Virheellistä puistonhoitoa: Liian aikaisin syksyllä poiskorjatut kesäkukat ja perennat

Tarpeettoman ja siten virheellisen aikaisin alasleikattu kesäkukka- ja perennaryhmä kuvattuna 25.9.2010 Hämeenlinnassa.




Hienossa syysloistossaan ollut kesäkukka- ja perennaryhmä kuvattuna 17.9.2010 Hämeenlinnassa.


Päättyneen syyskuun aikana maisemia ja ympäristöjä havainnoidessani kohtasin puistosuunnittelun ja -hoidon epäkohtia ja tämä on sieltä räikeimmästä päästä. Kyseessä on kesken kaiken alasleikatusta kesäkukka- ja perennaryhmästä Hämeenlinnassa Anttilan tavaratalon lähellä moottoritienliittymän vieressä. Alimmassa kuvassa nähdään, kuinka viikkoa ennen alasleikkuuta kokonaisuus oli aivan moitteeton ja varmasti tuona leikkuuajankohtanakaan tilanne ei vielä olisi ollut sen pahempi ja leikkuu oli siis vielä täysin tarpeeton!

Lakastuneempi tilannekaan ei olisi ollut vielä mitenkään rumentava, vaan tässä on ymmärrettävä juuri se seikka, missä perennojen osalta hedelmävaiheisetkin kukintovarret ovat yhä täysin soveltuvaa estetiikkaa taajamissa ja nimenomaan tarpeellista sellaista, jotta ihmiset oppivat kasvun ja kasvukauden kiertokulusta oleellisia sisältöjä esteettisten ominaisuuksien kautta; on jopa huomioitava talventörröttäjyys siihen sopivien lajien kohdalla! Tästä olen paasannut jo taajamien niittykasvillisuuden kohdalla mm. viime kesänä tässä kirjoituksessani; Kasviestetiikan puolustuspuhe: Niittohoidon väärinkäyttö taajamien niityillä.

Tuossa alimmassa kuvassa havaitsemme kesäkukkina viljellyn kahden väristä kesäbegonialajiketta (Begonia Semperflorens -ryhmä) ja sinitähtöstä (Ageratum houstonianum). Tällaisia myöhäiseen syksyyn asti (Eli ensimmäiseen tuhoavaan pakkaseen saakka) kukkivia kesäkukkia tulee säilyttää mahdollisimman pitkään ja vasta pakkasvaurioiden tapahduttua ne voidaan poistaa. Siitä poikkeaminen ym. tavalla vaurioiden vielä tulematta on aina kasviestetiikan vähentämistä ja siten virheellistä hoitoa! Todennäköisesti tuon ryhmän kesäkukat olisivat voineet selvitä vielä tämän viikonkin lievistä halloista tuolla kohdalla, jolloin sääennusteiden mukaan ko. kesäkukkakukintaa olisi ollut mahdollisuus säilyttää vielä ensi viikollakin ja vain vähän lakastuneempana.

Perennoina tuossa ryhmässä kasvatetaan tarhapiiskulajiketta (Solidago hybr.) ja punalehtistä lajiketta kallionauhuksesta (Ligularia dentata "Desdemona"). Molemmat olivat ennen leikkuuta tulossa hedelmävaiheeseen, mikä siis on säilytettävää estetiikkaa aina vähintään marraskuulle saakka! Noiden lajien varret eivät kestä kunnolla talven lumien painoa niiden mädäntyessä helposti pehmeiksi, joten talventörröttäjyyteen niistä ei liiemmin ole. Marraskuu on siis oiva vaihe leikata ne alas, mutta siis vasta sitten. Lisäksi alimmassa kuvassa oikealla kuvan ulkopuolella on ryhmä kuunliljaa (Hosta sp.), joka on lehdiltään esteettinen myös vähintään kunnon yöpakkasiin saakka, joten niidenkin alasleikkuu oli tuossa vaiheessa aivan turha ja kasviestetiikkaa vähentävä toimenpide!

Summa summarum: Ko. ryhmän oikea talveen valmistamistapa on tällainen; ensimmäisten pakkasarkojen kesäkukkien tuhoa aiheuttavien hallojen tultua poistetaan ensin ko. kesäkukat ja vaalitaan sen jälkeen perennojen hedelmävaihetta marraskuulle. Puistojen hoidossa ns. hoitoluokitusten orjallinen noudattaminen tekee mm. tällaisissa tilanteissa enemmän hallaa kuin hyötyä kasviestetiikan vaalimisessa ja kehittämisessä!

Elokuun kukkaloistoa kesällä 2009 Hämeenlinnan kesäkukkaesimerkein

Noin kaksi kuukautta sitten kirjoitin Hämeenlinnan kesäkukkasommittelusta ja nyt näiden kausikasvien parhaimman loiston oltua käsillä palaan tarkastelemaan ko. kohteiden tilanteita. Mukana tässä on lisäksi pari uuttakin kohdetta. Kesäkukkien parasta kukintaa riittää vielä syyskuunkin puolelle, jos säät suosivat ja nyt niin on tapahtumassa sään jatkuessa ennusteiden mukaan jopa paljon tavanomaista lämpimämpänä ja melkoisen pitkänkin ajan. Hallasta ei siis ole ollenkaan pelkoa pitkään aikaan. Muutenkin suojaisilla paikoilla näiden kausikasvien kukintaa riittää lokakuulle normaalivuosinakin ja lämpiminä syksyinä lähemmäs marraskuutakin.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; keskustan torilla valopylväissä riippapelargonioita (Pelargonium peltatum) 22.8.2009. Alkukesään verrattuna nämä koriamppelit ovat tuuheutuneet paljon ja kukinta on selvästi runsaampaa. Toisaalla Raatihuoneenkadulla näissä koreissa on kolmivärisommitelmana punaista, vaaleanpunaista ja valkoista lajiketta.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; Paasikiventiellä liikenteenjakajassa ruukuissa kesäpäivänhattua (Rudbeckia hirta var. pulcherrima) ja mukulabegoniaa (Begonia Tuberhybrida -ryhmä) 23.8.2009. Katunäkymiä voidaan koristella kukin myös näin. Teemana näissä on selkeä päävärikontrasti. Värimaailma on ideoitu siten ikään kuin liikennevaloja mukaellen ja kohteeseen liittyen.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; perennaryhmän täydentäjinä etualalla sinitähtösiä (Ageratum houstonianum), kääpiösamettikukkia (Tagetes tenuifolia) ja kesäbegonioita (Begonia "Semperflorens" -ryhmä) moottoritieltä Paasikiventielle tulevan liittymän vieressä 23.8.2009. Taustan perennat ovat olleet elokuussa parhaimmillaan ja tässä jo hieman taantumassa kukinnaltaan. Kuten havaitaan, niin taaimmaiset kallionauhuslajikkeet (Ligularia dentata "Desdemona") eivät kunnolla erotu takaa omina elementteinään. Tarhapiisku (Solidago hybr.) on ollut elokuussa hallitsevan keltainen.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; krysanteemeja (Dendranthema X grandiflorum) kukka-altaassa "Reska" -kävelykadulla keskustassa 23.8.2009. Alkukesän orvokit on vaihdettu näihin kukkiin, koska orvokit taantuvat pian ja tilalle on saatava uutta. Tämä ratkaisu synnyttää edellisiin kylmän sinisen sävyn kukkiin verrattuna lämpimän yksiväriefektin. Murrettu värivaihtelu elävöittää ja sointuu ympäristön ruskeisiin sävyihin vuoropuhelevasti.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; ahkeraliisoja (Impatiens walleriana) ison metsävaahteran juurella Raatihuoneenkadun varrella 23.8.2009. Alkukesään verrattuna kukinta on runsaampaa, mutta paikan haastellisuuden takia kasvustot ovat pysyneet melko matalina. Lievää lehtikellastumistakin on havaittavissa. Runsaahkosateinen kesä on turvannut kuitenkin ok -olosuhteet ja kukkaefekti on hieno paikallaan.

Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; kesäbegonioita (Begonia "Semperflorens" -ryhmä) Paasikiventien viereisessä puistossa 23.8..2009. Tässä ryhmässä oli keväällä punaisia tulppaaneja ja nyt kolmella eri lajikkeella on synnytetty klassinen mosaiikkimaisesti sommiteltu kolmiväriryhmä; valkoinen, punainen ja "välivärinä" vaaleanpunainen. Kesäbegonia menestyy mainiosti myös näin varjoisessa paikassa.

Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; Reunassa on ahkeraliisaa (Impatiens walleriana) sekä keskellä sinitähtöstä (Ageratum houstonianum) ja kesäkynttilää (Gaura lindheimeri) sekaisin. Suurimpina komeilevat risiinit (Ricinus communis). Rantapuistossa 23.8.2009. Ryhmän kasvillisuus on runsastunut selvästi alkukesään verrattuna ja kesäkynttilä on tullut paremmin esille.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; Reunassa on ahkeraliisaa (Impatiens walleriana) sekä keskellä sinitähtöstä (Ageratum houstonianum) ja kesäkynttilää (Gaura lindheimeri) sekaisin kaukaisimmassa ryhmässä ja etummaisessa vain ahkeraliisaa. Suurimpina komeilevat risiinit (Ricinus communis). Rantapuistossa 23.8.2009. Risiinin lehdet ovat auringon valon suunnan mukaan hyvin eläväiset; yläkuvassa lähes myötävaloon tummat ja tässä kuvassa vastavalossa vaaleat.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; krysanteemeja (Dendranthema X grandiflorum) muistomerkillä kirkon eteläsivulla 23.8.2009. Orvokkien taantumisen takia tässäkin ryhmässä on kukat vaihdettu heinäkuun aikana ja tuloksena on näyttävä yksivärisommitelma krysanteemeilla. Tämä lämmin kermankeltainen lajikesävy toimii erinomaisena vuoropuheluvärinä viereisen valkoisen kirkon kanssa. Taustan punaiset kukka-amppelit ovat myös kiinnostavia väriläikkiä näkymässään.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; krysanteemeja (Dendranthema X grandiflorum) muistomerkillä kirkon eteläsivulla 23.8.2009. Tässä lopuksi hieno lähikuva ko. krysanteemeista. Tämä kukkarunsaus tulee jonkin verran taantumaan jo syyskuun alussa, mutta pakkasenkestävyys on kuitenkin sitä luokkaa näillä, että muutamakaan hallayö ei vielä nujerra niitä kokonaan. Suositeltava loppukesän ja alkusyksyn kaunistaja siis. Lajikevalikoima on suuri ja tässä on siitä yksi listausesimerkki.

Viikon 32 tunnelmakuvat vuonna 2009

Mustilanhortensian (Hydrangea paniculata "Mustila") kukinnan alkua kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa lauantaina 8.8.2009. Tämä isohko pensas on kukintansa huipulla juuri ennen syyshortensian (H. paniculata "Grandiflora") kukinnan huippua elokuun alussa - puolivälissä. Tällä lajikkeella noiden neuvottomien laitakukkien väri muuttuu kuitenkin vain heikosti punertavaksi kukinnan jälkeen. Syysväri on puhtaan keltainen syys - lokakuussa.




Värimintun (Monarda didyma) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnassa tiistaina 4.8.2009. Perennoista näyttävimpiin kuuluva ja ko. kukintaa riittää lähes kuukauden ajan heinä - elokuussa. Tässä kukinta on jo loppupuolellaan. Erittäin hieno perenna pääväri- ja vastavärisommitelmiin puhtaan punaisuutensa ansiosta. Lehdistö on koristeellinen heti kasvun alettua toukokuussa.




Kesäkukka - perennaryhmän kukintaa kuvattuna Hämeenlinnassa tiistaina 4.8.2009. Sinisenä kukkii koko kesän sinitähtönen (Ageratum houstonianum) ja keltaisena tarhapiisku (Solidago hybr.). Tässä on hyvä esimerkki vastavärisommitelmasta sekä kesäkukkien ja perennojen yhdistämisestä samaan ryhmään. Tarhapiisku on yllä olevan perennan tapaan erinomainen pääväri- ja vastavärisommitelmiin ja paras kukinta on koko elokuun ajan. Valkovillainen hedelmävaihe tulee syys - lokakuussa.




Siperianhernepensaan (Caragana arborescens) kypsyneitä hedelmäpalkoja kuvattuna Hämeenlinnassa tiistaina 4.8.2009. Tällä yleisellä isolla pensaalla elokuun alussa kypsyvät palot säilyvät pitkälle talveen avauduttuaankin. Touko - kesäkuussa lisäetuna on runsas keltainen kukinta pihasyreenin (Syringa vulgaris) kukinnan aikaan. Puhkeaa aikaisin lehteen huhti - toukokuussa. Ruska on vaisun keltainen syys - lokakuussa.




Maitohorsmien (Epilobium angustifolium) hedelmävillavaiheen alkua kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa lauantaina 8.8.2009. Tämä hedelmävillavaihe on saavuttanut tällä viikolla paikoin hyvin näyttävät ilmentymiset, koska tuuli on ollut heikkoa ja sää lämmintä -> Villat tulevat nopeasti esiin ja eivät lennä heti pois. Koristekasviksikin sopiva ja kasvustoja kannattaa siksi säilyttää, kuten tässä. Syyskuussa lajilla on lisäetuna kirkas punaoranssi ruska.




Huutava kalatiira (Sterna hirundo) kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä tiistaina 4.8.2009. Tämä yksilö ei kovinkaan paljoa välittänyt läsnäolostani heti vieressä, mutta se huusi kovaa "kirri, kirri, kirri...". Muitakin saman lajin lintuja oli lentämässä ilmassa. Vasemmalla nähdään raidan (Salix caprea) uusien vesojen kasvutilanne: Kuvan alareunasta puoliväliin vartta on jo puutunutta kesän kasvua.




Sillan alla kevyenliikenteen väylän sivulla kivetyllä pinnalla siltarännistä valuneen veden mukana syntynyttä virtaamiskuviointia kuvattuna Hämeenlinnassa tiistaina 4.8.2009. Tällainen sateelta ja kävelyltä suojainen paikka säilytti edellisen sunnuntain ukkossateen (Myös ma ja ti tuli kuuroja) aiheuttamat jäljet erittäin hienostuneena kuviona monta päivää. Kannattaa siis pitää silmät auki estetiikan suhteen siltojen allakin ;)

Kesäkukkasommittelua Hämeenlinnassa kesällä 2009

Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; keskustan torilla valopylväissä riippapelargonioita (Pelargonium peltatum) 26.6.2009.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; perennaryhmän täydentäjinä etualalla heliotrooppeja (Heliotropium arborescens), kääpiösamettikukkia (Tagetes tenuifolia) ja kesäbegonioita (Begonia "Semperflorens" -ryhmä) moottoritieltä Paasikiventielle tulevan liittymän vieressä 26.6.2009.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; orvokkeja (Viola sp.) kukka-altaassa "Reska" -kävelykadulla keskustassa 26.6.2009.

Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; ahkeraliisoja (Impatiens walleriana) ison metsävaahteran juurella Raatihuoneenkadun varrella 21.6.2009.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; Reunassa on ahkeraliisaa (Impatiens walleriana) sekä keskellä sinitähtöstä (Ageratum houstonianum) ja kesäkynttilää (Gaura lindheimeri) sekaisin kaukaisimmassa ryhmässä ja etummaisessa vain ahkeraliisaa. Suurinpina komeilevat risiinit (Ricinus communis). Rantapuistossa 20.6.2009.




Kesäkukkia Hämeenlinnassa kesällä 2009; sinisiä ja valkoisia orvokkeja (Viola sp.) muistomerkillä kirkon eteläsivulla 21.6.2009.


Kesäkukat eli kausikasvit ovat aloittaneet sesonkinsa ja ne ovat nyt tulleet läpi hankalan kesäkuun aloittaakseen heinä - syyskuun huippukautensa kukkaloistossaan. Hämeenlinnan kesäkukkaryhmät saavat nyt olla esimerkkeinä hyvistä ideoista niihin liittyen ja piristän tälläkin jutulla tätä blogia näinä ankeina aikoina. Tuossa yllä on kuusi kuvaa otettuna Hämeenlinnassa viimeksi kuluneen viikon sisään. Käyn nyt kuva kuvalta lyhytsanaisesti läpi muutaman huomion alimmasta kuvasta ylimpään.

Alimmassa kuvassa nähdään hyvä esimerkki kaksivärisommitelmasta, jossa ko. värit ovat sekoitettuna keskenään tasaisen mosaiikkimaisesti ja näin muodostuu yhtenäinen ja kirjava värimatto. Tässä tapauksessa valkosininen väripari korostaa isänmaallisuutta ko. muistomerkin yhteydessä. Muutoin valkoisen kanssa voi sommitella mitä tahansa väriä ja hyviä väripareja tällaiseen ovat myös vastavärit. Ns. lähiväriharmonia sopii myös ja kolmella värillä voidaan saada aikaan myös erinomaisia värimosaiikkimattoja, joissa lähiväriharmonia ja yksiväriharmonia (Tässä esimerkkejä) ovat keskeisiä värisommittelun valinnassa. Myös tällaisia voi huomioita kolmivärisommitelmassa; kaksi väriä vastaväreinä ja kolmantena valkoinen, kaksi väriä vastaväreinä ja kolmantena värinä jokin niiden väliltä, kaksi väriä pääväreinä ja kolmantena jommalle kummalle vastaväri jne.

Seuraavassa kuvassa nähdään hyvä esimerkki siitä, kuinka kukkien värejä voidaan valita toistamaan ympäröivissä rakennuksissa ja kalusteissa esiintyvää värimaailmaa. Nuo ahkeraliisat ja heliotroopit ovat juuri tässä mielessä sukua tuolle taustan rakennusten ja puistopenkkien värimaailmalle. Tämä samavärisyys tai yksiväriharmonia on eräs lähtökohta valita värejä taustan - ympäristön mukaan. Myös vastaväri- ja lähiväriharmonioilla voidaan liittää kesäkukkia ympäristöönsä. Vastaväritapauksessa liittyminen luo intensiivisen vuorovaikutuksen ja onkin hyvä muistaa, että kaiken kasvisommittelun ei tarvitse olla "tasaavaa" tai "rauhoittavaa", kuten tuossa kuvan tapauksessa. Välillä on perusteltua myös "rankentaa" tai "korostaa" tai "tehdä villiksi" ja vastaväriharmonia on siihen oivallinen. Samojen värien toistaminen muodostaa taas yhtenäisyyden ja kokonaisuuden tuntua.

Seuraavassakin kuvassa ahkeraliisojen lajikeväreillä on haluttu luoda tasaavaa ko. rakennusten värimaailmaa toistavaa tunnelmaa lähiväriharmonian avulla. Näin etenkin tuohon tiilirakenteeseen liittyen ja mukana havaitaan myös murrettujen värien harmoniaa. Tässä on syytä huomioida tuo kasvupaikka. Tällainen paikka on hyvin haasteellinen kosteutta vaativille lajeille, koska rajoitetussa kasvualustassa ison puun juuret synnyttävät helposti kuivuusongelmaa herkille ruohovartisille kasveille. Niinpä nuo ahkeraliisat ovat vaarassa jäädä kituliaiksi ilman kunnollista kastelua. Myös sadeaikana on huomioitava se, että ison puun lehvästön läpi pääsee paljon vähemmän vettä maahan kuin puun ulkopuolella. Sateen pitää olla todella rankka ja runsas, ennenkuin tuollaisella kohteella kesäkukille sataa riittävästi; selvästi yli 20 mm kerralla tai vuorokauden sisään. Muutoin idea koristaa puun rungon ympärystää näin on erinomainen ja erittäin suositeltava kaikenlaisissa urbaaneissa olosuhteissa. Varmasti jokaisesta Suomen kaupungista löytyy tällaiselle toteutukselle kohteita.

Seuraavassa kuvassa kukka-altaan orvokkien yksivärinen käyttö kertoo siitä, kuinka säännöllisen geometrisissa ja yksinkertaisen pelkistetyissä kohteissa sellainen on usein tehokkaampaa ja luontevampaa kuin monivärisommittelu. Tuossa tapauksessa värin valinnalla ei ole paljoa väliä, koska ympärillä olevan murretun ruskean värimaailman kanssa sopii oikeastaan mikä vain pää- ja väliväreistä yhdeksi väriksi, koska silloin ko. käytetty puhdas väri esittäytyy aina pääosassa halutulla tavalla. Toki esim. kaksivärisommitelmaakin voi käyttää tällaisessa kohteessa ja itse suosisin silloin vastaväriharmoniaa tai valkoinen vs. mikä tahansa pääväri -sommitelmaa. Kaksivärisommitelma voi geometrisissa - pelkistetyissä kohteissa olla myös itse geometrinen tai villinä ideana vapaamuotoinen ja jopa psykedeelinen kontrastina tiukalle geometrialle.

Toiseksi ylimmässä kuvassa perennaryhmän täydentäminen kesäkukilla on hyvä idea ja ottaen huomioon ympäristön moninaisuus (Vieressä mm. Anttilan tavaratalokompleksi) monivärisommitelma on perusteltua. Kesäkukkien värimaailmaksi on valittu kolme pääväriä; keltainen, punainen ja sininen. Kuvassa niiden taustalla on tarhapiiskua (Solidago hybr.), joka on loppukesällä keltaista kukkaväriä luova. Niiden takana on punalehtistä kallionauhusta (Ligularia dentata "Desdemona"), jotka jäävät noiden piiskujen taakse piiloon. Siinä onkin kritisoinnin paikka tässä, koska pääkatselusuunnat ovat lähinnä ko. kuvan suuntaan kukkaryhmän taakse. Siksi on ollut virhe istuttaa pidempikasvuiset tarhapiiskut nauhusten eteen ko. katselusuunnista nähden. Muutoin tuollainen vapaamuotoinen tai geometrinen sekaryhmä perennaa ja kesäkukkaa on hyvä idea, joita voidaan sijoittaa mm. juuri katu- ja tiealueiden yhteyteen, missä ne eivät haittaa liikenteen näkemälinjoja.

Ylimmässä kuvassa on Hämeenlinnan jo kesäkukkakuuluisuuteen saattaneet pylväskukkaistutukset ja nuo riippapelargoniat ovat siihen tarkoitukseen hyviä. Toteutuksen voi tehdä vain yhdellä lajilla, kuten kuvassa tai sitten samaksi riipparyhmäksi voi sommitella kahta tai kolmea eri lajia ja siinäkin ovat silloin tarkastelun kohteena kaikki väriharmoniat ja -kontrastit niin kasvien kesken kuin ympäristöönsä nähden. Monilajisissa sommitelmissa esim. yksi voi olla riippamuotoinen ja muut pystykasvuisempia. Tällaista pylväskukkaryhmäideaa on nykyään myös esim. Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Tällaiset kukkaryhmät vaativat säännöllistä kastelua ja tässäkin on huomioitava se, että sade ei yleensä kastele niitä kunnolla, vaan lisävettä on joka viikko annettava. Pois lukien kuitenkin sesongin loppuvaiheet syys - lokakuussa, jos on tavanomaista sateisempaa.

Melkein jokainen noista kukkaryhmistä oli aikaisemmin toukokuussa sipulikasvien eli pääasiassa tulppaanien (Tulipa sp.) aikaa ja siitähän tein jo merkinnän. Tänä vuonna kesäkuun alussa kesäkukkakauden aloittamista tuli yllättäen haittaamaan poikkeuksellisen kylmä sääjakso, jonka yhteydessä oli ankaraakin hallaa Etelä-Suomessa. Lähes kaikki noissa kuvissa nähtävät kesäkukat olivat jo istutettu ennen sitä. Onneksi Hämeenlinnassa halla ei tehnyt vakavaa tuhoa ko. kasveille ja tässä on syitä siihen; Toiseksi alimmassa kuvassa esim. Vanajaveden läheisyys ja isot puut ehkäisivät hallan muodostumista. Samaa voi sanoa myös tuosta puun alla olevasta ahkeraliisaryhmästä. Orvokit puolestaan ovat erittäin hallankestäviä, joten ne olisivat säilyneet melko hyvin hallanarallakin paikalla ja siksi niitä voi viljellä jo Vapun tienoilta saakka. Tuo sekaryhmä perennaa ja kesäkukkaa on sen verran hallanaralla kohdalla, että ko. kesäkukat istutettiin vasta ko. kylmän jakson jälkeen. Tällä tavalla voidaan porrastaa kesäkukkakauden aloittamista; istutetaan arat lajit ulos vähiten hallanarasta paikasta alkaen ja viimeisenä (Perinteinen aikaraja 10. kesäkuuta) tienoon hallaisimmalle paikalle.