Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 20 (15. - 21.5.2023) - Koko maan kesäinen sää keskeytyy tilapäisesti viileään ja sateiseen vaiheeseen; viikon lopussa taas paljon lämpenevää korkeapainesäätä kaikkialla

Päättyneellä viikolla 19 kesä vyöryi etenkin Etelä- ja Keski-Suomeen korkeapaineen alueen sijoituttua koko viikoksi Fennoskandian päälle tai vähän etelä-kaakkoispuolelleen. Sää oli siis ajankohtaan nähden hyvin lämmintä ja jatkuvasti lisää lämpenevää sekä pääosin poutaista ja vähäpilvistä, joskin viikonloppuna hajanaisesti syntyi kesälämmössä iltapäivällä pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja sisämaassa.

Kesää vyöryi lopulta jopa Lappiin, ja siellä Kainuun ohella päättyneen viikon erityisin ilmiö tässä lämpöaallossa oli jäljellä olleiden ja vielä ko. viikon alussa monin paikoin yli puoli metriä syvien lumihankien erittäin nopea ja tulvainen poissulaminen - tällä hetkellä vain laikullisia jäänteitä varjopaikoille ko. lumista on enää jäänyt, ja jopa Kilpisjärven alueellakin lumipeite on jo sulanut isoille pälviaukoille: Normaalia pahempaa sulamistulvahuippua odotellaan moniin jokiin Lapissa tämän alkaneen viikon lopulle!...

Tällä alkaneella viikolla 20 tänään maanantaina lämpöaalto on huipentunut koko maassa, kun jopa Utsjoella saakka on mitattu yli +20 asteen päivälämpötiloja!

Jatkossa huomisesta tiistaista torstaihin saakka on vuorossa koko maassa tilapäinen sateinen ja viileä vaihe etelä-lounaasta tulevan voimakkaan ja runsassateisen matalapaineen kera.

Sitten se kaikkoaa pian koilliseen ja jo viikonloppuna lounaasta vahvistuu sellainen laaja korkeapaine Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle, jolla on potentiaalia synnyttää koko Suomeen pitkäkestoinen normaalia erityisen paljon lämpimämpi sääjakso, ja siksi ensi viikolla 21 samalla kesän ensimmäinen kunnon helleaalto (vuorokausien maksimilämpötilat yli +25 astetta) jopa Lappia myöten!...

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 19 tilanteita: 

Viikon alussa korkeapainetta vallitsi sijoittuneena Suomeen nähden etelä-kaakkoispuolella, jolloin lämpenevä virtaus kävi etelän ja lännen väliltä Suomessa. Viikon lopulla korkeapaineen selännettä syntyi Britteinsaarilta käsin kohti Suomea, ja sen myötä viikonloppuna korkeapaine vahvistui taas enemmän Fennoskandiankin yllä - näin ollen ensin kaikkein eniten lämpenevä sää keskittyi alkuviikolla Etelä- ja Keski-Suomeen Lapin oltua runsaspilvisempi ja vähän epävakaisempi Pohjois-Atlantilta Norjanmeren kautta Jäämerelle ulottuneiden matalapaineiden vaikutuksesta.

Etelä- ja keskiosat pysyivät vähäpilvisen (pääasialliset pilvilajit olivat lähinnä ohuet untuva- ja harsopilvet) aurinkoisina ma-la välillä, ja etenkin päivälämpötilat nousivat päivä päivältä yhä lämpimämmiksi, jolloin maanantaina oli vielä "vain" +15 asteen vaiheilla olleita maksimilämpötiloja, mutta jo keskiviikosta alkaen alettiin mittaamaan +20 asteen paikkeilla ja sen ylikin olleita päivälämpötiloja. Yölämpötilat olivat aluksi paikoin lähellä nollaa, mutta ne alkoivat nousta vähitellen yhä enemmän plusasteille, ja viikon lopussa jo yleisesti +5 ja +10 asteen välille selkeistä ja heikkotuulisista öistä huolimatta.

Etelä- ja Keski-Suomessa kesäinen sää sitten vahvistui entisestään keskiviikon jälkeenkin, jolloin edelleen enimmäkseen vähäpilvisessä säässä maksimilämpötilat alkoivat olla yhä laajemmin ja yhä reippaammin yli +20 astetta; hellerajaa ei kuitenkaan päästy vielä rikkomaan. Sunnuntaina syntyi etelä- ja keskiosissa muista viikon päivistä poiketen sisämaassa monin paikoin runsaasti kumpupilvisyyttä ja niistä syntyi iltapäivällä ja alkuillalla hajanaisesti pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja.

Lapissa alkuviikko ma-pe välillä oli siis sen verran epävakaisempi ja runsaspilvisempi, että päivälämpötiloissa päästiin eteläosissaan vasta ajoittain reiluun +15 asteeseen ja pohjoisosissaan reiluun +10 asteeseen. Toisaalta tuulisempi ja runsaspilvisempi sää poisti yöpakkaset sieltä ja pääasiassa plusasteisia öitä oli Lapissakin jo alkuviikollakin.

Sitten la ja su aikana tuon Fennoskandian korkeapaineen uudelleen vahvistumisen myötä lounaasta pääsi kunnolla kesäistä ilmaa Lappiinkin, jolloin myös pilvisyyden vähentymisen myötä päivälämpötilat pääsivät nousemaan eteläosissaan +20 asteen paikkeille ja pohjoisoissaan +15 asteen yli.

Tänään maanantaina alkaneen viikon 20 aluksi Fennoskandian korkeapaine on alkanut siirtymään enemmän Venäjän puolelle ja etelästä (Puolasta) on alkanut nousemaan matalapaine kohti Suomea - erittäin lämmin virtaus on käynyt etelästä, ja se on huipentanut lämpöaallon etenkin Lapissa, jossa monin paikoin on mitattu Utsjokea myöten reilun +20 asteen päivälämpötiloja! Itse asiassa Suomessa oli tänään vain vähän paikkoja, missä jäätiin vajaaseen +20 asteeseen; vain meren rannikoilla ja käsivarren eli Enontekiön Lapissa.

Iltapäivällä syntyi taas monin paikoin kumpupilviä, ja niistä syntyi eniten pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja Keski-Suomessa itäpainotteisesti; poutaisinta oli lännessä ja osassa Lappia; joskin nyt illalla reilumpi kuurosadealue on liikkunut Pohjois-Lapin yli lounaasta koilliseen, ja etelässä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä on ollut liikkeellä pohjoiseen pieniä kuurosateita.

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 20: 

Korkeapaine on siis vetäytymässä parhaillaan enemmän Länsi-Venäjän ylle Fennoskandiasta, ja kaikkein lämpimin ilmamassa on keskittymässä sinne viikon alkupuolella, ja siellä siitä muhii jo paikoin ihan kunnon helleaaltoakin, ja kesäistä säätä ulottuu jopa Uralin pohjoisosiin saakka tilapäisesti viikon mittaan.

Fennoskandiassa koetaan siis nyt ti-to välillä tilapäinen viileä ja sateinen vaihe, kun parhaillaan Suomea Puolasta lähestyvä pieni ja pippurinen matalapaine siirtyy ensin Itämerta pitkin kohti Lounais-Suomea ja Selkämerta ti aikana ja siitä se sitten singahtaa nopeasti Suomen yli koilliseen ke-to aikana.

Pian sen perään työntyy Britteinsaarilta käsin voimakasta korkeapainetta, joka muotoutuu pe-su välillä laajasti Fennoskandian ja lopulta myös Länsi-Venäjän yllekin taas - tämän myötä koko Fennoskandiassa ja siis myös koko Suomessa vähäpilvisen aurinkoinen ja taas voimakkaasti kesäksi lämpenevä sää palaa.

Muualla manner-Euroopassa tapahtuu viikon mittaan seuraavaa; voimakkaiden matalapaineiden rata pysyy edelleen edellisviikon tapaan hyvin pohjoisessa Pohjois-Atlantilta ja Islannin seudulta koilliseen Jäämerelle, joten eteläisempi Eurooppa pääsee korkeapaineiden pääasialliseen vaikutuspiiriin mm. jo em. tapaan.

Päättyneen viikon puolelta tähän alkaneen viikon alkuun Länsi-Eurooppa on ollut muuta Eurooppaa viileämmän ilmamassan alueella, mutta tuon em. Britteinsaarilta kohti Fennoskandiaa ja Länsi-Venäjää vahvistuvan ja muotoutuvan uuden korkeapaineen myötä oikeastaan koko Euroopassa lämpenee vahvasti kesäiseksi sääksi, kun Länsi- ja Keski-Eurooppaan muodostuu lämmintä itävirtausta tuon korkeapaineen eteläreunalla; helteisimmät ilmamassat muodostuvat kuitenkin lähinnä vain Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolilla, kuten Ukrainassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa. Toisaalta osassa Keski-Eurooppaakin voi jo su mennessä tulla hellettä.

Välimerellä vallitsee tuon korkeapainekehityksen eteläpuolella vaihtelevan matalapaineista säätä, joka pitää siellä helteet kurissa, mutta toisaalta kesäisen lämpimät ilmamassat synnyttävät tuon matalapaineisen sään piirissä paljon kesäisen rankkasateisia ja rajujakin ukkosia; kaikkein eniten Välimerellä näitä rankkasateitakin näyttää edelleen saavan etenkin keskiosat, mutta kuuroja ja ukkosia voi esiintyä siellä laajasti muuallakin - koko kesän mitassa siellä vielä jossain vaiheessa myöhemmin odotettavissa olevien ankarien helteiden ja kuivuuden katsannossa nyt onkin hyvä, että Välimerellä saadaan monin paikoin runsaasti sateita ankarinta kesää varten...

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 20: 

Huomenna tiistaina tuo em. matalapaine siis lähestyy Lounais-Suomea ja tuo runsaan sadealueen mukanaan ehkä paikoin jopa ukkosineen, ja etelätuulet voimistuvat; iltapäivään mennessä sade levittäytyy jo noin linjaa Vaasa-Tampere-Lappeenranta myöten, jonka eteläpuolella päivälämpötila jääkin selvästi vajaaseen +20 asteeseen ja runsaimman sateen alueilla jo vain n. +15 asteeseenkin. Yölämpötila tosin on nyt ma-ti yönä korkealla eli jopa paikoin reilussa +10 asteessa keskistä Suomea myöten. Keski-Suomi itäpainotteisesti, Kainuu ja osa Lappia jää vielä tänään ma vaikuttaneen hyvin lämpimän ilman sektoriin huomennakin, jossa iltapäivällä ennen illaksi sinnekin tulevia sateita voidaan vielä mitata yli +20 asteen päivälämpötiloja. Lapissa länsi-luoteisosat ovat myös jo sateisemman ja viileämmän sään parissa iltapäivälläkin, jossa päivälämpötila voi jäädä +10 asteen vaiheille tai käsivarressa sen allekin.

Keskiviikkona tuo matalapaine on keskukseltaan aluksi Selkämeren yllä ja siitä se lähtee siirtymään Suomen ylitse koilliseen; yhtenäisempi ja runsas sadealue siirtyy ti-ke yönä keski- ja itäosien yli Lappiin ja muutoin sen jälkeenkin esiintyy runsaasti kuurosateita lähes koko maassa. Eniten kuuroja syntyy tietenkin iltapäivällä ja alkuillalla ja runsaimmat kuurot paikoin ukkosineen saadaan Pohjanmaalta Kainuuseen ja Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Samalla Pohjois-Lappi jää sen verran kylmän ilmamassan piiriin, että siellä osa sateista voi olla räntääkin (lähinnä käsivarren Lappi). Etelärannikko / eteläisimmät osat saattavat olla ajoittain poutaisia etenkin illalla. Tuulet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja suunnaltaan taas tyypillisesti matalapaineen keskuksen liikkeen mukaan. Yölämpötila on koko maassa selvästi plusasteilla sateiden ja pilvien ansiosta. Päivälämpötilat vaihtelevat etelä- ja keskiosissa siten, että länsipuoliskolla ne ovat +10 ja +14 asteen välillä ja itäpuoliskolla myös selvästi reilussa +15 asteessa. Lapissa eteläosissa päivälämpötila voi olla reilussa +10 asteessa, mutta pohjoisosissa selvästi sen alle ja etenkin Enontekiön alueella jopa vain 0 ja +5 asteen välilläkin.

Torstaina tuo matalapaine siirtyy nopeasti Keski-Suomesta koilliseen Kuolanniemimaalle ja siitä eteen päin, ja jo illalla lounaasta työntyy korkeapainetta Etelä- ja Keski-Suomeen; matalapaine kierrättää jälkipuolellaan voimakkaan luoteistuulen kera vielä annoksen viileää ilmaa koko maahan, mutta illalla tuulet jo tyyntyvät etelä- ja keskiosissa. Matalapaineen sateita tulee vielä yöllä yhtenäisesti Etelä- ja Keski-Lapissa, jossa sateen pohjoisreunalla voi olla takatalvinen räntä- ja lumisadevyöhyke. Keski-Suomessakin saadaan kuurosateita, jotka runsastuvat iltapäivällä. Etelä-Suomi sen sijaan on jo poutaisempi ja sää selkenee siellä iltaan mennessä lännestä-lounaasta käsin. Sateet kaikkoavat myös em. alueilta iltaan mennessä tai illan aikana. Yölämpötila on Lapin kylmemmän sateen alueella nollassa tai hitusen plussalla ja Pohjois-Lapissa jo poutaisemmassa säässä voi olla yöpakkasta. Muutoin yölämpötila pysyy reilusti plusasteilla eikä hallaa ole tuulten ja pilvien ansiosta. Päivälämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa +10 ja +15 asteen välillä ja Lapissa +5 ja +10 asteen välillä.

Perjantaina yöllä vähäpilvisessä säässä ja tyyntyvissä tuulissa voi olla melko kylmää; Lapissa ja Kainuussa on jopa heikon yöpakkasen vaara. Keski-Suomessa saakka ja siellä etenkin Pohjanmaalla hallanvaara on olemassa. Etelä-Suomessa hallanvaaraa voi olla lähinnä vain sisämaan alavimmilla ja arimmilla paikoilla, ja muutoin etelä- ja keskiosissa yölämpötila pysyy +1 ja +5 asteen välillä; etelässä voi olla myös reilut +5 astetta jo hyvin lämmenneiden järvien ja meren äärellä. Päivä on jo koko maassa poutainen ja vähäpilvinen, joskin kumpupilvimuodostusta voi olla iltapäivällä sisämaassa. Tuulet ovat heikkoja jo maamme vallanneen korkeapaineen alueella; Lapissa vallitsee lounaistuuli. Päivälämpötilat ovat etelä- ja keskiosissa jo +15 ja +20 asteen välillä ja Lapissa-Kainuussa +10 ja +15 asteen välillä.

Sitten la-su aikana korkeapaine vallitsee ja kierrättää länsipuoleltaan etelästä ja kaakosta erittäin lämmintä ilmaa taas koko maahan, ja vähäpilvisen aurinkoinen sää näyttää vallitsevan myös koko maassa. Yölämpötilatkin kohoavat taas selvästi ja la-su yöhön mennessä kaikkialla minimilämpötilat ovat vähintään +5 ja +10 asteen välillä ja paikoin sen ylikin. Päivälämpötilat kohoavat taas +20 asteen vaiheille, ja viimeistään su mennessä taas ihan Lappia myöten koko maassa mitataan monin paikoin yli +20 asteen maksimilämpötiloja! -- ja lämpeneminen yhä enemmän ja jopa kohti aitoa hellettä näyttäisi sitten jatkuvan pitkään myös seuraavan viikon 21 puolelle saakka...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Kasvukausi on siis edennyt etelässä viime päivinä erittäin nopeasti ja päätynyt jo tässä vaiheessa paljon etuaikaan ajankohdan tavanomaiseen kehitysvaiheeseen verrattuna. Tämän mukaan tällä hetkellä (maanantaina 15.5.) seuraavaa on ilmennyt kasvien parissa;

Koivut (Betula sp.) ovat tulleet jo suureksi osaksi puolilehteen tai vähän sen ylikin, ja monet koivut ovat jo alkaneet varistamaan loppuun kukkineita hedenorkkojaan massoittain maahan. Metsävaahteroilla (Acer platanoides) kukinta vielä osaksi jatkuu, mutta kaikissa puissaan ovat lehtensä alkaneet jo peittämään kukkiaan piiloon ja osassa puistaan lehtensä ovat jo puolikoossa. Tuomi (Prunus padus) on alkanut kukkimaan yleisesti, mutta rusokirsikka (Prunus sargentii) on kokonaan jo lopettanut kukintansa.

Hiirenkorvalle puhjenneita lehtiä on jo myöhäisillä puulajeilla, kuten tammet (Quercus sp.), lehmukset (Tilia sp.) monet haavat (Populus tremula) ja punasaarni (Fraxinus pennsylvanica). Lehtosaarni (Fraxinus excelsior) ja pieni osa myöhäisimmistä haavoista ovat vielä puhkeamatta lehteen.

Jatkossa voidaan sanoa, että tuon alkaneen viikon parin päivän lyhyen viileän jakson aiheuttaman hetkellisen kasvutaantumisen jälkeen viikonloppuna kasvu taas kiihtyy paljon, jolloin seuraavan viikon 21 alussa nuo yllä ensin mainitut puolilehtiset kasvuvaiheet saavuttavat jo melkein täysikesäistä vaihetta ja hiirenkorvavaiheista kehittyy puolestaan jo puolilehtistä vaihetta. Samalla viimeiset haavat ja lehtosaarnikin puhkeavat jo hiirenkorvavaiheeseen.

Havupuissa metsäkuusilla (Picea abies) on jo alkanut uusien vuosikasvaimiensa esilletulo eli ns. "kerkkävaihe", ja se tulee näyttäväksi jo ensi viikolla 21. Metsäkuusta vähän myöhemmin kerkkävaiheeseen tulevat viljellyt lajit, kuten serbiankuusi (Picea omorica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), mutta ensi viikolla nekin jo viimeistään.

Vuorijalavilla (Ulmus glabra) ja osaksi myös kynäjalavilla (Ulmus laevis) on ollut äärimmäisen runsas kukinta aikaisemmin keväällä, ja niinpä päättyneellä viikolla 19 kukinnan jälkeen niillä on jo puhjenneiden lehtiensä kera muodostunut erittäin runsasta hedelmätuotannon alkuvaihetta, missä vuorijalavilla latvuksissaan on ääripaljon vaaleanvihreitä raakoja hedelmiä ja kynäjalavilla ruskeahkon sävyisinä -- molemmilla latvuksensa ovat siis tällä hetkellä ja jatkossakin erittäin poikkeuksellisen näköisiä normaaliin verrattuna.

Myös haavalla (P. tremula) on monissa emipuissaan ääripaljon hedelmänorkkoja, jotka ovat nyt kasvaneet pitkiksi, paksuiksi ja vihreiksi "madoiksi" oksillaan, jolloin ne latvuksensa ovat näyttäneet poikkeuksellisen vihreiltä ennen lehtiensä puhkeamista.

Jatkossa em. tuomi jatkaa vielä runsaana kukintaansa ja tuon ti-to ajan viileän vaiheen takia kukintansa todennäköisesti pitkittyy hyvänä vielä selvästi viikon 21 puolellekin. Melko samaa toteuttavat myös mm. kaikki tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja vähän myöhäisemmässä kukinnassa olevat pilvikirsikat (Prunus pennsylvanica).

Kukkivien lajien joukkoon alkavat ensi viikonlopusta alkaen tulla jo kaikki omenapuut (Malus sp.) hedelmä- ja koristelajikkeitaan myöten ja pihasyreeneissäkin (Syringa vulgaris) alkaa jo olla kukinnan alku käsillä siinä vaiheessa!...

Luonnossa on vielä sinnitellyt varjoisimmissa ja viileimmissä metsissä valkovuokkojen (Anemone nemorosa) viimeistä kukintaa, mutta menossa on ollut kuitenkin jo selvästi valkovuokkojen kukintavaiheen korvautuminen voikukkien (Taraxacum officinale) kukintavaiheella; jälkimmäiset jatkavatkin runsasta kukintaansa tällä alkaneella viikolla ja se huipentuu ensi viikon 21 alkuun mennessä.

Puistoissa ja puutarhoissa on jo leikattu päättyneen viikon 19 puolelta saakka ensimmäistä kertaa nurmikoita, ja niiden kesäinen leikkuukausi vain kiihtyy lisää tämän alkaneen viikon sateiden ja sitten pian sitä seuraavan tuon uuden kesäisen lämpöaallon myötä.

Maaseudun peltoviljelyssä alkaa olla kaikki viljakylvöt jo tehtyinä, ja ensimmäisenä jo huhtikuun puolella kylvetyiksi tulleet pellot ovat jo itäneet oraalle. Niinpä jopa erinomainen ja etuaikainen oraalle kasvu jatkuu sitten noiden tulossa olevien sateiden ja sen perään tulevan uuden kesäisen lämpöaallon myötä -- maaperä saa siis todennäköisesti kiitettävästi uutta kosteutta eikä vielä ole näkyvissä merkittävien kuivuusongelmien muodostumista kaikessa kasviviljelyssä pelloilta puutarhoihin...

Vesistöissä on saavutettu tämän nykyisen päätökseen tulevan lämpöaallon myötä ajankohtaan nähden hyvin korkeita pintavesilämpötiloja; järvissä on jo ylitetty monin paikoin +15 asteen raja ja päädytty yleisesti vähintään +11 ja +15 asteen välille - jatkossa tuo viileämpi vaihe laskee pari-kolme astetta pintavesilämpötiloja, mutta uusi lämpötilojen nousu alkaa viikonloppuna ja sitten on jo odotettavissa todennäköisesti ensi viikolla 21 jo ensimmäisiä +20 asteen saavuttamisia!...

Merien suhteen pintavesien lämpeneminen on ollut tyypillisesti hitaampaa, mutta esim. Suomenlahdella sisälahdissa on myös jo oltu +15 asteen vaiheilla tai vähintään +10 ja +15 asteen välillä; Suomenlahden ja Selkämeren ulapilla on ollut vielä vajaan +10 asteen pintavesilämpötiloja -- ensi viikolla voidaan jo odotella sitten ulapillakin +10 asteen ylittämistä...

Koska ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kesäinen sää on jatkossakin todennäköisesti erittäin selvässä pääosassa, niin vesistöjen pintavesien lämpenemisen suhteen sen takia tässä jaan tuonne alla olevaan lähdeluetteloon uuden ajankohtaisen linkin: siinä on pääkaupunkiseudun uimavesien lämpötiloja eri kohteisiin sijoitettujen lämpöanturien avulla reaaliaikaisesti ja jatkuvasti ilmoitettuna >> "Uimaveden lämpötilat Helsingissä".

Lopuksi vielä maininta ajankohtaisista linnuista: bongasin nimittäin tänään maanantaina 15.5. ensimmäiset pääskyset (Hirundinidae) Hämeenlinnassa, joten ilmeisesti jonkin verran etuaikaisuutta niidenkin paluumuutossa on nyt, ja kesän voidaan todeta alkaneen Etelä-Suomessa senkin ansiosta.

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- "Uimaveden lämpötilat Helsingissä", jossa jatkuvasti päivittyvää reaaliaikaista tietoa järvien, jokien ja merialueiden pintavesilämpötiloista pääkaupunkiseudun kaikissa uima- ja rantapaikoissa.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 19 (8. - 14.5.2023) - Aurinkoisen poutaista ja koko maassa jatkuvasti voimistuvaa lämpöaaltoa kesää tuoden; Lapissa ajoittain vähän epävakaisempaa

Päättyneellä viikolla 18 vallitsi koko Suomessa hyvin kylmä sää, jonka huipentuma oli torstain ja perjantain aikana yöpakkasineen etelän parista miinusasteesta Lapin jopa paikoin -10 astetta kylmempiin lukemiin. Samalla tuossa vaiheessa iltapäivisin tuli lumikuuroja, mutta niistä ei jäänyt maahan hetkellisiä "valkoistuksia" lukuun ottamatta mainittavia uusia lumipeitteitä.

Tosin viikon alussa oli etenkin etelä- ja keskiosissa runsaita sateita, joista keskiosissa osa tuli lumena ja se tuotti keskiviikon aamuksi osassa Keski-Suomea parin - muutaman sentin paksuisen uuden lumipeitteen.

Päättyneen viikon lopulla Fennoskandiaan lännestä tulleen korkeapaineen myötä sää poutaantui ja alkoi jo vähän lämpenemään koko maassa, ja tämä lämpenemisen prosessi jatkuu nyt alkaneella viikolla 19 voimakkaasti ja jatkuvasti koko maassa!

Lämpenemisen aiheuttava korkeapaine vallitsee koko viikon ajan Fennoskandian, Baltian, Itä-Euroopan ja Länsi-Venäjän yllä siten, että Suomi saa jatkuvasti etelän ja lännen väliltä sekä toisinaan etelästä hyvin lämpimiä virtauksia, ja sen myötä sekä yö- että päivälämpötilat nousevat viikon loppua kohden ajankohtaan nähden erittäin korkeiksi ja etenkin etelä- ja keskiosissa kesäisiksi.

Sää on myös aurinkoisen poutaista ainakin etelä- ja keskiosissa koko ajan, mutta Lapissa on ajoittain vähän epävaikaisempaa lounaasta-lännestä tulevien sadealueiden myötä.

Tämä lämpöaallon jatkuva voimistuminen saa aikaan Lapissa ja Kainuussa loppujen lumipeitteiden erittäin nopean ja tulvaisen poissulamisen; tällä hetkellä esim. Kainuussa on edelleen monin paikoin jopa reilun puolen metrin paksuiset lumihanget ja Lapissakin laajasti 10 - 50 cm:n välillä vaihtelevat hankipaksuudet. Käsivarren Lapissa Enontekiöllä on vielä jopa yli 75 cm paksuja lumipeitteitä -- runsasta tulvimista näiden poissulaminen täten aiheuttaa, ja tulvahuiput ajoittuvat ensi viikolle 20...

Etelä- ja Keski-Suomessa puolestaan kasvukausi lähtee etenemään voimakkaasti ja nopeasti siten, että mm. koivujen (Betula sp.) erittäin runsas kukinta saavuttaa huippunsa kuluvan viikon loppuun mennessä, ja sen myötä koivuallergikoille tämä viikko tulee olemaan siitepölykauden pahin.

Erityisen lämmin sää kuitenkin jatkuu tämän viikon ylikin ja jouduttaa kasvukautta niin nopeaksi myös viikon 20 puolelle saakka, että koivujen kukinta alkaa jo tämän viikon lopusta alkaen päättymään eteläosista käsin, ja ensi viikolla se loppuminen etenee yhä pohjoisemmaksi. Samalla voidaan odotella kasvukauden alkamista jopa jo suuressa osassa Lappiakin hetimiten lumien sulamisen perään!...

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 18 tilanteita: 

Vappupäivänä maanantaina Lapissa vesi-, räntä- ja lumisateet antoivat iltaan mennessä tilaa poutaisemmalle säälle. Etelä- ja Keski-Suomessa puolestaan vappuyöksi poutaantui ja laajasti selkeni, jolloin esiintyi heikkoja yöpakkasia ja hallaa, ja päivällä kumpupilvet nousivat sisämaassa heikoiksi kuurosateiksi monin paikoin. Päivälämpötila oli etelässä +10 asteen vaiheilla sekä vähän ylikin, ja muutoin Lapin muutamasta plusasteesta +5 ja +10 asteen välille.  

Vappupäivän illalla Etelä-Suomeen saapui hyvin runsassateinen matalapaine lounaasta, ja sen sadealue levisi sitten ma-ti välisenä yönä etelä- ja keskiosiin antaen keskiosissa tuota em. uutta lunta sitten tiistain mittaan ja etenkin ti illalla niin, että keskiviikkoaamu oli siellä monin paikoin luminen.

Tiistaina tuo matalapaine kaikkosi melko nopeasti koilliseen ja sää alkoi poutaantumaan etelä- ja keskiosissa lounaasta alkaen, mutta vielä illalla satoi räntää ja lunta keskiosien itäpuoliskolla. Sateiden takia lämpötila pysytteli lähes samana sekä yöllä että päivällä etelä- ja keskiosissa siten, että etelässä oli +5 ja +10 asteen välisiä lukemia (kaakossa päivällä hetken yli +10 astetta) ja keskiosissa 0 ja +5 asteen välisiä lukemia. Illalla kylmeni myös etelässä alle +5 asteen. Lapissa oli yöllä pakkasta ja päivällä 0 ja +5 asteen välisiä päivälämpötiloja.

Keskiviikkona Lappi sai jo Jäämereltä ensimmäisen annoksen erittäin kylmää ilmaa, joten siellä päivälämpötilakin jäi lumikuuroisessa säässä paikoin hitusen pakkaselle. Sen sijaan etelä- ja keskiosissa pohjoisvirtaus ei ollut vielä kylmimmillään; etelässä tuli iltapäivällä vesikuuroja päivälämpötilan oltua +5 ja +10 asteen välillä ja keskiosissa oli poutaisemman sään alue +5 asteen tienoilla olleissa päivälämpötiloissa.

Sitten tosiaan to-pe aikana pohjoisvirtaus vallitsi koko Suomessa kylmimmillään, jolloin öisin oli vähä- tai vaihtelevapilvisen poutaista minimilämpötilojen vaihdeltua etelän parista pakkasasteesta keskiosien -5 asteen vaiheilta Lapin paikoin -10 astetta kylmempiin yölämpötiloihin. Molempina päivinä esiintyi lumi- ja lumiraekuuroja, jotka olivat tiheimmillään ja runsaimmillaan torstaina. Päivälämpötila jäi torstaina etelässäkin +5 asteen vaiheille, keskiosissa +1 ja +4 asteen välille ja Lapissa se oli nollan vaiheilla; perjantaina oli koko maassa asteen-pari korkeammat päivälämpötilat.

La-su aikana oli sitten vuorossa lännestä tulleen korkeapaineen myötä poutaantuvan ja vähän lämpenevän sään vuoro; la iltapäivällä lähes koko maassa syntyi vielä iltapäivällä runsaasti kumpupilvisyyttä, joka lauttaantui ja esti päivälämpötilojen nousua niin, että lähinnä vain poutaisimmassa länsiosissa päästiin +5 ja +10 asteen välille. Sunnuntaina aurinkoinen ja vähäpilvinen sää oli vallitsevampaa, joten päivälämpötila nousi lännessä-etelässä jo yli +10 asteen ja muualla +5 ja +10 asteen välille. Öisin oli vielä koko maassa heikkoa pakkasta; eniten Kainuussa ja Lapissa.

Tänään maanantaina korkeapaine on asettunut vähän enemmän Fennoskandiasta Suomen eteläpuolelle niin, että maassamme ovat vallinneet etelän ja lännen väliset tuulet. Sää on ollut muutoin vähäpilvisen ja selkeänkin aurinkoista, mutta Lapissa on ollut runsaspilvisempää ja heikkoja vesisateita paikoin pohjoisosissaan. Yölämpötila jäi etelässä ja runsaamman pilvisyyden ansiosta osassa Lappiakin jo osittain plussan puolelle, mutta muutoin oli vielä paikoin heikkoja yöpakkasia. Päivälämpötila oli etelä- ja keskiosissa sisämaassa +15 asteen paikkeilla tai vähän sen yli ja meren äärellä +10 ja +14 asteen välillä. Lapissa päivälämpötila oli eteläosissaan +10 ja +15 asteen välillä ja pohjoisosissaan +5 ja +10 asteen välillä.

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 19: 

Tiistaista torstaihin olevassa vaiheessa korkeapaine on keskukseltaan sillä tavalla Itä-Euroopan ja Baltian yllä, että sen länsipuolitse syöttyy Fennoskandiaan etelästä ja lounaasta yhä lämpimämpää ilmaa. Samalla Pohjois-Atlantilta muotoutuu ja siirtyy matalapainetta Britteinsaarten ja Länsi-Euroopan yli runsaine sateineen keskiselle Välimerelle, missä taas muodostuu rankkasateisia ukkosia.

Länsi-Venäjällä ja Ukrainassa on enimmäkseen poutaista ja paikoin kuurosateita, sekä Uralia lukuun ottamatta varsin lämmintä tai tavanomaisen leutoa. Espanjan ja Portugalin hellesää jatkuu edeltänyttä viikkoa miedompana.

Perjantain ja lauantain aikana tilapäistä korkeapaineen selännettä ja lämpimämpää alkukesäistä säätä muodostuu Britteinsaarilta Fennoskandiaan, johon yhdistyy tuo Itä-Euroopan ja Baltian korkeapaine siten, että korkeapainetta muodostuu taas enemmän Fennoskandiankin ylle. Samalla matalapainetta jää pyörimään keskiselle Välimerelle, jolloin sen kuurosateinen vaikutus koillistuulina viilentää Espanjan ja Portugalin helteet pois.

Hyvin lämmin sää alkaa kattamaan yhä voimakkaammin Itä-Eurooppaa ja Fennoskandiaa sekä osaa Länsi-Venäjästä, ja tässä vaiheessa Lappikin alkaa yhä enemmän lämpenemään.

Sunnuntaina saattaa olla tulossa tai alkamassa sellainen muutos, jossa tuo keskisen Välimeren matalapaine alkaisi nousemaan pohjoiseen kohti Saksaa ja Puolaa, ja sillä saattaa olla sitten vaikutusta seuraavan viikon alun säähän Suomessakin - palaan päivityksessä tarkentamaan sitä myöhemmin viikon lopulla...

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 19: 

Tämän viikon osalta sää onkin sen verran samanlaista jatkuvasti koko loppuviikon ajan, että taidankin tehdä poikkeuksellisesti sään kuvailun koko maan osalta sopivan tiivistetyssä nipussa seuraavasti;

Etelä- ja Keski-Suomessa on tosiaan koko ti-su välinen jakso koko ajan vähäpilvisen ja ajoittain kokonaankin selkeän poutaista, missä päivä päivältä sekä yö- että päivälämpötilat nousevat; aluksi ti-to aikana yölämpötilat ovat enimmäkseen vähän +5 asteen molemmin puolin (aluksi ma-ti välisenä yönä on vielä hallanvaaraa) ja päivälämpötilat +15 ja +19 asteen välillä; meren äärellä voi olla aluksi viileämpää. Sitten pe-su aikana yölämpötilat asettuvat yleisesti vähintään +5 ja +10 asteen välille ja paikoin voi olla lopulta jopa +10 astetta korkeampia minimilämpötiloja. Samalla päivälämpötilat alkavat asettua sisämaassa yhä enemmän +20 asteen paikkeille, ja +20 asteen ylityksetkin alkavat runsastua.

Lapissa puolestaan on vähän vaihtelevampaa säätä, jossa etelän ja lännen välisessä virtauksessa on ajoittain runsaspilvisempää ja heikkoja vesisateita voi tulla; sateiden riski on suurinta keskiviikkona ja perjantaina. Muutoin Lapissakin on myös aurinkoisia poutajaksoja. Yölämpötilat ovat Lapissa aluksi nollan vaiheilla, mutta viikon loppua kohden sielläkin minimilämpötilat nousevat yhä enemmän plusasteille. Päivälämpötilat vaihtelevat ti-pe jaksolla noiden runsaspilvisempien ja sateiden riskin mukaan eteläosissaan +10 asteen vaiheilta +15 asteen vaiheille ja pohjoisosissan +5 ja +10 asteen väliltä +10 ja +15 asteen välille. La-su aikana lämpöaallon pitäisi työntyä kunnolla Lappiinkin niin, että päivälämpötiloissa eteläosissaan voidaan tavoitella +20 astetta ja pohjoisosissa +15 asteen ylityksiä...

Viikonlopun säätietoja Suomeen voin myös tarvittaessa vielä päivittää lisää myöhemmin viikolla...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Kasvukausi koki siis etelässä lähes paikoilleen pysähtyneen tilanteen viime viikon 18 erittäin kylmässä säässä, joten sen takia huhtikuussa etuaikaisesti alkanut kasvukausi koki taantumisen, ja siksi tällä hetkellä vain ajankohdan tavanomainen kehitysvaihe on vallinnut.

Tämä kehittyvä lämpöaalto tällä viikolla 19 saa kuitenkin kasvukauden kehittymään taas sen verran nopeasti, että viikon 20 alkuun mennessä selvää etuaikaisuutta ko. ajankohdan kasvun kehittymiseen on silloin taas muodostunut.

Katsotaan ensin juuri koivujen (Betula sp.) kohdalla näitä asioita, kun kerran nämä puut muutenkin ovat nyt erityisen ajankohtaisia aiheuttamansa poikkeuksellisen pahan siitepölytilanteen takia.

Tuo viime viikon kylmyys itse asiassa aiheutti koivujen hiirenkorvalla olleisiin lehtiinsä hieman värimuutosta, koska varokeinona ainakin osa koivuista veti lehdistään hieman lehtivihreää pois; siksi lehdissään vaaleanvihreä väri hieman muuttui ruskehtavaan suuntaan, jolloin latvuksensa ovat näyttäneet viime päivinä ruskehtavankellertäviltä. Sitä on myös korostanut se, kun ruskehtavankellertäviä hedenorkkoja on tosiaan erittäin runsaasti oksillaan.

Tämä lämpöaallon voimistuminen palauttaa normaalin vaaleanvihreän sävyn lehtiinsä tämän viikon mittaan, ja samalla lehtensä alkavat kasvaa hiirenkorvakoosta puolikokoon viikon loppuun mennessä. Samalla tosiaan kukintansa huippu saavuttuu ja pian se alkaa loppumaan hedenorkkojensa massavarisemiseen - sitä ennen tällä viikolla voi siis olla odotettavissa ehkä jopa ennätysrunsaitakin koivun siitepölypitoisuuksia ilmassa hetkittäin.

Muilla lehtipuilla ja -pensailla on seuraavanlaisia kehitysvaiheita; tuomi (Prunus padus) on siis jo isolla hiirenkorvalla ja lehtensä kasvavat nopeasti jo yli puolikoon tällä viikolla, ja voi olla viikon lopussa lämpimillä kasvupaikoilla jo alkamassa sen kukintakin - varsinaisesti erittäin lämpimän sään jatkuessa tuomen kukinnan yleinen vaihe on sitten viikolla 20, ja samaan aikaan sen kanssa kukkii mm. terttuselja (Sambucus racemosa)...

Rusokirsikka (Prunus sargentii) on nyt myös erittäin ajankohtainen, kun sen kukinta on tässä alkuviikolla parhaimmillaan! - viime viikon kylmistä säistä huolimatta se väänsi kukkansa vähitellen yleisesti täysin auki, kun sentään jo Vapuksi osa niistä puista oli jo vähän aloittanut kukintaansa. Eikä tosiaan yöpakkaset haitanneet tätä kukintaa ollenkaan. Hyvin lämmin sää jouduttaa jatkossa tämän puun kukintaa kuitenkin jo niin, että viikon lopulla alkaa sen päättyminen nopeasti runsaisiin terälehtivarisemisiin ja punaruskehtavan vihreät puolikokoiset lehtensä tulevat pääosaan.

Metsävaahteran (Acer platanoides) kukinta on tällä viikolla huippuvaiheessaan, joka onkin mielenkiintoinen runsaudeltaan; viime vuonnahan tällä puulla oli ennätysrunsasta kukintaa ja hedelmätuotantoa. Sen takia osa puistaan ei ole tällä kerralla jaksanut tehdä toista vuotta peräkkäin runsasta kukintaa, ja siksi joissakin puissaan onkin jopa poikkeuksellisen vähän kukkia. Suurin osa puistaan tuottaa kuitenkin parhaillaan ihan näyttävää keltaista kukintaansa, joka viikon lopussa alkaa jo taantumaan kasvavien lehtiensä alle piiloon.

Puistoissa ja puutarhoissa muita näyttäviä kukkijoita tällä viikolla ovat mm.: komeaonnenpensas (Forsythia X intermedia) sekä yhä monet narsissit (Narcissus sp.) ja niiden mukaan tulevat myös viimeiset tulppaanit (Tulipa sp.) - näistä narsissien kukinta alkaa hiipumaan jo viikonlopulta alkaen.

Luonnossa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinta pitkittyy edelleen, mutta niilläkin hiipuminen kohti loppuaan alkaa tämän viikon lopusta alkaen. Alkanutta kukintaa sen sijaan on jo ollut paikoin lämpimillä kasvupaikoilla voikukalla (Taraxacum officinale), ja tämän alkaneen viikon mittaan sen kukinta yleistyy ja runsastuu kaikkialla etelässä.

Puistojen ja puutarhojen nurmikot saavuttavat tällä alkaneella viikolla ensimmäiset leikkuukertansa kasvussaan, ja tästä eteen päin nurmikoiden kasvu onkin melko runsasta ja kiivasta erittäin lämpimän sään jatkuessa.

Maaseudun peltoviljelyssä kylvöjen kiireisimmät vaiheet ovat käsillä ja etenevät jo lähes loppuun tämän viikon loppuun mennessä. Jo huhtikuun puolella kylvetyillä pelloilla alkaa viljojen oraalle itäminen tämän viikon aikana.

Maaperä on edelleen melko kostea sekä sulamisvesien että huhti-toukokuun vaihteen tienoon melko runsaiden vesisateiden ansioista, joten tämän viikon lämmin ja aurinkoinen poutasää ei vielä saa aikaan merkittävää kuivuutta; paahdepaikoilla ja ohutmultaisilla kohdilla voi ehkä lievää kuivuutta ilmetä.

Vesistöissä järvien vedenpintojen nousu alkaa tasaantumaan ja loppumaan, ja tietenkin pintavesilämpötilat alkavat nousta tavanomaisia ajankohdan lukemia korkeammalle; järvissä pintavesilämpötilat ovat pysyneet vielä +5 ja +10 asteen välillä, mutta tämä lämpöaalto lämmittää vedet pian vähintään +11 ja +15 asteen välille, ja paikoin pienissä ja matalarantaisissa järvissä alkavat tulla myös +15 asteen ylitykset viikon lopussa - uintikausi näyttäisi siis alkavan paljon etuajassa...

Eteläisten merivesien pintavesilämpötilat nousevat myös selvästi, ja eniten tietenkin sisälahdissa ja aivan rantaviivan tuntumassa, missä myös päästään ainakin +10 ja +15 asteen välille lämpötiloissa. Ulapilla lämpeneminen on hitaampaa, joten tämän hetken vielä vähän vajaasta +5 asteesta ulapilla voidaan päästä vasta +5 ja +10 asteen välille tällä viikolla. 

Perämerellä on tapahtunut jäistä vapautumista jo ulapallaan aika hyvin, mutta rannikolla pohjoisosissaan on yhä jopa n. puolen metrin vahvuista kiintojäätä; lämmin sää aloittaa tällä viikolla siellä jäiden nopean haurastumisen ja sulattamisen, mutta jäätä jää vielä sulettavaksi ensi viikon 20 puolellekin saakka.

Etelä-Suomessa voidaan ehkä odotella tämän viikon lopussa ensimmäisten pääskysten (Hirundinidae) saapumista paluumuutossaan, ja erittäin lämpimän sään jatkuessa (näyttää siltä, että tämän viikon jälkeenkin lämpöaalto jatkuu...) viimeistään ensi viikolla 20 pääskysten päämuutto takaisin Suomeen tapahtuu...

Päivitys 12.5.2023 klo. 23:50:

Sään lämpeneminen on edennyt lähes ennustettuun tapaan, joskin päivälämpötilat ovat olleet paikoin jopa hitusen ennustettuja lämpimämpiä, kuten eilen ja tänään perjantaina, kun +20 astetta on ylitetty laajasti ja reilusti Etelä- ja Keski-Suomessa.

Jatkossa lämpöaalto siis vielä voimistuu tänä viikonloppuna koko maassa, jolloin Lappikin pääsee jopa ihan kesäisiin lämpötilohin; +20 astetta voi tosiaan ylittyä ainakin Lapin eteläosissa saakka, ja etelässä puolestaan voidaan jo jännittää sitäkin, että päästäänkö hellerajan eli +25 asteen lähellekin!...

Uusien ennustemallien mukaan tuossa aikaisemmassa yllä olevassa arviossani esille tuotu skenaario keskisen Välimeren matalapaineen tulosta pohjoisemmaksi vaikuttamaan Suomenkin säähän näyttää edelleen hyvin todennäköseltä ensi viikon 20 säitä tarkasteltaessa.

Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että ensi viikon maanantaina vallitsee vielä koko Suomessa tuo erittäin lämmin ja pääosin poutainen sää, joskin kuurosateiden esiintyvyys saattaa olla iltapäivällä vähän nousussa ainakin sisämaassa paikoin.

Sitten ti-ke aikana tuo etelästä nouseva matalapaine muodostaisi kapeaa etelä-pohjoissuuntaista vyöhykettä Skandinaviaan, jossa viilenee selvästi, ja aikaisemmin paremmin Fennoskandiankin yllä vaikuttanut ja ko. lämpöaallon tuonut korkeapaine on silloin sijoittuneena Länsi-Venäjän ylle.

Tämä yhtäältä lisäisi jo sateiden ja ilmeisesti hyvin lämpimästä säästä johtuen myös ukkosten riskiä etenkin maamme länsiosissa ja Lapissa, mutta toisaalta kaakkoisosat ja itäisempi puolisko näyttäisivät saavan tuon matalapainevyöhykkeen itäreunalla etelästä jopa entistäkin lämpimämpää ilmaa!

Silloin olisikin tulossa ihan kunnon helleilmamassaa Suomeen Välimereltä saakka, joka on myös kosteaa -- näin ollen on mahdollista, että hellerajat paukkuvat etelässä-kaakossa ehkä kunnollakin ensi viikolla ti-ke aikana ja samalla yölämpötilatkin nousisivat äärimmäisen korkeiksi ajankohtaan nähden eli jopa +15 asteen paikkeille!...

Tämän mahdollisen hellemaistiaisen jälkeen tuosta maamme länsireunalle venyvästä matalapainevyöhykkeestä näyttäisi muodostuvan ke-to aikana Suomen koilliseen ylittävä oma matalapaineen osakeskus, joka tuonee silloin monin paikoin sekä runsaita sateita, ukkosia että viileämpää ilmaa koko maahan, ja eniten viilenisi Lappi -- joka tapauksessa luonnon myös kaipaamia sateita olisi hyvällä tavalla tulossa...

Pian tuon matalapaine-episodin jälkeen korkeapaine näyttäisi kuitenkin organisoituvan uudelleen lounaasta käsin Fennoskandian ylle, ja sen myötä uusi lämpö- tai jopa helleaalto saattaisi taas käynnistyä jopa koko maassa, joten edelleen on merkkejä jopa erityisen lämpimälle tai jopa (ennätys)kuumalle toukokuun loppupuoliskolle...

Tuossa siis jo varsin hyvää arviota ensi viikostakin, mutta palataan noihin ensi viikon skenaarioihin paremmin sitten seuraavassa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa joko ensi su tai ma aikana!...

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.

Juhannuksen 2019 kasvukauden vaiheita: valokuviani mm. parhaillaan kukkivista kasveista

Pitkästä aikaa päätin ilahduttaa teitä ottamieni valokuvien kera tässä julkaisussa, missä koostan valokuvausprojektieni parista seulottujen muutamien kuvien kera havainnollistuksen tämän Juhannuksen tienoon luonnon ja kasvukauden vaiheista.

Tässä välissä tämä saakin olla kauneudellaan myös positiivisesti tasapainottava julkaisu, sillä valitettavasti kirjoitusjonossa yhteiskunnallispoliittiselta kannalta katsottuna esille otettavat asiat ovat jatkossa taas ja edelleen hyvinkin karuja ja masentavia - Niitä on kuitenkin alettava ruotimaan Juhannuksen jälkeen täällä blogissakin....

Valokuvavalikoimassa alla on 7 kpl. eilen torstaina 20.6. Hämeenlinnassa otettuja kuvia, yksi kuva on edellispäivältä Espoosta ja ylimpänä on tänään juhannusaattona otettu kuva Hämeenlinnasta - kaikissa niissä kahta ylintä lukuun ottamatta havainnollistan parhaillaan kukkivien kasvien kera sitä, miten etuajassa kasvukauden eteneminen on tällä hetkellä Etelä-Suomessa. Näyttää siltä, että ainakin n. kaksi viikkoa etuaikaa kasvutapahtumissa on menossa ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna.


 Juhannuksen luontotilanteita vuonna 2019 >>

Juhannusaaton suomenlippu liehumassa länsilounaisessa tuulessa Hämeenlinnan keskustassa - ko. päivänä tälle paikalle ei päässyt syntymään ukkoskuuroja, vaan pilvet ovat muuttuneet kauniin ilman kumpupilviksi tässä kuvanottamisen vaiheessa klo. 17:35.

Räystäspääskyjen (Delichon urbicum) parveilua Hämeenlinnassa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Hämeenlinnan keskustassa kerrostalojen katoilla pesii näiden pääskyjen lisäksi myös lokkeja (Laridae) ja kalatiiroja (Sterna hirundo). Myös naakkojen (Corvus monedula) välillä hyvinkin runsaat parvet ovat ajoittain tuttu näky tällä alueella.

Hellepäivän näkymä Vanajaveden rannalta Hämeen linnalle kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Järvivesien uimakelpoisuus on tänä Juhannuksena erinomainen paikallisia sinileviä lukuun ottamatta, koska pintavesilämpötilat ovat kohonneet monin paikoin yli +20 asteen. Etualalla ulpukka (Nuphar lutea) on jo aloittanut kukinnan, mikä kertoo kasvukauden etuaikaisuudesta.

Sairionrannalla Hämeenlinnassa niittykasvien runsasta kukintaa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Tämä rantaniittyalue on kuuluisa runsaista luonnonkukistaan, ja tässä sitä havainnollistavat sininen kyläneidonkieli (Echium vulgare) ja seassaan kermanvalkea paimenmatara (Galium album); tyypillisesti nämäkin ovat normaalisti enemmän heinäkuun kukkijoita kuin kesäkuun.

Heinävaltaista niittyä Espoon Leppäsillassa kuvattuna keskiviikkona 19.6.2019 - Heinäkuun heinäkukkijoista tässä nähtävä nurmilauha (Deschampsia cespitosa) on jo aloittanut röyhylle tulonsa myös etuajassa.

Koristeistutuksia Hämeenlinnan keskustassa Kaivokadun varrella kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Koristekasveista kuvan lähes keskellä nähtävä seppelvarpu (Stephanandra incisa) on jo ehtinyt täyteen kukintaan. Etualalla nähtävän kääpiövuorimännyn (Pinus mugo "Pumilio") uudet versot ovat jo myös etuaikaisesti hyvin pitkälle kehittyneitä.

Perennaryhmän kukintaa Hämeenlinnan Kaurialan Liikennepuistossa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Kukkimassa tässä kuvassa nähdään etualalta taaksepäin katsottuna mm. rönsyakankaali (Ajuga reptans), verikurjenpolvi (Geranium sanguineum), jalopähkämö (Stachys macrantha), ja oikealla taaimmaisena päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). Kuvan keskeltä vähän vasemmalle valaisinpylvään vieressä kukinnan alussa on jo likusterisyreeni (Syringa reticulata), joka on kaikista syreeneistä myöhäisin kukkija ja yleensä kukassa vasta pitkällä heinäkuussa.

Pensasryhmän kukkiva katseenvangitsija Hämeenlinnan keskustan Terveyskeskuksen ja Vanajaveden välisellä viherkaistaleella hopeasalavien katveessa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Keskellä kuvaa kukkii jasmikkeista varhaisten piiriin kuuluva loistojasmike (Philadelphus lewisii "Tähtisilmä"), joka sekin on yleensä vasta heinäkuun puolella täydessä kukassa. Myöhäisemmät jasmikelajit (kuten hovijasmike) eivät ole vielä kukassa.

Perennakukintaa Hämeenlinnan keskustan Terveyskeskuksen ja Vanajaveden välisellä viherkaistaleella kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Tämä isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus) on kuvassa osittain jo ylikukkinutkin. Sen vieressä olevat kuunliljat (Hosta sp.) sen sijaan eivät vielä kuki.


Tämän tapaisissa luonnon merkeissä Juhannusta vietetään tällä kertaa, ja sään kannalta nyt on aaton suhteen vuorossa vuosikausiin lämpimin Juhannus: Etelä- ja Keski-Suomessa on ollut reilustikin yli +25 asteen päivälämpötiloja, mutta sää on viilenemässä lännestä alkaen huomiseksi Juhannuspäiväksi niin, että ainakin helteet ovat silloin ohi. 

Tätä päivää ovat sävyttäneetkin paikoin myös ukkoskuurot (sadetutka), mutta niitä on syntynyt lähinnä Keski-Suomeen kapeana jonona, ja etelärannikon tuntumassa, lännessä ja lounaassa on ollut jopa täysin poutaa.

Eilisestä ja tämän päiväisestä helteestä olen ajatellut tekeväni heti Juhannuksen jälkeen jo osan 3 tämän kesän kuumimman päivän seurantaan - sitä odotellessa toivotan nyt teille kaikille Hyvää ja Rentoa Juhannusta!

Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 1 (Päivitetty!: mm. ennustetta viikon 23 helteestä)

Tarkastellaan vaihteeksi sää- ja luonto-olosuhteita Etelä-Suomen osalta tässä toukokuussa tapahtuneiden vaiheiden katsannossa - keskeinen tarkasteluasia on tämän alkaneen kesäkauden 2019 ensimmäinen hellejakso, joka sattui kuun 18. ja 22. päivien välisenä aikana; tästä teen siis nyt jälkikäteen aikaisemmilta kesäkausilta tuttua hellepäivien ja kuumimman sään seurantaa Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille. 

Mukaan tähän kirjoitukseen laitan myös kasvukauden etenemisen vaiheista tietoa yms. luontohavaintoja, mitä olen aina ennenkin tehnyt tämänlaisissa yhteyksissä.

Ensin hieman kertausta toukokuun tähän astisista säätilanteista ennen tuota hellejaksoa: Vappupäivähän oli vielä melko lämmin edeltäneen huhtikuun poikkeuksellisen lämpöaallon jäljiltä, mutta heti sen jälkeen tapahtui erittäin dramaattinen kylmeneminen jopa takatalvisiin olosuhteisiin!

Sen aiheutti Etelä-Suomen päällä 2.5. nopeasti voimistunut matalapaine, joka 3.5. voimakkaana Suomen itäreunalle siirryttyään päästi länsireunallaan suoraan Jäämereltä purkautumaan erittäin kovan pohjoistuulen kera talvisen kylmää ilmaa koko Fennoskandiaan: itse asiassa osassa Keski-Suomea 3.5. päivälämpötilat jäivät jopa hitusen pakkaselle, mikä oli ennätyskylmää! 

Etelä-Suomessakin päivälämpötilat olivat silloin vain hitusen plussalla ja 2. ja 3. välisenä yönä ja aamuna lumisateita nähtiin koko Suomessa ja jopa osassa etelän sisämaata maahankin tuli hetkeksi lumipeitettä. Keski-Suomen puolella nähtiin jopa paikoin 20 - 30 cm:n vahvuinen uusi lumipeite 3.5.!

Seuraavana 3. ja 4. päivien välisenä yönä sitten jo jännitettiin tietenkin yöpakkasten ankaruutta, koska kaikkialla Etelä-Suomessa tuo em. huhtikuun lämpöaalto oli saanut kasvukauden alkamaan ja etenemään ko. ajankohtaan nähden hyvin etuaikaisena! - suureksi onneksi pilvisyys pysyi edelleen runsaana ja tuulet sen verran voimissaan, että minimilämpötilat laskivat silloin melko siedettävästi lähinnä "vain" parisen astetta pakkaselle. Sitten jo 4. päivästä lähtien alkoikin jo toipuminen takatalvesta lämpenevään suuntaan, joskin vielä parina seuraavanakin yönä suunnilleen samanmoista yöpakkasta esiintyi yleisesti etelärannikkoakin myöten.

Vähitellen lämpenevää säätä oli sitten länsipainotteisen matalapainetoiminnan kera n. 7. päivän tienoille saakka, eli sateita saatiin ajoittain lähes joka päivä ja viimeistään 5. päivän jälkeen ne olivat kaikki vettä aikaisempien päivien räntä- ja lumiraesateiden sijaan. 

Sitten alkoi lämpenemään kunnolla 7. päivän jälkeen, kun Venäjälle muodostui kesäisen lämmintä korkeapainetta ja edelleen jatkuneen länsipainotteisen matalapainetoiminnan kera etelästä alkoi pääsemään epävakaisten säiden mukana perille yhä lämpimämpää ilmaa; yöpakkaset ja hallat kaikkosivat ja päivälämpötiloissa päästiin 9. päivästä alkaen poutahetkillä jo yli +15 asteen - näin kasvukauden eteneminen palasi selvästi.

Erittäin kesäinen ja helteeksikin äitynyt ilmamassa jäi kuitenkin vielä täpärästi Venäjän puolelle, mutta kuun 11. päivänä kaakosta kohti Etelä-Suomea nousseen matalapaineen kierrättämänä itärajalle pääsi hetkeksi tuota helleilmaa, jolloin Ilomantsin seudulla päästiin +25 asteen paikkeille. Muualle Etelä-Suomeen sen päivän iltana ja seuranneena yönä tuli runsaita sateita. Samassa yhteydessä tuolla itäisimmissä osissa koettiin kesäkauden ensimmäinen runsaiden ja rajujenkin ukkosten hetki.

Lämpöaalto jäi sitten vielä kauemmaksi Venäjälle kuun 12. - 15. päivien välisenä aikana, kun tuo kaakosta tullut ja pohjoiseen siirtynyt matalapaine kierrätti ensin länsipuoleltaan uudestaan viileämpää ilmaa alueelle ja kun sitten Suomen länsipuolelle jämähti korkeapaine ylläpitämään viileää lännen ja pohjoisen välistä virtausta - sää pysyi kuitenkin varsin poutaisena, kuivana ja ajoittain aurinkoisena tuon matalapaineen jälkeen, mutta tässä yhteydessä hallat ja paikoin lievät yöpakkaset palasivat ja aluksi päivälämpötiloissa jäätiin auringonpaisteessakin +10 ja +15 asteen välille.

Tuo mainittu kesän 2019 ensimmäinen helleaalto alkoi sitten muodostumaan 15. päivästä alkaen seuraavalla tavalla: em. länsipuolinen korkeapaine alkoi ulottamaan Etelä- ja Keski-Suomen ylitse kaakkoon heikkotuulista selännettä, jonka alueella vähäpilvisessä säässä ilmamassa lämpeni päivittäin yhä enemmän, kunnes jo kuun 17. päivänä päästiin ensimmäisen kerran sitten huhtikuun sisämaassa yli +20 asteen päivälämpötiloihin. Yöt pysyivät vielä kuitenkin varsin koleina ja sisämaan alavilla mailla oli vielä hallanvaaraakin.

Sitten 18. päivästä alkaen hellelukemia alettiin mittaamaan ja yötkin alkoivat selvästi lämpenemään, kun korkeapaineen selänne siirtyi sen verran Suomen itäpuolelle, että säätä alkoi lämmittämään myös Itä-Euroopan / Venäjän hellealueelta lisälämpöä tuoneet kosteammat kaakkois-etelätuulet - tämä asetelma pysyi melko muuttumattomana 21. päivään saakka, mutta helteisin ilmamassa jäi koko ajan ulottumaan varsin kapeana kiilana kaakosta Suomeen. Siksi kaikkein kuumimmat lämpötilat keskittyivät selvästi tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin. 

Toisaalta Suomen etelä-lounaispuolella ollut laaja matalapaine kierrätti myös kosteutta ja ajoittain pilviä etelästä, mikä lämmitti yöt myös erittäin lämpimiksi yleisesti: kuun 19. - 22. välisenä aikana öiden minimilämpötilat jäivät paikoin jopa +15 asteen tienoillekin!

Kosteampi sää tarkoitti myös sitä, että tuolla em. helteisimmällä alueella etelässä ja lännessä koettiin myös kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoskuurot sisämaapainotteisesti iltapäivisin kuun 21. ja 22. päivinä.

Helleaallon päättyminen tapahtui sitten 22. päivästä alkaen siten, että tuo Suomen itäpuolinen korkeapaineen selänne antoi periksi, ja samalla Jäämereltä työntyi Lappiin koleaa korkeapaineen selännettä. Samalla etelästä tarkastelualueelle ulottuneen matalapaineen pohjoisreunoitse alkoi itä-koillistuulella leviämään etelämmäksi viileämpää ilmaa, joka valtasi tarkastelualueen 22. ja 23. päivien välisenä yönä.

Katsotaanpa sitten tuttujen maksimilämpötilalistausten kera tämän helleaallon luonnetta tilanneselostuksineen vuorokausittain 18. - 22.5. - Mainittakoon tässä, että alla olevissa listauksissa jäi viimeistä vuorokautta lukuun ottamatta aina harmillisesti puuttumaan Kotka Rankin lämpötilat, koska jostain syystä se sääasema oli epäkunnossa sen ajan (mainintana ko. kohdilla "- Ei lukemaa -"). 

Lisäksi tässä on viime kesän uudistuksesta tuttu selitys lukemamerkinnöistä: Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot merkitsen punaisella. Sitten +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella. Lopulta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan puolestaan paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista, ja lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. >>


Lauantain 18.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +25 astetta, Salo +24 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +22 astetta, Lappeenranta; Lepola +22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +21 astetta ja Ilomantsi +21 astetta.

Korkeapaineen selänne vallitsi edellispäivän tapaan heikkotuulisena Etelä- ja Keski-Suomen päällä luode-kaakkosuuntaisesti ja alkoi vähitellen sijoittumaan idemmäksi. Sää pysyi laajasti selkeänä ja vain vähäisiä untuvapilvilauttoja esiintyi sekä iltapäivällä sisämaassa pieniä kumpupilviä. Korkeapaineen selänteen asema mahdollisti sen, että lämpimin ilmamassa alkoi kehittymään tarkastelualueen lounais-länsiosiin, jossa mitattiin +25 asteen paikkeille kohonneita maksimilämpötiloja vuoden ensimmäistä kertaa. 

Heikkotuulisissa oloissa havaittiin myös selvästi tyypillinen ajankohdan suurten vesistöjen viilentävä vaikutus maksimilämpötiloihin, kuten esim. etelärannikolla ja suurimpien järvien äärellä. Järvissä tosin pintavesilämpötilat olivat jo saavuttamassa +15 astetta monin paikoin.

Sunnuntain 19.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +27 astetta, Salo +26 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +20 astetta ja Ilomantsi +19 astetta.

Korkeapaineen selänne asettui selvemmin Suomen itäreunalle pohjois-eteläsuunnassa, jolloin eteläkaakosta alkoi virtaamaan entistä helteisempää ilmamassaa tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin kiilana, ja hellelukemat yleistyivätkin ja voimistuivat etenkin sillä alueella. Itäkolkkaan (Joensuu-Ilomantsi) sen sijaan jäi muuta aluetta selvästi viileämpää ilmaa tuon korkeapaineen selänteen pakottamana, kun sille alueelle kiertyi Jäämereltä Kuolanniemimaan itäpuolitse ilmaa. 

Sää pysyi enimmäkseen vähäpilvisenä, mutta Ruotsissa pohjoiseen liikkuneen sadealueen myötä länsiosiin levittäytyi vähitellen runsaammin ylä- ja keskipilvilauttaa; eniten niin tapahtui Ahvenanmaalla jopa sadekuurojen kera, minkä takia siellä päivälämpötila jäi edellispäivää alemmaksi.

Maanantain 20.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +26 astetta, Salo +27 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +21 astetta, Savonlinna +17 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +16 astetta.

Korkeapaineen selänne pysyi sijoillaan etelä-pohjoissuuntaisesti Suomen itäreunalla, jolloin eteläkaakosta jatkui kiilamaisesti helleilman virtaaminen etenkin tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin. Ilmamassa myös alkoi muuttua kosteammaksi ja samalla ylä- ja keskipilvilauttoja esiintyi edellispäivää yleisemmin ja laajemmin, mutta aurinkoa pääsi niiden läpi myös kuultamaan. 

Keski-Suomen puolelle kehittyi paikoin kuurosateita, mikä viilensi siellä paikoin lämpötiloja edellispäivään nähden, kuten Jyväskylän seudulla. Sen sijaan lounaassa ja lännessä helle voimistui yhä n. asteella monin paikoin edellispäivään nähden. Runsaampi pilvisyys ja kosteampi ilma nostivat tässä vaiheessa yölämpötiloja paljon kaikkialla, eli minimeiltään yli +10 asteen laajasti. Itäkolkassa vaikutti edelleen muuta aluetta paljon viileämpi ilmamassa.

Tiistain 21.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +28 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +21 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +18 astetta ja Ilomantsi +18 astetta.

Korkeapaineen selänne pysyi edelleen lähes sijoillaan Suomen itäpuolella, mutta alkoi antamaan vähitellen periksi ja samalla lounaasta alkoi ulottumaan vähäistä matalapainetta enemmän tarkastelualueelle. Tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin jäi silti vielä vaikuttamaan kiilana kaakosta tuo helleilmamassan alue, vaikka tuulet etelästä-kaakosta lähes tyyntyivätkin tässä vaiheessa. 

Helleilmamassan kosteus alkoi olla ko. alueella suurimmillaan, jolloin iltapäivällä etelä- ja länsiosien sisämaassa kehittyi paikoin ukkoskuuroja etenkin alkuillaksi. Ne kuurot eivät siis ehtineet madaltamaan iltapäivän korkeimpia hellelukemia mainittavasti, vaikka kuurojen kohdilla lämpötilat hetkellisesti romahtivatkin jopa n. 10 asteellakin. Itäkolkka jäi edelleen helteettä.

Keskiviikon 22.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +27 astetta, Salo +26 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19, Mikkeli +21 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +20 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +13 astetta.

Korkeapaineen selänne idässä oli surkastumassa jo kokonaan pois ja samalla Lappiin oli työntymässä koleaa korkeapaineen selännettä Jäämereltä. Etelästä-lounaasta ulottui tarkastelualueelle yhä laajemmin matalapainetta, mutta vielä aluksi lähes tyynissä tuulissa tarkastelualueen etelä- ja länsiosissa jäi sijoilleen vaikuttamaan kostea helleilmamassa; niinpä sillä alueella toistui edellispäivän kaltainen tilanne, jossa monin paikoin iltapäivällä ja alkuillalla muodostui ukkoskuuroja sisämaassa. Tosin alkuillalla osa kuuroista ulottui tällä kertaa myös etelärannikollekin, koska kuurot liikkuivat edellispäivän "lännestä itään" -liikesuuntaan nähden enemmän luoteesta kaakkoon. 

Kuurojen liikesuunta vihjasi siitä, miten helle oli karkaamassa pois kaakkoon, ja sitten seuranneen yön aikana matalapaineen pohjoisreunalla ja tuon Lapin korkeapaineen selänteen kierrättämänä koillisesta pääsi valtaamaan koko tarkastelualueen viileämpi ilmamassa voimistuneessa itätuulessa ja tiiviiden alapilvilauttojen kera; tässä vaiheessa tuolla itäkolkassa (etenkin Ilomantsi) se viileys vaikutti selvästi jo ko. päivän aikanakin.

Tänään perjantaina 24.5. lounaasta on liikkunut hajanaisehko sadealue alueen yli ja runsaspilvisessä säässä lämpötilat ovat olleet pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä; eilen torstaina oli vielä monin paikoin reilun +15 asteen päivälämpötiloja viileästä itätuulesta huolimatta - toisaalta runsaan pilvisyyden ansiosta erot yö- ja päivälämpötilojen välillä ovat olleet hyvin pieniä.

---- Tähän päättyy kesäkauden 2019 ensimmäinen helleseuranta, ja lopuksi koostan vielä sääennustetta jatkolle, sekä siinä arviota mahdollisesta seuraavasta hellesäästä. Aivan viimeiseksi tulee luonnehdintaa kasvukauden etenemisen vaiheista ja muista luontoilmiöistä näiden mainittujen säävaiheiden mukana tapahtuneena.

Sääennustetta Etelä-Suomeen viikoille 22 (27.5. - 2.6.) ja 23 (3. - 9.6.): Tuosta em. Lappiin ulottuneesta korkeapaineen selänteestä muodostui täksi pe päiväksi uusi korkeapaineen keskuksensa maamme itäpuolelle, mutta sen verran heikkona, että tänään siis satoi lounaasta käsin ja jo huomenna lounaasta saapuu Etelä-Suomen ylle myös matalapaineen keskus uuden sadealueen kera - tämä aiheuttaa / aiheutti kuitenkin sen, että kaikkein kolein ilma ei ole päässyt Lapista etelään. Matalapaineinen sää sateineen ja runsaine pilvineen on kuitenkin mahdollistamassa sen, ettei ilma tunnu kesäiseltä tänä viikonloppuna.

Matalapaine jää vaikuttamaan osakeskuksineen ensi ma-ti saakka Fennoskandiaan, jolloin vähintään kuurottaisia sateita esiintyy ajoittain ja päivälämpötilat ovat korkeintaan reilussa +15 asteessa poutahetkillä. Toisaalta hallanvaaraa ei ole ollenkaan runsaassa pilvisyydessä ja kosteissa oloissa. Kuurosateissa voi huomisesta lauantaista alkaen olla paikoin polaari-ilmamassan heikkoja ukkosia, mikä on jo myös alkaneen kesän merkkejä sekin.

Sitten ti tienoilla kaakosta-idästä ulottunee korkeapaineen selännettä Etelä-Suomeen ja poutasäässä voidaan sisämaassa lähennellä taas +20 astetta. Ke tienoilla Itä-Euroopasta lähestyy kuitenkin matalapaine sateineen, mutta lämpimähköä on silti ennen sateita ja tuon matalapaineen itäpuolella Itä-Euroopassa ja Venäjällä alkaa taas laajentumaan ukkosherkkä helleilmamassa.

Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että tuo etelästä lähestyvä matalapaine kaartaisi ke-to yön tienoilla Suomen kaakkoispuolitse koilliseen, jolloin helle jää sen reitin kaakkoispuolelle ja Etelä-Suomi jää tyypillisesti sen matalapaineen sateiden ja Skandinaviassa olevien toisen matalapaineen sateiden välialueelle; poutahetkillä päivälämpötiloissa on mahdollista yhä +20 asteen saavuttaminen ja yötkin ovat hallattoman leutoja, koska mm. vaihtelevaa pilvisyyttä ja tuulia esiintyy joka tapauksessa.

Sitten ensi viikon pe-la aikana tuo Venäjän - Itä-Euroopan helle näyttäisi tekevän uutta Suomeen tulon yritystä, kun yhtäältä korkeapainetta pullistuisi idässä uudestaan ja Baltiasta lähestyisi uutta matalapainetta pohjoiseen - voisi olla mahdollista, että siinä yhteydessä kaakosta tulisi klassisesti hellemaistiainen eteläiseen / itäiseen Suomeen voimakkaidenkin ukkosten kera, mutta ennusteet sinne saakka ovat vielä epävarmoja...

Mainittakoon kuitenkin vielä tuon jatkona pidemmällekin, että sitten ensi viikon lopun jälkeen Suomen itäpuolelle jäisi vellomaan tuota helleilmaa, ja Suomen ollessa sen rajoilla lämpötilat olisivat epävakaisuudesta huolimatta hyvin kesäisiä ja ajoittain voitaisiin saada runsaastikin ukkosia. 

Sitten pidemmällä seuraavalla viikolla 23 joissakin ennustemalleissa on vihjeitä siitä, josko tuo Venäjän helle laajenisi voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi helleaalloksi jopa koko Fennoskandiaankin, mikäli siinä näkyvissä oleva korkeapaine muodostuisi sopivasti Fennoskandiankin alueelle...

Tuollainen kesäkuinen ankara hellejaksohan on ollut jo monta vuotta jopa ihan olematon ilmiö, vaikka muutamina viime vuosina ollaan koettu nimen omaan touko- ja heinäkuisia ankaria hellejaksoja - olisiko siis nyt vihdoin vuorossa monen monen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen helteinen kesäkuu? - Siinäpä jännä skenaario seurattavaksi jatkossa....

Kasvukauden 2019 etenemisvaiheista toukokuussa, ja sen etenemisen ennustetta kesäkuun alkuun saakka: Toukokuun alkupuoliskon kolea ja takatalvinenkin vaihe hidastutti merkittävästi kasvukauden etenemistä, mutta siitä huolimatta juuri ennen tuota ensimmäistä kesän 2019 hellejaksoa sen etenemisen asteessa oli edelleen säilynyt etuaikaisuutta - otan siitä seurantaesimerkkinä metsävaahteran (Acer platanoides), jonka huhtikuun lopulla selvästi alkanut kukinta pitkittyi tuonne hellejakson alkuun saakka eli yli toukokuun puolivälin, kunnes sen hellejakson aikana sen kukinta päättyi ja lehtensä kasvoivat huippunopeasti lähes täysikokoon tämän hetken tilanteena.

Tuossa toukokuun alun äärikylmässä vaiheessahan oli kiinnostavinta kasvien suhteen se, miten alkanut kasvu selvisi kuun 2. - 5. päivien välisestä ankarasta takatalvikylmyydestä: esim. tuon metsävaahteran kukinta joutui yöpakkasten kouriin, mutta nyttemmin on ilmennyt se, että pääosin se ei liiemmin kärsinyt pakkasista ja ainakin lähes kaikissa ko. lajin puissa on nyttemmin alkanut hedelmien muodostuminen aivan hyvin.

Samassa katsannossa varsin hyvin pakkasvaurioitta selvisivät ko. takatalvivaiheessa kukkimassa olleet rusokirsikatkin (Prunus sargentii), mutta toisaalta harvinaisena etelärannikon tuntumassa viljeltyjen magnolioiden (Magnolia sp.) esille puhjenneet suuret kukat kärsivät paikoin pakkasvaurioita pienilmastollisten erojen mukaan - esim. Helsingin kasvitieteellinen puutarha toi esille somessa sen, miten Kaisaniemen puutarhassaan magnolioiden kukinta säilyi varsin hyvin, mutta Kumpulan puutarhassaan ne kukat kärsivät tosi pahasti pakkasista.

Suomen oma luonnonvarainen kasvilajisto ei kärsinyt noista yöpakkasista mainittavasti, koska ensinnäkin vasta pakkaskestävimmät varhaiset kasvuun lähtijät olivat lehdessä / kukassa, ja toisaalta arimmat ja myöhään kasvuun lähtevät lajit (kuten tammi ja saarni) eivät olleet vielä aivan avanneet silmujaan pakkasvaurioille ja säästyivät siksi tuhoilta täpärästi. Näin ollen myös mustikan (Vaccinium myrtillus) marjasato metsissä on edelleen turvattu, koska sen kukinta ei ollut vielä ehtinyt alkaa ko. takatalveen mennessä.

Tuossa kesän ensimmäisessä hellejaksossa tapahtui sitten hurjaa kasvupyrähdystä huomattavaan etuaikaan ajankohdan tavanomaiseen kasvun kehitysasteeseen verrattuna - Esim.: hellejakson alkuun mennessä kukintansa aloittanut tuomi (Prunus padus) on lopettanut kukintansa tähän mennessä (24.5.) jo suureksi osaksi, kun sen helteen loppuun mennessä kukintansa puolestaan aloittivat ja siis nyt parhaillaan kukkivat mm. pihasyreeni (Syringa vulgaris), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja isoine hedenorkkoineen jalopähkinät (Juglans sp.).

Ruohovartisten kasvien parissa tuo hellejakso sai kukintahuipentumaan erittäinkin näyttävästi voikukan (Taraxacum officinale), missä monilla nurmilla sitä on kukkinut erittäin runsaina keltaisina merinä, kuten esim. moottoriteiden viherkaistoilla. Osa voikukista on ehtinyt parhaillaan jo jopa siemenvillavaiheeseenkin. Lämpimimmillä paikoilla kukintaansa ovat jo aloittelemassa jopa lupiinit (Lupinus polyphyllos) ja koiranputket (Anthriscus sylvestris), jotka normaalisti tunnetaan vasta lähinnä juhannuksen ajan kukkina!

Runsaasta kukinnasta puheen ollen! >> Koko alkuvuoden aikanahan olen hehkuttanut sitä, miten haapa (Populus tremula) on kukkinut tänä keväänä jopa ennätysrunsaasti ainakin sataan vuoteen.

Tämä päättynyt hellejakso sai sitten haavan emipuut (haapa on siis ns. kaksikotinen laji) kehittämään hedelmänorkkonsa jo siementämisvaiheeseen, ja äärimmäisen runsaana niitä ko. puut täynnään tapahtui siinä kerran elämässä tyyppisiä visuaalisia elämyksiä: nimittäin ensinnäkin ko. norkoistaan notkuvat puut muuttuivat erikoisen harmaanruskehtaviksi latvuksiltaan, kun siemenvillansa alkoi tulla esille. 

Toisekseen sen siemenvillan lentoon lähtö aiheutti tämän viikon alussa hellesäässä hennossakin tuulessa kuin lumipyryisiä olosuhteita ilmaan runsaudessaan ja maahan alkoi kertymään monin paikoin jopa kinoksittain haavan siemenvillapeitteitä! - itse en edes muista koko elämäni ajalta, koska viimeksi on tai edes onko ollenkaan moista massasiementämistä esiintynyt ko. lajilla.

Kokonaisuutena siis tämä hellejakso sai maisemat vihertymään Etelä-Suomessa nyt jo melkein täysikesäiseen asuun, missä myös nuo em. myöhään kasvuun lähtevät metsätammi (Quercus robur) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior) ovat jo puolilehdessä, ja niin paikoin reilustikin - täysilehtisyys häämöttää niilläkin jo kesäkuulle tullessa. 

Samalla maaseudun maisemissa jopa ennätyksellisenkin huomiota herättävää on nyt sekin, miten huhtikuun lopun poikkeuksellisessa lämmössä äärivarhain alkuun laitetut peltokylvöt saatiin yhtäältä toukokuun puoliväliin mennessä kaikilta osin jo valmiiksi, ja toisaalta huhtikuun puolella kylvetyt pellot oraantuivat vihreiksi jo ennen tuota hellejaksoakin. Nyttemmin monet pellot viheriöivätkin jo kuin normaalisti vasta pitkällä kesäkuussa!

Lisäksi tämän vuoden toukokuussa sateita on saatu lähes kaikkialla varsin kiitettävästi, mikä on edesauttanut maisemien tämän hetkistä vihreyttä ilmenemään hyvin pikantin rehevänä kallioisia mäkiä myöten. Samasta syystä johtuen ja huolimatta tuosta toukokuun alun takatalvesta kasviviljelijöiden kukinta- ja sato-odotukset ovat edelleen monin osin erittäinkin hyvin etenemässä...

Jatkossa sateita on tulossa siis lisää, joten kuivuutta ei pääse syntymään ja rehevän vehreä kasvu vain jatkuu. Lisäksi parin seuraavan päivän viileyden jälkeen palaava kesälämpö saa kasvun jatkumaan etuaikaisena myös kesäkuulle tullessa - Ja mikäli viikolle 23 näkyvissä oleva erittäin helteinen sää toteutuisi, niin koko kesäkuun mittaan voidaan sitten odottaa kaikilla kasvilajeilla erittäin etuaikaisia kukinta- ja kasvuvaiheita: kuten tyyliin Juhannuksena heinäkuun tyypillistä kukintaa horsmineen ja mesiangervoineen...

Eläinmaailmassa kesäntulon etuaikaisuutta korostaa sekin, miten jo hyvissä ajoin viime viikolla 20 (13. - 19.5.) tein monta havaintoa pääskyjen saapumisesta Etelä-Suomeen.

Mainitaan vielä viimeisenä vesistöjen pintavesilämpötilojen kehityksestä havaintoja ja arvioita: ennen tuota kesän ensimmäistä hellejaksoa järvissä oli siis jo ylittymässä vuoden ensimmäisiä kertoja 15 asteen raja, ja tämän viikon alussa öiden rajusti lämmettyä Etelä-Suomen järvivesien pintalämmöt hyppäsivät varsin nopeasti ensimmäisiä kertoja jo peräti +20 asteen tienoillekin!

Merivedet ovat pysyneet vielä tyypillisesti paljon viileämpinä etenkin ulappavesien osalta, mutta onpa aivan rantaviivalla ja sisälahdissa ollut myös +15 asteen ylityksiä paikoin.

Nyttemmin vesistöjen pintalämpötilat ovat laskemassa huippulukemistaan kohti ajankohdan tavanomaisia lukemia, mutta tuo odotettavissa mahdollisesti oleva uusi hellesää viimeistään viikolla 23 saisi järvivesissä pintalämmöt nousemaan hyvinkin nopeasti yli +20 asteen... Näyttää siltä, että kesäkaudella 2019 myös uintiolosuhteet ovat heti alussakin erinomaiset.

Eipä enää muuta tähän kirjoitukseen, ja katsotaan sitten viimeistään viikolla 23, josko silloin tulisi tarve tehdä tähän kesäkauden helleseurantaan jo toinen osa...

Päivitys torstaina 30.5.2019 klo. 21:00: Sääennusteisiin on tullut sekä muutoksia että on pysynyt myös samoja sisältöjä tämän viikon loppuosan ja ensi viikon 23 tilanteissa - päivitän niistä vielä tähän loppuun tietoja.

Tällä viikolla 22 muutoksena on ollut ja tulee olemaan vielä sunnuntaihin saakka se, että lounaasta on jatkunut reippaiden matalapaineiden tuloa aikaisempaa arvioita idempää / eteläisempää reittiä, jolloin Suomi on jäänyt nopeasti vaihtelevan epävakaisen ja viileän sään alle koko ajaksi; päivälämpötiloissa on tosin poutahetkillä ylitetty tiistaista alkaen +15 astetta ja tuulinen sekä osaksi pilvinen säävaihe on pitänyt yöhallat etelästä onneksi lähes kaikkialta poissa edelleen.

Tarkemmin jatkosta: ensi to-pe yönä maamme ja tarkastelualueen ylittää hyvinkin voimakastuulinen ja runsassateinen rintamasysteemi itään, jonka myötä paikoin voi olla odotettavissa jopa myrskyisiä puuskia ja tuulivahinkoja!

Huomenna pe 31.5. on poutaantuvaa säätä edelleen melko voimakkaassa länsituulessa ja poutajaksoa kestää lauantain iltaan saakka, jolloin pienempi ja heikkotuulisempi matalapaineen osakeskus saapuu Etelä-Suomeen sateineen.

Sen matalapaineen jälkeen luoteesta leviää taas kuivempaa ja poutaisempaa ilmaa sunnuntaina, mutta viileähkö sää jatkuu lämpötilojen osalta; poutahetkillä on toki edelleen mahdollisuudet +15 asteen ylityksiin päivälämpötiloissa, kun sen verran kesässä jo ollaan.

Maanantaina 3.6. näyttää sitten alkavan se muutos jopa erittäinkin helteiseen suuntaan, mitä jo alunperinkin arvelin olevan tulossa viikolla 23! - tässä vaiheessa helle näyttää alkavan sellaisen skenaarion myötä, missä ma-ti aikana Suomen kaakkoispuolelle voimistuu nopeasti korkeapaine ja matalapaineet jäävät Fennoskandian länsireunalle ja manner-Euroopan länsiosiin. 

Tämä näyttää jo melko varmasti avaavan mahdollisuuden etelästä-kaakosta virtaavalle helleilmamassalle niin, että todennäköisesti jo tiistaina 4.6. päivälämpötilat alkavat ylittää ensimmäisen kerran +25 astetta.

Näillä näkymin tämä ensimmäinen helleannos olisi voimakkaimmillaan ensi viikon ke-pe aikana, mutta olisi kosteaa ja lännessä säärintama sen verran lähellä, että täysin poutasäätä siinä yhteydessä ei näytä olevan tulossa. Sen sijaan ukkosbongareiden mieliksi epävakaata ollee sen verran, että myös voimakkaille ukkosille syntyy mahdollisuus!... - Hyvin runsaat sademäärätkin ovat siksi paikoin todennäköisiä.

Hellelukemat kuitenkin ovat siinä yleisiä ja eipä ole poissuljettua kesän ensimmäisen kerran +30 asteen ylitykset paikoin sisämaassa poutaisimmilla paikoilla. Myös yöt lämpenevät kosteissa ja vaihtelevapilvisissä oloissa jopa +15 ja +20 asteen välille.

Sitten pe jälkeen korkeapaineen asema ja muoto voi vaihtua jollakin tavalla Fennoskandian tienoilla, mutta ei ole vielä tarkkaan tässä vaiheessa selvillä miten se tapahtuisi - skenaarioita on tilapäisesti viilenevistä säistä jopa helteen ankaroitumiseen ensi viikon lopusta alkaen.

Tämän enempää en päivitykseen lisää, mutta tässä vaiheessa alkaa siis jo varmistumaan, että alkaneen kesän seuraava hellejakso on ensi viikolla ainakin ti - pe välinen aika, jolloin tätä tuttua hellelukemien ja säätilanteiden seurantaa teen sitten niistä seurannan osassa 2....