Kevät ja kasvukauden alku 2019 - Sää- ja luontoseurantaa maaliskuulta alkaen ja analyysiä ensi viikon 16 (15. - 21.4.) todennäköisestä erittäin voimakkaasta lämpöaallosta...

Nyt on kulunut suunnilleen kuukausi edellisestä blogikirjoituksestani, joten ajattelin aktivoitua tällä kertaa kertomaan lisää sää- ja luontoasioista, ennen kuin alan postailemaan kirjoitusjonossa olevia Suomen eduskuntavaaliteemaisia aiheita - eli katsotaanpa tässä sitä, miten kevät on alkanut etenemään ja tulee etenemään jatkossa Etelä-Suomessa!

Sitten viime kerran on ehtinyt tapahtua säässä ja luonnossa jo melko paljon: pääpiirteissään sää- ja kevätkehitys on sisältänyt seuraavaa >> Pienen takatalven jälkeen maaliskuun 14. - 17. päivinä Suomen länsipuolella vallitsi laajaa matalapainetta osakeskuksineen, minkä ansiosta kostea ja leuto etelävirtaus pääsi vaikuttamaan kevättä vähitellen ja hitaasti aloitellen: tilanteessa oli jatkuvasti runsaspilvistä, ajoittain utuista ja sumuista ja lämpötilat asettuivat nollan vaiheille ja ajoittain parisen astetta plussalle.

Sitten kuun 17. ja 18. päivien välisenä yönä lounaasta tullut voimakas matalapaineen osakeskus toi runsaampaa vesi- ja räntäsadetta sekä hetkeksi reilummin plusasteita, mutta matalapaineen jäätyä täyttymään Suomen ylle sen jälkipuolella pääsi kuun 19. päiväksi pieni annos vähän talvisempaa säätä.

Kuitenkin jo seuraavana päivänä alkoi entistä reippaampi kevään eteneminen, kun kuun 20. - 24. päivien ajaksi matalapaineet siirtyivät pohjoisemmalle reitille ja korkeapaine asettui Keski-Eurooppaan. Tämä mahdollisti Suomeen vaihtelevaa, mutta hyvin leutoa länsivirtausta, missä heikot sadealueet, hetkittäinen auringonpaiste ja Föhn-tuulet vuorottelivat. Tässä vaiheessa päivälämpötiloissa ylitettiin laajasti monena päivänä +5 astetta ja paikoin saavutettiin +10 astetta. Pilvisinä öinä yölämpötilakin pysyi hitusen plussalla.

Sitten kuun 25. - 27. päivinä oli vallitsevaa matalapaineen jälkipuolen kylmä luoteisvirtaus, mutta se ei äitynyt mainittavasti takatalviseksi, koska sää pysyi vähäpilvisen vähäsateisena, jolloin 26. päivän lumikuuroista ei syntynyt mainittavia uusia lumipeitteitä. Yöpakkaset silti palasivat ja sisämaassa oli -5 ja -10 asteen välisiä minimilämpötiloja. Päivälämpötilat olivat hitusen plussalla.

Tavanomaista nopeampi kevään eteneminen palasi sitten taas kuun 28. - 30. päiviksi, kun korkeapaine asettui taas Keski-Eurooppaan ja voimakasta matalapainetta vallitsi Pohjois-Atlantilta Jäämerelle. Näin hyvin leuto länsi-lounaisvirtaus palasi ja siinä pilvisyys oli vaihtelevaa mahdollistaen kuitenkin ajoittain sellaista hyvää auringonpaistetta päivisin, että päivälämpötiloissa ylitettiin jo monin paikoin +10 astetta ainakin länsiosissa.

Maaliskuun viimeinen 31. päivä oli sitten poikkeus, kun lännestä Etelä-Suomen ylitti pieni matalapaineen osakeskus sadealueensa kera, mikä toi taas kylmempää ilmaa mukanaan luoteesta - melko runsaat sateet olivat tuossa vaiheessa kuitenkin enimmäkseen vettä, joten takatalvista lumipeitettä ei muodostunut kuin vain paikoin sisämaassa.

Huhtikuun alettua alkoi kuitenkin heti tämän kevään tähän mennessä lämpimimmän lämpöaallon kehittyminen, joka huipentui viime viikonloppuna: tilanteessa korkeapainetta muodostui aluksi Suomen eteläpuolelle huhtikuun parin ensimmäisen päivän ajaksi ja sitten se asettui Suomen itäpuolelle koko loppuviikoksi. Tämä mahdollisti Suomeen koko ajan yhä lämpimämmiksi käyneitä etelä- ja kaakkoisvirtauksia, missä sää pysyi vähäpilvisen poutaisena, heikkotuulisena ja maksimilämpötilat kohosivat päivä päivältä enemmän päätyen loppuviikolla useana päivänä laajasti +10 ja +15 asteen välille. Öisin lämpötilat pysyivät kuitenkin nollan vaiheilla ja etenkin sisämaassa oli heikkoa pakkastakin joka yönä.

Kuitenkin jo viime sunnuntaina 7. päivänä muutos tämän meneillään olevan viikon 15 (8. - 14.4.) takatalviseen tilanteeseen oli kuitenkin jo käynnissä: siinä Lapissa jo parisen päivää majaillut talvinen ilmamassa alkoi vallata luoteesta Etelä-Suomea, kun lännessä ollut uusi korkeapaine työntyi kohti Fennoskandiaa ja tilanteessa Lounais-Suomeen muodostunut matalapaine siirtyi enemmän Etelä-Suomen päälle alkaen kierrättämään Lapista alueelle kylmää ilmaa ja lämpötilojen laskettua vain pariin plusasteeseen ja nollan vaiheillekin myös päivällä. Runsas pilvisyys piti kuitenkin vielä yöpakkaset kurissa.

Tämän meneillään olevan viikon alussa tuo matalapaine on jäänyt pyörimään Etelä-Suomeen, missä sen vaihtelevat sadealueet toivat eiliseksi Keski-Suomeen melko kapealle alueelle yllättävänkin runsaasti uutta lumipeitettä jopa yli 30 cm:n kinoksiin ja näyttäviin lumikuorrutteisiin saakka! - Etelä-Suomessa kuitenkin säästyttiin pahimmilta lumisateilta, kun yhtäältä osa sateista tuli vetenä ja toisaalta sademäärät eivät olleet niin suuria.

Tänään keskiviikkona matalapaine on siirtynyt Suomen kaakkois-itäreunalle ja alueella vallitsee tällä hetkellä viikon kylmin hetki koillisvirtauksessa, missä pilvisyys on pysynyt runsaana ja itäosissa on satanut vielä hieman lisää uutta lunta. Viime yönä paikoin myös Etelä-Suomen jo lumettomiksi muuttuneilla alueillakin tuli hentoa uutta lumipeitettä, mutta Auringon paiste pilvien läpikin on sen sulattanut kevään etenemisen merkkinä nollakelissäkin.

Katsotaanpa sitten jatkon sääkehitystä ennustemallien (mm. GFS, ECMWF ja GEM) perusteella, missä onkin näkyvissä lopulta jopa hyvinkin voimakas uusi lämpöaalto ja kevään etenemisen palautuminen normaalia nopeampaan tahtiin! >>

Vielä huomenna torstaina on Etelä-Suomessa kärsittävä kylmästä pohjois-koillistuulisesta päivästä, mutta pilvisyys on kuitenkin jo vähäisempää ja päivälämpötloissa noustaan tämän keskiviikon nollan vaiheilta jo muutaman asteen verran plussalle.

Loppuviikoksi lännestä työntyy voimistuva korkeapaine Fennoskandiaan yhä paremmin ja sen mukana sää lämpenee vähitellen päivä päivältä pilvisyyden pysyessä vähäisenä ja ajoittain on tyystin selkeääkin - tässä vaiheessa aluksi yöpakkaset saattavat kiristyä kuitenkin sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmiksi, mutta viikonloppuna voidaan jo odotella n. +10 asteen päivälämpötiloja ja sen ylityksiäkin.

Näillä näkymin ennustemallien mukaan näyttäisi siltä, että ensi viikolla 16 (15. - 21.4.) korkeapaine jäisi vellomaan koko ajan Fennoskandian ylle vahvana, ja joissakin ennusteissa siis jopa ihan Pääsiäiseen (21. ja 22.4.) saakka! - tämä mahdollistaisi ehkä jopa poikkeuksellisen voimakkaan lämpöaallon kehkeytymistä ensi viikon mittaan Suomeen, ja siis sen perusteella jopa vuoden ensimmäistä kesäiseksi nimitettävää säätä Pääsiäiseksi!...

Päivälämpötiloissa tämän mukaan jossain ke-to tienoilla ensi viikolla ylitettäisiin ensimmäisiä kertoja +15 astetta ja sitten Pääsiäisenä / päivä tai pari ennen sitä saatetaan jännittää jopa +20 asteen saavuttumista jossain sisämaassa... Samalla yölämpötiloissa ensi viikon mittaan yöpakkaset heikkenevät ja loppuviikolla ne alkaisivat myös ihan kaikkoamaankin pois laajalla alueella...

Tuollainen lämpöaalto mahdollistaisi ensi viikon loppupuolelta alkaen kasvukauden alkamisen Etelä-Suomessa yleisesti normaalia selvästi aikaisemmin ja jo Pääsiäisenä saatettaisiin kokea ajankohtaan nähden hyvin varhaisia kasvien kukkimisia ja luonnon selvää vihertymistä. Moinen korkeapainesää mahdollistaisi myös Lapissa normaalia paljon aikaisempaa kevättä lumien sulamisineen...

Nyt onkin hyvin mielenkiintoista tarkastella kevään etenemistä luonnossa monessa katsannossa, eli otetaanpa tähän loppuun tarkasteluun maaliskuulta alkaen tuonne uuteen lämpöaaltoon saakka ensinnäkin viime talven runsaiden lumipeitteiden ja vesistöjäiden sulamisten vaiheita sekä myös kasvillisuuden kevääseen heräämisen havaintoja >> 

Em. säävaiheiden mukaan Etelä-Suomen lumipeitteet kokivat maaliskuussa sen verran sopivaa vaiheittaista sulamista, ettei lumimääristä syntynyt kovin mainittavia sulamistulvia - oman havaintoni mukaan suurimmat tulvat syntyivät Helsinki-Hämeenlinna -akselilla tuon maaliskuun viimeisen viikon lämpöaallossa, kunnes lumi ns. loppui kesken: Tätä sulamistulvien mietoutta edesauttoi myös se, kun jo helmikuun aikana suunnilleen puolet keskitalven hurjista lumimääristä ehti sulaa silloisissa erittäin leudoissa säissä pois.

Maaliskuun lopussa noin Päijänteen tasan länsipuolella kaikki aukeat alueet vapautuivat jo kokonaan lumesta, mutta itäisimpiin osiin jäi vielä monin paikoin 25 - 50 cm:n vahvuisia kovia ja jäisiä vanhoja hankia.

Sitten tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto jatkoi lumien sulattamista hyvin, mutta silti Päijänteen tasan itäpuolelle jäi viikon lopussa vielä paikoin parinkymmenen sentin paksuisia lumihankilaikkuja. Sen sijaan esim. Helsinki-Hämeenlinna -tasalla maastoon jäi enää hyvin pieniä vanhan lumen laikkuja varjoisille metsän reunoille, metsien sisälle ja pohjoisrinteille.

Jatkossa tuo alkava lämpöaalto taitaa sitten sulattaa kaikki lumet Pääsiäiseen mennessä pois myös noilta itäosien runsaslumisimmilta paikoilta sekä myös nuo em. eiliseksi sataneet Keski-Suomenkin runsaat uudet lumipeitteet hyvinkin nopeasti. Sitten taitaisi lähinnä vain Lappiin jäädä vielä lumipeitejämiä huhtikuun lopuksi...

Roudan sulaminenkin on ollut tavanomaista varhaisemmassa: Sitä on edesauttanut sekin, kun tammikuun aikana ennen kovia pakkasia lumipeitteet paksunivat hyvin suojaaviksi kerroksiksi ja siksi routaa ei edes muodostunut kunnolla. Niinpä nyt tähän mennessä roudasta kokonaankin vapautuneita maaperiä on jo paljon, ja tuo Pääsiäiseen jatkuva uusi lämpöaalto saa maankin sulamaan oikein hyvin kokonaan edesauttaen siltäkin osaltaan kasvukauden hyvin varhaista alkamista.

Vesistöjäätkin ovat sulaneet normaalia nopeammassa tahdissa niin järvissä kuin merelläkin - Vielä maaliskuun lopulla järvissä oli monin paikoin 10 - 35 cm:n paksuisia jäitä, mutta viimeistään tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto haurastutti ne pääosin sohjoisiksi ja etenkin virtaavissa vesistöissä ja vesistöosissa tapahtui jäistä kokonaankin vapautumista. Nyt tämän viikon takatalven mukana yöpakkasissa voi tapahtua öisin hieman uudestaan jäätymistä, mutta ensi viikon loppuun mennessä on odotettavissa sitten järvijäiden yleinen poislähtö.

Merivesien jäätilanne on ollut helmikuulta alkaen normaalia paljon vähäisempi, missä esim. Suomenlahdella jäätä on ollut jatkuvasti vain rantaviivan tuntumassa ja sisäsaaristossa - Maaliskuun lopun ja viime viikon lämpöaalloissa merijäätkin ovat sekä haurastuneet sohjoksi että vähentyneet pois jo monin paikoin. Pääsiäiseen mennessä voidaan odotella ainakin Suomenlahden ja lännessä Selkämeren rantojen ja sisäsaaristojen jäistä vapautumista kokonaan, mutta Perämerelle jäänee vielä jäitä runsaastikin.

Vesistöjäiden seurannassa oleelliset linkit: järvijäät & merijäät.

Kasvillisuuskin on ollut ja tulee yhä enemmän olemaan etuajassa kevääseen heräämisessä: maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) aloittivat kukintansa ja päätyivät pölisemään huippuunsa viime viikon lämpöaallossa. Samalla varhaisimmat sipulikasvit ovat heränneet kukkimaan, kuten lumikellot (Galanthus nivalis), krookukset (Crocus cv.) ja sinililjat (Scilla siberica).

Tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto sai jo aikaan paikoin jopa haapojen (Populus tremula) ja yksittäisten pajujen (Salix sp.) kukinnan alkamista, mutta onneksi vain hieman / osittain, sillä lähiöiden pakkasissa jo kukkimassa olevat norkot ovat jossain määrin pakkasvauriovaarassa etenkin sisämaassa. 

Haavoillahan on tulossa nyt jopa ennätyksellisen runsasta kukintaa, mikä nähdään jatkossa kukintansa huippuun edetessä monien haapojen latvusten peittymisenä häkellyttävän näyttävästi kokonaan valtaviin norkkomassoihin! Ja haavoilla ja monilla pajuillahan on odotettavissa kukinnan huipun saavuttuminen jo vähän ennen Pääsiäistä näissä sääennusteskenaarioissa.

Tällä hetkellä varhaisimmin lehteen puhkeavilla pensas- ja puulajeilla on silmunsa turvonneet jo lähes hiirenkorville puhkeamisen partaalle ja tuo Pääsiäiseen jatkuva lämpöaalto saakin ne toki jo isollekin hiirenkorvalle ensi viikon mittaan. Näitä lajeja ovat mm. monet kuusamat (Lonicera sp.), taikinamarja (Ribes alpinum), pikkuherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), terttuselja (Sambucus racemosa) sekä puista tuomi (Prunus padus) ja paikoin jopa balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum).

Näillä näkymin koivujen (Betula sp.) hiirenkorville puhkeaminen ei vielä näyttäisi mahdollistuvan aivan Pääsiäiseksi, mutta melkein siinä ja siinä se taitaisi olla, mikäli lämpimin lämpöaaltoskenaario toteutuisi. Ja sitten joka tapauksessa koivut voisivat vihertyä pian Pääsiäisen jälkeen, eli siis selvästi ennen Vappua! - Koivuallergikkojen siitepölypiina on siis myös alkamassa samaan aikaan, ja koivullakin on norkkoja hyvin runsaasti! 

Saman skenaarion mukaan myös vaahteroiden (Acer platanoides) kukintaa voidaan odotella selvästi ennen Vappua ja ehkä jopa rusokirsikankin (Prunus sargentii) kukinnan alkua...

Nurmikoiden voidaan nähdä joka tapauksessa vihertyvän voimakkaasti Pääsiäiseen mennessä, koska jo tälläkin hetkellä lumesta ensimmäisenä vapautuneilla nurmikoilla on ollut alullaan hieman uusien korsien kasvua. Samalla muista varhaisista ruohovartisista lajeista mm. nokkonen (Urtica dioica) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) ryöpsäyttävät ensimmäiset vihreät kasvustonsa runsaana ilmoilleen jo ensi viikolla. 

Leskenlehtien (Tussilago farfara) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) jo alkanut kukinta kehittyy ensi viikolla huippuunsa ja lämpimillä paikoilla Pääsiäiseen mennessä jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinnan alkua voitaisiin odotella...

Sanottakoon vielä viimeiseksi: vaikka nyt on siis näkyvissä hyvin pitkä sateeton poutajakso, niin onneksi viime talven runsaista lumista jäänyt sulamisvesi on turvaamassa maaperän kosteutta hyvin kasvukauden alkuun. Toki toivottavaa on, että viimeistään toukokuussa saataisiin kunnolla sateita, jottei viime kasvukauden kaltaista kuivuuskatastrofia pääsisi edes alkamaan...

Tässä keväässä on jatkossa hyvää kasviviljelyn kannalta myös se, että vähäisen roudan varhainen sulaminen mahdollistaa ensinnäkin peltoviljelyssä varhaista kylvösten tekoa jo huhtikuulta alkaen, kun myös tuo jatkon poutainen lämpöaalto kuivattaa peltoja sopivasti sitä varten. 

Toisekseen roudan varhainen sulaminen poistaa aurinkoisilla kasvupaikoilla olevien arkojen ainavihantien kasvien (kuten edellisvuonna istutetut havukasvit ja kaikki alppiruusut) paahdekuivumisen ongelmat etuajassa, ja niiden kasvien paahdesuojaukset voidaan täten poistaa jo viimeistään Pääsiäisenä.

Tavanomaista viileämpää ja ajoittain sateista; ensi viikon aivan lopussa mahdollinen lämpöaallon alkaminen... (Päivitys!)

Tämän viikon alku sujui Etelä-Suomessa vielä selvästi tavanomaista lämpimämmissä olosuhteissa itä-länsisuuntaisen korkeapaineen alueella poutaisessa ja enimmäkseen vähäpilvisessä säässä päivälämpötilojen oltua etenkin sisämaassa pari kolme astetta +10 asteen yläpuolella ja yölämpötilatkin olivat enimmäkseen 0 ja +5 asteen välillä. Tiistaina oli hetken runsaampaa pilvisyyttä Jäämerellä liikkuneen matalapaineen tuotua luoteesta kylmän rintaman ylityksen, mutta keskiviikoksi sää ei juurikaan vielä kylmentynyt korkeapaineen ulotuttua vielä lännestä Etelä-Suomeen.

Torstaina uusi Jäämerellä ja Lapissa itään liikkunut matalapaine alkoi vaikuttaa (to ensin lämpimän rintaman pilvisyyden ylitys hyvin heikkoine vesisateineen) ja sen kylmään rintamaan liittynyt sadealue ylitti Etelä-Suomen viimein perjantaina; paikoin ravakoitakin vesikuuroja. Torstaina ennen sitä lounaisvirtauksessa päivälämpötilat olivat vielä +10 asteen vaiheilla, mutta pe jäivät jo +5 ja +10 asteen välille. Ke-to yönä ennen ko. matalapaineen vaikutusta oli heikkoa pakkasta, mutta to-pe yönä oli parisen plusastetta matalapaineen vaikutuksen alettua. Tuon pe kylmän rintaman ylityksen jälkeen viime yönä oli selkeää ja heikkotuulista korkeapaineen selänteessä ja siten taas heikkoa yöpakkasta 0 ja -5 asteen välillä, mutta Islannin ja Norjameren suunnasta tuleva uusi matalapaine on parhaillaan tuomassa jo vesisateita voimakkaiden tuulien kera Etelä-Suomeen.

Tuo kuva on otettu torstaina 15.4.2010 Espoon Tapiolassa sään oltua vielä osittain selkeää. Siinä nähdään infrastruktuuriin liittyviä rakenteita (viemäröintiä) nurmikolla. Tästä havaitsemme sen vaikutuksen nurmikon kasvua nopeuttavasti siitä aiheutuvan lämmön takia. Kevään etenemisen vaihe oli siis sellainen, että tuon infrastruktuurin vaikutusalueen ulkopuoleltakin kaikki lumet olivat sulaneet ja aurinkoisilta paikoilta myös routa ja nurmikon alkanutta kasvua oli siten paikoin jo havaittavissa. Runsaiten kuitenkin tuon infran vaikutusalueella, jolloin kuviolliset viherlämpäreet olivat muodostuneet ajankohdalle tyypillisesti. Kuvassa nähdään myös lähes keskipäivän tilanteen auringonvalon aiheuttaman varjon lyhyys esittämässä kevään etenemisen astetta.

Tuo lännestä nopeasti tuleva uusi matalapaine saapuu Keski- ja Pohjois-Suomeen niin, että sen eteläpuolella runsaimmat sateet ylittävät yöllä Etelä-Suomen itään ja silloin paikoitellen saattaa sataa osaksi räntääkin, kun matalapaineen mukana länsikautta kiertyen tulee yhä kylmempää ilmamassaa. Yöllä sateessa on parisen plusastetta. Su päivällä matalapaineen painopiste on Pohjois-Skandinaviassa ja näin Etelä-Suomessa vallitsee voimakas kuurosateinen länsi-luoteistuuli ja tämän päivän päivälämpötiloista jäädään su parisen astetta eli hädin tuskin +5 astetta ylittyy.

Maanantaiksi matalapaineen pääkeskus on siirtynyt Suomen koillispuolelle, mutta sen länsipuolelle Lapin yli Norjanmerelle ulottuen on venyneenä jäänyt osakeskuksia muodostava alue ja näin Etelä-Suomessa länsi-luoteistuulet jatkuvat ajoittain kuurosateisissa olosuhteissa. Su-ma yölämpötila on nollan vaiheilla pilvisyyden mukaan ja mahdolliset sateet voivat olla osaksi räntää. Päivälämpötila on vähän reilut +5 astetta. Ma-ti yöksi lounaasta pyrkii ulottumaan hetkeksi korkeapaineen selänne, jolloin länsituulten heiketessä ja sään poutaantuessa voi olla muutamia asteita yöpakkasta etenkin sisämaassa. Norjanmeren tienoolla on kuitenkin kehittymässä epämääräisiä matalapaineen osakeskuksia, joista yksi tulee ti päiväksi Suomen länsi-lounaisreunalle aiheuttaen Etelä-Suomeen jälleen lännestä alkavaa vesisateen riskiä lounaistuulten kera ja päivälämpötila ylittää +5 asteen siksi lähinnä itäosissa.

Keskiviikoksi tuo Suomen länsi-lounaisreunalle tullut matalapaine näyttää ottavan pääosan ja voimistuu lisää aiheuttaen koko keskiviikoksi ajoittaisia vesisateita lounaistuulissa ja näin runsaassa pilvisyydessä yö- ja päivälämpötilojen välinen ero on pieni; yöllä parisen plusastetta ja päivällä +5 asteen tienoilla tai vähän yli. Keskiviikon jälkeen tarkemmat ennusteet ovat jälleen hankalia nähdä. Näyttää kuitenkin nyt siltä, että tuo matalapaine laajenee ja voimistuu entisestään ja sen ympärillä voi kehittyä uusia osakeskuksiakin. Joka tapauksessa pääkeskus näyttäisi pysyvän ainakin pe saakka Etelä-Suomen yllä - tienoilla, jolloin eri sadealueita ja kuurosateita on tulossa päivittäin ilmavirtausten kiertyessä melko kylmästi pohjoisesta lännen kautta matalapaineen ympäri ja näin yhä tavanomaista koleammissa olosuhteissa lämpötilat ovat päivisin korkeintaan +5 ja +10 asteen välillä. Öisin ollaan pääasiassa parisen astetta plussalla runsaan pilvisyyden ansiosta, mutta heikkoa yöpakkasta voi olla heti sään seljetessä riittävästi. Yöaikaan osa sateista voi myös edelleen tulla räntänä...

Kevään eteneminen on tässä tilanteessa jumittumassa jonkin verran myös laajalti Euroopassa, koska tuo Skandinaviassa monta päivää jatkuva laaja matalapainetoiminta kierrättää myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan viileää ilmamassaa pohjoisesta-luoteesta ja niinpä joinakin öinä jopa ankaraa hallaa saattaa olla niinkin etelässä kuin Saksassa ja Pohjois-Ranskassa, mikä voi tietää siellä jo pitkälle ehtineelle luonnon kasvulle hankaluuksia. Korkeapaineet pysyvät tässä tilanteessa yhtäältä kaukana Pohjois-Atlantilla ja toisaalta kaukana Venäjällä. Niinpä lämpimät ilmamassat pysyvät Suomesta etäällä yhtäältä Välimerellä ja toisaalta tuon matalapaineen ja idän korkeapaineen välistä nousee Kaspianmereltä kauaksi Venäjälle hyvin lämmintä ilmamassaa.

Viikon lopussa näyttäisi sitten tulevan muutos paljonkin lämpimämpään suuntaan siten, että tuo Suomen päällä viihtynyt matalapaine siirtyisi viimein koilliseen ja Länsi-Euroopasta alkaen korkeapaine siirtyisi vähitellen Suomen eteläpuolelle aloittaen jonkinlaisen lämpöaallon Atlantilla voimistuvan matalapainetoiminnan alkaessa nostaa lounaasta lämmintä ilmamassaa aluksi Länsi-Eurooppaan ja sitten Suomeen su alkaen... Siitä lisää myöhemmin.

Alkukuun tavanomaista lämpimämmät olosuhteet ovat saaneet kevään tavanomaisesta aikataulusta edelle Etelä-Suomessa, mikä näkyy nyt kahdessa asiassa: Lumien ja jäiden sulamisessa lähes kokonaan pois ja kasvukauden alkamisessa ainakin osassa Etelä-Suomea. Lunta on jäljellä enää paikoin metsissä laikkuina ja aurattuina kasoina ja järvillä sekä Suomenlahden sisälahdissa on vain osittaista sohjoista ja haurasta jäätä. Jokien sulamistulvat ovat olleet jo hitaassa laskussa.

Kasvukauden alkamisen määritelmä on toteutunut viime viikon torstaista lähtien kertyneistä yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloista etenkin alueen länsiosissa, missä jopa 6 - 7 peräkkäisenä päivänä näin tapahtui. Muualla Etelä-Suomessa ko. peräkkäisiä päiviä oli vähemmän ja itäisimmissä osissa lumipeitteen jäänteet olivat lisäksi alkuvaiheessa vaikuttamassa asiaan päiviä yhdellä-kahdella vähentäen. Joka tapauksessa kasvillisuus on jo reagoinut tähän lämpöön selvästi, joten ns. tehoisan lämpösumman laskenta on syytä aloittaa varhaisimmilla paikoilla aina viime viikon torstaina alkaneesta tilanteesta vertailukelpoisuuden säilyessä joka vuosien kesken.

Ilmenneitä kasvutilanteita ovat olleet mm. tuomien (Prunus padus) ja kuusamien (Lonicera sp.) silmujen turpoaminen lähelle puhkeamista, haapojen (Populus tremula) ja raidan (Salix caprea) hedenorkkojen tulo paikoin lähes kukinnan alkuun, useiden sipulikasvien kukinta muuallakin kuin vain eteläseinustoilla, leppien (Alnus sp.) kukinnan jatkuminen yhä huipussaan ja monien perennojen runsaat uudet alut. Jatkossa viileä ja sateinen sää pysäyttää kasvukauden etenemisen muutamaksi päiväksi, mutta runsaan pilvisyyden ansiosta merkittävää halla- ja yöpakkasvaaraa ei ole ja muutenkin arat kasvuvaiheet ovat vielä paljastumatta hallojen panemiselle.

Päättynyt lämmin vaihe on aiheuttanut nyt myös sen, että paahdepaikoilla routa on sulanut ja näin paahdesuojaukset voidaan poistaa aroilta ainavihannilta lajeilta. Routaa on jäljellä enää lähinnä vain varjoisilla paikoilla, missä ei paahdesuojausta muutenkaan tarvita. Viileästä sääjaksosta huolimatta kaikki jäljellä olevat vähät jäät, lumet ja routa jatkavat sulamistaan pois vesisateidenkin ansiosta varsin hyvin. Lisäksi yöaikoina mahdollisesti tulevat räntäsadepeitteet sulavat joka päivä kokonaan pois jo ennen keskipäivää. Ei siis mitään vakavaa takatalvea ole tiedossa.

Päivitys sunnuntaina 18.4.2010 klo. 20:00: Uusimmat tiedot tarkentavat ennustetta tuttuun tapaan lisää: Nyt näyttää siltä, että ensinnäkin tiistain tienoon korkeapaineen ulottuminen etelästä-lounaasta olisi entistä vahvempaa ja näin aurinkoisessa säässä sisämaassa voidaan yöpakkasen jälkeen päivällä ylittää +10 astetta. Sitten korkeapaine vetäytyy nopeasti Venäjälle ja Suomen länsipuolella muhinut uusi matalapainetoiminta alkaa vaikuttaa: Keskiviikoksi sieltä venyy ensin Suomen eteläreunalle osakeskus, joka kääntää tuulet itään ja sateet leviävät ke-to yöhön mennessä etelästä. Lisäksi Mustanmeren suunnasta tulee toinen matalapaine ja nämä kaksi yhdessä näyttäisivät muodostavan to - la ajaksi yhden ison ja voimakkaan matalapaineen, jossa Suomi näyttää jäävän sen kylmemmälle puolelle (Keskus liikkuu itäpainotteisesti Lappiin) ja ajoittain runsaatkin sateet saattavat etenkin yöaikaan olla räntää ja lunta. Etenkin lännessä mahdollisesti päivälläkin. Näin ollen takatalven riski on aikaisempaa isompi ke jälkeen ja samalla tuuletkin voivat olla ajoittain hyvin voimakkaita. Edelleen näyttäisi kuitenkin siltä, että lännestä-lounaasta alkaisi uusi lämpeneminen la jälkeen, mutta sekin näyttäisi olevan edelleen epävakaista laatua korkeintaan lyhyen poutavälin kera...

Poutaista ja tavanomaista lämpimämpää kevättä; ensi viikon lopussa takatalven riskiä... (Päivitys!)

Tällä viikolla kevät on edennyt varsin hyvin Etelä-Suomessa, vaikka sääennusteissa välillä vilahtelikin jopa takatalven mahdollisuutta viikon loppupuolelle. Viikon alku oli viileintä aikaa, jolloin tiistaina aamulla sateli jopa räntää-lunta kuuroina siellä täällä. Toisaalta silloinkin oli ajankohtaan nähden ihan tavanomaisen lämpöistä ja koko loppuviikko ollaankin sitten oltu selvästi tavanomaista lämpimämmissä oloissa. Käytännössä tämä on merkinnyt alkuviikon jälkeen +10 asteen vaiheilla ja sisämaassa vähän sen ylikin liikkuneita päivälämpötiloja ja yölämpötilat ovat olleet pääasiassa 0 ja +3 asteen välillä. Vain paikoin on ollut hyvin heikkoa pakkasta. Alkuviikolla päivälämpötilat jäivät reiluun +5 asteeseen.

Vähäiset sateet painottuivat alkuviikkoon, jolloin aluksi heikko etelä-pohjoissuuntainen rintamavyöhyke edelleen vaikutti säähän hyvin pienine matalapaineen osakeskuksineen. Keskiviikkona uusi korkeapaine muodostui Suomen eteläreunalle, jonka myötä sää poutaantui ja lounaasta levisi lämpimämpää ilmamassaa torstaiksi. Perjantaiksi luoteesta saapui lounaiskulmalle pieni matalapaine, joka antoi lännessä kuurottaista vesisadetta, mutta lämmin sää jatkui yhä etenkin idempänä. Sitten matalapaine vetäytyi la etelään ja lounaassa sekä koillisessa olleet korkeapaineet yhdistyivät Skandinavian ja Lapin yllä; ilmamassa pysyi etelätuulisesta itätuuliseksi vaihtuneessa tilanteessakin lämpimänä Etelä-Suomessa.

Tuo kuva on otettu perjantaina 9.4.2010 Espoon Tapiolassa ja siinä on nurmikon notkossa olleen sulamisvesilammikon tilannetta. Pohjalta kuulsi läpi jäistä lumihangen jäännettä ja sulan veden pinnalla velloi lumen ja jään sulamisesta syntynyttä sulamisvaahtoa. Hyvin tyypillinen ja jokakeväinen ilmiö, joka oli loppuviikon lämmössä tulossa tiensä päähän lumien ja jään sulaessa loppuun ko. kohdalla. Avoimet nurmikentät paljastuivatkin su mennessä käytännössä kokonaan runsaslumisella etelärannikollakin.

Lämmin kevätsää näyttää jatkuvan ainakin vielä ensi viikon alkupäivinä. Tuo Skandinaviassa oleva korkeapaine on siirtymässä tänään su Etelä-Suomen ylle ja sijaitsee kapeana koillis-lounaissuuntaisena selänteenä ma ko. alueen yllä. Samalla Jäämerellä on vaikuttamassa matalapaine Lappiin; sateita lännestä lounais-länsituulessa. Niinpä pääasiassa vähäpilvinen sää jatkuu Etelä-Suomessa tämän päivän runsaampien pilvilauttojen jälkeen, missä koillistuulikin tyyntyy maanantaiksi. Päivälämpötlat ovat tänään vähän eilisiä matalammat (Yleensä vähän vajaa +10 astetta), mutta ma voidaan taas saavuttaa vähän reilun +10 asteen lukemia ainakin sisämaassa. Yölämpötila on su-ma nollan tienoilla.

Tiistaina tuo korkeapaineen selänne surkastuu pois ja Jäämeren matalapaine työntää kohti etelää kylmää rintamaa, mikä saavuttaa sen päivän aikana Etelä-Suomen lisäten nauhamaista rintamapilvisyyttä, mutta sateet jäänevät hyvin vähäisiksi - olemattomiksi. Ma-ti yölämpötila on edelleen nollan tienoilla ja päivälämpötila voi kohota ennen rintamaa +10 asteen vaiheille - vähän yli. Keskiviikkona lännessä muodostunut uusi korkeapaine alkaa ulottua kohti Suomea ja tuon ti kylmän rintaman jälkeinen pohjoistuuli heikkenee vähäpilvisessä säässä; ti-ke yölämpötila on yhä nollan tienoilla, mutta päivälämpötila on edellispäiviä parisen astetta alempi ollen +5 ja +10 asteen välillä. Näin heti Suomen etelä-kaakkoispuolella jo pitkään vaikuttanut lämpimin ilmamassa etääntyy yhä kauemmaksi kaakkoon. Muualla Länsi- ja Keski-Euroopassa kevät on edennyt maaliskuun lopun lämpöaaltojen jälkeen hieman nihkeästi ja ajoittain on ollut melko viileääkin, joten Suomen eteläpuolella maisemien vihertymisen erot ovat tasaantuneet lännen ja idän välillä.

Keskiviikon jälkeen sääennusteissa on taas paljon epävarmuuksia, mutta näyttää tällä hetkellä siltä, että Jäämerellä kehittyy uusi matalapaine, joka valuukin aikaisemmasta matalapaineesta poiketen syvälle etelään pe aikana vallaten koko Suomen ja sen myötä pohjoisesta pääsisi länsipuolelta kiertyen jopa huomattavan kylmää ilmamassaa ja näin ensi viikon lopussa perjantaista eteen päin olisi Etelä-Suomessakin riskiä jonkinlaiselle takatalvelle räntä-lumisateineenkin. Tarkistellaan tilannetta lähipäivinä...

Lämmin kevätsää on nyt aiheuttanut viime ennusteeni mukaisesti sen, että lumipeite on sulanut itäisimpiä Etelä-Suomen osia lukuun ottamatta aukeilta alueilta käytännössä kokonaan; pellot, nurmikentät jne. Metsissä on silti vielä melko paljon lunta ja eniten siis idässä. Myös pohjoisrinteillä ja pohjoisseinustoilla on vielä lumilämpäreitä. Ensi viikon alussa sulaminen jatkuu vielä hyvin ja sulamisvesitulvien kannalta tilanne alkaakin helpottamaan, kun sulava materiaali ehtyy lähes loppuun. Routakin on jo paikoin sulanut kokonaan lämpimillä paikoilla ja sulamista tapahtuu helposti lisää varjoisimpia - lumijäännepaikkoja lukuun ottamatta.

Myös vesistöjäiden sulaminen jatkuu hyvin ja tässä vaiheessa virtaavat vesistöt ovatkin jo vapautuneet kokonaan jäistä. Seisovan veden alueilla ilmenee yhä vahvemmin sellainen tyypillinen ilmiö, missä jäästä vapaa alue levenee rantaviivoilta kohti ulappaa olevana vyöhykkeenä ja muutoin säilyy vielä 10 senttiäkin paksumpaa vaalean-tumman kirjavaa ja haurasta sohjojäätä. Pälvipaikkoja toki ilmaantuu ulapoillekin. Samanlaista jäätä pysyy vielä Suomenlahden sisälahdissakin, mutta ulapalla etenkin lännessä on jo ollut jäästä vapaata vettä laajalti.

Kasvukauden alkamisen suhteen on ollut menossa mielenkiintoinen vaihe, sillä torstaista lähtien sekä yö- että päivälämpötilat ovat olleet niin korkeita, että kasvukauden alkamista merkitsevä rajamääritelmä on ylittynyt niukasti monin paikoin; eli vuorokauden keskilämpötila on ollut yli +5 astetta. Tässä vanhassa kirjoituksessani (Lisää pohdintaa kasvukauden määrityksistä - More thoughts about the definitions of the growing season) olen pohtinut kasvukauden alkamisen määrittämiseen liittyviä ongelmia. Näyttää siltä, että Etelä-Suomessa on nyt alkamassa kasvukausi jopa 2 - 3 viikkoa etuajassa ja tämä on kyllä nähtävissä kasvillisuuden parissa juuri niinkuin pitääkin: Sipulikasvit ovat alkaneet tulla joukolla esille; mm. lumikellot (Galanthus nivalis) ja krookukset (Crocus sp.) kukkivat jo lämpimillä paikoilla runsaasti. Leppien (Alnus sp.) kukinta on tullut huippuunsa ja lämpimimmillä paikoilla voidaan ensi viikolla odotella jopa jo raidan (Salix caprea) ja haavan (Populus tremula) kukinnan alkamista. Nurmikotkin ovat alkaneet kasvaa lämpimillä paikoilla ja ensimmäisenä lehtensä puhkaisevilla puilla ja pensailla on havaittavissa yhä enemmän silmujen turpoamista. Roudan sulaminen on myös jo helpottamassa ainavihantien lajien paahdeongelmaa huomattavasti.

Päivitys maanantaina 12.4.2010 klo. 11:35: Keskiviikon jälkeinen sään kehitys on nyt selkeämpää, joten päivitetään siitä tietoja. Ensinnäkin torstaina keskiviikoksi lännestä yrittänyt korkeapaineen kieleke siirtyy Suomen eteläpuolelle Jäämerellä ja Lapissa vaikuttavan matalapaineen takia, jolloin Etelä-Suomen valtaa länsituuli ja pilvisyys runsastuu; rintamasateet jäävät vielä hyvin vähiin. Ke-to yönä ollaan yhä nollan vaiheilla ja päivälämpötila voi olla keskiviikkoa jopa korkeampi eli vähän reilut +10 astetta. To-pe yöksi tulee tuon matalapaineen eteläreunalla runsaampia rintamavesisateita, missä parissa plusasteessa voi olla paikoin räntääkin seassa. Rintaman jälkeen aikaisempaa kylmempi luoteistuuli vallitsee pe päivällä, missä kuurosateita voi olla vaihtelevapilvisessä säässä; räntää, vettä ehkä rakeitakin konvektion ollessa jo jonkin verran edistynyttä auringon tehon kasvettua. Päivälämpötila jää selvästi alle +10 asteen. Pe-la yöllä kuurottaiset sateet saattavat jatkua ja nollan vaiheilla oleva lämpötila silloin voisi tietää jopa takatalvista lumipeitteen muodostumista, mutta tässä vaiheessa ennustetarkkuus on jo häilyvää. Joka tapauksessa la päivä näyttäisi olevan poutainen ennen Norjanmerellä kehittyneen uuden matalapaineen saapumista; päivälämpötila +5 ja +10 asteen välillä, joten mahdollinen yöllinen lumipeite sulaa kyllä parissa tunnissa pois. Tuo uusi matalapaine näyttäisi suuntautuvan itään Keski-Suomen ylle, jolloin Etelä-Suomi jäisi leudomman länsituulisen alueen piiriin ja näin la-su yönä tulevat sateet olisivat plussakelissä enimmäkseen vettä. Lisäksi näyttäisi siltä, että jatkossa matalapaine venyisi heiketessään itä-länsisuunnassa ja näin mitään kylmän purkausta pohjoisesta ei su eteenpäin olisi tiedossa. Siitä lisää uudessa ennusteessani loppuviikolla....

Aurinkoisesta ja tavanomaista kylmemmästä kevättalvipakkasesta lumisateiden ja suojien vaihtelevaan epävakaisuuteen (Päivitys!)

Viime sääennusteessani totesin ennusteiden pitävän varsin hyvin paikkaansa ainakin torstaihin saakka ja niinpä onkin käynyt jopa pe asti. Alkuviikoksi lounaasta tullut ja silloin vielä lumi-räntäsateista suojasäätä ylläpitänyt matalapaine siirtyi ke ja to ajaksi itäpainotteiseksi niin, että pohjoisesta pääsi kylmää pakkasilmaa Etelä-Suomeenkin lumikuurottelun jatkuttua. Tänään pe matalapaine oli siirtynyt jo niin paljon itään, että oli varsin selkeää lähes koko päivän ajan. Lämpötilat laskivat alkuviikon ympärivuorokautisen 0 ja +2 asteen väliltä niin, että tänään päivälämpötila oli -5 asteen vaiheilla ja viime yönä oli paikoin reilut -10 astetta pakkasta pohjoistuulten heikennyttyä vähitellen päivän aikana.

Tuo kuva on otettu tänään perjantaina 5.3.2010 Espoon Tapiolassa. Siinä nähdään aamupäiväauringon valaisemaa nurmikolla olevaa lumihankea. Alkuviikon suojasään päätyttyä on nyt ilmennyt tyypillinen ns. vanhan ajan maaliskuinen ilmiö eli hankikantokeli. Kuvassa sitä ilmentää sopivasti nuo tuoreet jalanjäljet, joista nähdään kulkijoiden uponneen hankeen vain päällä olleeseen ke - to sataneeseen uuteen sentin - parin pakkaslumeen. Lumihangen kokonaispaksuus oli kohdalla edelleen vähän reilut 50 cm ja suojasään takia tapahtunut tiivistyminen aiheutti noita muhkuroita pintaan. Lumihangen vesiarvot nousivat huomattavasti aikaisemmasta suojasään aikaisen kosteuden ja vesisateidenkin takia. Siten myös lumen paino kasvoi.

Jatkossa sään tilanne pysyy melko samanlaisena la - su ajan; lännessä Britteinsaarten tienoilla pysyy laaja korkeapaine ja Suomen itäpuolella oleva matalapaine heikkenee pois ja antaa sunnuntaiksi tilaa tuosta lännen korkeapaineesta ulottuvalle korkeapaineen selänteelle. Niinpä pohjoistuulet heikkenevät ja sunnuntaina myös tyyntyvät pilvisyyden ollessa vähäistä ja antaen mahdollisuuden erinomaiselle kevättalviauringolle. Ilmamassa pysyy kuitenkin edelleen tavanomaista kylmempänä ja siksi päivälämpötilat ovat -5 asteen vaiheilla ja öisin pakkasta on -15 asteen molemmin puolin; paikoin ehkä jopa -20 asteen lähellä; lämpötilojen maaliskuinen vuorokausivaihtelu ilmenee tilanteessa nyt jo varsin suurena.

Sitten alkuviikolla la - su Norjanmeren - Jäämeren alueella kehittyvä voimakas matalapaine alkaa vaikuttaa mm. lauhduttamalla sään. Ma - ti länsi-luoteistuulet ovat voimakkaita ja rintamasateita liikkuu itään. Sateista ja hyvinkin voimakkaista tuulista saa osansa etenkin Lappi, mutta Etelä-Suomessa sää pysyy vaihtelevapilvisesti lähes poutaisena ja osittain Föhntuulen lämmittämänä suojasää on taas mahdollista päiväsaikaan. Yöllä on heikkoa pakkasta (su-ma välinen yö on kylmempi kuin ma-ti välinen yö).

Suuressa osassa Länsi-, Keski- ja Itä-Eurooppaa kylmä sää (Yöpakkasia) jatkuu lännen korkeapaineen ylläpitäessä koillis-itätuulia ja vielä ensi viikon aikanakin ilmamassat eivät kunnolla keväisty ko. alueella korkeapaineen venyessä itä-länsisuuntaiseksi Suomen etelä-lounaispuolella; Suomea ei ole siis lähestymässä mitään kunnon keväisiä ilmamassoja vielä tässä vaiheessa ensi viikollakaan.

Ke - to aikana tuo Jäämeren matalapaine jää pyörimään sijoilleen, mutta sen eteläreunalle jää itään päin pitkittäin etenemään rintamasysteemi, jossa näyttäisi kehittyvän kaksi pientä itään liikkuvaa matalapaineen osakeskusta. Ne kulkevat näillä näkymin Etelä-Suomen ylitse niin, että ensimmäisen vuoro on ti - ke välisenä yönä pohjoisempaa reittiä ja toisen ke - to välisenä yönä. Ko. öinä tulisi siis lumisateita pikkupakkasessa ja sekä ke että to päivällä olisi poutaisempaa vaihtelevan pilvisyyden ja noin nollakelin kera. Föhn-tilannetta edesauttava länsi-luoteistuuli olisi vallitseva matalapaineiden välillä, mutta jälkimmäisen matalapaineen jälkeen kylmempi luoteis-pohjoisvirtaus valtaisi alan ja lämpötilat olisivat pe aikana päivälläkin pakkasella parisen astetta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että viikonlopuksi kolmas matalapaineen osakeskus muodostuisi lännessä ja tulisi edellisiä matalapaineita runsaampine lumisateineen Etelä-Suomen päälle, jolloin voisi olla taas tilapäisesti suojaakin...

Lumipeite on siis nyt suojan jälkeen jäistä ja tiivistymisestä sekä sulamisesta huolimatta Etelä-Suomessa on edelleen laajasti yli 50 cm paksut lumihanget; kaakossa paikoin yli 75 senttiä ja lännessä joillakin alueilla vähän alle 50 cm. Alkuviikon lumi-räntäsateista ei tullut kovin paljoa lisäystä tiivistymisen ja sulamisen kompensoimiseksi. Lumihanget eivät la - su juurikaan muutu lukuun ottamatta kevättalviauringon tyypillistä säteilyvaikutusta, joka sulattaa tummien pintojen kohdalla pakkassäässäkin lunta ja jäätä; muodostuu tyypillisiä pitsimäisiä sulamisuurteita esim. lumipenkkoihin. Ensi viikolla ko. kaksi matalapaineen osakeskusta voivat tuoda muutaman sentin verran lisää lunta ja toisaalta suojasäissä sulamistakin voi tapahtua vähän, joten myös ensi viikolla muutokset hankien paksuudessa ovat melko vähäisiä.

Routa ja vesistöjäät ovat myös lähes muuttumattomassa tilanteessa ja ajoittain vain hyvin vähäistä sulamista sekä kovimpien yöpakkasten aikana vähäistä lisäjäätymistä voi tapahtua. Jäiden ja roudan paksuudet pysyvät siis enimmäkseen 25 - 50 sentin välissä. Suomenlahdella tuulet ovat ajaneet jäitä pois länsiosissa ja kasanneet niitä pohjois- ja itäosissa. Uutta jäätä muodostuu enää hyvin vähän. Lisäksi auringon haurastuttava vaikutus alkaa jo hieman ilmetä etenkin niillä kohdilla, missä lumihanki ei ole paksu. Jokien virtaamat pysyvät edelleen hyvin heikkoina ja tulevat pienet suojasäät eivät siis riitä vielä kunnollisiin sulamisvesitapahtumiin. Lätäkköjä on siis tiedossa lähinnä vain liikennealueilla.

Kasvillisuuden parissa tärkeä huomioitava seikka on jälleen tullut käsille kevättalviauringon tultua tänään ensimmäistä kertaa voimakkasti esille; arat ainavihannat kasvit on suojattava auringon paahteelta aurinkoisilla paikoilla. Nyt tämä tarve on viime vuoden kevättä tähdellisempää, koska routa on syvempää ja näin paahdekuivuminen on vakavampi uhka. Paahdesuojaustarve myös jatkuu tämän takia pidempään etenkin, jos kevät jatkuu kylmänä ja hitaasti etenevänä huhtikuussakin. Lisäksi talven kovat pakkaset ovat herkistäneet kasveja lisää paahdetuhoille aiheuttamiensa pakkasvaurioiden takia.

Suojaamista vaativat nimenomaan viime vuonna istutetut ainavihannat lajit (Havukasvien lisäksi monet ainavihannat lehtipensaatkin, kuten alppiruusut) sekä joka tapauksessa talvenarat pienikasvuiset ainavihannat lajit; kuten esim. mahonia (Mahonia aquifolium) ja tulimarja (Pyracantha coccinea). Paksu lumihanki on aluksi matalien kasvien paahdesuojana, mutta ko. kasvien paljastuttua lumen alta ne on heti suojattava paahteelta. Vaalea säkkikangas on eräs hyvä suojausmateriaali. Puutarhakaupoista saa myös suojia keinokankaina, mutta kovin tummia sellaisia ei kannata ostaa.

Muita huomion arvoisia seikkoja kasvillisuuden suhteen ovat tällä kertaa nämä; tykkylumitaakat poistuivat lähes kokonaan laajoilta alueilta tuon viime viikonvaihteen tienoon suojasäässä ja pajunkissojen esilletulo on alkanut hitaana kevään ovelle tuloa ilmentäen.

Päivitys 7.3.2010 klo. 11:25: Ensi viikon osalta sääennusteisiin on tullut muutoksia, joista kerron vielä tässä yhteydessä. Nimittäin tuohon ti-ke vaiheilta ilmenevään matalapaineen osakeskusten muodostumiseen on tullut muutoksia. Ti-ke vaiheilla pieni osakeskus sateineen näyttää edelleen menevän kuten arvioin, mutta sitten toinen onkin aikaisempaa arviota isompi ja hitaampi. Se tulee Norjanmereltä torstain aikana ja asettuu perjantaina Suomen ylle melko muhkeana matalapaineena jakautuen loppuviikoksi uusiin osakeskuksiin. Ke - to Etelä-Suomessa vallitsee vielä suojasäinen länsi-luoteistuuli ajoittain melko voimakkaanakin ja lumi-räntäsateet sävyttävät säätä ajoittain. Pe aikana matalapaineen länsipuolitse alkaa taas vähitellen virrata pakkasilmaa paikalle, mikä valtaa alan viikonlopuksi ja lumisateet jatkunevat ajoittaisina. Kevättä ei siis ole edelleenkään edes näköpiirissä, kun samalla laajalti Euroopassakin näyttää jatkuvan kylmä sää ensi viikon loppuun saakka.

Poutaista kevättä vähitellen tavanomaista lämpimämmäksi muodostuvassa säässä

Viime viikon sää noudatti tällä kertaa hyvin hienosti tekemääni viime ennustetta. Suursäätilassa oli sen verran selkeyttä ja rytmiä, että tilanteet oli melko helppo nähdä ja ennustaa. Jopa lauantain pohjoistuulinen takatalven poikanen oli nähtävissä monta päivää etukäteen. Ainoastaan ilmamassan kuivuus oli silloin yllättävää; iltapäivä oli lähes selkeä. Tuo kuva on otettu ko. lauantaina 18.4.2009 Espoon Tapiolassa aamulla, jolloin paikalla oli yön aikana satanut hyvin heikosti lunta. Lumi jäi tyypillisesti painautuneen polun kohdalle (ympäröivää maastoa kylmempi kohta) aamun n. yhdessä plusasteessa.

Viime viikolla lämpötilat jäivät siis päivisin pääasiassa +5 ja +10 asteen välille ja lauantaina jopa lähelle nollaa. Muutamana yönä oli pakkasta 0 ja -5 asteen välillä. Tänään maanantaina on vielä lauantain toisinto, kun vielä yksi matalapaine siirtyi Pohjois-Suomen yli itäpuolelle ja korkeapaine on lännessä; kylmä ja voimakas pohjoistuuli vain n. +5 asteen päivälämpötiloineen. Huomisesta lähtien alkaa kuitenkin muutos lämpimämpään kevätsäähän ja viikon loppuun mennessä päästään jopa tavanomaista lämpimämpiin lukemiin. Aluksi korkeapaine sijoittuu vaihtelevasti Suomen etelä - lounaispuolelle, jolloin lämpimämpi länsi-lounaisvirtaus pääsee hiljalleen vaikuttamaan. Pohjoispuolella liikkuu pieniä matalapaineita Jäämerellä - Lapin yli itään, mutta niiden rintamista ulottuu ainoastaan vain ajoittain vaihtelevaa pilvisyyttä eteläiseen Suomeen.

Päivälämpötilat kohoavat päivittäin ollen viimeistään keskiviikkona sisämaassa paikoin yli +10 astetta ja lauantaina jo selvästikin yli +15 astetta. Korkeapaineen ollessa lähellä etelärannikolla vaikuttaa tyypillinen merituuli iltapäivisin. Öisin on aluksi muutama aste pakkasta, mutta lauantaita kohden yötkin vähitellen lämpenevät ja niin heikot pakkaset alkavat poistua sisämaastakin la mennessä. Kasvukauden alkaessa kunnolla tällä viikolla on mainittava halla. Sen riski on olemassa lauantaihin asti ainakin sisämaassa. Viikonloppuna länsituuli näyttää kuitenkin voimistuvan, joka poistaa siinä tapauksessa hallanvaaran.

Lauantain jälkeen ennustettavuus on heikompaa. Näyttää kuitenkin siltä, että viimeistään sunnuntaina pohjoisessa itään liikkuneet matalapaineet ulottaisivat reittiänsä etelämmäksi, jolloin Etelä-Suomeen tulisi vähäisiä rintamasateita lännestä - luoteesta. Tämä tietäisi myös päivälämpötilojen laskua, mutta leudompaa minimilämpötilaa la-su ja su-ma välisinä öinä. Ensi viikon säästä on olemassa mm. sellaisia merkkejä, että tuon viikonlopun pienen matalapainetoiminnan jälkeen vahvistuisi muhkea korkeapaine Suomen itäpuolelle ja se voisi mahdollistaa jopa erittäin voimakkaan lämpöaallon; jopa n. +20 asteen päivälämpötiloja Vapuksikin... Se on kuitenkin vielä niin kaukaista tulevaisuutta, että tilanne täytyy tarkistaa vasta monen päivän kuluttua.

Viime viikon melko kylmäkin sää on saanut aikaan sen, että vesistöjen viimeiset jäät ja routa eivät ole sulaneet kunnolla. Niin Suomenlahdella sisälahdissa kuin sisämaajärvissä on haurasta kevätjäätä etenkin idässä, mutta lännessä on jo runsaasti - kokonaankin avointa vettä. Routaa on hieman varjoisilla paikoilla ja idässä on luntakin varjoisissa metsissä. Joet ovat sulia ja normaali virtaus vallitsee. Tällä viikolla sulaminen kiihtyy ja etenee laajasti jo kokonaan loppuun asti su mennessä Etelä-Suomen itäisimpien osien varjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Jo sulaneiden järvien ja jokien vesi alkaa myös lämmetä muutamaan plusasteeseen. Jäiden ja roudan sulaminen kokonaan on täten n. pari viikkoa etuajassa, mitä on edesauttanut viime talven tavanomaista vähäisemmät jää- ja routatilanteet.

Kasvukauden alkaminen oli toteutunut katkonaisesti jo Pääsiäisen aikaan lännessä, mutta viime viikon mittaan kasvukauden eteneminen ja alkaminen oli jumissa. Niinpä uusia merkittäviä kasvutilanteita ei ilmennyt. Tällä viikolla kasvukauden alkaminen tapahtuu laajasti jo idässäkin ja näin kasvutapahtumien eteneminen kiihtyy käytännössä; mm. haavan (Populus tremula) ja raidan (Salix caprea) kukinnat pääsevät alkuun lännestä käsin ja varhaisimmin hiirenkorvalle tulevat puuvartiset lajit alkavat aukaisemaan silmujaan; mm. terttuselja (Sambucus racemosa), tuomi (Prunus padus) ja monet kuusamat (Lonicera sp.). Leppien (Alnus sp.) kukinta voimistuu idässä, mutta alkaa jo heiketä lännessä. Nurmikoiden kasvaminen pääsee kunnolliseen alkuun lämpimiltä paikoilta (etelärinteet ja -seinustat) alkaen. Sipulikasvien kukinta voimistuu (mm. krookukset) ja valkovuokkojakin (Anemone nemorosa) alkaa näkymään runsaammin. Ainavihantien arkojen lajien paahdesuojauksen tarve päättyy myös idässä. Kasvutapahtumat ovat vain lännessä vähän tavanomaista aikataulua edellä tällä viikolla, koska viime viikon kylmyys viivästytti sielläkin Pääsiäisenä lupaavasti kehittymään alkanutta tilannetta.

Nopeasti vaihtelevaa viikkoa normaalista leutoudesta viikonlopun tilapäiseen ja lievään takatalveen

Kuvassa on Espoon Tapiolassa 10.4. pe kuvattua nurmikkoa, jonka notkoon on jäänyt lumien sulamisvettä. Routa on pidätellyt vettä, mutta sen sulaminen on koko ajan mahdollistanut veden imeytymistä ja lisäksi tähän aikaan haihtuminen on jo varsin suurta auringon vähänkin paistaessa. Pienet yöpakkaset tekivät tällaisiin lätäköihin upeaa jäätaidetta.

Edellisellä viljelysään ennustuskerralla tuli pohdittua lämpöaallon mahdollisuutta ja tulihan se sieltä ...Tosin täpärästi vain Ahvenanmaalle ja Turun seudulle välttäen siten muun osan Etelä-Suomea. Lämpöaalto myös myöhästyi vähän arvioidusta. Joka tapauksessa eilen lämpöaalto huipentui, kun Turussa ja Maarianhaminassa päivälämpötila oli peräti n. +16 astetta. Muualla eteläisessä Suomessa jäätiin +5 ja +10 asteen välille ja idässä paikoin sen allekin. Syynä kylmiin Etelä-Suomen osiin oli aluksi idän korkeapaineen ympäri kaakosta kiertynyt ja ensin Venäjälle pohjoisesta päässyt kylmä ilmamassa.

Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa monta päivää vaikuttanut erittäin lämmin ja kesäinen ilmamassa (Päivälämpötilat yli +20 astetta) oli sitten tyrkyllä heikon säärintaman ylittäessä Suomea itään, mutta rintaman mukana tullut hyvin pieni matalapaine jäikin pyörimään Etelä-Suomen päälle ja kaakkoispuolelle viime päiviksi niin, että sen mukana seurannut pieni "kylmä pisara" sai osan Etelä-Suomesta jäämään paitsi ko. lämpöaallosta. Tilanteessa oli myös sen verran heikot tuuliolosuhteet, että öisin kehittyi sumua ja sumupilveä, jotka ehkäisivät päivälämpötilojen nousua monin paikoin vielä aamupäivällä ennen niiden pääasiallista hajoamistaan (Paitsi tänään etelärannikolla, missä sumupilvi pysyi koko päivän ja päivälämpötila jäi sen takia jopa alle +5 asteen). Joka tapauksessa sääilmiön pienuuteen (Ko. matalapainetta ei edes merkitty kaikkiin sääkarttoihin) nähden lämpötilaerot olivat harvinaisen suuria parin sadan kilometrin matkalla lounaisrannikkoon nähden.

Huomisesta lähtien säätilanne alkaa taas muuttua ja tilanteet näyttävät vaihtelevan nopeasti matala- ja korkeapaineiden välillä. Aluksi idän korkeapaine etääntyy ja heikkenee ja lännessä kehittyvä uusi korkeapaine alkaa siirtyä Etelä-Suomen päälle. Siinä yhteydessä ma - ti aikana heikko matalapaineen sola ja siihen liittyvä heikkosateinen kylmä rintama liikkuvat ylitse itään. Ennen rintamaa ma päivälämpötila voi kohota vaihtelevan pilvisessä säässä +10 asteen vaiheille myös tänään viileinä olleilla eteläisen Suomen alueilla, kun em. pieni matalapaine on kadonnut. Sumupilvet voivat tosin taaskin estää korkeat päivälämpötilat. Ma - ti välinen yö on leuto plussayö rintaman sadealueen takia.

Keskiviikkona lännen korkeapaineen edellä ja em. rintaman jälkeen vallitsee viileä koillistuuli, mutta aurinkoisessa ja kuivassa ilmamassassa päivälämpötila kohoaa +5 ja +10 asteen välille. Torstaiyönä ko. pieni korkeapaine on päällä ja vallitsee selkeä - lähes selkeä heikon pakkasen yö. Jäämerellä - Norjanmerellä on kuitenkin voimistumassa matalapaine, joka vaikuttaa jo torstain aikana lisäämällä pilvisyyttä lännestä; päivälämpötila voi kohota +10 asteen vaiheille ennen sitä aurinkoisimmilla sisämaan alueilla, mutta pilvisessä tilanteessa jäädään +5 asteen vaiheille.

Perjantaiksi korkeapaine syrjäytyy itään ja pohjoisen matalapaine tuo vesi-räntäsateisen rintamasysteemin; to - pe välinen yö on plussa - nollakeliyö. Sen jälkeen lauantaiksi matalapaine sijoittuu voimakkaana Suomen itäpuolelle ja pohjoisesta pääsee sen myötä purkautumaan kylmää ilmaa. Ko. voimakkaassa tuulessa on silloin takatalven tuntua iltapäivän räntä - lumi - raekuuroineen la päivälämpötilojen jäädessä vain 0 ja +5 asteen välille yön ollessa pari astetta pakkasella. Sunnuntaiksi lännestä sijoittuu korkeapaine Suomen lounaispuolelle; pohjoistuuli heikkenee ja kääntyy luoteeseen - länteen, jonka myötä päivälämpötila kohoaa taas yli +5 asteen. Sunnuntaiyö on silti lauantaiyötä kylmempi pakkasyö. Sitten ko. korkeapaine näyttäisi sijoittuvan Suomen eteläpuolelle ja matalapaineet jäisivät rintamineen kauas länteen - luoteeseen ja näin ollen lämpimät ja poutaiset länsi - lounaistuulet valtaisivat alan; uuden lämpöaallon mahdollinen alku, jossa mahdollistuisi silloin paremmin ja laajemmin +15 asteen ylittävät päivälämpötilat muutaman päivän mittaan...

Tämän viikon itä - länsisuunnassa eronnut lämpötilajakauma on tietänyt mm. sitä, että lumipeite on huvennut eri tahtiin idän ja lännen välillä Etelä-Suomen alueella. Lännessä on lumetonta jo metsissäkin, mutta idässä vain aukeat alueet ovat yli puoliksi sulia. Sama koskee routaa (Lännessä vain varjopaikoilla on routaa jäljellä, mutta idässä vielä lähes kauttaaltaan) ja vesistöjen jäitä (Lännessä järvet ovat jo osaksi vapaita kevätjäistä, mutta idässä eivät). Suomenlahdessa haurasta kevätjäätä on vain sisälahdissa; enemmän idässä kuin lännessä. Jatkossa lumen, roudan ja jäiden sulaminen etenee kohtalaisella nopeudella viikonloppua lukuun ottamatta. Idän metsät eivät kuitenkaan ehdi muuttua lumettomiksi ja lännessä varjopaikkojen kaikki routa ei ehdi sulaa alkavan viikon loppuun mennessä. Lisäksi viikonlopun tilapäinen kylmeneminen voi tuoda hetkeksi uutta ohutta lumipeitettä ainakin idässä. Joissa ollut kevättulva on jo heikentynyt lähes normaaliksi virtaukseksi tämän viikon aikana ja alkavalla viikolla ei tapahdu mitään uutta merkittävää.

Myös kasvillisuuden suhteen itä - länsijakauma on muodostunut; lännessä lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) kukkivat täydellä voimalla, mutta ne ovat idässä vasta kukinnan alussa. Haapa (Populus tremula) on paikoin kukinnan alussa lännessä, mutta idässä ei. Nurmikot ovat lämpimimmillä paikoilla vihertyneet vähän lännessä, mutta idässä ei jne. Alkavalla viikolla merkittävää kehitystä ei ilman viileyden takia tapahdu edes alkuviikolla ennen varsinaista takatalvimaistiaista.

Sen tämän viikon itä - länsisuuntainen lämpöjakauma on myös saanut aikaan, että kasvukauden terminen määritelmä (Lasken oman teoriani mukaan tämän kevään tilanteessa kasvukaudeksi kaikki vuorokaudet, jolloin on yli +5 asteen keskilämpötilat) on jo toteutunut lännessä 1 - 3 päivänä, mutta idässä ei vielä ollenkaan. Lännessä kasvukauden alkaminen onkin jo fyysisesti näkyvää. Etelärannikko on vähän sisämaata jäljessä tässä asiassa. Helsingin Puistolan säätilastosta voimme tarkistaa toukokuussa tilanteen pääkaupunkiseudun suhteen. Alkavalla viikolla terminen kasvukausi ei etene koko alueella.

Lopuksi: Ainavihantien arkojen lajien paahdesuojauksen tarve on nyt päättynyt lännessä, mutta voi olla tarpeellista idässä vielä alkavan viikon ajan lumisimmilla alueilla. Tulevat yöpakkaset jäädyttävät maata uudestaan vain pari senttiä päältä päin ja se sulaa iltapäivisin pois; ei haittaa ainavihantia lajeja.

Sateisehkosta kevätleutoudesta lievän epävakaiseen ja voimakkaaseen lämpöaaltoon

Kevät on edennyt tällä viikolla odotetun reippaasti. Perjantaina jopa yli odotusten, kun päivälämpötila käväisi ensimmäisen kerran yli +10 asteessa; esim. Helsingin Kumpulassa oli +11,7 astetta. Viime ennusteessani jo uumoilin sen tapahtuvan ko. aikaan, mutta ajoittain näytti myös siltä, että lämpimin ilmamassa jäisi hiuksen hienosti Suomen etelä-lounaispuolelle. Nimittäin lännestä venyneet pienet matalapaineet ja siinä linjalla oleva rintamavyöhyke on jakanut ilmamassat tarkasti Pohjois-Suomessa vaikuttaneeseen ajankohtaan nähden kylmään talvi-ilmamassaan (öisin siellä jopa yli -20 astetta pakkasta) ja ko. hyvin lämpimään kevätilmamassaan. Se on jo lämmittänyt Keski- ja Itä-Eurooppaa jopa vähän yli +20 asteen päivälämpötiloihin ja eilen Tukholmassakin oli n. +15 astetta lämmintä.

Tuo kuva on otettu toissapäivänä perjantaina Espoon Tapiolassa ja kuvassa nähdään nopeasti sulanutta lumipeitettä nurmikolla, jonka halki menee hiekkainen puistokäytävä. Lumen sulamisnopeutta kuvaa se, että viikon alussa tuolla kohdalla oli vielä n. 15 sentin lumikerros, mutta nyt nuo kuvassa olevat jäiset rippeetkin ovat sulaneet kokonaan eilisen aikana. Tämän sulamisen mahdollisti tiistaista asti yli +5 asteen päivälämpötilat ja leudot yöt, jolloin pilvien takia on jääty alimmillaankin jopa plussan puolelle. Leudontavan pilvisyyden mahdollisti juuri tuo rintamavyöhyke ja siinä jatkuvasti länsiluoteesta itäkaakkoon liikkuneet pienet sadealueet.

Eilen ko. rintamasysteemi toi melko jatkuvia vesisateita (sisämaassa hetken räntää etenkin idässä, jonne pohjoisen kylmä ilmamassa yritti saapua), mutta tänään sunnuntaina sateissa on Etelä-Suomen alueella enemmän taukoja. Rintamasysteemi jää edelleen alkuviikolla tiistaihin asti suunnilleen sijoilleen pilvineen ja ajoittaisine vesisateineen, mutta etelä-lounaassa oleva hyvin lämmin ilmamassa yrittää edelleen pyrkiä Etelä-Suomeen. Niinpä sateiden tauotessa ja aurinkoisen sään osuuden kasvaessa +10 asteen tienoilla olevat päivälämpötilat ovat edelleen mahdollisia. Sateessa jäädään +5 asteen tienoille, kuten eilenkin. Yöt ovat pääasiassa asteen pari plussalla pilvisyyden ansiosta ja lähinnä sisämaassa voi olla hyvin heikkoa pakkasta sään mahdollisesti seljetessä kunnolla.

Tiistain jälkeen näyttää kehittyvän ehkä poikkeuksellisenkin lämmin tilanne, joka leviäisi pitkälle Pohjois-Suomeen asti. Tilanteessa näyttää tyypillisesti muodostuvan korkeapaine lähelle Suomen itä-kaakkoispuolelle ja lännessä matalapaine jää vellomaan osakeskuksineen Länsi-Eurooppaan ja pohjoiselle Atlantille. Niinpä näiden elementtien välistä mahdollistuisi etelästä tuon jopa kesäisen lämpimän keskileveysasteiden ilmamassan kunnollinen virtaaminen Suomeen. Samalla kuitenkin lännen matalapainetoiminta näyttää ulottavan rintamiaan ainakin länsiosiin maata ja näin epävakaisuutta vesikuuroineen saattaa edelleen esiintyä ajoittain. Ilmamassan lämpimyyden takia sateiden konvektiivisuus voi jo aiheuttaa ensimmäisiä lievästi ukkostavia kuurosoluja.

Lämpötilojen suhteen päivisin saattaa olla tiedossa jopa n. +15 asteen lukemia sisämaahan etenkin viikon lopussa. Tässä vaiheessa meren kylmentävä vaikutus alkaa näkymään etelärannikon iltapäivissä ensimmäisen kerran kunnolla. Joka tapauksessa ilmamassan tuhti lämpimyys takaa sinnekin ainakin yli +10 asteen lukemia. Yötkin ovat leutoja, koska yhtäältä pilvisyys on ajoittain runsasta - ainakin vaihtelevaa ja toisaalta tuuli olisi myös ajoittain sen verran voimakasta. Niinpä lähinnä vain sisämaassa voi esiintyä hyvin heikkoa pakkasta parina yönä tiistain jälkeen. Toisaalta joinakin öinä alin lämpötila saattaa olla jopa +5 asteen tienoilla koko alueella.

Tuo em. hyvin lämmin tilanne näyttäisi jatkuvan jopa seuraavan viikon puolelle. Niinpä kevät ottaa alkavalla viikolla todennäköisesti hämmästyttävän nopean loikan etuaikaan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna Etelä-Suomessa. Jo tänään ko. alueella lumipeite on sulanut niin, että aukeat alueet ovat paljon yli puoliksi sulaneet laajasti. Vain metsissä on vielä reippaahkosti lunta. Tässä täytyy muistaa, että Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartassa tyypilliseen kevään tapaan vaaleansiniset syvyyskentät (1 - 10cm) sisältävät lunta paljon alle puolella avointen alueiden maapinta-alasta. Tummansinisillä kentillä (10 - 25cm) avoimet alueet ovat ainakin laikuttain vapautuneita lumesta. Jäätilanne Suomenlahdella on paljon tavaomaista vähäisempi; vain kapealla saaristo- ja sisälahtivyöhykkeellä on 5 - 30 senttiä sohjoiseksi haurastunutta jäätä. Sisäjärvissä on myös jo sohjoiseksi mennyttä jäätä ja virtapaikat ovat laajasti sulia. Joissa on alkanut kevättulva (vielä hillittyä) ja jäät ovat lähteneet.

Tulevan viikon lämpö sulattaa lunta ja jäätä niin, että viikon loppuun mennessä vain varjoisimmilla paikoilla ja paikoin metsissä on vähän jäistä lumenripettä. Myös järvissä ja meren sisälahdissa alkaa jopa n. 3 viikkoa etuajassa jäiden lähtö; paikallisia lauttoja jää vielä seuraavan viikon puolelle. Roudan ja metsissä olevan lumen sulaminen saa lämpöaallossa kevättulvan nousemaan joissa huippuunsa ja järvien talven aikana huomattavasti alentunut vesipinta alkaa selvästi nousta.

Kasvillisuuden suhteen roudan sulaminen on nyt kiinnostava asia, koska arkojen ainavihantien kasvien paahdesuojauksen tarve katoaa heti roudan riittävästi sulettua. Nyt routa on jo sulanut muutaman sentin lumesta vapautuneilla kohdilla ja ensi viikolla tapahtuu roudan sulamista jopa niin, että vain varjopaikoille jää vähän routaa. Niinpä viimeistään ensi viikonloppuna ainavihantien kasvien paahdesuojauksen voi jo poistaa. Toinen erityisen kiinnostava seikka kasvien suhteen alkavalla viikolla on kasvukauden alkaminen. Nimittäin tuo ilmamassa saattaa olla jopa niin lämmintä, että kasvukauden alkamisen kriteerit saattavat täyttyä lämpöaallon myötä jo seuraavan viikon alkuun mennessä jopa n. 3 viikkoa etuajassa; alkamispäivä ensi keskiviikon tienoilla...

Kasvutapahtumien suhteen leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta on nyt saatu alkuun; siitepölytiedote. Sama koskee lumikelloa (Galanthus nivalis) ja leskenlehteä (Tussilago farfara). Tuleva lämpö saa noiden kukinnat nopeasti huippuunsa tulevan viikon mittaan ja lämpimillä paikoilla (eteläseinustat) nurmikkokin alkaa vihertää. Krookusten (Crocus sp.) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinnan alku on myös käsillä ja aikaisimmin lehtensä puhkaisevat puu- ja pensaslajit turvottavat jo silmujaan merkittävästi viikon mittaan; mm. tuomi (Prunus padus), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), terttuselja (Sambucus racemosa) ja monet kuusamat (Lonicera sp.). Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) saattavat myös edetä paikoin kukinnan alkuun ensi viikon loppuun mennessä. Aurinkoisen sään osuus vaikuttaa varsin paljon näihin kasvutapahtumiin. Joka tapauksessa viime vuosiltakin tuttuun tyyliin ilmastonmuutos ilmoittaa taas itsestään näin keväälläkin.

Enimmäkseen kuivan sateettomasta ja kylmän talvisesta säästä ensi viikon lopun mahdolliseen epävakaiseen kevätlämpöaaltoon

Sää on muuttunut ajankohtaan nähden tavanomaista talvisemmaksi. Viime ennusteessani kävi ilmi, että viime aikoina sään ennustaminen on ollut vaikeaa tilanteiden nopeasti vaihdelleiden luonteiden takia. Alkuviikon voimakas lumipyry jäi täpärästi Suomen eteläpuolelle, mutta hyvin osasin kuitenkin arvioida viime keskiviikon jälkeisen kylmenemisen, vaikka korkea- ja matalapaineet eivät ole nyt asettuneet aikaisemman arvion mukaisesti. Tuossa kuvassa on Espoon Tapiolassa eilen aamulla kuvattu tyypillinen alkukevään tilanne, jossa edellisen päivän sulamisvedestä on muodostunut kaunista jäätaidetta yöpakkasen myötä; vesi valui pois jään alta sen muodostuessa ja syntyi vaalea ohut kuori. Vastaavia jäätaideteoksia on jatkossakin tiedossa yöpakkasten jatkuessa vielä lähiöinä.

Viime torstaina matalapaineen siirryttyä itäpuolelle pohjoisesta pääsi siis kylmää ilmaa Etelä-Suomeen ja niinpä to - pe välinen yö oli pitkästä aikaa kylmä; lämpötilat sisämaassa paikoin vähän -10 asteen kylmemmällä puolella. Jäämerellä ollut iso matalapaine toi kuitenkin eiliseksi tilapäisesti leutoa ilmamassaa (Länsirannikolla Föhntuulessa paikoin jopa n. +5 astetta) voimakkaan länsituulen mukana ja samalla rintamasateet tulivat vetenä. Nyt tuo matalapaine on siirtynyt Suomen koillis-itäpuolelle ja kylmä pohjoistuuli (tänään voimakasta ja huomenna heikkoa) vaikuttaa huomiseen asti; iltapäivisin paikoin lievästi lumikuuroista kumpupilvisyyttä parissa kolmessa plusasteessa ja yöllä selkeää - lähes selkeää -5 - reilun -10 asteen pakkasessa.

Ensi viikon alussa ajankohtaan nähden talvinen sää näyttää jatkuvan. Tilanne kehittyy siten, että lännestä siirtyy matalapaine ma ja ti aikana Suomen eteläpuolelle koillisessa-idässä olevan matalapaineen heiketessä. Näin koko Suomi jää edelleen tavanomaista kylmemmän ja kuivan ilmamassan piiriin. Eteläpuolelle siirtyvä matalapaine kääntää tuulet hetkeksi itään - kaakkoon, samalla se saattaa lisätä pilvisyyttä ja antaa heikkoja lumi-räntäkuuroja etenkin etelärannikolla. Lämpötilat ovat vielä matalia; päivisin parisen astetta plussalla ja öisin pilvisyyden runsastuttua -5 asteen molemmin puolin. Leudointa on etelärannikolla ja saaristossa.

Alkuviikon jälkeen kylmä tilanne alkaisi hitaasti purkautua. Ensin näyttää korkeapaineen selänne muodostuvan itään katoavana siirtyvän matalapaineen ja lännessä kehittyvän voimakkaan matalapaineen väliin Suomen kohdalle ke tienoilla. Tällöin on uudestaan hyvin aurinkoista, mutta yhtenä yönä voi olla taas ainakin sisämaassa n. -10 asteen pakkasia. Päivälämpötila on kuitenkin jo +3 - +5 asteen luokkaa tuolloin. Sitten alkaisi muodostumaan ensimmäinen kunnolla keväinen lämpöaalto Itä-Eurooppaan ja Lounais-Venäjälle sekä siitä mahdollisesti Suomeen asti. Tähän mennessä kunnolla keväistä ilmamassaa on ollut lähimmillään parin viime viikon aikana vain Ranskassa ja Britteinsaarilla ajoittain jopa +15 - +20 asteen lämpötiloineen ja nyt sielläkin on ollut viileämpää. Vielä on epävarmaa kuinka lämpimäksi sää alkaisi muodostumaan ensi viikon lopulla Etelä-Suomessa ja siitä eteenpäin, mutta siinä näyttäisi olevan aineksia ainakin termisen kevään kunnolliselle alkamiselle koko alueella. Tällä viikollahan etelärannikolla se määritelmä on jo tapahtunut aikaisempien leutojen öiden ansiosta (Tilanne tarkistetaan ensi kuussa Helsingin Puistolan sääaseman maaliskuun tilastosta).

Joka tapauksessa matalapainetoiminta näyttää keskittyvän ensi viikon lopulta lähtien Suomen länsipuolelle ja itäpuolelle asettuisi korkeapaine. Ajoittain lännen matalapaine ulottaisi osakeskuksineen vaikutuksen Suomeen, jolloin saataisiin rintamasateita etenkin lännessä. Samalla etelästä kuitenkin alkaisi pyrkimään koko ajan yhä lämpimämpää ilmamassaa ja näin ajoittain runsaspilvisestä säästä huolimatta vuorokauden keskilämpötilat kohoaisivat selvästi nollan yläpuolelle ja sateet muuttuisivat alun lumesta - rännästä selvästi vedeksi. Lämpötilat vaihtelisivat tilanteessa pilvisyyden mukaan; runsaspilvisessä tilanteessa yölämpötilatkin kohoaisivat selvästi plussan puolelle, mutta päivisin olisi vain vähän leudompaa. Kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen selvä +5 asteen ylitys tapahtuisi koko Etelä-Suomessa ensi viikon loppuun mennessä. Aurinkoisina hetkinä saattaa +10 astettakin ylittyä, mutta vähäpilvisinä öinä voi olla edelleen heikkoa pakkasta ainakin sisämaassa.

Merkkejä on siitä, että lämpöaalto voimistuisi edelleen ensi viikon jälkeen, jolloin Itä-Euroopassa ja Lounais-Venäjällä voisi ylittyä jopa +20 astetta ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja Etelä-Suomeen saattaisi sopivasti huhtikuun aluksi tulla sieltä etelä-kaakkoistuulien mukana ilmamassaa selvästi yli +10 asteen (ehkä jopa +15 asteen lämpöä sisämaassa) päivälämpötiloineen ja kevään eteneminen rysähtäen etuaikaan olisi mahdollista... Noin kaukaisessa arviossa on kuitenkin vielä epävarmuuksia, mutta toisaalta esim. juuri ym. tavalla kevät tuppaa monesti tulemaan Suomeen kunnolla maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla.

Tämä talvinen vaihe pitää lumipeitteen aluksi lähes ennallaan ja niinpä sen paksuus (Etelä-Suomen länsiosien vajaasta 10 sentistä itäosien sisämaan reiluun 20 senttiin) vähenee hitaasti. Kuitenkin nyt alkaneet aurinkoiset säät muodostavat peitteen ensimmäistä kertaa keväälle tyypilliseen tapaan hyvin epäyhtenäiseksi; aurinkoisten ja varjoisten paikkojen suuret erot sulamisessa. Samalla vesistöjen jäät alkavat selvästi haurastua auringon voimasta, vaikka tiedossa olevat yöpakkaset muodostavat vielä myös uutta jäätä. Meri, järvet ja joet eivät kuitenkaan enää jäädy niin paljon uudestaan, että parin viikon takainen talven maksimijäätilanne saavutettaisiin. Lumesta paljastuneilla kohdilla routa voi hieman lisääntyä ainakin sisämaassa, mutta ei merkittävästi. Kevät etenee siis kylmyydestä huolimatta vähän. Ensi viikon lopulta lähtien lumien ja jäiden sulaminen ottaisi sitten ison harppauksen ja aineksia saattaisi olla voimakkaita tulvia (joet, purot ja ojat) aiheuttavalle nopealle lämpöaaltosulamiselle, missä lumipeite katoaisi alle viikossa kokonaan yksittäisiä varjopaikkojen laikkuja lukuun ottamatta. Samalla vesistöjen jäät haurastuisivat hetkessä viimeistään silloin kokonaan kulkukelvottomiksi.

Kasvillisuuden suhteen leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) siitepölyä ei ole vielä tavattu eteläisessä Suomessa (Siitepölytiedote) ja tämä kylmä jakso pitää ne edelleen etenemättä kukintavaiheeseen. Monet niiden hedenorkoista eivät ole edes kunnolla vielä notkeutuneet lämpimiä kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Aurinkoisilla paikoilla lumesta vapautuneilla kohdilla voi kuitenkin jo nähdä ensimmäisiä sipulikasvien alkuja; kuten lumikello (Galanthus nivalis). Ensi viikon lopulta alkavan lämpöaallon voimakkuus määrää sitten kasvutapahtumien kehittymisen nopeuden. Optimitilanteessa (ne yli +10 asteen päivälämpötilat) huhtikuun alkajaisiksi voisi olla tiedossa leppien ja pähkinäpensaiden kukinnan räjähdysmäinen voimistuminen täyteen vaiheeseen ja samalla esim. haavan (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) kukintoaiheet alkaisivat nopeasti isontua... Ennen lämpenemistä ainavihannan kasvillisuuden pahin paahdeongelmavaihe on kuitenkin nyt, kun aurinko paistaa vihdoin kunnolla, mutta yöt ovat useita asteita pakkasella. Paadetuhoja voi hyvinkin tulla lähimmän viiden päivän aikana, joten suojaaminen on viimeistään nyt tarpeen.

Paahdesuojaesimerkkejä kuvien kera Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta

Tässä on kuvallisia esimerkkejä täydentämään ainavihantien kasvilajien paahdesuojausinformaatiota. Kuvat on otettu Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa viime keskiviikkona, kun kävin paikalla lähes parin kuukauden tauon jälkeen tarkistamassa kevättalven tilanteita. Viime sunnuntaina ja maanantaina ei vielä tullutkaan kovin aurinkoista, koska sumupilvi esti paisteen hyvin sitkeästi. Joissakin säätilanteissa sumupilvien ennustaminen on sieltä kaikkein vaikeimmasta päästä. Tänään on sitten viimein ollut niin selkeää laajalla alueella Etelä-Suomessa, että paahdesuojausta on jo tarvittu. Alla näette siis vaihtoehtoja säkkikankaan käyttämiselle ko. suojauksessa. Nämä suojatut lajit ovat sellaisia talvenarkoja ainavihantia kasveja, jotka ovat arkoja jäätyneen maan paahteelle myös vanhoina eikä vain heti istutuksen jälkeisenä kevättalvena.




Jos tienoolla on ollut tarvetta marjakuusten (Taxus sp.) oksien harventamiselle (ko. toimenpide on hyvä tehdä juuri tähän aikaan), niin niitä voi hyvin käyttää luontaisena materiaalina paahdesuojaukseen. Ko. oksat ovat niin tiheitä ja kasvutavaltaan sopivia, että niiden peittävyys on muihin havukasvien oksiin verrattuna ylivertainen. Lisäksi tällainen luontainen keino säilyttää suojattavan kohteen optimaalisen ilmavana. Tässä noiden oksien alla on puksipuu eli koiranpensas (Buxus sempervirens). Laji on tunnettu eritoten barokkipuistojen kuvioistutusten ainavihantana leikattuna elementtinä ja muutoinkin muotoonleikkattuna lajina se on erinomainen. Suomessa laji on etelärannikollakin hieman talvenarka ja aurinkoisilla paikoilla erityisen arka juuri kevättalven paahteelle, jos maa on syvään jäässä. Koiranpensasta olen kuitenkin tavannut hyvin menestyvänä mm. sekä Helsingin Malmin hautausmaalla että eräällä yksityispihalla Keravalla puolivarjoisissa paikoissa, missä se ei tarvitse paahdesuojaa.




Tässä on suojattu kynttiläjukkaa (Yucca filamentosa), joka pärjää yllättävän hyvin esim. eteläseinustoilla Etelä-Suomessa, vaikka kyseessä on hyvin trooppisen ja kuuman aavikon oloinen perennalaji. Se on itse asiassa kotoisin Yhdysvaltain itäosista, joten aivan niin trooppinen laji ei ole kyseessä. Tähän aikaan vuodesta tämäkin laji kaipaa paahdesuojausta ainavihannan lehtiruusukkeensa takia etenkin, jos luomisuojaa ei ole ja sitten tietysti lumen sulettua maan ollessa silti vielä jäässä. Puutarhakaupoista saa myös erityisesti ko. tarkoitusta varten tehtyjä harsokankaita, joista tässä on tummahkonvihreä esimerkki ripustettuna osittain kanaverkon päälle. Kanaverkko oli viritetty jo syksyllä suojaksi kaneja vastaan. Paahdesuojaharsoa voi välillä poistaa kasvien päältä, kuten kuvassa, jos suojalle ei ko. hetkellä ole tarvetta; pilviset päivät. Tällaiset harsot ovat myös hyvin optimaalisesti ilmava vaihtoehto säkkikankaalle.




Tässä on melkoisen tumma versio keinotekoisesta paahdesuojaharsosta. Tässä se on viritetty ainavihannan tulimarjan (Pyracantha coccinea) ylle. Pensas on kasvanut leutojen talvien ansiosta ennen näkemättömän isoksi ja näyttää edelleen pärjäävän suhteellisen erinomaisesti uuden kasvukauden alkuun huolimatta vähäisestä - kohtalaisesta määrästä lehtivaurioita. Tässä on hyvä ehdokas etelärannikolle uudeksi mielenkiintoiseksi ja kauniiksi koristepensaaksi tulevaisuuden lämpeneviin oloihin. Tuo harson tummuus on tässä jonkin verran huolestuttava seikka, koska tumma sävy imee lämpöä voimakkaasti ja se saattaa olla pikemminkin kasvia haittaava kuin suojaava asia paahdevaikutusten torjunnassa.

Muita tässä puistossa paahdetta vastaan ko. harsolla suojattuja lajeja ovat mm. ainavihanta reunushappomarja (Berberis buxifolia) ja kastanjaköynnös (Akebia quinata), joka on leutojen talvien jälkeen ns. puoliainavihanta ja Suomea selvästi lämpimämmissä oloissa jopa lähes kokonaan ainavihanta. Se tarkoittaa sitä, että osa lehdistä säilyy uuden kasvukauden alkuun asti lähes vaurioitta ja ko. lehtien takia paahdesuojausta kannattaa siis tehdä. Tällä kertaa lehtivaurioita näytti olevan paljon, mutta ko. laji lähtee hyvin uuteen kasvuun, vaikka kaikki lehdet olisivat talven kourissa menetetty.

Huomautus ja tietoja ainavihantien kasvien paahdesuojauksesta

Otan tässä erikseen esille ajankohtaisen tilanteen kasvillisuuden suhteen. Nimittäin ainavihantia kasveja kevään alussa kohtaava vaara on taas täällä. Vaaran aiheuttaa se, kun maa on vielä jäässä ja samalla auringolla on jo merkittävä säteilyvoima. Aurinkoisina päivinä paahteisimmilla paikoilla (kuten rakennusten ja muurien eteläseinustoilla ja etelärinteillä) lämpötilaerot yön ja päivän välillä saattavat olla jopa yli 20 astetta, jolloin yöllä saattaa olla yli 10 astetta pakkasta ja iltapäivällä aurinko lämmittää lehdet ja varret plussan puolelle jopa ilman ollessa muutoin vähän pakkasella.

Tämä aiheuttaa etenkin ainavihanille lajeille hankaluuksia; edestakainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa mekaanisia vaurioita ja plusasteet lehdissä sekä varsissa käynnistävät liiallisen haihtumisen, missä haihtuneen veden tilalle jäätyneestä maasta ei korvaudu riittävästi uutta vettä kasvinosiin. Näiden seurauksena ainavihannat lajit ovat kuivumisvaarassa; neulasia / lehtiä kuolee janoon. Tähdellisintä on siten huomioida nuorimpien (edellisvuonna) istutettujen ainavihantien taimien suojaaminen paahteelta, koska niiden juuristo ei ole vielä kehittynyt kunnolla ottamaan vettä maasta. Vanhemmat istutukset ja varjopaikoilla olevat istutukset eivät ole vaaravyöhykkeessä, joten niitä ei tarvitse suojata. Tosin siinä tapauksessa on ongelmia aina jatkossakin, jos luonnostaan varjossa viihtyvä ainavihanta laji on istutettu liian aurinkoiselle paikalle. Huomioitavia lajeja ovat tyypillisesti alppiruusut (Rhododendron sp.) ja havupuista sekä -pensaista etenkin myös muutoin arat lajit, kuten Suomen ilmastossa äärirajoilla olevat pihtalajit (Abies sp.) ja hemlokit (Tsuga sp.).

Paahdepaikoilla myös sellaiset lehtipuulajien taimet, joilla on hyvin tumma kaarna, voivat kärsiä näistä paahdeongelmista. Siihen on apuna rungon kaarnan valkaisu ja esim. omenapuille tällaista tehdään. Se tehdään hieromalla kalkkia kaarnan / kuoren pintaan. Vaaleampi väri kaventaa lämpötilaeroja kuoren pinnalla, koska sellainen pinta lämpenee tummaa vähemmän. Maaleilla valkaisu on ehdottomasti kielletty, koska niistä imeytyy kasveille haitallisia kemikaaleja kaarnan läpi ja kasvi voi kuolla siihen. Roudan sulettua kalkin voi huuhdella vedellä pois. Tarvittaessa kalkkia voi lisätä useampaan kertaan paahdeongelman aikana.

Viime vuonnahan tätä paahdeongelmaa ei juuri ollut, koska ennätysleudon talven jälkeen maaliskuulle tultaessa ei ollut routaa paikoin jopa ollenkaan Etelä-Suomessa ja maaliskuun pakkaset ehtivät muodostaa vain muutaman sentin uuden routakerroksen ennen kunnon kevään alkua. Nyt routaa on lähes normaalin talven tapaan monin paikoin yli 30 senttiäkin, jolloin etenkin juuri nuoret taimet ovat juuristoltaan vielä kokonaan routakerroksessa. Vanhemmilla ja isoilla yksilöillä juuristo ulottuu helposti routakerroksen alle ja niillä ei ole tälläkään kertaa merkittävää ongelmaa, koska sen verran leuto talvi kuitenkin on taas ollut. Jo heti huomenna paahdesuojaus on tarpeen, kun sää on selkeää ja lämpötilaerot ovat jo merkittävät yön ja päivän välillä ko. tilanteessa.

Suojaamisessa tyypillisen hyvä keino on laittaa kasvin ympärille hengittävää säkkikangasta (Liian tumma ja liian umpinainen peite voi jopa pahentaa paahdevaikutusta) esim. puisten tukien varaan. Jos tukia ei ole, niin rautakankea tarvitaan paljon. Ennakoiden tuet voi tietysti siksi laittaa valmiiksi syksyllä ennen maan jäätymistä. Tukia kannattaa käyttää, koska säkkikankaan laittaminen suoraan kasvin päälle voi aiheuttaa oksavioituksia; murtumiset ja taipumiset, jolloin esim. pihdoilla pääverson kasvusuunta ja -voima kärsii. Suojausta pidetään vain sen ajan, kun ko. kohdalla maa on jäässä. Heti roudan sulettua on syytä päästää kasvi nauttimaan täydestä auringosta saamastaan hyödystä, jotta kasvukauden alku on optimaalisin. Paahdepaikoillahan maa sulaa helposti kokonaan jo selvästi ennen keskimääräistä kasvukauden alkua ja sen jälkeen vielä tulevat mahdolliset yöpakkaset eivät enää ehdi jäädyttää kuin korkeintaan harmittoman parin sentin kerroksen uudestaan tilapäisesti.