalimmin kärjistynyt suorastaan loogiseen päätepisteeseensä saakka yhä yleistyvämmin ja sen seuraukset ovat jo varsin yleisesti tiedossamme. Siksi nämä osat biisin lyriikoista eivät sinänsä ole se mielenkiintoisin ja tärkein anti tällä kertaa.

Sen sijaan erityisen mielenkiintoista on juuri se nykyäänkin, että miten voisimme muuttaa maailmaa paremmaksi tästä jopa yli ymmärryksen menevästä pahan ja sairaan kierteestä? Martin Goren ko. biisiin kirjoittama väliosa antaa siitä yllättävän hedelmällisen mekanismi- ja toimintaehdotuksen, jonka lainaan vielä tähänkin suomennettuna --> "Et voi muuttaa maailmaa, mutta voit muuttaa faktoja, ja kun muutat faktoja, muutat näkökulmia, jos muutat näkökulmia, saatat muuttaa vaaliäänestystä, ja kun muutat vaaliäänestystä, niin saatat muuttaa maailmaa."... Hmmm., yllättävän kypsää ajattelua ja päättelyä tuolloin vain n. 25 -vuotiaalta Gorelta! Ja sopii tosi hyvin presidentinvaalien ajankohtaan niin Suomessa, Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin tänä vuonna 2012.

Yritetäänpä avata tuota päättelyketjua hieman lisää: Näyttää ensinnäkin siltä, että maailmanparantamista pitää ajatella prosessina, missä epäkohtiin ja varsinkin epäkohtien aiheuttajiin ei voida juurikaan puuttua suoraan ja selkeinä kohteina toimintaan, vaan on ajateltava kiertoteitse ja eri vaiheisina väliprosesseina pääsemistä toivottuun tulokseen... Ja silloinkin voi olla vain osittainen menestys mahdollista. Niinpä, tällaista prosessiajattelua olen minäkin näissä pohdinnoissani ja kritisoinneissani vähitellen oppinut eri lähteiden avulla eli eipä tästä voi olla eri mieltä.

Toisaalta juuri tällainen prosessinen, dynamiikkainen ja metafyysinen ajattelu ja toiminnoiksi synnyttäminen tarjoaa puolestaan entistä avarampia, voimakkaampia, tehokkaampia ja sisältörikkaampia mahdollisuuksia vaikuttaa. Kyse on siinäkin paljon siitä, kuinka hyvin ajatuksissamme ja toiminnoissamme individuaalina subjektina tiedostamme itsemme osana kollektiivista subjektia ja miten ajattelumme ja toimintamme olisi (uudelleen)järjestettävä optimaalisen yhteisön aikaansaamiseksi siinä mielessä. Varmasti eri vaihtoehtoja on paljon, mutta tietyt parametrit on omilla tavoillaan kuitenkin täytyttävä, mikä onkin jo oma iso aiheensa ja en tässä vaiheessa puutu vielä siihen...

Tuohon päättelyketjuun enemmän pureutuen voidaan todeta, että faktojen muuttaminen on juuri pitkälti sitä, kuinka yksilöiden itsensä kautta - oman tahdon ja halun vaikutuksesta - tapahtuu muutosta katsoa maailmaa eri tavalla ja kuinka voimme toinen toisillemme selittää ja avata näitä muuttavia ja rikastuttavia asioita entistä enemmän ja paremmin. Tässä mielessä internetissä kirjoittamisestakin voi olla paljon sellaista apua, mikä ei ole ollut ennen internetiä mahdollista...

Näkökulmien muuttuminen mahdollistuu sitten eri yksilöiden tuollaisissa vuorovaikutuksissa suhteessa sekä toisiinsa että kollektiiviseen subjektiin, jota he yhteisönä asuttavat eri tasoilla ja eri aikajatkumoissa, eri kollektiivisen tietoisuuden tasoilla ja laaduilla jopa... Muutokset tässä konstruktiossa heijastuvat sitten väkisinkin parhaimmillaan kenties kaikkeenkin käytännön toimintaan yhteisössä - jopa eri yhteisöjenkin väleillä, mihin kuuluu myös vaalikäyttäytyminen sekä vaalien ehdokkaiden että äänestäjien keskuudessa. Se muuttaa maailmaa!...

Nyt tietenkin kiinnostaa paljon se, kuinka käytännössä eri elementein, ajatusmallein, ihmisyksilöin, yhteisötyypein jne. maailman muuttaminen voisi toteutua tuollaisen mekanismin - kaavan puitteissa; onko siinä vaarojakin ja minkälaiset hyvät mahdollisuudet voisivat toteutua?... Jätänkin sen sekä itseni että teidän pohdittavaksi ilman selittelyä, mutta palaan varmaan jossakin vaiheessa tuonnempana itse jossain välissä hyödyntämään tätäkin oivallusmahdollisuutta kirjoituksissani. Minusta tuntuu nyt, että on hyvä sulatella tätä rauhaisan pohdiskelun merkeissä ajan kanssa.

Vielä lopuksi biisiin liittyvää nippelitietoa ja populaarikulttuuritaustaa, kuten aina olen näissä musiikkisarjani osissa viljellyt. Depeche Modesta olenkin jo kertonut aikaisemmin mm. tässä osassa (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Depeche Mode - Everything Counts), mutta kerrotaanpa vähän lisää esim. tuon Black Celebration -albumin aikaisesta bändin suosiosta.

Albumilta lohkaistiin singleiksi Euroopassa kolme biisiä; Stripped (video), A Question Of Lust (video) ja A Question Of Time (video). Bändin kotimaassa Britanniassa ne menestyivät melko keskinkertaisesti (Ensimmäinen ja viimeinen nippa nappa top 20 -hittejä), mutta tuossa vaiheessa "depparit" olivat nousseet erityiseen suursuosioon Saksassa (silloinen Länsi-Saksa) jopa lähes listakärkeen. Albumi tosin menestyi myös Britanniassa kohtuullisen hyvin sijoittuen albumilistan top 5 joukkoon. Yhdysvalloissa bändin menestyminen oli alkanut nousta jo edellisen albumin Some Great Reward myötä, mutta ei ollut vielä tuolloinkaan kunnolla saavuttamassa ns. suuren yleisön suosiota.

Tuohon aikaan bändin musiikilliset kokeilut ns. industrial -tyylin ja sämpläystekniikan parissa olivat saavuttamassa loogista päätepistettään ja jatkossa heidän soundinsa muuttui vähän yleisöystävällisemmäksi eli "normaalimmaksi" syntikkapopiksi kahden seuraavan albumin ajaksi, mitä soundia he hioivatkin timantin muotoon vuoden 1990 albumiinsa Violator mennessä. Tätä vuoden 1986 albumiaan kritisoitiin sen sijaan mm. juuri liiasta synkkyydestä ja kovuudesta, mutta se oli toisaalta kovastikin joidenkin ns. vaihtoehtomusiikista pitävien rockjournalistien - kriitikoiden mieleen, mikä viimeistään tuossa vaiheessa karisti Depeche Moden harteilta heidän ensimmäisen albuminsa aikaista teinipopmielikuvaa. Yhtymäkohtia myös Kraftwerk -tyylisesti kokeelliseen konemusiikkisuuntaan oli nähtävissä tässä vaiheessa heidän uraansa.

Itselleni juuri tämä Black Celebration -albumi oli ensimmäinen kunnon tutustuminen ko. bändiin. Heidän tuo edellinen albuminsa Some Great Reward oli jäänyt minulla vielä suht koht "väliin" sen hittibiisejä lukuun ottamatta, mutta tämän albumin menin varta vasten ostamaan 15 -kesäisenä kloppina ja tykästyin heti tosi lujaa sen soundimaailmaan ja melodioihin, mikä kait kuvaakin aika hyvin sitä pessimististä puoltani, mikä täällä blogissanikin ajoittain käy ilmi ;) Albumin lyriikat olivat yksi osa viehätystä, mutta niillä ei ollut kuitenkaan vielä tuolloin kovin kummoisesti konkreettista kiinnekohtaa elämääni paitsi tietysti silloisen varsin yksinäisen ja epävarman teinipojan elämäni synkistelyhetkien itsesäälisparraukseen.

Eipä nyt muuta ja kun tähän esiteltävään biisiin ei ole olemassa musiikkivideota vain albumiraita kun se on, niin pidemmittä kirjoituksitta viimeisenä biisin ääniraita Youtube -videona ja biisin lyriikat:


Depeche Mode - New Dress (Äänivideo)

Lyriikat:

"Sex jibe, husband murders wife
Bomb blast victim fights for life
Girl, thirteen, attacked with knife

Princess Di is wearing a new dress

Jet airliner shot from sky
Famine horror, millions die
Earthquake terror figures rise

Princess Di is wearing a new dress

You can't change the world
But you can change the facts
And when you change the facts
You change points of view
If you change points of view
You may change a vote
And when you change a vote
You may change the world

In black townships fires blaze
Prospects better, premier says
Within sight are golden days

Princess Di is wearing a new dress

You can't change the world
But you can change the facts
And when you change the facts
You change points of view
If you change points of view
You may change a vote
And when you change a vote
You may change the world


Princess Di is wearing a new dress
Princess Di is wearing a new dress
Princess Di is wearing a new dress
Princess Di is wearing a new dress".

Sunday, January 01, 2012

Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Depeche Mode - Everything Counts

Transatlanttisen maailman ekonomista tilaa oligarkkisen periaatteen likaamana ja tuhoamana olen kuvannut tässä blogissa jo monella tavalla, mutta kertoja kiellon päälle tulee vielä paljon lisää. Niistä yksi osuu tällä kertaa sopivasti tähän Depeche Moden biisiin "Everything Counts" vuodelta 1983. Onkin merkille pantavaa juuri se, miten jo näinkin vanha biisi pystyy kiteyttämään moista oligarkian synnyttämää huonoutta ja pahuutta siirrettynä vertailuun myös tämän nykyhetkemme piiriin.

Depeche Mode tuli tunnetuksi vuonna 1981 syntesoijapopin eräänlaisena teinipopversiona juuri syntikkapopin valtavirtaistumisen alkuaskelilla ja tämä bändi oli siinä kehityksessä uranuurtajien joukossa. Tuolloin bändissä vaikutti vielä ns. pomona heidän silloinen pääasiallinen biisinikkarinsa Vince Clarke, joka kuitenkin heti vuoden 1981 jälkeen erosi bändistä jatkaen näyttävää uraansa Yazoo- ja Erasure -duojen parissa, joista jälkimmäinen on jatkanut toimintaansa nykypäivään saakka (Päättyneenä vuonna 2011 heiltä ilmestyi uusi albumi "Tomorrow's World"); heiltä kaksi biisiä ("It Doesn't Have To Be" ja "Chorus") ovat myös olleet tässä musiikkisarjassani. Ensin mainittukin duo tosin teki vuonna 2008 pienimuotoisen ja kertaluonteisen comeback -kiertueen.

Depeche Modeen otettiin Vincen lähdön jälkeen korvaavaksi jäseneksi Alan Wilder, joka oli jo vakiinnuttanut paikkansa bändin täysivaltaisena jäsenenä tuolloin Everything Counts -biisin aikoihin. Biisintekovastuu oli siirtynyt bändissä kuitenkin Vinceltä suoraan Martin Gorelle ja Alan otti paikkansa lähinnä tuottajana ja sovittajana. Noina aikoina varsinaisesti alkoi myös bändin vähittäinen nahanluonti teini-idolistatuksesta vakavasti otettavaksi "vaihtoehtobändiksi".

Everything Counts -biisistä tuli Depeche Moden uran siihen mennessä isoimpiin kuulunut hitti; se saavutti Britannian singlelistalla sijan 6 ko. vuoden kesällä. Yhdysvalloissa Depeche Mode ei ollut kuitenkaan vielä menestynyt kovin mainittavasti eikä tämä biisikään tuonut siihen vielä muutosta; sittemmin kuitenkin bändi on menestynyt 80 -luvun lopulta aina tähän päivään saakka ajoittain jopa listaykköseksi saakka myös Yhdysvalloissa ja nimenomaan albumipuolella. Singlepuolella Depeche Mode on kuitenkin siitä erikoinen superbänditapaus, että ainuttakaan biisilistaykköstä sille ei ole koskaan siunaantunut (paitsi Saksassa, Ruotsissa ja Italiassa sekä USA:n erikoislistoilla). Tämä biisi löytyy bändin kolmannelta albumilta Construction Time Again. Myös tämä biisi on sellainen, johon en muista tutustuneeni aivan reaaliajassa, mutta kuitenkin "deppareista" siitä jo parin vuoden kuluttua vuonna 1985 innostuttuani löysin biisin varsin pian ja tykästyin siihen heti.

Biisin musiikkivideo on ajalleen tyypillisesti trendikäs, missä on yhdistetty studio-olosuhteissa ja eri miljöissä kuvattuja ja manipuloituja elementtejä kollaaseiksi ja loppuun on luotu ulkomailla (Britanniasta katsottuna) kuvattua näkymää ilmeisesti "nousukkaiden" rantalomakohteesta (Wikipedian mukaan silloisesta Länsi-Berliinistä). Biisin lyriikoiden sisältöön videon elementeillä on kuitenkin vain löyhähkö side; on tosin kuvavälähdyksiä länsimaisen kulttuurin tunkeilevasta kaupallisuudesta sekä sen rappion ilmenemismuodoista, kuten "graffiti"-seinää ja synkkää moottoritieinfrastruktuuria. Wikipedia-artikkelin (Ko. linkki yllä) mukaan videokuvastossa on myös "hauskana kontrastina biisin teemalle lippu- ja fanituoterahastusta Depeche Moden keikalta".

Videon sekaan on laitettu myös bändiä laulamassa katseensa toiveikkaasti ylös nostettuna (Kuin toivoen ko. rahanvaltadiktatuurin päättymistä) ja soittamassa leikisti "oikeita" instrumentteja (Wikipedian mukaan ko. soittimien äänet on biisissä sämplättyinä ja siten ns. elektronisesti tuotettu), mikä lienee ollut hauska sisäpiirivitsi kokonaan elektronista musiikkia tekevältä bändiltä. Myös hämäriä kohtauksia länsimaiden kulttuurista poikkeavista näkymistä on sotkettu sekaan, minkä lienee ollut tarkoitus kuvata juuri länsikulttuurin imperiaalisen tukahduttavaa vaikutusta. Myös loppupuolella nähtävä iso "kourapatsas" bändin poikien kera on hyvin symboloiva.

Biisin lyriikat ovat varsin yksinkertaiset, mutta niinpä on tavallaan niiden aiheena oleva länsimaailman pankkiiri- ja korporaatiodiktatuurikin. Oikeastaan kiteytän koko biisin lyyrisen sisällön lyhyesti ja ytimekkäästi vain näin: Se kertoo oligarkkisen periaatteen likaavasta ja tuhoavasta voimasta reaalitalouden kaikissa toiminnan elementeissä, missä sekä toimijat (ihmiset) että toiminnan kohteet (työyhteisöt, yritykset, pankit, tuotteet, palvelut; yhteiskunta) menevät ko. saastumisen mukana ahneuden, korruption, moraalittomuuden ja eugeniikan peleihin tuottamaan sairasta yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa heiluu kieroon kasvaneita ja ruskettuneita "menestyjiä"...

Nykyään tämänlainen kehitys hakee vertaistaan maailman historiassa, kun ne "kahmaisevat kädet" ovat yrittämässä kaikkien aikojen seinähulluinta rahatalouden pelastamisyritystä fyysisen ekonomian sekä humaanien yhteiskuntaperiaatteiden ja -sopimusten tuhoisalla kustannuksella. On syytä siksi tasaisin väliajoin hälytyttää ihmisiä siitä myös tällaisten yhteiskuntakriittisten biisien voimalla, jotta havahdumme korjaavaan lääkitsemiseen! -->


Depeche Mode - Everything Counts (Video) ja (TOTP -performanssi)

Lyriikat:

"The handshake
Seals the contract
From the contract
There's no turning back
The turning point
Of a career
In career, being insincere
The holiday
Was fun packed
The contract
Still intact

The grabbing hands
Grab all they can
All for themselves
After all

It's a competitive world
Everything counts in large amounts

The graph
On the wall
Tells the story
Of it all
Picture it now
See just how
The lies and deceit
Gained a little more power
Confidence
Taken in
By a sun tan
And a grin

The grabbing hands
Grab all they can
All for themselves
After all

It's a competitive world
Everything counts in large amounts

The grabbing hands
Grab all they can
Everything counts in large amounts".