Tampereen (Etelä-Suomen) lumikaaos poikkeuksellisen runsaan lumipyryn aiheuttamana 2.4.2012

Tänään maanantain päätteeksi on käynytkin ilmi, että Etelä-Suomen tämän päiväisen lumipyryn voimakkaimmat keskittymät aiheuttivat Tampereen seudulla poikkeuksellisen runsasta ja erikoisen haittaavaa lumikertymää. Mm. Sääbriefing -blogin lukijakommenteista havainnoimalla siellä kerrotaan kertyneen jopa n. 30 cm uutta lunta alle vuorokaudessa! Siksi siellä päin onkin syntynyt vuosikymmeniin pahin liikennekaaos. Laitan tämän jutun loppuun uutisia tästä Tampereen lumimotista.

Lumipyryn aiheuttanut matalapaine ja sen sadealue jäivät maanantaina 2.4.2012 lähes sijoilleen pyörimään Etelä-Suomen alueella aiheuttaen paikoin runsaita lumikertymiä erittäin sakeiksi äityneistä kuurottaisen sateen soluista, joista siis Tampereen seudun kertymät ovat olleet isoimmat. Myös siitä koilliseen sekä Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa on satanut monin paikoin yli 10 cm uutta lunta.

Ennusteen mukaan (Sadetutka-animaatioissa) lumisateet ovat jatkumassa edelleen tänä ma - ti yönä ja vielä ti iltapäivälläkin sadealueen sijaitessa nauhamaisesti Tampereen seudulta etelään Hämeenlinnan kautta pääkaupunkiseudulle ja heikentyen / taantuen etelään vain hitaasti ja tuottaen vielä ehkä hyvinkin sakeita kuurosoluja. Tällä alueella voi olla siksi mahdollista vielä useiden lisäsenttien kertyminen tiistain aamun valkenemiseen mennessä ja vielä ti päivänkin mittaan. Vanha lumi mukaan lukien kokonaislumipeitteen paksuus voikin yllättäen muodostua kuluneen talven paksuimmaksi paikoitellen ja saavuttaen selvästi yli 50 cm syvyyksiä. Palaan päivittämään vielä uusia tietoja tästä lumiepisodista...

Päivitys 3.4.2012 klo. 14:30: (Sääbriefing -blogin Kevät hiipii Suomeen -jutusta lukijakommenttilainaus: Nimimerkki AP sanoi; "Tampereella tilanne rauhoittui jo yöllä ja nyt paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta kinosten keskellä. Aamulehden mukaan Härmälässä lumipeite kävi suurimmillaan aamukuudelta 48 sentissä.

Aamulehdestä lainattua: “Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela kertoo, että Pirkanmaan lumikaaoksen takana oli kaksi tekijää.

– Monesti saattaa olla hetkellisesti sakeaa lumisadetta, mutta eilen yhdistyi kaksi asiaa: Hidasliikkeinen sadealue ja sateen voimakkuus oli suuri, Korpela sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Härmälän mittausasemalle kertyi vuorokaudessa 25 senttiä uutta lunta.”
Kun edellisenä yönä sitä oli kertynyt 7 cm, virallisesti lunta kertyi 32 cm runsaan vuorokauden aikana.

Mutta tuo on vain yhden mittauspaikan tilanne. Kuten Jyväskylässäkin, paikoin sade on ollut voimakkaampaakin ja kuten aina, tuulella on osuutta mihin lunta kinostuu enemmän ja mihin ei. Tänä aamuna pihamaalla oli puolen metrin kinoksia kohdissa, joissa sunnuntaina oli vielä paljas maa. Lunta on kertynyt siten paikoin jopa 40-50 cm. Yhtäkään autoa ei tänä aamuna voinut saada liikkeelle ilman lumilapiota.").

Näin huhtikuun puolella tällainen pyryttäminen on hyvin poikkeuksellista ja itse muistan vastaavaa tapahtuneen viimeksi jopa 30 vuotta sitten. Silloin kyseessä oli Pääsiäisen aika vuonna 1982 huhtikuun alkupuolella ja silloinen pyry oli tämän päiväistäkin selvästi pahempi ja lunta pyrytti silloin lähes yhtä soittoa jopa 4 päivää! Muistan sen hyvin elävästi vielä tänäänkin näkymineen ja tunnelmineen, vaikka olin silloin vasta 11 -vuotias poika.

Silloin puhuttiin jopa kaiken kaikkiaan Suomen meteorologisen mittaushistorian pahimpiin kuuluvasta lumipyrytilanteesta eikä vain pahasta takatalvesta. Silloiset uuden lumen kertymät olivatkin laajasti tuon Tampereen tämän päiväistä luokkaa Etelä-Suomessa sekä paikoin jopa lähelle 50 sentin mittaisia hirmukinoksia.

Silloisessa asuinpaikassani Mäntsälässäkin ihmettelimme tilannetta suuresti, kun kunnan lumiaurat olivat poissa ko. omakotitaloalueelta pyrytilanteen loppuun saakka, jolloin 2. Pääsiäispäivänä jouduimme kaikki asuinalueen asukkaat talkoilla auraamaan pahaisilla lumikolilla ja lapioilla 40 - 50 cm syvään uuteen suojalumihankeen (Eli tosi painavaan lumeen) väylän alueen tielle saadaksemme mm. lähetettyä itse kunkin pääsiäisvieraat kotimatkalle tai vietyä heidät autoilla linja-autoasemalle! Olimme siis sananmukaisesti lumimotissa ja olin siitä erikoisesti hämmästynyt. Tämä olikin yksi niistä lapsuuden hetkistäni, jotka muokkasivat mieltäni kiinnostumaan ympäristöstä, säästä ja luonnosta.

Sääkartta-arkistosta (Vaikkapa tämä Wetterzentrale.de -sivuston arkisto) selaamalla huomataan tuon vuoden 1982 huhtikuun lumikaaoksen aiheuttanut erikoinen säätilanne. Silloin huhtikuun 8. päivänä länsilounaasta alkoi Suomea lähestymään voimakkaasti syvenevä matalapaine, joka jäikin keskukseltaan pyörimään juuri Etelä-Suomen päälle voimakkaana jopa kuun 9. - 12. päivien ajaksi ja alkoi vasta sitten selvemmin heiketä sijoillaan pois.

Tilanteessa ei siis ollut kyse niinkään lumimyrskystä tuulien oltua enimmäkseen varsin heikkoja, vaan lumi-ihme syntyi jatkuvalla syötöllä samalla alueella velloneista hyvin sakeista kuurottaisen lumisateen alueista tavanomaista kylmemmässä ilmamassassa eli ympärivuorokautisesti noin nollakelissä. Suojalumisuuden takia puustotkin olivat täten silloin koetuksella lumitaakkoineen, joka saattoikin olla tämän vuoden tammi-helmikuun tykkylumitilannettakin pahempi, kenties.

Lopuksi vielä tämän päiväiseen mega-pyryyn liittyviä uutisia -->

Hesarin juttu: Lumisade siirtyy yöllä Uudellemaalle, talvirenkaiden käyttöä suositellaan,

Iltasanomien juttu: Ennennäkemätön liikennekaaos (Useita loukkaantui, kymmeniä autoja romuttui ja valtatiet olivat poikki Tampereella)

Iltalehden juttuja: Neljättä tuntia jonossa - näin aikaa kulutetaan, Kolariautot siivottu pois - liikenne seisoo edelleen, Rekat jäivät mottiin kinoksiin Tampereella, Hinausfirmat täystyöllistettyjä Tampereella: "Puhelin soinut koko ajan" ja Onnettomuudet Pirkanmaalla jatkuvat Aura-autokin tänään pulassa .

Nelosen video: Lumi saartoi lähes koko Tampereen.

Viikon 22 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 1

Hahtuvapilvilauttoja ja seassa pulleita kumpupilvikokkareita lievästä konvektiosta aiheutuneina etelänäkymässä myöhäisillalla kuvattuna sunnuntaina 6.6.2010 Espoon Tapiolassa. Tyynessä säässä Suomen eteläreunalle lännestä siirtynyt pieni matalapaine nyt osana länteen jatkunutta matalapainejonoa aiheutti edelleen itään liikkunutta keskipilvilauttailua illan mittaan. Lämpötila laski vain hitaasti lämmenneessä polaari-ilmamassassa. Eteläpuolella hetken ollut korkeapaine oli jo sysäytynyt kaakommaksi; Itä-Eurooppaan sen länsipuolitse helleilmamassaa lounaasta - etelästä.




Untuvapilvilauttoja ja taivaanrannassa hahtuvapilveä etelänäkymässä myöhäisiltapäivällä kuvattuna sunnuntaina 6.6.2010 Espoon Tapiolassa. Etelä-Skandinaviasta Suomen eteläreunalle venymistään jatkanut pieni matalapaine syötti hajanaisia, mutta melko vyöhykemäisiä ylä- ja keskipilvilauttoja etelärannikon koko taivaalle lännestä - luoteesta; sisämaassa lähinnä kumpukerrospilvilauttoja. Tuuli oli tyyntynyt lähes kokonaan ja lämmenneessä ilmamassassa oli siten edellispäivän kolean tuulista tilannetta paljon lämpimämmän tuntuista.

Harvaa kumpukerrospilvikantta ja taivaanrannassa untuva - harsopilvivyöhykettä Vanajaveden lounaisnäkymässä alkuiltapäivällä kuvattuna sunnuntaina 6.6.2010 Hämeenlinnassa. Keski-Suomea myöhemmin myös Etelä-Suomen sisämaahan syntyi kumpupilviä kumpukerrospilvikanneksi levittyen. Etelä-Skandinaviassa Suomen lounaisreunalle venynyt pieni matalapaine syötti etelärannikolle yläpilvilauttoja. Luoteis-länsituuli oli vähitellen tyyntymässä Etelä-Suomessa. Päivälämpötila kohosi Etelä-Suomessa +15 ja +18 asteen välille.

.

Taivaanrannassa kumpukerrospilvilauttaa ja oikealla aaltoilevaa untuvapilvilauttaa koillisnäkymässä aamupäivällä kuvattuna sunnuntaina 6.6.2010 Tampereen rautatieasemalla. Jyväskylässä luoteistuuli tuntui vielä yöllä sen verran hahtuvapilvilauttojen kera, että selkeämmässä ja heikkotuulisemmassa etelässä länsipainotteisesti oli enemmän hallaa ja sisämaassa paikoin jopa -1 tai -2 asteen verran yöpakkasta. Laaja matalapaine oli vetäytynyt kauemmaksi Pohjois-Venäjälle ja pieni korkeapaine oli muodostunut Suomen eteläpuolelle. Etelä-Skandinaviassa oli syntynyt oma pieni matalapaineensa; se syötti lännestä - luoteesta paikoin yläpilvilauttoja. Etelä-Suomessa oli yönkin jälkeen Keski-Suomea heikompi luoteistuuli ja Keski-Suomeen syntyi enemmän ja varhemmin kumpupilviä kumpukerrospilvikanneksi; ko. taivaanrannassa.

Kumpukerrospilvikantta seassaan heikkoja vesikuuroja koillisnäkymässä illansuussa kuvattuna lauantaina 5.6.2010 Jyväskylän Viherlandiassa. Idän matalapaineen ja lännen-lounaan korkeapaineen välillä kolea ja navakan puuskainen pohjois-luoteistuuli alkoi vähitellen heiketä ja kääntyä enemmän luoteeseen. Etelä-Suomeen verrattuna tällä Keski-Suomen paikalla erona olivat ko. vesikuurot (Ei etelässä) ja päivälämpötila pysyi vain +10 asteen tienoilla (Etelässä +12 ja +15 asteen välillä). Heikkoja vesikuuroja riitti myöhäisiltaan ja yöksi pilvilautat hajosivat hajanaisiksi hahtuvapilvilautoiksi.

Aamulla klo. 9 ja 10 välillä nopeasti kohonneita ohuita kumpupilviä yhdistymässä kumpukerrospilvikanneksi lounaisnäkymässä aamulla kuvattuna lauantaina 5.6.2010 Hämeenlinnassa. Navakan puuskainen luoteis-pohjoistuuli jatkui sekä yöllä että aamulla laajan matalapaineen pysyttyä eilisestä saakka Suomen itäpuolella ja korkeapaineen kauempana lännessä. Koleasta polaari-ilmamassasta ja selkeästä yöstä huolimatta yölämpötila pysyi +5 ja +10 asteen välillä ja hallaa ei ollut.

Hahtuvapilvilautoiksi hajoavaa kumpukerrospilvitilannetta juuri ennen selkenemistä lounaisnäkymässä Vanajaveden rannalla illalla kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Luoteis-pohjoistuuli oli tilapäisesti vähän heikennyt illan mittaan ja iltapäivän pilvilautoistakaan ei tullut yhtään kuurosateita. Polaari-ilmamassan koleus tuntui lämpötilan laskiessa jo lähelle +10 astetta. Laaja matalapaine oli nyt Suomen itäpuolella ja korkeapaine kauempana lännessä.

Rakoilevaa kumpukerrospilvikantta lounaisnäkymässä iltapäivällä Vanajaveden rannalla kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Lapissa pysynyt matalapaine oli siirtymässä hitaasti idemmäksi voimistuen vielä vähän lisää. Niinpä Etelä-Suomessa pysyi koko päivän navakan puuskainen luoteis-pohjoistuuli ja päivälämpötila kohosi vain +15 asteen vaiheille. Ko. ranta oli tuulensuojan puolella, mutta voimakkaat puuskat tekivät kuvassa nähtäviä tyypillisiä puuskakarepyyhkäisyjä veden pintaan.

Kumpupilvien yhdistymistä rakoilevaksi kumpukerrospilvikanneksi etelänäkymässä aamupäivällä kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Espoon Tapiolassa. Kylmän rintaman ylitys tapahtui yöllä lähes selkeässä säässä luoteis-pohjoistuulen voimistuttua navakan puuskaiseksi jo edellisiltana. Saapuneessa koleassa polaari-ilmamassassa ko. kumpupilvet nousivat aamulla klo. 9 ja 10 välillä nopeasti selkeälle taivaalle ja luoteistuuli ajoi ne meren ylle saakka kumoten merituuli-ilmiön. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä.

Pohjoistaivaanrannassa sisämaan kumpupilvialueen reunaa muutoin selkeällä taivaalla illalla kuvattuna torstaina 3.6.2010 Espoon Tapiolassa. Lappiin pysähtyneen matalapaineen kylmä rintama oli saapunut Länsi-Suomeen ja sen etupuolella Keski-Suomen korkeudella itään liikkui ukkoskuurojen jono iltapäivällä. Sen eteläpäässä Etelä-Suomen sisämaahan saakka ulottui lähinnä vain poutaisia kumpupilvimuodostelmia. Etelärannikolle ulottui ajoittain vain lounais-koillissuuntaisia untuvapilvilauttoja liikkeessä itään-koilliseen kylmän rintaman etureunalla. Päivälämpötila kohosi vielä +22 asteen vaiheille. Tuuli kääntyi illalla luoteeseen-pohjoiseen ja voimistui juuri ennen keskiyötä nopeasti puuskaisen navakaksi sään pysyessä silti selkeänä.

Tilapäisesti vain etelätaivaalla ollutta untuva- ja harsopilvivyöhykettä etelänäkymässä iltapäivällä kuvattuna torstaina 3.6.2010 Espoon Tapiolassa. Lappiin siirtynyt matalapaine alkoi sysätä pienentynyttä korkeapaineen aluetta Etelä-Suomesta kaakkoon ja kylmä rintama alkoi siten tulla lännestä-luoteesta Suomen yli. Suomen eteläpuolella vielä ollut itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke yritti pohjoisemmaksi ja tuotti taivaanrantaan noita yläpilvinauhoja. Ko. kylmä rintama toi uusia untuvapilvilauttoja näiden mukaan lännestä - lounaasta ajoittain koko taivaalle. Heikko tuuli kääntyi etelästä länteen ja alkoi voimistua.

Sumupilvikantta ja paikallista sumua pohjoisnäkymässä aamulla kuvattuna torstaina 3.6.2010 Espoon Tapiolassa. Ne hälvenivät keskipäiväksi. Matalapaine oli siirtymässä Norjanmereltä Lappiin yhä voimistuen. Suomen eteläpuolella sinnitteli myös yhä pieni matalapaine. Näiden välissä ollut korkeapaineen selänne Etelä-Suomen yllä oli kapenemassa. Varhaisaamuksi vähän virinneet etelätuulet toivat mereltä kosteutta aiheuttaen ko. sumun ja sumupilvet. Yölämpötila ehti laskea ennen niitä selkeässä säässä +10 ja +13 asteen välille.

Nopeasti seljennyttä taivasta koillisnäkymässä myöhäisillan auringonpaisteessa vähän ennen auringon laskua kuvattuna keskiviikkona 2.6.2010 Espoon Tapiolassa. Lounais-koillissuuntainen korkeapaineen selänne sinnitteli vielä yllä, vaikka Norjanmeren voimistuva matalapaine alkoi lähestymään lännestä - luoteesta. Tuulet olivat vielä tyyniä ja lämpötila laski vain hitaasti ilmamassan lämmettyä yhä edellispäivistä.

Lievän konvektiivistä kokkaroitunutta kumpukerrospilvikantta pohjoisnäkymässä illansuussa kuvattuna keskiviikkona 2.6.2010 Espoon Tapiolassa. Lounais-koillissuuntaisen korkeapaineen selänteen oltua yllä kumpupilvimuodostusta tapahtui silti paikoin runsaasti, mutta ne kasaantuivat epäsäännöllisesti yläpuolisen inversion tulppaamana ja latistamana lähes tyynissä oloissa antaen siellä täällä vain heikkoja kuuroripsuja seastaan. Meren yllä säilyi selkeää taivasta merituuli-ilmiön takia.

Tilapäisesti seljennyttä etelänäkymää iltapäivällä kuvattuna keskiviikkona 2.6.2010 Espoon Tapiolassa. Eteläpuolen lämmin rintama alkoi vetäytyä kaakommaksi (Muuttui osittain kylmäksi rintamaksi) ja sen myötä rintamapilvisyyden jäänteet katosivat itään. Tuuli oli myös tyyntymässä lievää merituulta lukuun ottamatta. Norjanmerellä oli muodostumassa uusi matalapaine lounais-koillissuuntaisen korkeapaineen selänteen siirryttyä lännestä päälle. Päivälämpötila kohosi jopa +22 ja +25 asteen välille.

.

Harso-, pallero- ja hahtuvapilvilauttoja koillisnäkymässä aamupäivällä kuvattuna keskiviikkona 2.6.2010 Espoon Tapiolassa. Matalapaine oli heikkenemässä Suomen eteläpuolella ja eteläreunalle sen tuomana pysähtynyt lämmin rintama heikkeni myös ja siksi sen etupuolen ylä- ja keskipilvilautat alkoivat hajota pallero- ja hahtuvapilvien suuntaan. Korkeapaine oli siirtynyt vähän itään Lapista ja siitä ulottui selänne lounaaseen Etelä-Skandinaviaan; siirtymässä päälle lännestä. Itä-koillistuuli oli heikkoa ja runsaahkossa pilvisyydessä yölämpötila oli +11 ja +14 asteen välilllä.

Hiipuvaa iltaruskoa verhopilvikannessa etelänäkymässä myöhäisillalla kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Espoon Tapiolassa. Alempaa kuvaa yksi alempaan verrattuna verhopilvikannen piirteet olivat tulleet tässä kokkareisemmin esille; alkavaa muutosta hahtuva- ja palleropilvien suuntaan. Viimeiset ruskosävyt ovat illalla tyypillisesti oranssista violettien suuntaan muuttuvia, kunnes hämärän tumma siniharmaus on jäljellä. Aamulla tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä.

Iltaruskoa harso- ja verhopilvikannessa pohjoisnäkymässä myöhäisillalla kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Espoon Tapiolassa. Alempaan kuvaan verrattuna n. puoli tuntia myöhemmin auringon laskun suunnan rusko oli parhaimmillaan ja samalla vastarusko runsas- ja tiheäpilvisemmällä etelätaivaalla oli jo hiipumassa. Lämpötila pysyi +15 asteen yläpuolella heikossa itätuulessa.

.

Iltaruskoa verhopilvikannessa etelänäkymässä myöhäisillalla kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Espoon Tapiolassa. Etelästä lähestynyt lämmin rintama ei enää edennyt pohjoisemmaksi Lapin korkeapaineen pistettyä hanttiin; helleilmamassa jäi pohjoisimmillaan Baltiaan. Pohjoistaivaan selkeämpi taivas mahdollisti näin koko taivaankannen iltaruskonäytelmän, jossa se alkoi tässä vastaruskona etelätaivaan tiheässä ja tasaisessa verhopilvessä. Auringon viime säteet valaisivat vielä tuota piippuakin.

.

.

Harso- ja verhopilvikantta pohjoisnäkymässä alkuillalla kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Espoon Tapiolassa. Suomen eteläpuolella ollut matalapaine oli voimistunut sen verran, että sen rintamasysteemi (Lämmin rintama) pyrki pohjoisemmaksi tuoden päivän mittaan tiheämpää ko. yläpilvikantta etureunallaan etelästä; pilven osat liikkuivat itään-koilliseen. Itätuulet voimistuivat ajoittain kohtalaisiksi ja päivälämpötila oli +20 asteen tienoilla; etelärannikolla vähän alempi.

Sekavan untuva- ja harsopilvilauttaista koillisnäkymää aamupäivällä kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Espoon Tapiolassa. Kapeneva itä-länsisuuntainen korkeapaineen selänne pysyi vielä Etelä-Suomen päällä ja matalapaine eteläpuolella. Lappiin oli muodostunut oma korkeapaine. Etelän matalapaineen rintamasysteemin etupuolella ulottui edelleen vaihtelevaa yläpilvilauttaa alueelle liikkeessä lännestä itään itätuulten oltua heikkoja. Edellisyötä runsaamman pilvisyyden ja lämmenneen polaari-ilmamassan takia yölämpötila pysyi +10 asteen tienoilla.

Untuvapilvilauttaista pohjoisnäkymää illansuussa kuvattuna maanantaina 31.5.2010 Espoon Tapiolassa. Suomen eteläpuolelle tulleen matalapaineen rintamasysteemin etupuolella lännestä itään liikkui koko päivän ajan vaihtelevasti yhä enemmän myös sisämaahan ulottuen ko. yläpilvilauttoja. Etelätaivas pysyi runsaspilvisimpänä. Päivälämpötila kohosi vähän lämmenneessä polaari-ilmamassassa paikoin jo +20 asteen tienoille heikon itätuulen virittyä.

Untuvapilvilauttaista etelänäkymää aamupäivällä kuvattuna maanantaina 31.5.2010 Espoon Tapiolassa. Etelä-Suomen ylle oli muodostunut yön aikana itä-länsisuuntainen korkeapaineen selänne, jossa oli enimmäkseen tyyntä. Suomen eteläpuolelle lännestä tulleesta matalapaineen alueen rintamasysteemistä alkoi vähitellen ulottua ko. yläpilvilauttoja etelästä alkaen. Yölämpötila oli +5 asteen vaiheilla ja sisämaassa oli hallanvaaraa paikoin.