Viikon 45 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 2

Hämeenlinnassa perjantaina 6.11.2009 kuvattua kurtturuusua (Rosa rugosa) ruskaisena parhallaan sataneen märän lumen koristamana. Tämä yleinen pensas on tyypillinen myöhäisimpiin lehtienvaristajiin kuuluva ja ensimmäiset lumisateet monesti sattuvat tällaisten lajien kuorrutekoristajiksi. Liian runsas suojalumi voi aiheuttaa näille lajeille toisaalta repeämisvaurioitakin.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua niverävaahteraa (Acer campestre) ruskan alkusävyissä. Melko arka eurooppalainen pieni - keskikokoinen puu, jolla keltainen ruska leutoina syksyinä loka - marraskuussa. Pakkaset usein keskeyttävät ruskan lehtien tuhoon. Vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen toukokuun puoliväliltä ja kellertävä kukinta jo lehdellisenä pian perään. Eräs hieno ruskakauden päättäjä.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua idänplataania (Platanus orientalis) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Toinen tunnetumpaa puistoplataania (P. X hybrida) kestävämpi suvun puu mielenkiintoiseen ja lupaavaan kokeiluun. Keltainen loka - marraskuun ruska keskeytyy usein näihin ruskeisiin sävyihin. Puhkeaa lehteen hitaasti toukokuussa vaaleanvihreänä. Plataaneilla on hauskat pallomaiset kukinnot ja hedelmät; eivät muodostune Suomen oloissa...




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua japanintaikapähkinää (Hamamelis japonica) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Tämän kuvasarjan aloitusmerkinnässä ollut keskikokoinen pensas; silloinen kukinta kuuluu kevään varhaisimpiin jo maalis - huhtikuussa. Vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen toukokuun alusta ja loka-marraskuun ruskassa keltainen vaihe ennen ruskeaa pakkasvauriovaihetta. Osa lehdistä jää kiinni kevääseen saakka talvikoristeiksi!




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua poppelimagnoliaa (Magnolia acuminata) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Isolehtinen magnolialaji, josta kasvaa isohko puu. Kestävimpiä suvun lajeja Suomessa. Kukinta lehdellisenä kesä - heinäkuussa; kukat suvun vaatimattomimmat (keltavihreitä). Hedelmä punainen kotarypäs. Loka-marraskuun ruskassa keltainen alkuvaihe ennen pakkasvaurioruskeutta.

Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua jaloangervokasvustoa (Astilbe arendsii -lajikkeet). Tässä vaiheessa versojen keltainen lehtiruska on päättynyt ja hedelmätähkien erinomainen talventörröttäjyys on jäljellä. Kevääseen saakka tämä koristeellisuus on erinomaista mm. sopivan matalan lumihangen tilanteessa. Keräävät myös kuuraa hienosti etenkin avoimella paikalla. Ym. pätee jokaiseen lajin lajikkeeseen.

Viikon 43 tunnelmakuvat vuonna 2009

Kesäkamelian (Stewartia pseudocamellia) ruskan huipennusta kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Aikaisemmin tässä kuussa esittelemäni pensas, joka on nyt ruskansa huipussa säästyttyään täpärästi suojaisella paikalla edellisen viikon yöpakkasten aiheuttamilta vaurioilta. Pakkasvauriot toisivat ruskeiden sävyjen kimaran. Suositeltava laji kokeiluun mm. tuon hienon ja myöhäisen ruskan takia.




Ruskan alkuvaiheessa oleva kuningassaniainen (Osmunda regalis) kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Saniaiset ovat koristekasveina erinomaisia ja tässä siitä hyvä esimerkki: Etuina mm. lehtimuodot ja saniaisille harvinaiset punertavatkin ruskasävyt keltaisten ja ruskeiden lisäksi. Lehdet tulevat touko - kesäkuussa ruskeina kierretötteröinä maasta. Tämä laji viihtyy varjossa, kuten esim. pohjoisseinustalla.

Pakkasvaurioruskassa oleva saksanpihlajalajike (Sorbus aria "Chrysophylla") kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tällä lajikkeella on sen verran myöhään tuleva varsinainen keltainen ruska ja arat lehdet, että tämä näyttävän tumma sävy ilmenee pian yöpakkasten jälkeen. Erityisen valkovillaiset lehtitötteröt toukokuun puhkeamisessa. Lehdet kesälläkin alta hyvin valkovillaisia ja selvästi päältäkin. Valkoinen kukinta kesäkuun alussa ja punaiset marjat kypsyvät syyskuussa.

.

Lievää pakkasvaurioruskaa tehnyt peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta") kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Euroopanpähkinäpensaan lajike, jolla kaikki osat ovat kiehtovasti käppyräisiä. Lajike on keskikokoinen - isohko pensas. Yöpakkaset vioittavat lehtiä kauniin ruskeilla sävyillä ja varsinainen keltainen ruska ei usein ehdi tulla edes etelärannikolla. Tässä kuvassa kesävihreyttäkin oli säilynyt vielä.

.

Ruskan huipussa oleva amerikanpyökki (Fagus grandifolia) kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Luonnon ruskahuipentuman jälkipuoliskon väriläikkäpuu Pohjois-Amerikasta; ruskan keltainen sävy muuttuu kirjavasti punaruskeiden ja ruskeiden sävyiksi. Osa lehdistä jää alkutalveen asti puuhun. Toukokuun puoliväliltä heleän vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen pitkistä silmuista. Hedelmä on pienen kehdon sisällä oleva pähkinä. Suositeltava puu kaikkeen viheraluekäyttöön ollen kestävämpi kuin euroopanpyökki (F. sylvatica).

.

Hurmevaahteran (Acer platanoides "Faassen's Black") ruskaa kuvattuna perjantaina 23.10.2009 Espoon Tapiolassa. Metsävaahteran lajike, jolla tumman kesäsävyn sekaan tulevat punaiset - ruskeat ruskavärit muodostavat metsävaahteraa myöhäisemmän jalon ruskan. Toukokuussa keltainen kukinta ja puhjenneiden lehtien voimakkaan viininpunainen kevätväri muodostavat erinomaisen näyttävän kontrastin keskenään ja kaukaa katsottuna jännän yhtenäissävyn.

.

Kesäasuinen lännenplataani (Platanus occidentalis) ruskassa olevaa tokionsorvarinpensasta (Euonymus hamiltonianus var. sieboldianus) vasten kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ensin mainittu on arka pohjois-amerikkalainen puu, jolla näyttää olevan hyvä tulevaisuus uutena viljelytuttavuutena; etuna mm. koristeelliset lehdet ja kirjavan harmaa runko vanhemmiten. Jälkimmäinen on erinomainen punaisten ruskasävyjen pieni puu, jolla pienet ja punaiset kotahedelmät ovat ruskan jälkeen koristeellisia.

.

Kurilienlehtikuuset (Larix gmelinii var. japonica) ruskan huipussa kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Lehtikuuset ovat tunnetusti luonnon ruskan huipentuman jälkipuoliskolla ja sen jälkeen parhaassa ruskassa. Se alkaa keltaisella vaiheella ja muuttuu vaaleanruskeaksi ennen neulasten massavarisemista. Erivaiheisuuden estetiikka on hienoa tässä prosessissa eri lehtikuusilajeja sisältävissä ryhmissä.

.

Kesäasuinen tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna) kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Eräs kesävihreyttä vielä tarjonnut laji, jollaisia voi hyödyntää eräänlaisina katseenvangitsijoina ruskaisten lajien keskellä / seassa. Noin pari viikkoa myöhässä oleva ruska mahdollistaa tänä vuonna näinkin myöhäisen kesävärishown.

.

Pakkasvaurioruskassa oleva japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia) kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Pakkasvaurioruska voi olla näinkin dramaattisen mustanruskeaa ja se kehittyi muutaman päivän kuluessa edellisen viikon yöpakkasista. Normaalisti tuolla puulajilla tulisi keltainen varsinainen ruska, mikä siis jäi nyt tulematta ja kehittyi edellisinä parina syksyinä. Taustalta siintää läpi lehtikuusten (Larix sp.) keltainen ruska.

.

.

Näkymä kolmivaiheiseen ruskaan kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Taustalla ruskassa oleva tammi (Quercus robur) ja alaston tuomi (Prunus padus) näyttävät luontaisen puuston tilanteen ja etualan vienokirsikka (Prunus maximowiczii) on esimerkki viljeltyjen lajien parissa vielä ilmenneestä viimeisestä kesävihreydestä. Vienokirsikka kukkii lehtien puhjettua touko - kesäkuussa valkoisin kukin. Ruska ei yleensä ehdi tulla ennen lehdet tuhoavaa pakkasta; ruskeita sävyjä ennen varisemista.

.

Puistonäkymää ruskahuipun jälkipuoliskolla kuvattuna torstaina 22.10.2009 Espoon Tapiolassa. Edellisen ja osin tämän viikon aikana alueen koivut saavuttivat runsaimman ruskan ja puiden variseminen tyhjäksi kiihtyi huippuunsa. Edellisen viikon yöpakkaset saivat aikaan koivullakin keltaisen sävyn värittymistä ruskeaan suuntaan, mikä on ruskan loppuvaiheissa tyypillistä. Nurmikoiden kasvu on ollut jo pari viikkoa lähes kokonaan pysähtynyt.

Lännenplataani - Sycamore, American Plane, Buttonwood (Platanus occidentalis)

Punatammi - Red Oak (Quercus rubra)


Tämän viikon keskiviikkona postitse saapui siemeniä, jotka tilasin aikaisemmin Arboretum Mustilalta. Ne ovat yllä kuvattuna eilen. Mittakaavan hahmottamiseksi mainitsen, että tämän alimman kuvan suurin siemen on pituudeltaan 2,2 cm ja kaikki kuvat on otettu n. 30 cm:n etäisyydeltä.

Tilauksesta jäi saapumatta loppumisen takia kanukkalaji (Cornus kousa var. chinensis), puistoplataani (Platanus X acerifolia) ja loistokatsura (Cercidiphyllum magnificum). Eniten harmittaa tuon viimeisen lajin puuttuminen, koska viime keväänä sen lajin kylvös iti tosi kehnosti ja nekin vähäiset taimet kuolivat kesän mittaan.

Eniten olen iloinen tuosta lakkipuusta. Sen siemeniä olen toivonut saavani jo monen monta vuotta ja nyt vihdoin niitä oli tarjolla. Kyseessä on todella aliarvostettu puu Suomessa, koska se on niin tuntematon huolimatta sen menestymisestä ja kauneudesta. Jumaltenpuuta minulla on muutama kappale taimistossa, mutta tilasin varmuuden vuoksi lisää.

Tässä vaiheessa ei muuta arboretumasioista. Palaan siementen osalta asiaan, kun olen laittamassa lajeja esikäsittelyyn.



At this week's wednesday via a post office there arrived seeds, which I ordered earlier from Arboretum Mustila. They are above as photographed yesterday. To be able to perceive the scale I mention, that the biggest seed in this lowest photo is 2,2 cm long and all photos are taken from the distance of about 30 cm.

The seeds that didn't arrive with the order due to a shortage in stock include Chinese Flowering Dogwood (Cornus kousa var. chinensis), London Plane (Platanus X acerifolia) and Bigleafed Katsura Tree (Cercidiphyllum magnificum). I am annoyed the most about the lack of that last species, because last spring the sowing of that species germinated very badly and even those minor amounts of seedlings died during the summer.

The most glad I am about that Kentucky Yellowwood. Its seeds I have been wishing to get for years and years and now finally they were at hand. The tree in question is really underrated in Finland, because it is so unknown despite its thriving and beauty. I have a few specimens of Tree-of-heaven at my nursery, but I ordered more to be sure.

At this stage nothing more about the arboretum matters. I will return to the matter in the cases of seeds, when I am putting species into pretreatments.