Ankara ja vaarallinen helleaalto alkamassa heinä-elokuun viikoiksi 30 ja 31 / 2018! - Sää-, luonto- ja kasvitilanteiden analyysiä poikkeusoloissa (Päivitetty sääennustetta!)

Sääasiat alkavat olla jatkuvasti eräs ykköspuheenaiheista, sillä sääennustemallien mukaan ankara helle alkaa koettelemaan Suomea ja koko Fennoskandiaa yhä voimakkaammin alkavalla viikolla 30 (23. - 29.7.), ja sitten superkuumuutta näyttäisi jatkuvan koko ajan elokuulle saakka!

Niinpä helleseurantani jatkuu yhtämittaa edelleen, mutta vielä tämän sunnuntain maksimilämpötiloja päivitettäväksi odotteleva osa 5 ko. seurannasta saa ensi viikon alusta alkaen osan 6 suoraksi jatkokseen - kesän 2018 kuumin vaihe voi siis olla vasta tulossa, vaikka tälläkin viikolla 29 oli jo todella kuumaa...

Ennen uuden helleseurantaosan aloittamista päätin koota tähän yhteen omaksi kirjoituksekseen viime ajoilta tähän mennessä jatkuneen helleaallon aikaisia luonto- ja ympäristöhavaintojani, ja mitä tuo jatkossa ankaroituva helleaalto tarkoittaa niiden tarkasteluiden piirissä seuraavien viikon-parin aikana. 

Tarkoitukseni on sitten myöhemmin laittaa myös valokuvallista koostetta tänne aktiivisen valokuvaamiseni puitteista havainnollistamaan näitä tämän kesän hyvin erikoisia olosuhteita aina toukokuun edellisestä ennätyshellejaksosta saakka...

Ensimmäisenä tässä tarkastelen sääennustemallien kertomaa tuosta jatkon poikkeuksellisen ankarasta helteestä (Päivitetty maanantaina 23.7.2018 klo. 23:00) - Suursäätilallisesti syynä näyttää olevan varsin klassinen ankaran helteen tuova asetelma, missä vähintään koko ensi viikoksi Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle näyttää asettuvan hyvin pysyvä ja vahva korkeapaine. Se näyttäisi ennustemallien mukaan pysyttelevän lähes sijoillaan sitten vielä pitkään myös viikolle 31 (30.7. - 5.8.) saakka!...

Kyseessä on siis ns. mantereinen blokkikorkeapaine, mikä ensinnäkin näyttää syöttävän eteläpuoleltaan monena päivänä helleilmamassaa Fennoskandiaan suorastaan kuumimmasta mahdollisesta suunnasta eli kaakosta Mustanmeren ja Kaspianmeren tienoilta. Lisäksi heikkotuulisissa vaiheissa ilmamassa kuumenee myös sijoillaan. 

Kaiken kukkuraksi tuo kaakosta virtaava ilmamassa on tätä päättyvän viikon hellettä myös kosteampaa, jolloin helteen tukaluus tulee korostumaan entisestään! - Kosteus tulee ilmenemään visuaalisesti hyvin sameana ilmamassana, eli utuisuutena.

Fennoskandian mittakaavassa ainoastaan pohjoisin Lappi näyttäisi olevan välillä hieman viileämmän sään piirissä, mutta kyllä Kilpisjärvelle, Utsjoelle ja jopa Tromssaankin riittää helteitä poikkeuksellisen paljon edelleenkin. 

Sen sijaan esim. Etelä-Suomessa näyttää olevan tulossa kaikkien aikojen pisin yhtämittainen putki yli +30 asteen päivälämpötiloja. Putki alkanee viimeistään ensi keskiviikon paikkeilta tai ehkä paikoin jo ylihuomenna tiistaina, ja se jatkuisi sitten elokuulle saakka! Lisäksi tulee jännäyksen kohteeksi myös se, josko se maaginen +35 asteen raja ylittyisi paikoin 8 vuoden tauon jälkeen!...

Euroopan mittakaavassa kuumuus tulee olemaan samalla hyvin laajalle levinnyttä, koska tuon korkeapaineen vaikutus ulottuu välillä jopa Länsi-Eurooppaan saakka - ankaraa hellettä voi siksi olla lopulta ajoittain esim. Britteinsaariakin myöten!

Yötkin lämpenevät ensi viikon loppua kohden yhä enemmän, joten jopa koko maassa ns. trooppiset yöt yleistyvät ja ankaroituvat myös! - joissakin ennustemalleissa on väläytelty sellaista ennätystilannetta, että paikoin jonakin yönä elokuuta lähestyttäessä minimilämpötila voisi jäädä jopa lähelle +25 astetta jossain päin Suomea!...

Tässä koko skenaariossa on siis odotettavissa vanhuksille ja heikkokuntoisille ihmisille muutenkin hyvin vaikeita aikoja pitkän aikaa, ja siksi ilmeisesti kuolleisuus tulee seuraavien parin viikon aikana nousemaan poikkeuksellisesti - Hyvällä syyllä on siis varoitettava myös hyvin vaarallisesta helleaallosta!

Päivitys sääennusteeseen maanantaina 23.7.2018 klo. 23:00: Päätinkin tehdä ennen uuden helleseurannan aloittamista lyhyen päivityksen sääennusteeseen, koska helteiden luonne saattaa olla muuttumassa osittain lievempään suuntaan. Jätän siis uuden helleseurannan aloittamisen tiistaille, mutta toki tämä maanantaikin tulee sitten sinne mukaan.

Nyt on siis vaikuttamassa siltä ainakin osassa ennustemalleja, että tämän alkaneen viikon 30 lopulla Fennoskandian korkeapaineen muotoutuminen ottaisi viileämmän skenaarion hetkeksi: siinä uusi korkeapaineen keskus muodostuisi Lappiin ensi to-pe paikkeilla ja sen voimistuminen sitten kiepsauttaisikin sen keskuksen itäpuolitse koillisesta viileämpää ilmaa myös Etelä-Suomeen tulevaksi viikonlopuksi; silloin saattaisi jopa helle ylipäätäänkin keskeytyä hetkeksi, kunnes seuraavan viikon 31 puolella se palannee sitten uudestaan tuon uuden korkeapaineen siirtyessä Suomen itäpuolelle...

Palaan helle- ja sääennusteeseen vielä uudestaan huomenna tiistaina 24.7. uuden helleseurantaosan puitteissa, missä sitten selviää taas uusia muutoksia ennusteissa, jotka siis ovat tällä hetkellä jotain superkuuman ja miedommin kuuman väliltä viikoille 30 ja 31....

Tämän helteen myötä myös meriveden lämpötilat ovat nousemassa elokuuta kohden todella huippulämpimiksi:

Forecalta tässä löytyvä merivesien lämpötilaennuste antaa ymmärtää, että kaikilla Suomen merialueilla ulappoja myöden on lopulta mahdollista yli +20 asteen lämmöt, ja taitaa sisälahdissa ja rantaviivan tuntumassa olla yli +25 asteenkin merivedet mahdollisia!

Järvissä on sitten tulossa vieläkin kuumempaa vettä, sillä tuossa ankaroituvassa uudessa helleaallossa öiden minimilämpötilatkin ovat siis jäämässä lopulta yhä yleisemmin ja reippaammin +20 asteen yläpuolelle - niinpä järvivesien lämpöjä ylläpitävät sitten myös supertrooppiset yöt!

En ihmettelisi siksi, vaikka matalavetisten pienten järvien rannoilla mitattaisiin sitten ajoittain jopa +30 asteen yli meneviä vesilämpötiloja! Lisäksi vedet alkavat lämpenemään näiden pitkittyvien helteiden takia jo myös tosi syvällekin, joten tuulten vesiä sekoittava piirre ei enää niin vain edes viilennäkään pintavesiä.

Tuossa on järvivesien lämpötilaseurantaan linkki: Vesistöjen pintaveden lämpötila.

Erittäin lämpimät vesistöt ovat tietenkin jo edesauttaneet poikkeuksellisen runsasta sinilevien kukintaa, ja ilmeisesti jatkossakin sellainen ongelma pysyy vielä kauan voimissaan ja saattaa paikoin yhä pahentuakin - hesarin juttu.

Kasvillisuuden parissa on tietenkin etenemässä koko ajan yhä enemmän normaalista etuaikaan siirtyvä kasvukauden kehitys: Esim. Etelä-Suomessa maitohorsmien (Chamerion angustifolium) kukinta on nyt jo melkein kaikkialla päättynyt ja osa niistä on aloittanut jopa jo siemenvillansa esille tuottamisen, mitä pitäisi normaalisti tapahtua vasta noin kuukauden kuluttua elokuussa.

Samalla elokuun kukkijoina tunnettuja lajeja on jo nyt kukkimassa, kuten syyshortensioita (Hydrangea paniculata "Grandiflora"), syysleimuja (Phlox cv.), monia ns. jättiperennoja sekä luonnossa pietaryrttien (Tanacetum vulgare) ja rantakukkien (Lythrum salicaria) kukintaa.

Ensi viikosta jatkuva ankara hellejakso tietenkin kiihdyttää mm. hedelmien kypsymistä entistäkin hurjempaan vauhtiin, jolloin mm. omenasadoissa saattaa alkaa ilmenemään todella ennen aikaista varisemista myös siksi, koska paikoin on liikakuivaa. Kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) on jo nyt melkein täysin kypsiä marjoja, ja tämä helle tulee jatkossa takaamaan eteläisten hedelmien erinomaisen kypsymisen syyskuulle mennessä mm. viinirypäleiden (Vitis cv.) osalta, kunhan kosteusoloja voidaan pitää hyvänä sateettomilla alueilla.

Kuivuus- ja sadetilanteet ovat olleet ja tulevat olemaan näissä helleoloissa merkittäviä ja suuren kiinnostuksen kohde viljelijöillä: Juhannuksesta alkanut parin viikon sateinen jakso oli monin paikoin hyvin tärkeä kuivuutta helpottanut vaihe ennen tämän heinäkuun ankaran hellekauden alkamista. Samoin toissapäivänä ja eilen kuurottaiset sateet olivat myös monin paikoin oleellisia kuivuutta torjuneita tilanteita; nuo kuurosateet olivatkin paikoin jopa erityisen rankkoja ja runsaita ilmamassan suuren kosteussisällön turvin, kun esim. eilen Kouvolassa mitattiin noin tunnissa jopa yli 50 mm:n sademäärä! - iltasanomien juttu.

Toisin paikoin noita kuurosateitakaan ei silti osunut kunnolla kohdalle, joten kuivuusongelmaa on edelleen olemassa ja joillakin paikoilla se on jatkunut itse asiassa toukokuusta saakka koko ajankin syvemmissä maakerroksissa! 

Juhannuksesta alkanut sadejakso riitti paikoin kastelemaan vain lähinnä pintamaata, mikä elvytti toki ruohovartista kasvillisuutta sen verran, ettei niiden kohdalla ole ollut vielä tällä päättyvälläkään viikolla ennen noita kuurosateita kovin kummoista kuivuushaittaa yleisestikään; esim. nurmikoilla on yhä säilynyt varsin hyvin vihreyttä ja kasvua.

Tämän viikon helteen ankara vaihe on kuitenkin laukaissut hyvin erikoisen kuivuusilmiön lehtipuustossa!:

Nimittäin monin paikoin Etelä-Suomen vanhoissa ja isoissa koivuissa lehdet ovat alkaneet hyvin nopeaan ja pikanttiin tahtiin kellastua jopa kauttaaltaankin, vaikka muutoin nuo em. maanpintakasvillisuuden kuivuusongelmat eivät ole ehtineet pahentua vielä kovin kummoisesti uudestaan sitten kevät-kesän kuivuuden.

Kyse noiden isojen koivujen kohdalla on mäkien ja / tai kallioisten paikkojen sellaisista kasvupaikoista, mihin tuo Juhannuksesta parin viikon ajan jatkunut sadesää ei ollutkaan riittävä kumoamaan toukokuun ja kesäkuun alkupuolen vuodenaikaan nähden poikkeuksellista kuivuutta.

Niillä paikoilla kuivuus on siis pahentunut oikeastaan koko ajan jopa Vapusta saakka, ja nyt tämä helle tällä viikolla oli kynnys, jonka myötä näitä koivuja on alkanut ennen näkemättömästi mennä kuivuusruskamoodiin - muilla puulajeilla samanlaista ongelmaa ei vielä ole ilmaantunut...

Yleensähän muutoin keski- ja loppukesän kuivuus ei saa tällä tavalla noin isoja puita menemään ennenaikaiseen ruskaan, koska syvemmällä maassa riittää kosteutta silloinkin vielä aika hyvin. 

Nyt tilanne on vain siitä hyvin ainutlaatuinen, kun tavallaan tämä kesä on tuon toukokuun helteen ja kuivuuden takia sisältämässä hellekuivuutta nyttemmin tavallaan kahden kesän veroisesti yhteen kesään sullottuna!

Tuo Juhannuksen myötä tullut sadejakso oli siis riittävä helpottamaan kuivuutta monilla alueilla vain lähinnä maan pintakerroksissa ja niiden piirissä olevien kasvien suhteen - Onkin aika hälyttävää, kun todella syvälle maan sisään juurensa kasvattaneilla puilla on "piilosta esille tulleena" näin erikoinen kuivuusongelma!

Kahden edellispäivän kuurosateista tuli onneksi noilla Kouvolan tapaisilla rankimpien kuurosateiden paikoilla hyvää helpotusta myös tähän syvään ja erikoiseen isojen puiden kuivuushaittaan, mutta toisin paikoin se ongelma jäi edelleen pahenemaan, joten tuo ensi viikon helle ilman seuraavia ukkossateita pahentaa edelleen jopa hyvinkin isojen puiden kuivuushaittoja, ja pahimmilla paikoilla myös muita puulajeja alkanee reagoimaan koivujen lisäksi...

Maanviljelyssä tuo pintamaata kastellut sadevaihe Juhannuksesta alkaen oli kuitenkin yleisesti tärkeä ja paikoin riittäväkin kuivuuden torjuja, koska viljoillahan ei niin syviä juuristoja ole kuin noilla em. koivuilla - niinpä touko- ja kesäkuun kuivuudesta selvinneet viljakasvustot ovat olleet kukkimassa ja aloittamassa kypsymistään ainakin kohtuullisesti. 

Vaaroina edelleen voivat silti olla niillekin sateettomimmilla paikoilla uudet kuivuushaitat sekä toisaalta ankarimpien ukkossateiden paikoilla lakoontuminen; myös raesateiden riskiä voi tyypillisesti olla jatkon kaltaisessa helletilanteessa!...

Ukkosista ja ukkossateista puheen ollen jatkossa: Ensi viikon loppua kohden tuossa ankaroituvassa helteessä kosteus näyttää lisääntyvän niin paljon, että pienikin epävakaisuus näyttää suosivan mm. ns. lämpöukkosia paikoitellen. Myös erittäin lämpimiksi muodostuvien merien äärelläkin voi alkaa esiintymään yöllisiä ukkosia sopivan epävakaissa tilanteissa, joten jatkon vallitsevissa kaakkoistuulissa etelärannikollekin voi siksi alkaa osumaan paikoin rankkoja ukkoskuuroja...

On siis mahdollista, että ainakin paikoin noille kaikille em. kuivuushaitoille tulee ankarasta helteestä huolimatta hyvää helpotusta. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, että juuri pahimmille kuivuushaitta-alueille tulisi jatkossa eniten ukkossateita, tai edes mitään sadetta pitkään aikaan...

Niinpä mm. viljelijöillä ja puutarhureilla riittää aktiivista kasvien kastelun tarvetta aina siihen saakka, kunnes kulloisellekin paikalle saadaan riittävän rankkaa ukkossadetta; mieluiten siis useita kymmeniä millimetrejä...

Yksittäisillä paikoilla ukkoset saattavat kuitenkin äityä niin kuumassa ja kosteassa ilmamassassa hyvinkin rajuiksi ensi viikon lopulta alkaen, että sellaisen rajuilman kohdalle sattuessa on syytä varautua mm. hyvin tiheään ja rajuun salamointiin sekä valtaviin äkkitulvatilanteisiin kaupunkitiloissakin! - Myös ne. em. raekuurot saattavat olla tuhoisia yksittäisillä paikoilla; ehkä tilanteet saattavat mahdollistaa mm. hyvinkin isoja rakeita, mitkä hajottavat ikkunoita, liiskaavat viljakasveja ja riipivät lehtiä puista alas...

Lopuksi otan kuivuushaitoista esimerkiksi sen vakavimpiin kuuluvan seurauksen Fennoskandian mittakaavassa, eli metsäpalot: Parhaillaanhan etenkin Ruotsissa on syttynyt ennätysmäärä kuivuuden edesauttamia metsäpaloja, ja niiden takia on jouduttu häätämään jopa satoja ihmisiä kodeistaan pois! - Myös Suomessa jopa Lapissa on jo ilmennyt metsäpaloja.

Tässä on aiheesta kaksi valtamedian juttua: Ruotsi saa apua maan historian suurimpien metsäpalojen sammuttamiseen – paloja edelleen runsaasti ja Venäjältä Suomeen levinnyt metsäpalo roihuaa Lapissa - helikopterit mukana sammutuksessa.

Viikon 27 sää vuonna 2013: Vaihtelevaa ja enimmäkseen normaalilämmintä; poutaa ja kahdesti osittain runsassateista (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 27 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Kesä jatkui edellisviikkoa normaalimpana tällä jaksolla. Aluksi itäkolkkaan ulottui vielä maanantaina hellettä, mutta muutoin ma - ke aikana lämpötilat olivat melko normaaleja - lievästi viileitä ajankohtaan nähden. Venäjän ja Itä-Euroopan helle ulotti kuitenkin uudestaan lämpöään Etelä-Suomeen to ja pe, mutta silti lievän normaalina kuumuutena. Lännestä käsin vaikuttanut matalapainetoiminta kuitenkin viilensi sään takaisin normaaliksi la ja su ajaksi; etelärannikolla tosin oli sisämaan puolelta la-su puhaltaneissa tuulissa lämpimämpää. 

Sateita esiintyi runsaasti muutamin paikoin noin kahteen otteeseen; maanantaina yöllä kapealla Saimaa - Pohjois-Pohjanmaa -vyöhykkeellä ja siinä yhteensä edeltäneiden la ja su päivien saman rintamasysteemin sateiden kanssa sademäärät nousivat monin paikoin yli 50 mm:n. Pe ja la tuohon em. viilenemiseen liittyi runsaita ukkossateita; pe sisämaassa pääasiassa Pirkanmaalta itään ja la paikoin etelärannikon tuntumassa, kuten pääkaupunkiseudulla (Lauantain 6.7.2013 ukkossateen aiheuttamaa vesivirtaus- ja tulvaestetiikkaa Espoon Tapiolassa). Muutoin sateet jäivät vähäisiksi ja paikoin kuivuus alkoi vaivata pahentuvasti eteläisimmissä osissa. Aurinkoisinta oli ke ja su.

Euroopan mittakaavassa helteisintä oli aluksi useita päiviä Länsi-Venäjällä, missä helle laajeni taas Jäämeren rantaa myöten ja +30 asteen ylityksiäkin tuli monin paikoin Suomenkin tasalla. Iberian niemimaalla oli +40 asteen helteitä useina päivinä ja myös Länsi- ja Keski-Euroopassa lämpeni paikoin helteelle ma - ti, mutta ke alkaen helle keskittyi manner-Euroopassa enemmän itäosiin yhdistyneenä Venäjän helteeseen ja tästä siis ulottui maistiaista Suomeenkin to - pe. Skandinavia ja Lappi pysyivät pääosin viileinä ja epävakaisina; ti viileys ulottui myös Etelä-Suomeen. Länsi-Euroopan viilenemistä ke - pe ajaksi edesauttoi tuttuun tyyliin Britteinsaarten tienoille tullut matalapainetoiminta länsituulineen ja sateineen. 

Pe - su Länsi-Eurooppaan vahvistunut korkeapaine puolestaan muutti suursäätilaa; manner-Euroopan länsiosat ja Britteinsaaret saivat aurinkoista ja monin paikoin helteelle lämmennyttä säätä, mutta helle hellitti ukkosten kera Itä-Euroopassa ja osittain Länsi-Venäjälläkin pohjoisosissa, kun läntinen matalapainetoiminta Islannin tienoilta Jäämerelle toi länsi-luoteisvirtauksen kera viileämpää säätä Fennoskandiaan ja sieltä käsin muualle em. alueille.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 1.7.2013: Korkeapaine pysyi Länsi-Venäjän pohjoisosissa laajentaen alueellaan helleaaltoa; hellettä ulottui idästä vielä täpärästi Itä-Suomeen ja sitä jo parisen päivää rajannut rintamasysteemi alkoi vähitellen siirtyä idemmäksi Laatokka - Lappi -akselilta, kun lännestä pyrki matalapainetoimintaa enemmän Skandinaviaan okludoituvan rintamasysteemin kera. Ko. rintamasysteemiin kaakosta tullut matalapaine siirtyi Suomea pitkin samalla pohjoiseen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla ko. rintamalinjaa pitkin eteläkaakosta tuli runsaita sateita paikoin ukkosen kera itäosissa, mutta lännessä oli vähäpilvisen poutaa / hahtuvapilvilauttoina rintamasysteemin takaosan pilvirajaa. Iltapäivällä - alkuillalla syntyi lännessä kumpupilvisyyttä ja etelärannikolta käsin matalapaineen jälkipuolella kuurottaisen sateen siirtyi pohjoiseen idän rintamasateen siirtyessä koilliseen. Loppuillalla poutaantui itäosaa lukuun ottamatta, mutta keskipilvilauttailua jäi runsaasti monin paikoin. Tuulet olivat aluksi em. rintaman itäpuolella etelästä ja länsipuolella länsiluoteesta heikkoja; rintaman kohdalla oli tyyntä. Iltaan mennessä kohtalaiset länsi-lounaistuulet valtasivat alaa. Yölämpötila oli idässä +15 ja +20 asteen välillä ja lännessä +9 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli rintaman pilvisimmillä paikoilla +20 asteen vaiheilla, lännessä +21 ja +25 asteen välillä ja itäkolkassa vielä vähän yli +25 astetta.

Tiistai 2.7.2013: Korkeapaine heikkeni vähän Länsi-Venäjällä, mutta helle jatkui siellä. Siitä alkoi ulottua selännettä Suomen eteläpuolitse Itä-Eurooppaan. Suomessa Lappiin siirtynyt pieni matalapaine sai vähän täydennystä Keski-Skandinaviasta, missä heikkenevä okluusiorintama siirtyi vähitellen lännestä Suomen päälle edellispäivän rintaman melkein perään. Britannian tienoille tuli uutta melko voimakasta matalapainetta Atlantilta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla edellisen rintaman pilvisyys ja sateet kaikkosivat ja aamulla oli hetken selkeääkin. Kumpu- ja kumpukerrospilviä syntyi kuitenkin nopeasti ja iltapäivällä niiden sekaan tuli lännestä uuden rintaman heikkoja kuurosateita sisämaapainotteisesti kapeana vyöhykkeenä. Illalla uudenkin rintaman sateet kuivuivat ja jäljelle jäi vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttailua. Etelän ja lännen väliset tuulet voimistuivat jo yöllä ajoittain navakoiksi, mutta illalla ne heikkenivät etenkin itäosissa. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; idässä vielä paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä idän sisämaassa ja länsiosissa paikoin vajaat +20 astetta.

Keskiviikko 3.7.2013: Vanha matalapaine siirtyi Lapista pois Jäämerelle. Länsi-Venäjältä Itä-Eurooppaan ulottunut korkeapaineen selänne vahvistui isommaksi korkeapaineeksi ja alkoi vaikuttaa enemmän Suomen säähän. Britannian tienoon matalapaine heikkeni, mutta ulotti viilentävää vaikutustaan Etelä-Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan saakka. Uusi voimakas matalapaine velloi lännestä Islannin eteläpuolelle. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli vielä vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttailua, mutta iltapäiväksi sää selkeni lähes kokonaan; sisämaassa esiintyi vähän kumpupilviä. Illalla untuvapilvilauttoja esiintyi runsaammin etelästä - kaakosta alkaen, kun Venäjän helleilmamassaa rajannut heikko rintamasysteemi hivuttautui kaakosta lähemmäksi. Lounaistuulet olivat enimmäkseen heikkoja; länsikolkassa aluksi yöllä kohtalaisia. Illalla oli ajoittain tyyntä. Yölämpötila oli oli enimmäkseen +10 ja +14 asteen välillä; etelärannikolla n. +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; idässä +21 ja +24 asteen välillä.

Torstai 4.7.2013: Länsi-Venäjän - Itä-Euroopan korkeapaine vahvistui vähän Suomen kaakkoiskulmalla. Läntinen matalapainetoiminta pakottui suuntaamaan sen takia Skandinavian länsireunaa viistäen Jäämerelle. Heikko rintamasysteemi liikkui kuuroineen Etelä-Skandinaviassa vähän itään; Suomeen tuli sen etupuolella etelästä helleilmamassaa. Samalla Länsi-Eurooppaan alkoi tulla korkeapainetta Atlantilta kiilamaisesti ja Islannin eteläpuolella voimakas matalapaine liikkui hitaasti itään. Tarkastelualueella oli yöllä - aamulla hajanaista untuvapilvilauttailua, mutta iltapäivällä etelästä alkoi tulla ajoittain runsaampaa ylä- ja keskipilvilauttailua helleilmamassan saapumisen mukana; seassa tuli paikoin heikkoja sadekuuroja. Ilman utuisuus alkoi lisääntyä. Etelätuulet olivat enimmäkseen hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä, mutta lännen sisämaassa paikoin vajaat +10 astetta. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä; kaakon sisämaassa vähän yli +25 astetta.

Perjantai 5.7.2013: Korkeapaine heikkeni Suomen kaakkoisreunalla, mutta Länsi-Eurooppaan - Britanniaan tullut korkeapaine voimistui selvästi. Etelä-Skandinaviasta saapui alkupäivän mittaan heikko kylmä rintama Etelä-Suomeen. Islannin eteläpuolinen matalapaine viiletti Jäämerelle ja toi okludoituvaa rintamaa Skandinaviaan. Näiden rintamien kera Suomeen tuli myös pieni matalapaineen osakeskus. Tarkastelualueelle ulottui etelästä helleilmamassaa ennen ensimmäisen rintaman ylitystä; ennen sitä oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua. Iltapäivällä - alkuillalla kylmän rintaman ylityksessä runsaampaa (kuuro)pilvisyyttä oli etenkin sisämaassa; osittain Kanta-Hämeessä sekä laajemmin Pirkanmaalta itään esiintyi paljon ukkoskuuroja. Etelärannikolla oli enimmäkseen poutaa. Loppuillalla kuurot heikkenivät lähes pois, mutta jäljelle jäi koko alueelle vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilviä; selkeintä etelärannikolla. Ilmamassa tuli yön aikana samean utuiseksi, mutta illalla lännestä alkaen kirkastui vähän. Etelän ja lännen väliset tuulet olivat aluksi heikkoja, mutta rintaman ylityksessä ajoittain navakoita. Illalla länsituulet olivat heikkoja. Yölämpötila oli sisämaassa +15 asteen vaiheilla ja etelärannikolla +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla; sisämaassa paikoin n. +27 astetta.

Lauantai 6.7.2013: Matalapaine siirtyi Etelä- ja Keski-Suomen päältä vähitellen idemmäksi ja sen myötä luoteesta alkoi tulla viileämpää ja kuivempaa ilmaa koko Suomeen ja helleilmamassa alkoi syrjäytyä Venäjälläkin; edellisen päivän Skandinaviaan saapunut rintamasysteemi ylitti aluetta alkupäivän aikana. Korkeapaine vahvistui entisestään Länsi-Euroopassa ja matalapaineiden liikerata pysyi Islannista Jäämerelle; uusi voimakas matalapaine oli ylittämässä Islantia. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli runsaan vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilviä ja paikoin sadekuuroja. Puoliltapäivin kumpukerrospilvien seassa alkoi kehittyä runsaammin sadekuuroja; etelärannikolla kuuroista muodostui paikoin (esim. pääkaupunkiseudulla) rintamamuotoisia ukkosia rankkoine sateineen kääntyneen tuulen ajettua niitä sisämaasta sinne. Illalla kuurot vähitellen kuolivat myös etelärannikolta ja pilvisyys väheni hajanaiseksi hahtuvapilvilauttailuksi. Ilmamassan utu hälveni pois iltaan mennessä. Länsituuli oli yöllä hyvin heikkoa, mutta aamusta ja lännestä alkaen luoteis-pohjoistuulet olivat kohtalaisia ja puuskissa paikoin navakoitakin. Illalla tuuli tyyntyi taas selvästi. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; etelärannikolla aluksi ennen ukkosia +21 ja +24 asteen välillä.

Sunnuntai 7.7.2013: Suomesta poistunut pieni matalapaine jäi Länsi-Venäjän pohjoisosiin ukkosineen. Britannian tienoilla velloi edelleen vahva korkeapaine, josta alkoi ulottua heikkoa korkeapaineen selännettä lounaasta Suomeen. Islannin itäpuolelta Jäämerelle liikkui voimakas matalapaine, jonka kylmä rintama tuli Skandinaviaan. Tarkastelualueella hahtuvapilvet hälvenivät kokonaan pois jo alkuyöllä ja siitä lähtien oli täysin selkeää laajoilla alueilla; ainoastaan itä-kaakkoiskolkassa oli iltapäivällä kumpupilvisyyttä ja toisaalta illalla lännestä tuli alueelle aluksi hyvin ohutta yläpilviharsoa ja länsikolkkaan sitten jo em. kylmän rintaman etummaista pilvivyöhykettä luoteesta. Lännen ja pohjoisen väliset tuulet olivat hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä varsinkin illalla. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä; lännen sisämaassa paikoin vajaat +10 astetta. Päivälämpötila oli +19 ja +23 asteen välillä - etelärannikolla paikoin +25 asteen vaiheilla.

Alkaneen viikon 28 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Sääennuste kattaa tälläkin kertaa vain viikonlopun viikosta 28 ja ensi viikon 29 sään kuvaa ainakin alkuosiltaan. Edellisessä viikkosääraportin ennustepäivityksessä kerrottu toteutui tällä kuluvalla viikolla 28 varsin hyvin; pääasiallinen ilmavirtaus kävi lännen ja pohjoisen väliltä, missä ma heikko kylmä rintama toi luoteesta lievästi sadekuuroja, ti oli poutainen ja lähes selkeä päivä ja ke Norjanmereltä itäkaakkoon siirtynyt matalapaine toi sateita laajasti, muttei kovin runsaasti. Eilen to olikin sitten viileän pohjoisluoteisen virtauksen vuoro sen matalapaineen jälkeen. 

Tänään perjantaina on alkanut lievä lämpenemistrendi, joka kattaa viikonlopun la - su, kun heikko korkeapaine on muodostumassa Suomen paikkeille itäpainotteisesti. Norjanmeren suunnasta on kuitenkin uhkaamassa taas matalapainetta, joka tuo kylmän rintaman kuurottaisine sateineen luoteesta jo sunnuntaina; kuitenkin päivälämpötilat kohoavat ainakin hellerajalle la ja su. 

Ensi viikon alussa ma voi olla vielä melko lämmin ja ainakin osaksi poutainen, mutta ti - ke Pohjois-Suomi -painotteisesti voimakas matalapaine siirtyisi itään ja toisi runsaampisateisen rintaman ja annoksen viileämpää ilmaa voimistuvine länsituulineen. Sitten ke jälkeen on näkyvissä seuraavaa lämpenemistä, kun Länsi-Euroopassa taas voimistuva korkeapaine ulottaisi helteistyvää vaikutustaan myös Fennoskandian eteläosiin ja siis osittain myös Suomeenkin...

Euroopan mittakaavassa nyt viikonloppuna on manner-Euroopan länsiosissa lämpenemässä taas laajemmin helteelle sen jälkeen, kun ke - to etenkin Keski-Eurooppaan tuli Skandinaviasta viileän annos matalapaineen jälkipuolelta. Helteinen sää palaa myös Länsi-Venäjällä pohjoisemmaksi, mutta ensi viikon 29 alussa helleaalto näyttäisi jäävän kehittymään ankaraksi vain kauempana Uralilla Fennoskandiaan Norjanmereltä vaikuttavan matalapainetoiminnan takia. Ensi viikon 29 puolivälin jälkeen tuo em. uusi läntisen korkeapaineen voimistuminen idemmäksi helteistäisi säätä sitten yhä lisää manner-Euroopassa ja Fennoskandiassakin...

Päivitys maanantaina 15.7.2013 klo. 02:00: Sää eteni varsin hyvin ennusteen mukaan päättyneen viikon 28 pe - su osalta; sää lämpeni lieväksi helteeksi ja sunnuntaina kuurosateita ukkosineen saatiin sisämaassa kylmän rintaman ylityksessä. Alkaneen maanantain osalta ennuste näyttää pätevän edelleen varsin hyvin; enimmäkseen pilvipoutaa ja normaalilämmintä. Myös ti tienoolla luoteesta tuleva voimakas matalapaine on yhä tulossa aiheuttaen ma-ti yönä kuurosateita ja ti päivällä voimakaspuuskaista luoteistuulta sään ollessa kuitenkin enimmäkseen poutaista. Sää on kuitenkin jo normaalia viileämpää vajaan / n. +20 asteen päivälämpötiloineen.

Keskiviikosta alkaen sääennusteisiin on tullut kuitenkin selkeä muutos; aluksi tiistainen matalapaine siirtyy Venäjälle jättäen keskiviikoksi jälkeensä viileän luoteistuulen; päivälämpötiloissa jäädään vajaaseen +20 asteeseen, mutta yö on n. +10 asteisen leuto tuulten takia. Sitten torstaina Norjanmeren suunnalta näyttää taas tulevan matalapaine sateineen. Sen asettuminen ja muotoutuminen viikon lopussa voimakkaana ja pysyvänä Suomen kaakkois-itärajan lähelle osana Länsi-Venäjälle muodostuvaa laajaa matalapainetta näyttää tuovan jopa lähes kolean säävaiheen pe - su, kun läntinen korkeapaine venyy samalla Britannian tienoilta Norjanmerelle. Se mahdollistaa koko Suomeen voimakkaan koillisvirtauksen, joka tuo viileää ilmaa ja matalapaineen lähellä pe - su esiintyy samalla runsaasti kuurosateita, joista osa on ravakoita polaari-ilmamassan ukkosten kera. Päivälämpötiloissa voidaan jäädä yhä varmemmin ja reilummin alle +20 asteen, mutta tuulisuus ja pilvisyys pitävät yöt leutoina...

Euroopan mittakaavassa tuo ke jälkeinen uusi suursäätilallinen muutos tuo viikonloppuna Fennoskandiasta laajasti myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan viileää säätä, mutta ennen sitä tämän alkaneen viikon 29 alussa helle ehtii voimistua ja laajeta siellä yleisesti. Länsi-Venäjällä helle siis jää tällä viikolla kauemmaksi Uralille ja toisaalta Mustallemerelle ja ukkosia runsaine kuurottaisine sateineen tulee monin paikoin. Viikon mittaan Länsi-Venäjän laajan matalapaineen pohjoispuolitse idästä näyttää kuitenkin kiertyvän ajoittain lännemmäksikin voimakasta hellettä Jäämeren rantoja myöten, mutta siis näillä näkymin se ei pääse Suomeen asti ainakaan vielä tällä alkaneella viikolla 29...

Seuraavan sääraporttini julkaisun pyrin tekemään ti - ke aikana, jotta pääsisin taas normaalimpaan tahtiin siinä eli edeltäneen viikon toteutuneet säät esittelyyn seuranneen viikon alussa eikä vasta perjantaina, kuten valitettavasti kahtena viime kertana näin viivästyi... 

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 27 - 2013: Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteeseen jäi edelleen etenemään 2 - 3 viikon mittainen etumatka ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun nähden, kun sään melko normaalilämpöiset olosuhteet eivät enää ainakaan kirittäneet sitä lisää normaalista poikkeavaksi. Tämän mukaan ko. viikon 27 aikana >>

Maitohorsma (Chamerion angustifolium), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) jatkoivat edelleen runsasta kukintavaihettaan; tällä kuluvalla viikolla 28 osalla on jo kukinnan hiipumisvaihe menossa. Paimenmatara (Galium album) lopetteli kukintaansa. Samalla runsaaseen kukintavaiheeseen tulivat mm. pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria), mitä ne jatkavat kuluvallakin viikolla. Myös pujo (Artemisia vulgaris) aloitti jo kukintansa monin paikoin ja on parhaillaan voimistumassa huippuunsa. Jo edellisviikolla kukkimistaan aloitellut karhunputki (Angelica sylvestris) voimisti selvästi kukintaansa ja on huipentumassa parhaillaan. Heinävaltaisilla niityillä monien heinälajien kukinnan jälkeinen ruskeaksi muuttuminen edistyi edelleen, mutta toiset lajit olivat vielä kukintavaiheessa. Hedelmävaiheessaan ruskistui koiranputki (Anthriscus sylvestris) ja lupiinien (Lupinus polyphyllus) hedelmäpalot alkoivat mustua kypsiksi.

Puistoissa ja puutarhoissa perennamaailman viimeisetkin tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä) lopettivat kukintansa. Sen sijaan kukintahuippuunsa tulivat jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii), auringontähti (Telekia speciosa), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), kirahvinkukka (Cephalaria gigantea), purppurapunalatva (Eupatorium purpureum), väriminttu (Monarda didyma), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis), varhaiset jaloangervot (Astilbe arendsii hybr.) ja monet liljat (Lilium sp.); osa näistä on jo hiipumassa kukinnaltaan parhaillaan. Kukintaansa aloittelivat mm. monet myöhäiset tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja varhaiset syysleimut (Phlox sp.). Viikon 27 kasvina esittelemäni laji (Viikon 27 kasvivalokuva: Mesisilkkiyrtti (Asclepias syriaca) ) eteni kukinnassaan hyvällä alulla ja on ollut huipentumassa kuluvalla viikolla 28.

Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) alkoivat jo vähän hiipua kukinnaltaan, mutta nurmikonleikkuiden väleillä ja kuivien alueidenkin piirissä uusia kukkia avautui ja on edelleen avautumassa suht paljon. Niiden joukossa syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta voimistui ja on parhaillaan tulossa huippuvaiheeseen. Runsaita sateita saaneilla alueilla nurmikot jatkoivat rehevää ja nopeaa kasvuaan; näin etenkin Pirkanmaan ja Saimaa - Pohjanmaa -akselin alueet. Kuivimmilla alueilla säilyi edelleen monin paikoin hidastunutta kasvua ja kellastumista; näin nimenomaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa parhaillaankin. Toisaalta esim. pääkaupunkiseudulla lauantain ukkoskuuroista tuli nurmikoille(kin) viherryttänyttä helpotusta paikoin.

Puukukinnassa monet lehmukset (Tilia sp.) ohittivat täyden kukintavaiheen, mutta mm. harvinaiset kriminlehmus (Tilia X euchlora) ja amerikanlehmus (Tilia americana) olivat vielä nuppuasteella viikolla 27. Samettisumakki (Rhus hirta) tuli täyteen kukkaan. Pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora") aloitteli kukintaansa ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukkaterttuaiheet tulivat esille kasvavien oksien kärjissä. Terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat tulivat jo lähes täysipunaisen kypsiksi ja mustaselja (Sambucus nigra) alkoi lopetella kukintaansa. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat aloittivat värittymisen oranssiksi kohti kypsymistä. Tarhaomenissa (Malus X domestica) kesälajikkeet alkoivat lähestyä täysikypsyyttään jo paljon värittyneinä. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja hedelmänä viljeltävien kirsikoiden (Prunus sp.) ensimmäiset marjat alkoivat kypsyä.

Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys saavutti monin osin jo täysivaiheen. Etenkin pihdoilla kuitenkin latvojensa pääversot olivat vielä selvästi kesken siinä prosessissa. Marjakuusilla (Taxus sp.) enää vain harvat voimakkaat versot jatkoivat pituuskasvuaan. 

Suomen luontaisilla lehtipuilla uusien vuosiversojensa puutuminen alkoi myös olla suurimmaksi osaksi jo tapahtunutta, mutta mm. metsävaahteralla (Acer platanoides) jatkui vielä yksittäisten voimakkaiden versojen pituuskasvu nuorilla puilla ja taimilla. Osa metsävaahteroista sai lehtiinsä häilyvää punertavaa ns. esiruskasävyä tyypillisenä loppukesän merkkinä versopuutumisen edistymisestä lähes loppuun. 

Latvoissaan etenkin pääversojensa voimakas pituuskasvu jatkui edelleen monilla ns. pioneeripuiden taimilla ja nuorilla puilla; koivut, lepät, pajut ja haapa. Koivuilla ja lepillä ensi kevättä varten jo parina aikaisempana viikkona esille tulleet hedenorkkojen esiaiheet alkoivat saavuttaa täyttä talvehtimiskokoaan.

Kasvitaudit pysyivät edelleen melko hyvin kurissa lukuun ottamatta härmää, jota esiintyi yhä mm. terttuseljoissa ja tuomipihlajissa paikoin runsaasti. Sen sijaan ruostesienien invaasiota ei ollut vieläkään näkyvissä, mutta paikoin esim. raidoissa (Salix caprea) ja harmaalepissä (Alnus incana) oli yksittäin runsaasti kunkin omaa ruostesienilajin vioitusta lehdissään. Aikaisemmin kesällä tuomenkehrääjäkoiden toukkien paljaaksi syömien tuomien (Prunus padus) uudet lehdet kasvoivat jo lähes täysikokoon, muttei vielä täysisyvään vihreyteen tällä alkaneellakaan viikolla 28.

Maaseudun peltoviljelyssä rypsin / rapsin kukinta alkoi hiipua, mutta keltaisia peltoja säilyi vielä monin paikoin tämän kuluvan viikon 28 alkuun saakka. Muut viljat tulivat viimeisiltä osiltaankin täyteen tähkävaiheeseen. Edelleen ilmeni edellisviikoltakin tuttua kahtiajakoisuutta kosteusoloissa; ukkostaneimmilla paikoilla ilmeni mm. lakoontumisongelmia, mutta Uudenmaan - Varsinais-Suomen vähimmille kuuroille jääneillä alueilla oli kuivuusongelmia.

Maaperän kuivuminen etenkin juuri Uudenmaan - Varsinais-Suomen alueilla alkoi näkyä jo kallioisten rinteiden lehtipuustoissakin kuivuuden aiheuttamina kellastumisina etenkin koivuilla. Myös siis nurmikoilla ja muutenkin osassa niittyjä kasvustot alkoivat paikoin nuutua, mutta esim. pääkaupunkiseudulla lauantain ukkoskuuroista tuli paikoin virkistystä kasvustoille. Sisämaan ukkostaneimmilla alueilla ei ollut edelleenkään mitään merkkiä näistäkään kuivuusongelmista. Jokien virtaamat pysyivät edelleen suunnilleen normaaleina.

Vesistöjen pintavesien lämpötilat laskivat edellisviikosta hieman ja asettuivat alkuviikosta alkaen järvissä pääasiassa +20 asteen vaiheille; ajoittain oli vähän yli +20 astetta aurinkoisimpien hetkien perään. Suomenlahden sisälahdissa oli melkolailla sama tilanne ja meren ulapalla pintavesien lämpötilat pysyivät pääasissa +15 ja +19 asteen välillä; itäosissa toisaalta ulapallakin alettiin saavuttaa +20 asteen tienoota kuluvalle viikolle 28 tullessa. Sinilevät eivät merkittävästi runsastuneet edellisviikosta.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

Viikon 26 sää vuonna 2013: Alussa kosteaa ja ankaraa hellettä; torstain rajujen ukkosten perään vaihtelevan lämmintä ja epävakaista (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 26 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson säätä korosti alkupuoliskolla kesän tähän mennessä ankarin helleaalto kosteana, jossa keskiviikon huipennuksessa mitattiin monin paikoin +30 asteen ylittänyttä kuumuutta. Myös ensimmäiset +20 asteen ylittäneet minimilämpötilat mahdollistuivat laajasti ti - to välillä öisin; näin ollen esiintyi ns. trooppisia öitä. Myös ukkosia liittyi tilanteeseen hellepoudan keskellä sisämaassa etenkin ti, mutta varsinainen hyvinkin raju ukkosepisodi oli torstain aikana helteen syrjäyttäneen kylmän rintaman siirryttyä lounaasta alueen yli. Sekä helteestä että ukkosista tein seurannat >> Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 4 ja Kesän 2013 ukkosseuranta; keskiviikko 26.6. - torstai 27.6. (Kostean helleilman lämpöukkosia ja perään kylmän rintaman ukkosia etelästä).

Lisäksi poikkeavien / erikoisten säiden valokuvaseurantasarjani sai samasta syystä kaksikin jatko-osaa >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 26 helleaalto ja kasvukauden etuaikaistuminen 2 - 3 viikon verran ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Elviira-myrsky (Ukkossateiden tekemää virtauskuviotaidetta).

Torstain jälkeen pe oli viikon poutaisin ja normaalilämmin kesäpäivä, mutta helleilmamassa palasi yrittämään takaisin tarkastelualueen itäisimpiin osiin la ja su ajaksi. Tällöin melko staattiseksi tilanteeksi asettui jako lännen normaalilämpimään ilmaan ja itäkolkan helteeseen, missä niiden välissä heikkotuulisella matalapaineen solan alueella pysyi ilmamassoja jakanut rintamasysteemi sateineen ja ukkosineen lähes sijoillaan.

Euroopan mittakaavassa helteisintä oli alkuviikolla laajasti Itä-Euroopasta suorastaan koko Länsi-Venäjälle Jäämeren rantaa myöten, missä edellisviikonlopusta alkaen Kaspianmeren itäpuolitse pääsi hyvin ankaraa helleilmaa lähes Vienanmeren etelärantoja myöten; paikoin varsin pohjoisessa +35 asteen tienoille yltänyttä kuumuutta! Tätä hellettä ulottui siis kaakosta myös Suomeen etenkin keskiviikkona. Läntisessä Euroopassa sen sijaan vallitsi laajasti varsin viileät ilmamassat, kun Britannian länsipuolella monta päivää vaikuttaneen vahvan korkeapaineen pohjoispuolitse virtasi viileää meri-ilmaa länsiluoteesta kuurosadealueiden kera; epävakaisinta oli Britteinsaarilla ja Skandinaviassa. Helteen ja viileän rajalla ukkosti etenkin Itä-Euroopassa.

Loppuviikolla tilanne muuttui siten, että helleilmamassa kaventui Venäjällä kiilaksi Suomen itäreunalle, kun Barentsinmeren tienoolle tullut uusi korkeapaine päästi itäpuolitseen viileää Länsi-Venäjän pohjoisosiin. Samalla torstaina helle kaventui lounaasta käsin aiheuttaen Suomeen em. rajun ukkostilanteen. Helle jäi koko loppuviikoksi kiilana Suomen itäreunalle. Muualla Euroopassa Britannian länsipuolella vaikuttanut korkeapaine ylläpiti edelleen viileää länsivirtausta ainakin Britanniaan ja Skandinaviaan, minne Islannin tienoon matalapainetoiminta ulotti vaikutustaan. Sen sijaan lännen korkeapaine alkoi ulottaa vähän korkeapaineen selännettä Keski-Eurooppaan lämmittäen säätä. Välimerellä helteisintä oli Espanjan ja Portugalin eteläosissa, missä viikonloppuna alettiin hätyytellä +40 asteen kuumuuksia. 

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 24.6.2013: Hellekorkeapainetta ulottui Pohjois-Venäjältä Suomen itäreunalle heikkotuulisena ja heikkenevä matalapaine siirtyi Skandinaviassa hitaasti pohjoiskoilliseen. Sen heikko etelä-pohjoissuuntainen okludoituva rintama siirtyi tarkastelualueen länsiosan ylle. Kaakosta alkoi virrata sen itäpuolella entistä helteisempää ja kosteampaa ilmaa alueelle; yöllä - aamulla oli hajanaista hahtuva- ja palleropilvilauttaa; eniten lännessä. Iltapäivällä ja alkuillalla niiden sekaan kehittyi paikoin kumpupilvisyyttä ja länsiosissa niistä kehittyi joitakin sadekuuroja. Loppuillalla rintamaa pitkin etelästä tuli runsaasti kumpukerros- ja hahtuvapilvilauttaa. Ilmamassan utu lisääntyi. Tuulet olivat enimmäkseen hyvin heikkoja ja etenkin yöllä oli ajoittain tyyntä. Virtaus kävi etelästä - kaakosta. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla - etelärannikolla ja kaakossa +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli enimmäkseen +24 ja +27 asteen välillä; lounaissaaristossa n. +20 astetta.

Tiistai 25.6.2013: Hellekorkeapainetta ulottui edelleen idästä Suomen itäreunalle. Heikko matalapaine sijoittui Skandinaviasta Lapin pohjoisosiin ja siitä jäi yhä ulottumaan heikko säärintama länsirannikolle etelä-pohjoissuunnassa. Uusi matalapaine voimistui rintaman eteläpäässä Puolan tienoilla. Korkeapainetta vahvistui Britannian länsipuolella ja siitä työntyi selännettä Norjanmerelle. Kaakosta jatkui helteisen ja kostean ilman virtaaminen Etelä- ja Keski-Suomeen. Tarkastelualueella alkupäivä oli etenkin länsiosissa runsaiden hahtuva- ja osin kumpukerrospilvien aikaa. Iltapäiväksi ne haihtuivat etenkin etelärannikolta, mutta sisämaahan kehittyi paikoin ukkoskuuroja Päijänteen länsipuolella. Illalla kuurot kuolivat, mutta hahtuvapilviä jäi lauttoina ja untuvapilviä harsoina koko alueelle. Ilma oli utuinen ja taivas samea. Etelän ja idän väliset tuulet olivat heikkoja; ajoittain oli tyyntä etenkin yöllä. Yölämpötila oli etelärannikon tuntumassa - kaakossa +20 asteen vaiheilla; sisämaassa +15 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 ja +29 asteen välillä; viileintä länsirannikolla ja sisämaan ukkostaneimmalla alueella.

Keskiviikko 26.6.2013: Hellekorkeapaine Suomen itäpuolella alkoi heiketä. Britannian länsipuolella vallitsi vahva korkeapaine ja siitä ulottui selänne Norjanmerelle; illalla siitä muodostui viileää korkeapainetta Lapin pohjoisosiin. Matalapaine nousi Puolan tienoilta Etelä-Ruotsiin ja sen koillispuolella syöttyi tarkastelualueelle kaakosta viikon kuumin annos hellettä; yöllä ja aamulla oli vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttoja. Iltapäivällä oli muutoin hyvin vähäpilvistä, mutta sisämaassa kehittyi poutaista kumpupilvisyyttä. Illalla Baltiassa etelästä lähestyneen kylmän rintaman etupuolen voimakkaat ukkoset Virossa - läheisillä Venäjän alueilla runsastuttivat pilvisyyttä ja kaakonkulmalta Päijänteelle tuli jo ukkosta pienialaisesti. Myös paikoin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkoi ukkostamaan. Ilmamassa oli utuisen sameaa. Kaakkoistuulet olivat aluksi heikkoja, mutta illalla ajoittain kohtalaisia em. ukkosalueen lähestyttyä. Yölämpötila oli +20 asteen vaiheilla; viileintä lännen sisämaassa. Päivälämpötila oli +30 asteen vaiheilla - paikoin vähän yli; kuuminta itäosissa.

Torstai 27.6.2013: Vahva korkeapaine vallitsi edelleen Britannian länsipuolella ja Lapin pohjoisosiin muodostunut uusi korkeapaine alkoi siirtyä Barentsinmerelle tuottaen itäpuolellaan viileää Venäjälle kaventaen hellettä koillisesta. Etelä-Skandinaviaan tullut matalapaine venytti pientä osakeskusta Keski-Suomeen, jonka mukana helteet syrjäytyivät myös lounaasta käsin; kylmä rintama eteni päivän mittaan okludoituvana etelälounaasta tarkastelualueen yli vähitellen. Tähän liittyi runsasta ja voimakasta ukkostelua jo yöstä alkaen monin paikoin lähes koko päivän; pilvisyys vaihteli sen mukaan ennen rintamaa hajanaisista hahtuvapilvilautoista ja tasaisen sateen pilvilautoista näyttäviin ukkospilviin ja rintaman ylityksen jälkeen sumu- ja kumpukerrospilvien kautta hahtuvapilvilauttoihin ja rintaman takaosan etääntyviin untuvapilviraitoihin. Eniten ukkosti Satakunnassa yöllä - aamulla ja iltapäivällä Pirkanmaalla sekä osittain Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Itä-Uudellamaalla. Vain heikoille kuurosateille / paikoin jopa sateetta jäi Uusimaa sekä Varsinais-Suomen, Kymenlaakson - Etelä-Savon tienoita. Eniten ukkostaneilla alueilla satoi monin paikoin jopa useita kymmeniä millimetrejä. Ilmamassan utu hälveni rintaman ylityksen jälkeen ja loppuillalla idässäkin ukkoset vähivät. Ennen rintamaa tuuli heikosti - kohtalaisiesti kaakosta ja ukkostavimmilla alueilla oli paikoin tuhosia syöksyvirtauksia; rintaman jälkeen länsi-lounaistuuli puhalsi ajoittain navakasti. Yölämpötila oli +19 ja +22 asteen välillä. Iltapäivällä lämpötila jakautui rintaman etenemisen mukaan; länsiosissa päästiin vain +25 asteen vaiheille, mutta idässä ennen rintamaa ehti olla vielä hellettä +30 asteen paikkeille saakka. Illalla lounaasta tulleessa viileämmässä ilmamassassa lämpötila laski +15 ja +20 asteen välille; lännen sisämaassa viileintä.

Perjantai 28.6.2013: Aluksi helteet syrjäyttänyt okludoitunut rintamasysteemi jäi heikkenemään Keski-Suomeen ja matalapaineen painopiste asettui heikkona Skandinaviaan. Samalla Keski-Euroopasta työntyi korkeapaineen selännettä Baltiaan ja toinen korkeapaine asettui Barentsinmerelle. Britannian länsipuolinen korkeapaine vetäytyi vähän länteen ja päästi Islannin tienoolta matalapaineen vaikutusta hivuttautumaan Britanniaan. Illalla Suomen kaakkois-itäreunalle kiilaksi kapeutunut hellealue alkoi hivuttautua taas lähemmäksi ja samalla itäosien päälle alkoi vahvistua etelästä uutta etelä-pohjoissuuntaista rintamasysteemiä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla vallitsi vaihtelevasti ohutta kumpukerrospilvilauttaa ja etääntyviä edellispäivän rintaman ylä- ja keskipilvivyöhykkeitä. Iltapäivällä kumpu- ja kumpukerrospilviä oli sisämaapainotteisesti vähän ja ne hälvenivät illaksi. Illalla alkoi kuitenkin tulla etelästä em. uuden rintamasysteemin länsireunaa pitkin ylä- ja keskipilvilauttailua vaihtelevasti. Alkupäivällä länsi-lounaistuulet vallitsivat enimmäkseen kohtalaisina. Tuuli heikkeni iltapäivän aikana selvästi ja illalla oli varsin tyyntä. Yölämpötila oli lännen sisämaan +10 ja +15 asteen väliltä muun alueen +15 ja +18 asteen välille. Päivälämpötila oli länsirannikon +20 asteen vaiheilta muun alueen +22 ja +25 asteen välille.

Lauantai 29.6.2013: Korkeapaine vahvistui Barentsinmerellä - Novaja Zemljalla, joka edesauttoi helleilmamassan kiilan pysymistä tyrkyllä Venäjältä Suomen itäosiin. Toisaalta samalla Islannin tienoon matalapainetoiminta voimistui idemmäksi ja ulottui Britanniaan ja Skandinaviaan, minne ensimmäinen erä rintamasysteemeitä saapui heikkenemään yhdistyen edellispäivän vähäiseen matalapaineeseen. Sen ja idän helteen välillä Suomen päälle asettui hellettä jakanut rintamasysteemi noin Suomenlahden itäosista Perämerelle hyvin heikkotuulisella matalapaineen solan vyöhykkeellä. Tarkastelualueelle asettui em. rintaman kerrospilviä vaihtelevan aaltomaisine muotoineen runsaasti ja eteläkaakosta alkoi rintamaa pitkin kulkea jo yöllä kuurosateita. Länsirannikolla oli vähäpilvisemmän poutaista samoin kuin itäkolkassa, jossa toisaalta helleilmamassan utuisuus samensi ilmaa. Rintaman sateet voimistuivat kapealla vyöhykkeellä iltapäivällä ja rintamalinjan itäreunalla noin Saimaan tienoilta pohjoisluoteeseen esiintyi ukkoskuuroja. Illalla sateet heikkenivät taas ja rintama alkoi vetäytyä vähän idemmäksi eteläosistaan alkaen. Tuuli oli rintaman kohdalla tyyntä, länsipuolella oli heikkoa pohjois-luoteistuulta ja itäpuolella heikkoa kaakkoistuulta. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; idässä paikoin reilussa +15 asteessa. Päivälämpötila jäi rintaman kohdalla +20 asteen vaiheille, sen länsipuolella se oli +21 ja +24 asteen välillä ja itäpuolella +25 ja +29 asteen välillä.

Sunnuntai 30.6.2013: Korkeapaine vahvistui hieman etelämmäksi Venäjälle Novaja Zemljalta. Helleilmamassan kiila leveni Suomen itäpuolella, mutta ulottui Itä-Suomeen edellispäivää vähemmän; sitä jakanut rintamasysteemi siirtyi yöllä idemmäksi ja asettui noin linjalle Laatokka - Lappi edelleen heikkotuulisen matalapaineen solan alueella. Läntinen matalapainetoiminta tuotti voimakkaan matalapaineen keskuksen lännestä Islannin ja Britannian väliin, minne se asettui heikkenemään; siinä toinen erä rintamasysteemeitä sateineen eivät ulottaneet vaikutustaan juuri Britanniaa - Skandinaviaa idemmäksi. Tarkastelualueella länsiosista käsin rintamapilvisyys vähentyi aamuksi vain hajanaisiksi hahtuvapilvilautoiksi, mutta rintaman kohdalle jäi koko ajaksi runsasta pilvisyyttä ja ajoittain sateita. Sateet olivat voimakkaimmillaan iltapäivällä paikoin ukkosten kera helleilman puolella. Länsiosissa vähäpilviselle alueelle syntyi sekaan iltapäivän kumpupilviä. Illalla rintamaan alkoi tulla kaakosta matalapainetäydennystä rankempine sateineen ja pilvisyys alkoi runsastua takaisin lännemmäksi yläpilviharsojen kautta ja voimakkaan vyöhykkeellisesti. Ilmamassan utu oli vetäytynyt edellispäivää idemmäksi. Tuuli oli edelleen tyyntä rintaman kohdalla, sen länsipuolella se oli heikkoa lännen ja pohjoisen väliltä ja itäkolkassa kaakosta. Yölämpötila oli länsiosissa +10 ja +15 asteen välillä ja idässä +15 yläpuolella; itäkolkassa paikoin lähes +20 astetta. Päivälämpötila oli edellispäivää laajemmin +20 ja +24 asteen välillä; itäkolkassa rintamasateiden siellä puolen yli +25 astetta. Rintaman runsaspilvisellä kaistaleella oli paikoin vajaat +20 astetta.

Alkaneen viikon 27 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Tätä julkaistaessa ma - pe säätilanteet ovat jo toteutuneet, joten ennuste koskee vain viikonloppua ja alustavasti ensi viikon 28 säätä. Tähän mennessä tapahtuneesta säästä kerron vain lyhyesti, että maanantaina jatkui vielä edeltäneen la - su kaltainen jako itäkolkan helteeseen ja muun alueen normaalilämpimään kesäsäähän rintaman jaettua tilannetta sateineen kapealla vyöhykkeellä. Sitten ti - ke lounaisvirtauksessa vallitsi vaihtelevapilvinen ja normaalilämmin - lievästi viileä kesäsää vain pienen kuuroriskin kera. 

Torstaiksi manner-Euroopan itäosissa ja Länsi-Venäjällä pääsi taas muhimaan laaja helleaalto, josta on riittänyt vähän maistiaista eilen ja tänään Etelä-Suomeen; paikoin on päästy vähän +25 asteen yli päivälämpötiloissa. Kuitenkin Pohjois-Atlantilta Fennoskandiaan on vaikuttanut yhä matalapainetoimintaa tuoden rintamasysteemeitä osin Suomeenkin; tänään pe kylmän rintaman edellä on ollut runsaan ukkostelun riskiä (Myrskyvaroitus.com -sivuston ennuste). Ukkoskuurottelua onkin ollut melko paljon Hämeenlinnan tienoilta Pirkanmaalle ja nyttemmin illalla Päijänteellä ja siitä kohti Pohjois-Karjalaa. Ukkosseurantakynnystäni tämä ei taida kuitenkaan ylittää edes takautuvasti, kuten vielä tänään aamulla oli mielessäni. Seurantapaikallani Hämeenlinnassa ukkostelu jäi vain etäiseksi jyrinäksi klo. 18:00 tienoilla.

Jatkossa la - su Länsi-Euroopassa vallinnut korkeapaine alkaa vahvistua entisestään noin Britannian paikkeilla; sen seurauksena lännestä tulee aluksi huomenna la vähän viileämpi annos kuurosateiden kera, mutta sunnuntaina lännestä käsin taas pieni helleannos ja poutainen hetki. Manner-Eurooppa lämpenee viikonloppuna laajasti helteelle Britanniaa myöten ja muutenkin ko. alue on jo ollut tällä viikolla 27 edeltänyttä lämpimämpi. Helle jatkuu Länsi-Venäjällä vielä lähes Jäämeren rantaa myöten, mutta epävakaisuuttakin on ukkosineen pohjoisosissa sekä osin Itä-Euroopassakin. 

Sitten ensi viikon alussa näyttää kehittyvän ilmeisesti melko pysyväksi tuleva asetelma, missä Britannian tienoon korkeapaine siirtyy vähän pohjoisemmaksi ja Norjanmereltä viilettää matalapaine itään ti - ke asettuen sitten laajasti osakeskuksineen Länsi-Venäjälle; niinpä ilmeisesti lähes koko loppuviikoksi 28 muodostuu Fennoskandiaan ja Länsi-Venäjällekin tuon korkeapaineen ja matalapaineen väliin viileä pohjois-koillisvirtaus Jäämereltä ja näin Etelä-Suomessakin kaikki toiveet helteistä ja kunnon kesäukkosista voidaan heittää toistaiseksi polaari-ilmamassan kuurosateiden sävyttäessä säätä ajoittain etenkin iltapäivisin. Päivälämpötiloissa +20 astettakin voi olla ke alkaen tiukassa ja yölämpötilat koleutuvat sisämaassa alle +10 asteen...

Päivitys maanantaina 8.7.2013 klo. 01:50: Länsi- ja Keski-Euroopassa kesähelteitä vielä parin - kolmen lähipäivän ajan ylläpitävä vahva korkeapaine tuo pohjoispuoleltaan Etelä-Suomeen vielä maanantaina ja tiistaina länsi-luoteisvirtauksessa melko lämmintä säätä enimmäkseen hyvin vähäpilvisessä ja ajoittain selkeässä säässä; virtausolosuhteissa lämpimintä on etelärannikolla, kun luoteistuuli kumoaa merituulen. Niinpä ainakin maanantaina juuri etelärannikolla voidaan päästä päättyneen sunnuntain tapaan hellerajalle eli +25 asteen vaiheille päivälämpötiloissa. Tiistaina uhkaa kuitenkin jo Norjanmereltä Etelä- ja Keski-Suomen ylle keskiviikoksi tuleva matalapaine; tiistaina länsituuli voimistuu ja pilvisyys alkaa lännestä käsin lisääntyä. Viimeistään keskiviikkona saapuu runsaasti kuurottaisia sateita ja päivälämpötila jäänee alle +20 asteen runsaassa pilvisyydessä.

Sitten näyttää asetelmaksi edelleen muodostuvan se, että korkeapaine asettuu lännessä vähän pohjoisemmaksi ja sen itäpuolella Fennoskandiaan jää vallitsemaan viileä pohjois-luoteisvirtaus; päivälämpötilat voivat kuitenkin nousta aurinkoisimmilla hetkillä +20 asteen paikkeille - piirun ylitse. Yötkin pysyvät koko alkaneen viikon 28 pääasiassa +10 asteen leudommalla puolella osaksi tuulten ansiosta. Alustavasti näyttää ensi viikonlopun osalta siltä, että Norjanmereltä tulisi silloin uusi voimakas matalapaine Suomen päälle, joka tietäisi viileitä ja hyvinkin epävakaisia olosuhteita; runsaasti sadetta... Seuraava viikkosääraporttini osa ilmestyy aikaisintaan tiistaina. 

PS.: Tänään maanantaina 8.7.2013 sääennuste on sillä tavalla muuttunut, että kylmään rintamaan liittyen ei olekaan vain vähäistä pilveilyä, vaan myös kuurottaisia sateita tulee ja pilvisyys on hetken runsaampaa; kuitenkin lähinnä vain sisämaassa sataa.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 26 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi kiri viikon helteissä normaalista ajankohdan aikataulusta edelle 2 - 3 viikon verran; ero normaaliin oli suurin viikon päätteeksi. Tämän myötä viikon aikana tapahtui mm. seuraavaa: maitohorsma (Epilobium angustifolium), paimenmatara (Galium album), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) saavuttivat kukintahuippunsa, jota ne ovat jatkaneet paimenmataraa lukuun ottamatta tällä kuluvallakin viikolla 27.

Mainittakoon tässä välissä, että äkkäsin äskettäin maitohorsmalle annetun uuden tieteellisen nimen: Se on nykyään: (Chamerion angustifolium).

Lumpeet (Nymphaea sp.) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) hiipuivat kukinnaltaan jo varsin paljon ja tällä kuluvalla viikolla 27 lähes loppuun saakka. Sen sijaan kukintansa alkuun pääsivät jo jopa pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria). Pujonkin (Artemisia vulgaris) kukintatertut tulivat jo selvästi esille, mutta kukinta ei varsinaisesti ole ehtinyt alkaa siitepölyttävään vaiheeseen vielä tällä kuluvalla viikollakaan. Hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) jatkoivat edelleen jo n. kuukausi sitten alkanutta kukintaansa!

Puistoissa ja puutarhoissa perennamaailman kukinnassa monet tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä) alkoivat jo hiipumaan kukintansa ehtoopuolelle, mutta joitakin lajikkeita oli vielä täydessä kukassa. Kukintaansa aloittivat mm. jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) ja niitäkin enemmän jo edellisviikolla kukkiaan aukaisseet auringontähti (Telekia speciosa) ja palavarakkaus (Lychnis chalcedonica). Perennakukinnassa näytöstään alkoivat tekemään myös mm. kirahvinkukka (Cephalaria gigantea), purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) ja monet liljat (Lilium sp.). Monet köynnösruusut, ryhmäruusut ja osa pensasruusuista jatkoivat runsasta kukintaansa. Varhaisimmat pensasruusut olivat jo pitkällä kiulukoidentekovaiheessa.

Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) jatkoivat edelleen runsasta kukintahuippuaan. Lämpimillä paikoilla kukintaansa ehti aloittaa jo syysmaitiainen (Leontodon autumnalis). Nurmikoiden kasvu oli yleensä nopeaa, mutta toisaalta osa nurmikoista alkoi kellastumaan ja pysähtymään kasvultaan yhä enemmän vähimmille kuurosateille jääneillä alueilla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Sisämaan ukkostaneimmilla alueilla puolestaan nurmikoiden kasvu jatkui hyvin rehevänä ja nopeana kauttaaltaan. Heinävaltaisilla niityillä heinäkukinnan huipentuman ohittuminen alkoi ilmetä heinikoiden muuttumisena ruskeiden sävyjen suuntaan.

Puukukinnassa lähes täyteen kukkaan ehtivät monet lehmukset (Tilia sp.), mutta niiden kukinta on ollut varsinaisesti saavuttamassa huipentumaansa tällä kuluvalla viikolla 27 lukuun ottamatta joitakin myöhemmin kukkivia harvinaisia lajeja. Päättyneen viikon 26 alussa kukkivat vielä lakkipuu (Cladrastis ketukea) ja ptelea (Ptelea trifoliata), mutta tälle kuluvalle viikolle tultaessa niiden kukinta ehti jo loppumaan. Samettisumakki (Rhus hirta) ja peruukkipensas (Cotinus coggygria) aloittelivat kukintaansa ja mustaselja (Sambucus nigra) tuli runsaimpaan kukkavaiheeseensa. Täyden kukintavaiheen saavutti myös kasviesittelyni laji >> Viikon 26 kasvivalokuva: Likusterisyreeni (Syringa reticulata).

Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys eteni jo yli puolivaiheeseen. Myöhäisillä kuusten ja pihtojen suvun lajeilla puiden latvojensa pääversokasvu saavutti täyttä mittaansa. Sen sijaan pioneeripuilla (koivut, lepät, pajut ja haapa) nuorten puiden ja taimien latvaversot jatkoivat edelleen voimakasta pituuskasvuaan; rehevillä paikoilla esim. haavan uudet pääversot ovat jo ylittäneet 1 metrin mittaa ja jättikokoisia pääversolehtiä on jo runsaasti. Koivuilla ja lepillä ehtivät puolestaan muualla latvuksissa ilmaantumaan jo kokonaan ensi kevään uudet hedenorkkoaiheet, mutta ne eivät vielä ole ehtineet kasvaa täysikokoon. Metsävaahteran (Acer platanoides) nuorilla puilla ja taimilla jatkui edelleen yksittäisten voimakkaiden versojen pituuskasvu. Lehtipuiden ja -pensaiden versopuutuminen eteni täyteen vaiheeseen mm. tuomilla ja varhaisilla pensasangervoilla (Spiraea sp.).

Marjakypsymisessä terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat alkoivat saamaan jo punaista väriä ja tuomen (Prunus padus) marjat alkoivat olla lähes kypsiä. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjaraakileet eivät ehtineet vielä aivan täysikokoon. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja tarhaomenoiden (Malus X domestica) raakileet alkoivat saamaan väriä; kesäomenalajikkeet jälkimmäisistä ensimmäisinä.

Kasvitaudeista härmää oli edelleen kaikkein yleisimmin; etenkin tuomipihlajissa sitä oli paikoin runsaasti, mutta myös tammissa, vaahteroissa ja terttuseljassa sitä on näkynyt. Ruostesienien invaasiota ei ollut vielä näkyvissä, mutta raidassa (Salix caprea) sitä oli paikoin vähän ja harmaalepissä (Alnus incana) omaansa lehtiä ruskistavaa lajia jo paikoin. Tuomenkehrääjäkoiden toukkien syömät tuomet alkoivat saamaan nopeasti uudet lehdet.

Maaseudun peltoviljelyssä rypsin / rapsin kukintahuippu saavuttui ja keltaisia kukkameriä oli paikoin hyvin kirkkaina. Muut viljat tulivat nopeasti tähkä- eli kukintavaiheeseen. Jopa keskimäärin muita myöhäisempi kaura alkoi paikoin röyhyyntyä. Peltoviljelyn ongelmat olivat kaksijakoisia; yhtäältä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan vähäsateisilla alueilla alkoi olla kuivuuden vaivaa ja toisaalta sisämaan eniten ukkostaneilla paikoilla esiintyi etenkin torstain Elviira-rajuilman takia lakoontumisongelmia.

Vesistöissä torstain ukkostilanne aiheutti paikoin rajuja taajamatulvia ja paikoin ojien tulvimista sateisimmilla valuma-alueilla. Jokien virtaamat pysyivät kuitenkin pääosin normaaleina. Vesistöjen pintavesilämpötiloissa helle lämmitti järvivedet to mennessä yleisesti +20 ja +24 asteen välille; matalissa rantavesissä paikoin +25 asteen paikkeille. Myös Suomenlahden vedet lämpenivat sisälahdissa +20 asteen paikkeille - selvästi ylikin ja ulapalla +15 ja +19 asteen välille. Viikon lopussa vedet alkoivat viilentyä +20 asteen paikkeille. Suomenlahden ulapalla pintavesien lämpötilat pysyivät lähes ennallaan. Lämmenneet vedet edesauttoivat sinileväkukinnan puhkeamista monissa järvissä ja Suomenlahden itäosissa.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

Viikonvaihteen tilapäisviileyden jälkeistä kostean helteen ja ukkosten jatkumista; viikonlopusta poutaa & tilapäisesti vähän viileämpää (Päivitys!)

Edellinen sääennusteeni on tehty jo melko kauan sitten heinäkuun puolivälissä Norjan verilöylyn saatettua bloggaamiseni hetkeksi poikkeustilaan viime viikonloppuna. Nyt palaan tähän sääasiaan ja viivästyksen takia edellisen ennusteen jälkeisen tilanteen osio on tavanomaista paljon pidempi ulottuen 17. heinäkuuta aina 27. päivään saakka; aika hyvin osasin kuitenkin arvioida jo ko. ennusteen päivityksessä, että tällä viikolla helle palaa viime viikonvaihteen tilapäisen viilenemisen jälkeen, joten ennustemenetys ei ole ollut suurta.

Tiivistetysti Euroopan mittakaavan säästä: Viime viikolla tilannetta luonnehti se, että Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjälle muodostui ankaran ja kostean helteen laaja alue. Samalla kuitenkin Länsi-Eurooppaa ja Skandinaviaa vaivasi aluksi voimakaskin matalapaine viileine ja sateisine säineen. Toinen melko voimakas matalapaine vähän myöhemmin oli Puolan - Etelä-Skandinavian tienoon asiana paikoin rajuinekin ukkosineen ja sateineen tuottaen Länsi-Eurooppaan viileitä pohjoistuulia ja siirtäen helteen pois Itä-Euroopasta. Suomen osaksi tästä kehkeytyi etenkin loppuviikoksi kaakosta kostea helleannos (Kesän 2011 kuumin päivä - Osa 6) runsaine ja paikoin rajuine ukkosineen. Skandinaviassa ja Lapissa oli viileämpää, mutta ajoittain kesäisen runsasta ukkoskuurottelua. Välimerellä oli aikaisempaa lievempää hellettä tuon em. matalapainetoiminnan ulotettua pohjoisesta viileämpiä ilmamassoja sinne.

Tällä viikolla Länsi-Venäjällä kostea ja hyvin kuuma helle (Laajasti yli +30 asteen lukemia) on jatkanut yhä muhimistaan ulottuen su - ma tienoon tilapäisen viilenemisen jälkeen siis uudestaan Suomeen ja osin Skandinaviaan kaakosta kohtalaisena, muttei aivan Jäämeren rannalle Venäjän puolella. Samalla Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Skandinavian matalapainetoiminta on vähentynyt heikoiksi osakeskuksiksi ja sen myötä sää on lämmennyt ajankohdan tavanomaisempiin keskikesälämpötiloihin keskikesäisten sade- ja ukkoskuurojen kuitenkin jatkuttua ajoittain myös Lappia myöten. Britteinsaaretkin ovat saaneet olla parisen päivää rauhassa suuremmilta Atlantin matalapaineilta. Välimerellä helle on ollut kohtalaista - paikoin kovaa yksittäisten ukkosten kera enimmäkseen aurinkoisessa säässä.

Jatkossa matalapaineen alue muodostuu Etelä-Skandinaviasta Baltian yli ulottuen Länsi-Venäjälle, jolloin runsaiden ja rajujenkin ukkosten kera kuumin helle vetäytyy etelämmäksi Venäjällä. Samalla korkeapaineen painopiste muodostuu Jäämerelle ja sen myötä Pohjois-Venäjältä Suomeen ja Skandinaviaan muodostuu muutamaksi päiväksi itä-koillisvirtaus, joka heikentää helteen tilapäisesti lähes pois Etelä-Suomesta ja kuivattaa ilmamassan niin, että ukkoskuurottelu poistuu viikonlopun aikana. Länsi-Eurooppa lämpenee vähän Britannian tienolle aluksi tulevan korkeapaineen myötä, mutta myöhemmin ensi viikolla Atlantilta tulisi viilentävää matalapainetta annoksittain ja loppuviikolla ehkä voimakkaanakin...

Keski- ja Itä-Eurooppa saattavat aluksi viilentyä tuon Baltian yli vaikuttavan matalapaineen länsireunan pohjoistuulissa, mutta myöhemmin ensi viikolla matalapaineen väistyessä itään - kaakkoon lämpeneminen helteelle alkaisi laajasti ulottuen aluksi Ranskaankin ennen tuota Atlantin matalapainetoimintaa ja uuden korkeapaineen myötä myöhemmin ensi viikolla myös Skandinaviaan ja Suomeen Lappia myöten. Ensi viikolla Länsi-Venäjällä vallitsee aikaisempaa paljon laajemmin viileähkö sää em. laajan matalapaineen vallitessa ja tuottaessa jäljessään myös pohjoistuulia; kovat helteet pysyvät Mustanmeren - Kaspianmeren lähellä. Lisäksi pohjoisessa on enimmäkseen poutaa ja etelämpänä epävakaista runsainekin ukkosineen helteen rajan ja ko. matalan liikkeiden mukaisesti. Myöhemmin Suomesta käsin taas lämpenevää. Välimerellä helteet jatkuvat vaihtelevina, mutta eivät poikkeuksellisen kuumina.

Päivityksessä ilmennyttä suuressa mittakaavassa: Länsi-Venäjällä vallitsevat alkavalla viikolla laajasti viileät pohjois-koillisvirtaukset matalapaineen painopisteen sijoittuessa suunnilleen Kaspianmeren pohjoispuolelle (Ko. alueella paljon ukkosia); viileys on huomattavan rajua aikaisempiin helteisiin verrattuna helteen kaikotessa osittain jopa Mustameren pohjoisosista ja Jäämeren läheisillä paikoilla voi alkaa esiintymään jopa ankaraakin hallaa. Suomen - Etelä-Skandinavian ylle muotoutuva korkeapaine alkaa tuoda Länsi-, Keski- ja myöhemmin Itä-Eurooppaan hellettä etelästä, kunnes Atlantin matalapainetoiminta alkaa viilentää ukkosineen ilmaa Länsi-Euroopasta alkaen. Skandinavia ja Suomi saavat osansa tuosta korkeapaineen lämpimyydestä, mutta Grönlannin - Jäämeren suunnalta puskeva toinen korkeapaine kierrättää ko. alueen pohjoisosiin Jäämereltä koleaa ilmaa. Loppuviikolla hellettä on sijoittuneena Itä-Eurooppaan, josta se pyrkinee ainakin hetkeksi kohti Suomea ennen lännestä tulevaa voimakasta matalapainetoimintaa... Välimerellä jatkuu helle ajankohtaan nähden tyypillisenä ja ukkoskuurottelun riskiä on siellä täällä ajoittain.

Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->

Su 17.7. - Britteinsaarten tienoon voimakas ja laaja matalapaine pysyi lähes paikallaan ja samalla Suomen etelä - kaakkoispuolelle alkoi muodostua korkeapainetta. Pieni matalapaine kaikkosi Suomen yltä vähitellen itään. Yöllä oli tyyntä - heikkotuulista ja vaihtelevapilvistä; kuurosateita tuli paikoin etelärannikolla - kaakossa. Loppupäivällä etelätuulet alkoivat viritä lännestä alkaen ja vaihteleva pilvisyys jatkui seassaan joitakin pienialaisia kuurosateita. Illalla etelästä saapuvan lämpimän rintaman yläpilviharsoa oli hajanaisesti. Yölämpötila oli sisämaan +10 ja +15 asteen väliltä etelärannikon paikoin reiluun +15 asteen. Päivälämpötila oli n. +20 astetta - vähän yli.

Ma 18.7. - Korkeapaine muotoutui Suomen itäpuolelle ja Britteinsaarilla - Länsi-Euroopassa oli edelleen laaja ja voimakas matalapaine; sen reunalla Etelä-Skandinaviassa kehittyi pohjoiseen liikkuva osakeskus, jossa etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi lähestyi Suomea lännestä ja saapui illalla. Yläpilviharsoisen vaihteleva pilvisyys vallitsi iltapäivän sisämaan kumpupilvien kera. Etelä-kaakkoistuuli voimistui iltapäivään mennessä ajoittain navakaksikin. Illalla lounaassa alkoi tulla sadekuuroja ko. rintaman myötä. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa reilussa +10 asteessa heikkotuulisimmilla alueilla. Päivälämpötila kohosi +25 asteen vaiheille - vähän yli..

Ti 19.7. - Korkeapaine piti pintansa idässä ja lännessä matalapainetoiminta muotoutui siten, että Etelä-Skandinaviasta lähtenyt osakeskus sijoittui Norjanmerelle ja koko matalapaineen alue venyi etelä-pohjoissuunnassa ulottuen Norjanmereltä heikkenevänä Länsi-Eurooppaan ja lopulta voimakkain osakeskus oli juuri Norjanmerellä. Tähän liittyen lännestä saapunut kylmä rintama ylitti Suomen hitaasti itään; tarkastelualueella yöstä alkaen oli runsasta pilvisyyttä, utua ja rintaman kohdalla ajoittain heikkoa - kohtalaista kuurottaista sadetta. Iltapäivällä itäosiin tultuaan rintaman kuurottainen sade voimistui ja ukkostakin alkoi esiintymään paikoin; mm. Mikkelissä tuli tulvatilanne (YLE:n juttu ja Iltalehden video). Lännessä sää selkeni illalla jyrkkäreunaisesti ja eteläpuolelle alkoi kehittyä korkeapaineen selännettä. Ennen rintamaa oli heikkeneviä etelätuulia, rintaman kohdalla oli ajoittain tyyntä ja rintaman jälkeen länsituulet virisivät heikkoina. Yölämpötila oli +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötila +20 asteen molemmin puolin; sateisilla alueilla viileintä ja itäosassa paikoin hellettä +25 asteen tienoilla ennen sateita.

Ke 20.7. - Matalapaine jäi pyörimään Norjanmerelle ja uutta matalapainetoimintaa muodostui Länsi-Euroopasta kohti Itä-Eurooppaa. Etelä-Suomen päällä vaikutti heikko korkeapaineen selänne ja itään kuumenemaan jäänyttä ilmamassaa rajaava etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi jäi lähelle Suomen itäreunalle. Illalla se alkoi tulla takaisin kaakosta lämpimänä rintamana tuon Itä-Euroopan uuden matalapaineen alettua syöttää kaakosta kosteaa helleilmamassaa. Yö ja aamu olivat lähes selkeitä lukuun ottamatta itäosien ko. rintamaan liittyneitä yläpilvilauttoja. Iltapäivästä alkaen ko. lämpimän rintaman tulo näkyi lisääntyvänä ylä- ja keskipilvilauttailuna ja loppuillalla Virossa alkoi jo ukkostaa. Tuulet olivat tyyniä - lähes tyyniä, mutta loppupäivällä itä-kaakkoistuulet alkoivat viritä. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla.

To 21.7. - Itä-Euroopan matalapaine voimistui Puolan - Itämeren eteläosien tienoilla ja korkeapaine pysyi Länsi-Venäjällä; kaakosta syöttyi vähitellen erittäin helteistä ja kosteaa ilmamassaa Etelä-Suomeen lämpimän rintaman siirryttyä paikoin runsaiden ja voimakkaiden ukkosten kera lännemmäksi; Kesän 2011 ukkosseuranta; torstai 21.7.2011 (Kaakosta syöttymään alkavan kostean ja ankaran helteen mukana tulevia erityyppisiä ukkosia). Pilvisyys ja ukkostelu olivat vähäisimpiä kaakkoisosissa, jossa oli kuuminta. Lännessä ukkostelua oli yöstä alkaen pitkin päivää, mutta illalla poutaantui ja pilvisyys väheni. Ilma muuttui yöstä alkaen utuiseksi. Idän ja etelän väliset tuulet olivat enimmäkseen heikkoja ukkospuuskia lukuun ottamatta. Yölämpötila oli +15 ja +20 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla ja kaakossa. Päivälämpötila oli kaakon +30 asteen vaiheilta lännen ukkostavimpien alueiden +20 ja +25 asteen välille.

Pe 22.7. - Matalapaine jäi pyörimään melko voimakkaana Puolan - Itämeren - Etelä-Skandinavian tienoille syöttäen kaakosta - idästä Keski-Suomea myöten erittäin helteistä ja kosteaa ilmamassaa; tuulet olivat enimmäkseen heikkoja. Kuuma korkeapaine pysyi edelleen Länsi-Venäjällä. Tarkastelualueella myös länsiosat päätyivät tässä vaiheessa kosteaan kuumuuteen; yöllä ja aamulla pilvisyys oli vähäistä, mutta ilma oli hyvin utuista. Iltapäivällä kehittyi monin paikoin ukkoskuuroja, mutta osa alueesta säilyi myös poutaisena; Kesän 2011 ukkosseuranta; perjantai 22.7.2011 (Kaakosta virtaavan kostean helteen mukana tulevia lämpöukkosia). Illalla selkeni lähes kokonaan utuisuuden jatkuttua, mutta Virosta alkoi uhata uusi ukkoskuurottelu etelärannikkoa - lounaiskolkkaa. Yölämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila oli laajasti +30 asteen vaiheilla; lämpimintä lännessä - lounaiskulmalla.

La 23.7. - Matalapaineen painopiste siirtyi Etelä-Skandinaviaan ja yhä melko voimakkaana se alkoi kierrättää eteläkauttaan viileämpää ilmamassaa kohti Etelä-Suomea alkaen kaventaa alueella ollutta helleilman sektoria pois itään; päivän mittaan kylmä rintama lähestyi täten etelästä hitaasti ja saapui vasta loppuiltaan tullessa. Tämän myötä laajoja ja paikoin voimakkaita ukkosalueita liikkui yöstä alkaen kaakosta alueen yli pitkin päivää ja lähes kaikkialla ukkosti; eniten erittäin huomattavalla runsaudella lounaiskolkassa; Kesän 2011 ukkosseuranta; lauantai 23.7.2011 (Etelästä saapuvan kylmän rintaman edellä sarja rajujakin kohokonvektio- ja rintamaukkosia). Etelän ja idän väliset tuulet voimistuivat kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi ja illalla etelätuulet olivat heikkoja ukkosten alkaessa viimein vähetä. Yölämpötila oli yhä +20 asteen vaiheilla ja päivälämpötila oli +25 ja +30 asteen välillä; ukkostavimmilla alueilla lämpötilat jäivät melko pian vain +20 asteen vaiheille.

Su 24.7. - Matalapaineen alue pysyi Etelä-Skandinavian tienoilla alkaen heiketä pohjoiseen venyvänä ja sen syöttämänä aikaisempaa paljon viileämpää ilmamassaa työntyi Etelä-Suomeen; sitä rajaava kylmä rintama oli hidasliikkeisenä edelleen etenemässä itäosissa koilliseen alkupäivän aikana. Loppupäivänä idän korkeapaineesta alkoi pullistumaan selännettä Suomen eteläpuolelle ja lopulta päälle. Yöllä ja aamulla ko. rintaman sade- ja ukkoskuurottelu oli heikkoa, mutta iltapäiväksi itäosissa ennen rintaman kaikkoamista tuli vielä runsasta ukkoskuurottelua. Lännessä oli runsaahkon vaihtelevaa pilvisyyttä ja vain heikkoja - kohtalaisia sadekuuroja sisämaapainotteisesti puolen päivän molemmin puolin. Illalla sää poutaantui ja selkeni lounaasta alkaen pääkaupunkiseudun yksittäistä pientä kuurosoluryhmää lukuun ottamatta ja viimein myös idässä. Rintaman jälkeiset lounaistuulet olivat kohtalaisia, mutta illalla alkoi tyyntyä etenkin idässä tuulten kääntyessä etelään - kaakkoon. Yölämpötila oli +15 ja +20 asteen välillä; lämpimintä itäosissa. Päivälämpötila jäi rintaman jälkeisessä uduttomassa ilmamassassa +20 ja +23 asteen välille, joten eroa yölämpötilaan ei juuri ollut. Illalla lämpötilat laskivat päivän minimilukemiin +15 asteen vaiheille; viileintä lännen sisämaassa.

Ma 25.7. - Korkeapaine idässä alkoi jälleen voimistua kohti Suomea ja edellispäivän illasta alkaen Etelä-Suomeen ulottunut sen selänne muotoutui itäreunalle. Samalla matalapaine heikkeni lännessä pieniksi osakeskuksiksi alueella Länsi- ja Keski-Euroopasta Norjanmerelle; tarkastelualueella etelä-kaakosta tulevan uuden helleannoksen myötä vaihteleva yläpilvisyys tuli vallitsemaan koko päiväksi. Lisäksi iltapäivällä oli sisämaassa kumpupilviä, joista kehittyi paikoin pieniä iltapäiväkuuroja. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä.

Ti 26.7. - Korkeapaine vetäytyi itäreunalta vähän idemmäksi, mutta jatkoi Länsi-Venäjällä laajana ja kuumana. Samalla lännessä heikko matalapainetoiminta pysyi Skandinaviassa ja toisaalta Puolaan - Baltiaan syntyi pieni matalapaine etelästä. Kaakosta pyrki kosteaa ja helteistä ilmamassaa hitaasti kohti Suomea; tarkastelualueella vaihteleva yläpilvisyys vallitsi edelleen ja iltapäiväksi syntyi sisämaan kumpupilvisyyttä sekä itäpainotteisesti paikallisia yksittäisiä pienialaisia iltapäiväkuuroja, joista ukkostavin tuotti tällä kertaa Lappeenrantaan tulvatilanteen (Etelä-Saimaan juttu). Illalla poutaantui, vaikka Virossa oli edelleen kuuroherkkyyttä. Utuisuus lisääntyi vähän. Tuulet olivat koko päivän heikkoja - tyyniä enimmäkseen etelän ja idän väliltä. Yölämpötila oli sisämaan +10 ja +15 asteen väliltä etelärannikon +15 asteen vaiheille. Päivälämpötila kohosi +24 ja +28 asteen välille.

Ke 27.7. - Hyvin heikko matalapaineen alue jäi vellomaan Baltiaan ulottuen Mustallemerelle. Toinen hyvin heikko matalapaine siirtyi Skandinaviasta Pohjois-Lapin päälle; näiden välissä muodostui tyyni korkeapaineen selänteen alue, joka ulottui Venäjän tässä vaiheessa heikkenevästä korkeapaineesta. Toinen korkeapaine muotoutui Jäämeren tienoilla. Tarkastelualue jäi kosteahkon ja helteisen ilmamassan alueelle, jossa tuulet olivat tyyniä - heikkoina suunnaltaan vaihtelevia; noin idän suunnalta. Pilvisyys oli vähäisen vaihtelevaa; lähinnä ylä- ja keskipilvilauttoja sekä iltapäivän sisämaan kumpupilvisyyttä sisältäen itäpainotteisesti taas yksittäisiä pienialaisia iltapäiväkuuroja heikkoine ukkosineen. Illalla etelästä lähestyi heikko rintamasysteemi em. matalapaineen tuomana ja sen myötä Virossa ukkosti voimakkaasti; etelärannikon pilvisyys alkoi vähän lisääntymään. Yölämpötila oli +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötila oli +25 ja +29 asteen välillä.

Tuo kuva on otettu viime viikolla torstaina 21.7.2011 Hämeenlinnassa ja siinä nähdään viime viikolta alkaneiden lähes päivittäisten ukkoskuurottelujen aiheuttama tyypillinen tilanne hiekkaisella pinnalla: Ukkossateen (Ko. iltapäivän ukkostilanne aiheutti Hämeenlinnassa kesän suurimman ukkossadetulvan tähän mennessä; Iltalehden juttu) myötä loivasti kaltevalla pinnalla vuolaasti virranneen veden tekemää virtaamiskuviota deltamaisena. Loivalla pinnalla nämä deltakuviot ovat tyypillisempiä kuin jyrkemmillä hiekka - sorapinnoilla muodostuvat uramaiset ja kanjonimaiset virtaamiseroosiot. Tämä kuva on täten hieno ilmentämään sekä viime että tämän viikon ukkosten runsautta.

Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä sunnuntaina 31.7.2011 klo. 15:15) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->

To 28.7. - Tänään (Otan tämän poikkeuksellisesti tänne puolelle osioita) vähäinen matalapaine on yhä pysynyt Baltiassa ja Länsi-Venäjän hellealueellekin on alkanut muodostumaan pientä uutta matalapainetta ukkosineen. Samalla Lapin pieni matalapaine on heikentynyt pois ja Jäämerellä on alkanut vallita laajemmin korkeapainetta. Sen ja Baltian matalapaineen välissä on alkanut voimistua vähän itä-koillisvirtaus ja etelästä on tullut samalla Etelä-Suomen päälle em. heikko rintamasysteemi päästäen idästä vielä kosteaa helleilmaa kapeassa sektorissa; ilmamassa on kosteutunut ja sen myötä jo yöllä alkoi Suomenlahdella ukkoskuurotella; aamupäivällä ukkoskuuroja oli laajalti etelärannikolla ja nyt myöhemmin iltapäivällä ja illalla ukkoskuurottelu on keskittynyt lounaissaaristoon, paikoin sisämaahan ja hyvin voimakkaasti Viroon - Pietarin lähelle; ukkosta voi tulla vielä päivän loppuun mennessä etenkin etelärannikolle. Pilvisyys on rakoillut ajoittain vähäiseksi ukkosten välillä, mutta ilmassa on hieman utua. Yölämpötila oli taas jopa lähellä +20 astetta ja päivälämpötila on kohonnut pouta-alueilla +25 ja +29 asteen välille. Ukkostavimmilla alueilla on ollut ajoittain vain n. +20 astetta.

Pe 29.7. - Heikkoa matalapainetta jää vaikuttamaan Baltiaan - Etelä-Skandinaviaan ulottuen myös laajana kehittyvänä alueena Venäjälle. Korkeapaine velloo edelleen Jäämerellä ja siihen alkaa liittyä Britannian tienoille vahvistunut korkeapaine Norjanmeren kautta. Tarkastelualueella itä-koillisvirtaus voimistuu vielä vähän ja tuulet ovat enimmäkseen kohtalaisia. Pilvisyys on runsaan vaihtelevaa ja koko päivän yölläkin edellispäivän puolelta ja iltaan saakka jatkuen tulee ajoittain ukkoskuuroja. Välillä voi olla vähäpilvisen poutaa. Ilmamassa pysyy vielä lievän helteisenä, mutta illalla kosteus alkaa väistyä koillisesta alkaen ja sää poutaantuu. Yölämpötila on +15 ja +20 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila on poutahetkillä reilussa +25 asteessa ja ukkostavimmilla hetkillä voi olla vajaat +20 astetta.

La 30.7. - Matalapaineen painopiste näyttää pysyvän edelleen Suomen etelä - kaakkoispuolella ulottuen Etelä-Skandinaviasta Baltian kautta Venäjälle. Jäämereltä Britteinsaarille ulottuva korkeapaine alkaa muotoutua painopisteeltään Jäämerelle jääväksi. Heikko - kohtalainen itä-koillisvirtaus vallitsee edellispäivää vähän kuivempana, joka tietää iltapäivän kuuroriskiä enää vähäisesti lounaassa - lännessä sekä ehkä etelärannikolla ja utuisuuden vähenemistä. Pilvisyys on vaihtelevaa ja kumpupilviä on iltäpäivällä. Yölämpötila laskee vähän aikaisemmasta ollen +15 asteen vaiheilla ja päivälämpötila on +23 ja +26 välillä; lämpimintä lounaiskolkassa.

Su 31.7. - Edellispäivän kaltainen tilanne jatkuu, missä Jäämerellä velloo korkeapaine ja matalapainetta on laajana Suomen eteläpuolelta Venäjälle. Näiden välissä heikko - kohtalainen itä-koillisvirtaus jatkuu, missä ilmamassa ollee edelleen kuivempaa; sää on enimmäkseen vähäpilvistä ja poutaista. Runsaampia pilvilauttoja voi olla ajoittain. Yölämpötila on +15 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila on +22 ja +25 asteen välillä; lievän helteen mahdollisuus edelleen lounaiskolkassa. Ennuste on pitämässä varsin hyvin kutinsa.

Ma 1.8. - Matalapaine näyttäisi etääntyvän vähän Suomen eteläpuolella ja korkeapaineen selännettä yrittäisi venyä Jäämeren korkeapaineesta Suomen itäreunalle. Samalla Skandinaviaan näyttäisi muodostuvan jonoksi pientä matalapainetta ulottuen Lappiin. Tarkastelualueella itä-koillisvirtaus heikkenisi vähän ja vähäisesti vaihtelevapilvinen poutasää jatkuisi kuivahkossa ilmamassassa. Yölämpötila olisi +12 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila olisi edelleen enimmäkseen +22 ja +25 asteen välillä. Korkeapaineen selännettä pyrkii muodostumaan koillisesta Keski-Suomen kautta Etelä-Skandinaviaan; vielä vähän viilenevä koillisvirtaus jatkuu heikkona ja vähäpilvinen poutasää (iltapäivällä matalia kumpupilviä) jatkuu. Yölämpötila voi laskea sisämaassa paikoin +10 asteen vaiheille ja päivälämpötila jäänee koko alueella vain +20 asteen vaiheille.

Ti 2.8. - Näyttäisi siltä, että tuo korkeapaineen selänteen venyminen Vienanmeren kautta Etelä-Suomen päälle toteutuisi, jonka myötä idän ja pohjoisen väliset tuulet suorastaan tyyntyisivät ja vaihtelevan vähäpilvinen poutasää jatkuisi. Vähäinen matalapaine Skandinaviassa - Lapissa ei laajenisi. Yölämpötila voisi laskea tyyntyvän tuulen myötä sisämaassa vain +10 asteen vaiheille etenkin idässä, mutta etelärannikolla n. +15 asteen lukematkin voisivat olla yhä paikoin mahdollisia hyvin lämpimän meren takia. Päivälämpötila nousisi taas lievälle helteelle +25 asteen vaiheille. Lounais-koillissuuntainen korkeapaine vallitsee Etelä- ja Keski-Suomen yllä; koillistuulet tyyntyvät lähes kokonaan ja sää on enimmäkseen selkeä ja kuivailmamassainen. Yölämpötilat laskevat sisämaassa monin paikoin vajaaseen +10 asteeseen, mutta pysyvät etelärannikolla lämpimän meren takia yhä +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa +20 ja +24 asteen välille; lämpimintä lännessä.

Ke 3.8. - Korkeapaine näyttäisi ottavan laajemmin valtaa Etelä-Suomen päällä ulottuen pitkulaisena myös Etelä-Skandinaviaan. Pieni matalapaine jäisi Lappiin ja matalapainetoimintaa olisi isommin vain Britannian - Länsi-Euroopan tienoilla / siitä vähän lännempänä sekä Mustallemerelle painuneena ukkosineen. Heikkotuulinen - ajoittain tyyni ja vähäpilvinen helteytyvä sää vallitsisi alueella yölämpötilan ollessa +12 ja +17 asteen välillä (leudointa edelleen etelärannikolla) ja päivälämpötilan noustessa taas laajemmin +25 ja +29 asteen välille. Tuo korkeapaine siirtynee vähän etelämmäksi Suomen yltä ja Pohjois-Skandinavian - Lapin alueella matalapaine voimistuu vähän; Keski-Suomen tasalle muodostuu rintamasysteemi erottamaan Lappiin pohjoisesta virtaavaa koleaa Jäämeren ilmaa; tyynen yön jälkeen länsituulet viriävät ja vähäpilvisen poutainen sää jatkuu. Yölämpötila on sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja etelärannikolla +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa paikoin jo +25 asteen vaiheille.

To 4.8. - Asetelma olisi edellispäivän kaltainen, missä korkeapaine pysyisi Etelä-Suomen tienoilla ja Länsi-Euroopassa / siitä vähän lännempänä olisi matalapainetta osakeskuksineen. Helteinen sää voimistuisi sekä Suomessa että laajemmin Skandinaviassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa; tarkastelualueella edelleen heikkotuulista ja vähäpilvistä yölämpötilojen ollessa +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötilan ollessa +25 ja +30 asteen välillä; paikoin ehkä n. +30 astetta... Näyttää siltä, että pieni matalapaine siirtyy Pohjois-Suomesta itään, mutta jäljelle jää Keski-Suomen tienoille matalapaineen sola, joka erottaa pohjoisen kolean ilmamassan etelän helteeksi voimistuvasta ilmamassasta. Grönlannin - Jäämeren suunnasta Lappiin pyrkivänä selänteenä puskeva toinen korkeapaine yrittää työntää ko. ilmamassojen rajaa etelämmäksi päivän mittaan; tarkastelualueelle voi tulla pohjoisesta ko. solan ja sen rintamavyöhykkeen kuurosateita ehkä ukkosten kera ja lämmin ilmamassa jäänee hyvin kapeasti eteläisimpään Suomeen. Tuulet ovat heikkoja. Yölämpötila ollee koko alueella +15 asteen vaiheilla; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila voi kohota pouta-alueilla reiluun +25 asteeseen. Sateessa on selvästi viileämpää...

Tästä eteen päin ennustettavuus on heikkoa, mutta vaikuttaa siltä, että tämä uusi helleaalto jatkuisi jopa viikon loppuun saakka. Sen jälkeen viilenemisen mahdollisuuttakin on taas olemassa, mutta siitäkin lisää vielä päivityksessä...

Pe 5.8. - Grönlannin - Jäämeren korkeapaineesta ulottunee selänne Lappiin (Siellä pohjoiskolkassa voi olla tässä vaiheessa jopa hallavaaraa yöllä) ja em. matalapaineen sola ilmamassoja erottavan rintamasysteeminsä kera jää Etelä-Suomen ylle sallien täpärästi eteläisimpään Suomeen lämmintä ilmamassaa. Tuulet ovat heikkoja ja suunnaltaan vaihtelevia, pilvisyys on runsaan vaihtelevaa ja kuurosateita tulee paikoin ukkosen kera. Yölämpötila olisi etenkin etelärannikolla reilussa +15 asteessa ja päivälämpötila vaihtelisi poudan ja sateen mukaan vajaasta +20 asteesta +25 asteen tienoille. Viileämpikin versio on mahdollista, jos tuo ilmamassojen raja sijoittuu etelämmäksi. Toisaalta lännessä muhinut matalapainetoiminta alkaisi nostamaan etelästä lämmintä pohjoisemmaksi itäreunallaan...

Tuo em. lännen matalapainetoiminta voimistuisi sen verran, että se jaksaisi nostaa itäreunallaan pe jälkeen kosteampaa helleilmamassaa Baltiasta kunnolla Etelä-Suomeen ainakin la ajaksi: Tässä vaiheessa epävakaisuus kuitenkin jatkuisi ja ukkosriski kasvaisi. Sunnuntaina lännen matalapaine tulisi kuitenkin niin lähelle, että se toisi runsaita rintamasateita ukkosineen länsilounaasta, mikä veisi helteen pois ja seuraavalla viikolla Suomea alkaisikin vaivaamaan ehkä hyvinkin voimakas ja viileä matalapainetilanne... Tästä ja muusta tarkemmin seuraavassa varsinaisessa ennusteessani.

Kasvillisuuden kehitys on ollut edelleen erittäin nopeaa vallinneiden ajoittain paljonkin tavanomaista lämpimämpien säiden ansiosta. Tälle viikolle tultaessa kasvukauden etumatka tavanomaiseen nähden onkin peräti jo 3 - 4 viikkoa ja etelärannikon hyvin lämpimät yöt ovat kirittämässä kasvua - kehitystä jo sisämaata edelle. Tämä on jo ennätyksiä hipovaa ja ilmenee mm. seuraavasti: Syyshortensia (Hydrangea paniculata "Grandiflora") on saavuttanut jo monin paikoin kukinnan täysvalkoisen vaiheen, kotipihlajassa (Sorbus aucuparia) marjat ovat kypsyneet jo paikoin lähes täyspunaiseen vaiheeseen. Lumimarjoilla (Symphoricarpos rivularis) ensimmäiset marjat ovat kypsyneet valkoisiksi. Pujon (Artemisia vulgaris), pietaryrtin (Tanacetum vulgare), rantakukan (Lythrum salicaria) ja luontaisen kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinnat ovat saavuttaneet huipennuksen ja lämpimillä paikoilla alkaneet jopa jo taantua loppuun. Maitohorsman (Epilobium angustifolium) ja monien ohdakkeiden (Cirsium sp.) siemenvillavaiheet ovat runsastuneet yleiseksi.

Elo - syyskuun perennakukintahuipentumana tunnettu kukinta on jo nyt runsasta, kuten lajeilla kompassikukka (Silphium perfoliatum), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja tarhapiisku (Solidago cv.). Heinä-elokuun kukintana tunnettu kukinta on jo päättynyt, kuten lajeilla väriminttu (Monarda didyma) ja monet kuunliljat (Hosta sp.). Hedelmäviljelyssä omenapuissa (Malus sp.) kypsyy sato ällistyttävässä etuajassa ja jo nyt kesälajikkeilla on kypsää satoa! Myös päärynöiden (Pyrus sp.) ja luumujen (Prunus sp.) sadot ovat kypsymässä huikeassa etuajassa. Normaalisti tähän aikaan alkava tuomipihlajien (Amelanchier sp.) sato on jo varissut pois ylikypsänä. Mikäli ensi viikon uusi helle toteutuu pienen viilenemisen jälkeen, niin odotettavissa on yhä selvemmin jopa kuukauden verran etuaikaista kasvukauden kehitysastetta, joka merkitsee tulevalla elokuun ensimmäisellä viikolla vaihetta, joka normaalisti saavutetaan vasta elokuun päätteeksi / syyskuun aluksi!! Huikeaa!...

Kasvien kannalta viime ja tämän viikon runsaat ukkossateet ovat olleet enimmäkseen hyvin tervetulleita, mutta paikoin on satanut tulviksi asti eli hetkellisiä liikamärkyystilanteita on tullut ja paikoin maaseudulla viljat ovat lakoontuneet pahasti. Etelärannikolla vaivasi vielä viime viikolla lievä kuivuus, mutta näilläkin alueilla on jo saatu kuivuuden poistaneita ukkossateita, kuten esim. tänään torstaina. Silti katveeseen on jäänyt yhä yksittäisiä vähäsateisia kohtia (Näillä alueilla kallioisilla - kivikkoisilla rinteillä vähän koivujen kellastumista) kesälle tyypilliseen tapaan. Ukkossateet saattavat aiheuttaa vielä lisää tulviakin etenkin etelärannikolla huomenna, mutta sen jälkeen useita päiviä kestävä poutasää alkaa kuivattaa. Silti mikään merkittävä kuivuus ei vielä kuitenkaan ehdi muodostua koko ensi viikkonakaan.

Tavanomaista paljon suurempi lämpimyys ja paikoin hyvinkin runsaat ukkossateet (Näiden parin viikon aikana paikoin jopa 100 mm:n tienoille saakka) ovat aiheuttaneet etenkin märimmillä alueilla puuvartiskasvillisuuden parissa paljon etuajassa puutuneiden tämän kesän versojen hieman lisää uudestaan kasvuun puhkeamista etenkin monilla pensailla ja yksittäisillä puillakin. Myös monien puiden taimien ja vanhempien puiden latvojen pääversot sekä hieman vielä myös vetreimpien sivuhaarojen kärkiversot ovat jatkaneet edelleen voimakasta kasvuaan (Tyypillisimmin koivuilla, lepillä ja haavoilla) ja näin tavanomaista pidempää vuosikasvua on muodostumassa monin paikoin tämän kostean hellekesän ansiosta.

Tämän kesän versot ovat kuitenkin siis erittäin paljon puutuneet valmiiksi tavanomaiseen nähden ja tämä näkyy jo hyvin myös myöhäiskasvuisilla talvenaroilla lajeilla, kuten jumaltenpuulla (Ailanthus altissima), trumpettipuilla (Catalpa sp.), valeakaasialla (Robinia pseudoacacia), samettisumakilla (Rhus hirta) ja tutummilla sekä kestävämmillä jalopähkinöillä (Juglans sp.). Pajuilla (Salix sp.) on jo alkanut ilmenemään ruostesienien viotuksia ruskeentuvina lehtinä, mutta viime kesän kaltaista ennätysvioitusta ei ole ilmaantunut. Koivujen (Betula sp.) ruostesieni ei ole vielä kellastuttanut kasvustoja lukuun ottamatta joidenkin kosteimpien maaseutualueiden yksittäisiä paikkoja.

Peltoviljelyssä on siis ollut haittana paikoin ukkossateiden aiheuttama voimakas lakoontuminen. Viljat ovat kuitenkin nekin erittäin varhaisessa kypsymisvaiheessa tavanomaiseen nähden. Jo nyt heinäkuun viimeisen viikon laajasti ruskeaksi tuleentuneet ohra-, ruis-, vehnä- ja jopa yleensä hyvin myöhäiset kaurapellotkin ovat harvinaista näkymää tässä vaiheessa. Myös luontaisilla niityillä paljon heiniä sisältävät kasvustot ovat tulleet monin paikoin poikkeuksellisen varhain ruskeaan kasvun loppuvaiheeseensa myös ukkossateita paljon saaneilla alueilla. Näin kasvukauden loppua ilmentävä pysähtynyt valmis kehitysvaihe on tullut ns. väärään vuodenaikaan keskelle keskikesän huipennusta. Sen verran olemme toki jo siirtymässä loppukesän puolelle, että hieman pimenneiden öiden ja vähän heikenneen auringonsäteilyn takia veden haihtuminen maasta ja kasvien käytöstä on jo hidastunut. Näissä ukkossateisissa ja kosteissa merkeissä se on myös luonut homeille ja joillekin sienille hyviä olosuhteita.

Vesistöjen pintavedet ovat olleet näinä parina viikkona myös erittäin lämpimiä ja niinpä edellisen ennusteen jälkeen oikeastaan koko ajan on mitattu järvissä ja Suomenlahden sisälahdissa yli +20 asteen lukemia. Ajoittain on ollut laajasti n. +25 asteen lämpöisiäkin vesiä (Kuten on ollut viime viikonloppuna ja parina viime päivänä) ja huomattavaa on myös se, että vesipatjat ovat lämmenneet huomattavan syväänkin, mikä hidastaa jatkossa vesien viilenemistä selvästi. Myös Suomenlahden ulapalla yli +20 asteen lämpötilat ovat olleet ajoittain yleisiä ja sielläkin syvään lämpeneminen on huomattavaa. Tämä vesien tavanomaista selvästi lämpimämpi tilanne on tietenkin suosinut mm. sinileviä, joita on ollut mm. järvissä paikoin runsaasti (Hesarin juttu). Viikonvaihteen lievä viileneminen laskee vesien lämpötiloja parilla asteella, mutta ensi viikon mahdollinen uusi helle nostaa niitä taas huomattavan korkealle. Aikaisempaa viileämpi ennuste ei nosta vesien lämpötiloja kovin korkealle.