Yleiskuvaus viikon 27 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Kesä jatkui edellisviikkoa normaalimpana tällä jaksolla. Aluksi itäkolkkaan ulottui vielä maanantaina hellettä, mutta muutoin ma - ke aikana lämpötilat olivat melko normaaleja - lievästi viileitä ajankohtaan nähden. Venäjän ja Itä-Euroopan helle ulotti kuitenkin uudestaan lämpöään Etelä-Suomeen to ja pe, mutta silti lievän normaalina kuumuutena. Lännestä käsin vaikuttanut matalapainetoiminta kuitenkin viilensi sään takaisin normaaliksi la ja su ajaksi; etelärannikolla tosin oli sisämaan puolelta la-su puhaltaneissa tuulissa lämpimämpää.
Sateita esiintyi runsaasti muutamin paikoin noin kahteen otteeseen; maanantaina yöllä kapealla Saimaa - Pohjois-Pohjanmaa -vyöhykkeellä ja siinä yhteensä edeltäneiden la ja su päivien saman rintamasysteemin sateiden kanssa sademäärät nousivat monin paikoin yli 50 mm:n. Pe ja la tuohon em. viilenemiseen liittyi runsaita ukkossateita; pe sisämaassa pääasiassa Pirkanmaalta itään ja la paikoin etelärannikon tuntumassa, kuten pääkaupunkiseudulla (Lauantain 6.7.2013 ukkossateen aiheuttamaa vesivirtaus- ja tulvaestetiikkaa Espoon Tapiolassa). Muutoin sateet jäivät vähäisiksi ja paikoin kuivuus alkoi vaivata pahentuvasti eteläisimmissä osissa. Aurinkoisinta oli ke ja su.
Euroopan mittakaavassa helteisintä oli aluksi useita päiviä Länsi-Venäjällä, missä helle laajeni taas Jäämeren rantaa myöten ja +30 asteen ylityksiäkin tuli monin paikoin Suomenkin tasalla. Iberian niemimaalla oli +40 asteen helteitä useina päivinä ja myös Länsi- ja Keski-Euroopassa lämpeni paikoin helteelle ma - ti, mutta ke alkaen helle keskittyi manner-Euroopassa enemmän itäosiin yhdistyneenä Venäjän helteeseen ja tästä siis ulottui maistiaista Suomeenkin to - pe. Skandinavia ja Lappi pysyivät pääosin viileinä ja epävakaisina; ti viileys ulottui myös Etelä-Suomeen. Länsi-Euroopan viilenemistä ke - pe ajaksi edesauttoi tuttuun tyyliin Britteinsaarten tienoille tullut matalapainetoiminta länsituulineen ja sateineen.
Pe - su Länsi-Eurooppaan vahvistunut korkeapaine puolestaan muutti suursäätilaa; manner-Euroopan länsiosat ja Britteinsaaret saivat aurinkoista ja monin paikoin helteelle lämmennyttä säätä, mutta helle hellitti ukkosten kera Itä-Euroopassa ja osittain Länsi-Venäjälläkin pohjoisosissa, kun läntinen matalapainetoiminta Islannin tienoilta Jäämerelle toi länsi-luoteisvirtauksen kera viileämpää säätä Fennoskandiaan ja sieltä käsin muualle em. alueille.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 1.7.2013: Korkeapaine pysyi Länsi-Venäjän pohjoisosissa laajentaen alueellaan helleaaltoa; hellettä ulottui idästä vielä täpärästi Itä-Suomeen ja sitä jo parisen päivää rajannut rintamasysteemi alkoi vähitellen siirtyä idemmäksi Laatokka - Lappi -akselilta, kun lännestä pyrki matalapainetoimintaa enemmän Skandinaviaan okludoituvan rintamasysteemin kera. Ko. rintamasysteemiin kaakosta tullut matalapaine siirtyi Suomea pitkin samalla pohjoiseen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla ko. rintamalinjaa pitkin eteläkaakosta tuli runsaita sateita paikoin ukkosen kera itäosissa, mutta lännessä oli vähäpilvisen poutaa / hahtuvapilvilauttoina rintamasysteemin takaosan pilvirajaa. Iltapäivällä - alkuillalla syntyi lännessä kumpupilvisyyttä ja etelärannikolta käsin matalapaineen jälkipuolella kuurottaisen sateen siirtyi pohjoiseen idän rintamasateen siirtyessä koilliseen. Loppuillalla poutaantui itäosaa lukuun ottamatta, mutta keskipilvilauttailua jäi runsaasti monin paikoin. Tuulet olivat aluksi em. rintaman itäpuolella etelästä ja länsipuolella länsiluoteesta heikkoja; rintaman kohdalla oli tyyntä. Iltaan mennessä kohtalaiset länsi-lounaistuulet valtasivat alaa. Yölämpötila oli idässä +15 ja +20 asteen välillä ja lännessä +9 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli rintaman pilvisimmillä paikoilla +20 asteen vaiheilla, lännessä +21 ja +25 asteen välillä ja itäkolkassa vielä vähän yli +25 astetta.
Tiistai 2.7.2013: Korkeapaine heikkeni vähän Länsi-Venäjällä, mutta helle jatkui siellä. Siitä alkoi ulottua selännettä Suomen eteläpuolitse Itä-Eurooppaan. Suomessa Lappiin siirtynyt pieni matalapaine sai vähän täydennystä Keski-Skandinaviasta, missä heikkenevä okluusiorintama siirtyi vähitellen lännestä Suomen päälle edellispäivän rintaman melkein perään. Britannian tienoille tuli uutta melko voimakasta matalapainetta Atlantilta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla edellisen rintaman pilvisyys ja sateet kaikkosivat ja aamulla oli hetken selkeääkin. Kumpu- ja kumpukerrospilviä syntyi kuitenkin nopeasti ja iltapäivällä niiden sekaan tuli lännestä uuden rintaman heikkoja kuurosateita sisämaapainotteisesti kapeana vyöhykkeenä. Illalla uudenkin rintaman sateet kuivuivat ja jäljelle jäi vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttailua. Etelän ja lännen väliset tuulet voimistuivat jo yöllä ajoittain navakoiksi, mutta illalla ne heikkenivät etenkin itäosissa. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; idässä vielä paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä idän sisämaassa ja länsiosissa paikoin vajaat +20 astetta.
Keskiviikko 3.7.2013: Vanha matalapaine siirtyi Lapista pois Jäämerelle. Länsi-Venäjältä Itä-Eurooppaan ulottunut korkeapaineen selänne vahvistui isommaksi korkeapaineeksi ja alkoi vaikuttaa enemmän Suomen säähän. Britannian tienoon matalapaine heikkeni, mutta ulotti viilentävää vaikutustaan Etelä-Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan saakka. Uusi voimakas matalapaine velloi lännestä Islannin eteläpuolelle. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli vielä vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttailua, mutta iltapäiväksi sää selkeni lähes kokonaan; sisämaassa esiintyi vähän kumpupilviä. Illalla untuvapilvilauttoja esiintyi runsaammin etelästä - kaakosta alkaen, kun Venäjän helleilmamassaa rajannut heikko rintamasysteemi hivuttautui kaakosta lähemmäksi. Lounaistuulet olivat enimmäkseen heikkoja; länsikolkassa aluksi yöllä kohtalaisia. Illalla oli ajoittain tyyntä. Yölämpötila oli oli enimmäkseen +10 ja +14 asteen välillä; etelärannikolla n. +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; idässä +21 ja +24 asteen välillä.
Torstai 4.7.2013: Länsi-Venäjän - Itä-Euroopan korkeapaine vahvistui vähän Suomen kaakkoiskulmalla. Läntinen matalapainetoiminta pakottui suuntaamaan sen takia Skandinavian länsireunaa viistäen Jäämerelle. Heikko rintamasysteemi liikkui kuuroineen Etelä-Skandinaviassa vähän itään; Suomeen tuli sen etupuolella etelästä helleilmamassaa. Samalla Länsi-Eurooppaan alkoi tulla korkeapainetta Atlantilta kiilamaisesti ja Islannin eteläpuolella voimakas matalapaine liikkui hitaasti itään. Tarkastelualueella oli yöllä - aamulla hajanaista untuvapilvilauttailua, mutta iltapäivällä etelästä alkoi tulla ajoittain runsaampaa ylä- ja keskipilvilauttailua helleilmamassan saapumisen mukana; seassa tuli paikoin heikkoja sadekuuroja. Ilman utuisuus alkoi lisääntyä. Etelätuulet olivat enimmäkseen hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä, mutta lännen sisämaassa paikoin vajaat +10 astetta. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä; kaakon sisämaassa vähän yli +25 astetta.
Perjantai 5.7.2013: Korkeapaine heikkeni Suomen kaakkoisreunalla, mutta Länsi-Eurooppaan - Britanniaan tullut korkeapaine voimistui selvästi. Etelä-Skandinaviasta saapui alkupäivän mittaan heikko kylmä rintama Etelä-Suomeen. Islannin eteläpuolinen matalapaine viiletti Jäämerelle ja toi okludoituvaa rintamaa Skandinaviaan. Näiden rintamien kera Suomeen tuli myös pieni matalapaineen osakeskus. Tarkastelualueelle ulottui etelästä helleilmamassaa ennen ensimmäisen rintaman ylitystä; ennen sitä oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua. Iltapäivällä - alkuillalla kylmän rintaman ylityksessä runsaampaa (kuuro)pilvisyyttä oli etenkin sisämaassa; osittain Kanta-Hämeessä sekä laajemmin Pirkanmaalta itään esiintyi paljon ukkoskuuroja. Etelärannikolla oli enimmäkseen poutaa. Loppuillalla kuurot heikkenivät lähes pois, mutta jäljelle jäi koko alueelle vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilviä; selkeintä etelärannikolla. Ilmamassa tuli yön aikana samean utuiseksi, mutta illalla lännestä alkaen kirkastui vähän. Etelän ja lännen väliset tuulet olivat aluksi heikkoja, mutta rintaman ylityksessä ajoittain navakoita. Illalla länsituulet olivat heikkoja. Yölämpötila oli sisämaassa +15 asteen vaiheilla ja etelärannikolla +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla; sisämaassa paikoin n. +27 astetta.
Lauantai 6.7.2013: Matalapaine siirtyi Etelä- ja Keski-Suomen päältä vähitellen idemmäksi ja sen myötä luoteesta alkoi tulla viileämpää ja kuivempaa ilmaa koko Suomeen ja helleilmamassa alkoi syrjäytyä Venäjälläkin; edellisen päivän Skandinaviaan saapunut rintamasysteemi ylitti aluetta alkupäivän aikana. Korkeapaine vahvistui entisestään Länsi-Euroopassa ja matalapaineiden liikerata pysyi Islannista Jäämerelle; uusi voimakas matalapaine oli ylittämässä Islantia. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli runsaan vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilviä ja paikoin sadekuuroja. Puoliltapäivin kumpukerrospilvien seassa alkoi kehittyä runsaammin sadekuuroja; etelärannikolla kuuroista muodostui paikoin (esim. pääkaupunkiseudulla) rintamamuotoisia ukkosia rankkoine sateineen kääntyneen tuulen ajettua niitä sisämaasta sinne. Illalla kuurot vähitellen kuolivat myös etelärannikolta ja pilvisyys väheni hajanaiseksi hahtuvapilvilauttailuksi. Ilmamassan utu hälveni pois iltaan mennessä. Länsituuli oli yöllä hyvin heikkoa, mutta aamusta ja lännestä alkaen luoteis-pohjoistuulet olivat kohtalaisia ja puuskissa paikoin navakoitakin. Illalla tuuli tyyntyi taas selvästi. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; etelärannikolla aluksi ennen ukkosia +21 ja +24 asteen välillä.
Sunnuntai 7.7.2013: Suomesta poistunut pieni matalapaine jäi Länsi-Venäjän pohjoisosiin ukkosineen. Britannian tienoilla velloi edelleen vahva korkeapaine, josta alkoi ulottua heikkoa korkeapaineen selännettä lounaasta Suomeen. Islannin itäpuolelta Jäämerelle liikkui voimakas matalapaine, jonka kylmä rintama tuli Skandinaviaan. Tarkastelualueella hahtuvapilvet hälvenivät kokonaan pois jo alkuyöllä ja siitä lähtien oli täysin selkeää laajoilla alueilla; ainoastaan itä-kaakkoiskolkassa oli iltapäivällä kumpupilvisyyttä ja toisaalta illalla lännestä tuli alueelle aluksi hyvin ohutta yläpilviharsoa ja länsikolkkaan sitten jo em. kylmän rintaman etummaista pilvivyöhykettä luoteesta. Lännen ja pohjoisen väliset tuulet olivat hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä varsinkin illalla. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä; lännen sisämaassa paikoin vajaat +10 astetta. Päivälämpötila oli +19 ja +23 asteen välillä - etelärannikolla paikoin +25 asteen vaiheilla.
Alkaneen viikon 28 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Sääennuste kattaa tälläkin kertaa vain viikonlopun viikosta 28 ja ensi viikon 29 sään kuvaa ainakin alkuosiltaan. Edellisessä viikkosääraportin ennustepäivityksessä kerrottu toteutui tällä kuluvalla viikolla 28 varsin hyvin; pääasiallinen ilmavirtaus kävi lännen ja pohjoisen väliltä, missä ma heikko kylmä rintama toi luoteesta lievästi sadekuuroja, ti oli poutainen ja lähes selkeä päivä ja ke Norjanmereltä itäkaakkoon siirtynyt matalapaine toi sateita laajasti, muttei kovin runsaasti. Eilen to olikin sitten viileän pohjoisluoteisen virtauksen vuoro sen matalapaineen jälkeen.
Tänään perjantaina on alkanut lievä lämpenemistrendi, joka kattaa viikonlopun la - su, kun heikko korkeapaine on muodostumassa Suomen paikkeille itäpainotteisesti. Norjanmeren suunnasta on kuitenkin uhkaamassa taas matalapainetta, joka tuo kylmän rintaman kuurottaisine sateineen luoteesta jo sunnuntaina; kuitenkin päivälämpötilat kohoavat ainakin hellerajalle la ja su.
Ensi viikon alussa ma voi olla vielä melko lämmin ja ainakin osaksi poutainen, mutta ti - ke Pohjois-Suomi -painotteisesti voimakas matalapaine siirtyisi itään ja toisi runsaampisateisen rintaman ja annoksen viileämpää ilmaa voimistuvine länsituulineen. Sitten ke jälkeen on näkyvissä seuraavaa lämpenemistä, kun Länsi-Euroopassa taas voimistuva korkeapaine ulottaisi helteistyvää vaikutustaan myös Fennoskandian eteläosiin ja siis osittain myös Suomeenkin...
Euroopan mittakaavassa nyt viikonloppuna on manner-Euroopan länsiosissa lämpenemässä taas laajemmin helteelle sen jälkeen, kun ke - to etenkin Keski-Eurooppaan tuli Skandinaviasta viileän annos matalapaineen jälkipuolelta. Helteinen sää palaa myös Länsi-Venäjällä pohjoisemmaksi, mutta ensi viikon 29 alussa helleaalto näyttäisi jäävän kehittymään ankaraksi vain kauempana Uralilla Fennoskandiaan Norjanmereltä vaikuttavan matalapainetoiminnan takia. Ensi viikon 29 puolivälin jälkeen tuo em. uusi läntisen korkeapaineen voimistuminen idemmäksi helteistäisi säätä sitten yhä lisää manner-Euroopassa ja Fennoskandiassakin...
Päivitys maanantaina 15.7.2013 klo. 02:00: Sää eteni varsin hyvin ennusteen mukaan päättyneen viikon 28 pe - su osalta; sää lämpeni lieväksi helteeksi ja sunnuntaina kuurosateita ukkosineen saatiin sisämaassa kylmän rintaman ylityksessä. Alkaneen maanantain osalta ennuste näyttää pätevän edelleen varsin hyvin; enimmäkseen pilvipoutaa ja normaalilämmintä. Myös ti tienoolla luoteesta tuleva voimakas matalapaine on yhä tulossa aiheuttaen ma-ti yönä kuurosateita ja ti päivällä voimakaspuuskaista luoteistuulta sään ollessa kuitenkin enimmäkseen poutaista. Sää on kuitenkin jo normaalia viileämpää vajaan / n. +20 asteen päivälämpötiloineen.
Keskiviikosta alkaen sääennusteisiin on tullut kuitenkin selkeä muutos; aluksi tiistainen matalapaine siirtyy Venäjälle jättäen keskiviikoksi jälkeensä viileän luoteistuulen; päivälämpötiloissa jäädään vajaaseen +20 asteeseen, mutta yö on n. +10 asteisen leuto tuulten takia. Sitten torstaina Norjanmeren suunnalta näyttää taas tulevan matalapaine sateineen. Sen asettuminen ja muotoutuminen viikon lopussa voimakkaana ja pysyvänä Suomen kaakkois-itärajan lähelle osana Länsi-Venäjälle muodostuvaa laajaa matalapainetta näyttää tuovan jopa lähes kolean säävaiheen pe - su, kun läntinen korkeapaine venyy samalla Britannian tienoilta Norjanmerelle. Se mahdollistaa koko Suomeen voimakkaan koillisvirtauksen, joka tuo viileää ilmaa ja matalapaineen lähellä pe - su esiintyy samalla runsaasti kuurosateita, joista osa on ravakoita polaari-ilmamassan ukkosten kera. Päivälämpötiloissa voidaan jäädä yhä varmemmin ja reilummin alle +20 asteen, mutta tuulisuus ja pilvisyys pitävät yöt leutoina...
Euroopan mittakaavassa tuo ke jälkeinen uusi suursäätilallinen muutos tuo viikonloppuna Fennoskandiasta laajasti myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan viileää säätä, mutta ennen sitä tämän alkaneen viikon 29 alussa helle ehtii voimistua ja laajeta siellä yleisesti. Länsi-Venäjällä helle siis jää tällä viikolla kauemmaksi Uralille ja toisaalta Mustallemerelle ja ukkosia runsaine kuurottaisine sateineen tulee monin paikoin. Viikon mittaan Länsi-Venäjän laajan matalapaineen pohjoispuolitse idästä näyttää kuitenkin kiertyvän ajoittain lännemmäksikin voimakasta hellettä Jäämeren rantoja myöten, mutta siis näillä näkymin se ei pääse Suomeen asti ainakaan vielä tällä alkaneella viikolla 29...
Seuraavan sääraporttini julkaisun pyrin tekemään ti - ke aikana, jotta pääsisin taas normaalimpaan tahtiin siinä eli edeltäneen viikon toteutuneet säät esittelyyn seuranneen viikon alussa eikä vasta perjantaina, kuten valitettavasti kahtena viime kertana näin viivästyi...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 27 - 2013: Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteeseen jäi edelleen etenemään 2 - 3 viikon mittainen etumatka ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun nähden, kun sään melko normaalilämpöiset olosuhteet eivät enää ainakaan kirittäneet sitä lisää normaalista poikkeavaksi. Tämän mukaan ko. viikon 27 aikana >>
Maitohorsma (Chamerion angustifolium), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) jatkoivat edelleen runsasta kukintavaihettaan; tällä kuluvalla viikolla 28 osalla on jo kukinnan hiipumisvaihe menossa. Paimenmatara (Galium album) lopetteli kukintaansa. Samalla runsaaseen kukintavaiheeseen tulivat mm. pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria), mitä ne jatkavat kuluvallakin viikolla. Myös pujo (Artemisia vulgaris) aloitti jo kukintansa monin paikoin ja on parhaillaan voimistumassa huippuunsa. Jo edellisviikolla kukkimistaan aloitellut karhunputki (Angelica sylvestris) voimisti selvästi kukintaansa ja on huipentumassa parhaillaan. Heinävaltaisilla niityillä monien heinälajien kukinnan jälkeinen ruskeaksi muuttuminen edistyi edelleen, mutta toiset lajit olivat vielä kukintavaiheessa. Hedelmävaiheessaan ruskistui koiranputki (Anthriscus sylvestris) ja lupiinien (Lupinus polyphyllus) hedelmäpalot alkoivat mustua kypsiksi.
Puistoissa ja puutarhoissa perennamaailman viimeisetkin tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä) lopettivat kukintansa. Sen sijaan kukintahuippuunsa tulivat jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii), auringontähti (Telekia speciosa), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), kirahvinkukka (Cephalaria gigantea), purppurapunalatva (Eupatorium purpureum), väriminttu (Monarda didyma), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis), varhaiset jaloangervot (Astilbe arendsii hybr.) ja monet liljat (Lilium sp.); osa näistä on jo hiipumassa kukinnaltaan parhaillaan. Kukintaansa aloittelivat mm. monet myöhäiset tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja varhaiset syysleimut (Phlox sp.). Viikon 27 kasvina esittelemäni laji (Viikon 27 kasvivalokuva: Mesisilkkiyrtti (Asclepias syriaca) ) eteni kukinnassaan hyvällä alulla ja on ollut huipentumassa kuluvalla viikolla 28.
Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) alkoivat jo vähän hiipua kukinnaltaan, mutta nurmikonleikkuiden väleillä ja kuivien alueidenkin piirissä uusia kukkia avautui ja on edelleen avautumassa suht paljon. Niiden joukossa syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta voimistui ja on parhaillaan tulossa huippuvaiheeseen. Runsaita sateita saaneilla alueilla nurmikot jatkoivat rehevää ja nopeaa kasvuaan; näin etenkin Pirkanmaan ja Saimaa - Pohjanmaa -akselin alueet. Kuivimmilla alueilla säilyi edelleen monin paikoin hidastunutta kasvua ja kellastumista; näin nimenomaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa parhaillaankin. Toisaalta esim. pääkaupunkiseudulla lauantain ukkoskuuroista tuli nurmikoille(kin) viherryttänyttä helpotusta paikoin.
Puukukinnassa monet lehmukset (Tilia sp.) ohittivat täyden kukintavaiheen, mutta mm. harvinaiset kriminlehmus (Tilia X euchlora) ja amerikanlehmus (Tilia americana) olivat vielä nuppuasteella viikolla 27. Samettisumakki (Rhus hirta) tuli täyteen kukkaan. Pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora") aloitteli kukintaansa ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukkaterttuaiheet tulivat esille kasvavien oksien kärjissä. Terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat tulivat jo lähes täysipunaisen kypsiksi ja mustaselja (Sambucus nigra) alkoi lopetella kukintaansa. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat aloittivat värittymisen oranssiksi kohti kypsymistä. Tarhaomenissa (Malus X domestica) kesälajikkeet alkoivat lähestyä täysikypsyyttään jo paljon värittyneinä. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja hedelmänä viljeltävien kirsikoiden (Prunus sp.) ensimmäiset marjat alkoivat kypsyä.
Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys saavutti monin osin jo täysivaiheen. Etenkin pihdoilla kuitenkin latvojensa pääversot olivat vielä selvästi kesken siinä prosessissa. Marjakuusilla (Taxus sp.) enää vain harvat voimakkaat versot jatkoivat pituuskasvuaan.
Suomen luontaisilla lehtipuilla uusien vuosiversojensa puutuminen alkoi myös olla suurimmaksi osaksi jo tapahtunutta, mutta mm. metsävaahteralla (Acer platanoides) jatkui vielä yksittäisten voimakkaiden versojen pituuskasvu nuorilla puilla ja taimilla. Osa metsävaahteroista sai lehtiinsä häilyvää punertavaa ns. esiruskasävyä tyypillisenä loppukesän merkkinä versopuutumisen edistymisestä lähes loppuun.
Latvoissaan etenkin pääversojensa voimakas pituuskasvu jatkui edelleen monilla ns. pioneeripuiden taimilla ja nuorilla puilla; koivut, lepät, pajut ja haapa. Koivuilla ja lepillä ensi kevättä varten jo parina aikaisempana viikkona esille tulleet hedenorkkojen esiaiheet alkoivat saavuttaa täyttä talvehtimiskokoaan.
Kasvitaudit pysyivät edelleen melko hyvin kurissa lukuun ottamatta härmää, jota esiintyi yhä mm. terttuseljoissa ja tuomipihlajissa paikoin runsaasti. Sen sijaan ruostesienien invaasiota ei ollut vieläkään näkyvissä, mutta paikoin esim. raidoissa (Salix caprea) ja harmaalepissä (Alnus incana) oli yksittäin runsaasti kunkin omaa ruostesienilajin vioitusta lehdissään. Aikaisemmin kesällä tuomenkehrääjäkoiden toukkien paljaaksi syömien tuomien (Prunus padus) uudet lehdet kasvoivat jo lähes täysikokoon, muttei vielä täysisyvään vihreyteen tällä alkaneellakaan viikolla 28.
Maaseudun peltoviljelyssä rypsin / rapsin kukinta alkoi hiipua, mutta keltaisia peltoja säilyi vielä monin paikoin tämän kuluvan viikon 28 alkuun saakka. Muut viljat tulivat viimeisiltä osiltaankin täyteen tähkävaiheeseen. Edelleen ilmeni edellisviikoltakin tuttua kahtiajakoisuutta kosteusoloissa; ukkostaneimmilla paikoilla ilmeni mm. lakoontumisongelmia, mutta Uudenmaan - Varsinais-Suomen vähimmille kuuroille jääneillä alueilla oli kuivuusongelmia.
Maaperän kuivuminen etenkin juuri Uudenmaan - Varsinais-Suomen alueilla alkoi näkyä jo kallioisten rinteiden lehtipuustoissakin kuivuuden aiheuttamina kellastumisina etenkin koivuilla. Myös siis nurmikoilla ja muutenkin osassa niittyjä kasvustot alkoivat paikoin nuutua, mutta esim. pääkaupunkiseudulla lauantain ukkoskuuroista tuli paikoin virkistystä kasvustoille. Sisämaan ukkostaneimmilla alueilla ei ollut edelleenkään mitään merkkiä näistäkään kuivuusongelmista. Jokien virtaamat pysyivät edelleen suunnilleen normaaleina.
Vesistöjen pintavesien lämpötilat laskivat edellisviikosta hieman ja asettuivat alkuviikosta alkaen järvissä pääasiassa +20 asteen vaiheille; ajoittain oli vähän yli +20 astetta aurinkoisimpien hetkien perään. Suomenlahden sisälahdissa oli melkolailla sama tilanne ja meren ulapalla pintavesien lämpötilat pysyivät pääasissa +15 ja +19 asteen välillä; itäosissa toisaalta ulapallakin alettiin saavuttaa +20 asteen tienoota kuluvalle viikolle 28 tullessa. Sinilevät eivät merkittävästi runsastuneet edellisviikosta.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment