Sää- ja luontotarkastelua Suomeen ja Eurooppaan vuoden 2026 aluksi -- ankara talvisää kiristää ja laajentaa otettaan; mahdollisesti erittäin pitkä kylmä jakso jo menossa (Päivitetty 1. kerran)!

Tein äsken Fb-seinälläni pitkästä aikaa sää- ja luontoaiheisen julkaisun tämän "Europe Braces for Major Winter Impact: Deep Snow and Severe Cold Through Mid-January" -kirjoituksen perusteella, ja laitan sen tänne blogiinikin ja alla on siihen kuuluva suora ja kokonainen lainaus ko. Fb-tekstistäni -- taidan tämän myötä jatkaa ainakin täällä blogissa kirjoittelua, vaikka tämä vuodenvaihde on tuntunut mm. maailman tilan takia surkealta ja osin edelleen lannistavalta...

-------

Erittäin leuto syksy ja joulukuu harhauttivat luulemaan, että täältä Suomesta talvet olisivat ehtymässä -- toisin on nyt käymässä, kun jopa lähes koko Eurooppa joutuu lähiaikoina ankaran talvisään kouriin lumipeitteen muodostuessa laajasti Välimerta myöten ja pakkasten yleistyessä ja koventuessa! 

Stratosfäärin polaaripyörre on ollut viime aikoina melko hyvin kasassa, mutta sen keskus on ajautunut pyörimään yllättävän paljon sivuun pohjoisnavalta kohti Fennoskandiaa; siinä on merkittävä syy sille, miten napa-alueen kylmyys on alkanut leviämään aluksi juuri täältä Fennoskandiasta käsin. 

Polaaripyörteen hajoamista / vinoutumista näyttäisi olevan lisäksi tulossa tammikuun aikana SSW-ilmiön (äkillinen stratosfäärin lämpeneminen) takia ennusteen mukaan, mikä saattaa sitten aikanaan aiheuttaa sen, että kylmyys saattaakin pitkittyä Euroopassa viikkokausiksi ehkä lopputalveen saakka ja mm. Pohjois-Amerikassakin palaisivat ankarammat talvikelit... 

Joka tapauksessa täällä Suomessa pysyy lähiaikoina tavanomaista kylmempi talvisää, ja eteläisintä Suomea myöten sään seljetessä ja tuulen tyyntyessä on odotettavissa kireitä pakkasia -- itse asiassa lähimmän reilun vuorokauden aikana Etelä-Suomeen ovat tulossa etenkin sisämaassa talven ensimmäiset -20 asteen kylmemmälle puolelle laskut! 

Kovat pakkaset tietenkin vauhdittavat vesistöjäiden paksuuntumista järvissä ja merialueilla vauhdittuu uuden jään muodostus; esim. joulukuun loppuun saakka poikkeuksellisesti koko ajan kokonaan jäättöminä pysyneet Suomenlahti, Saaristomeri ja Selkämeri ovat jo alkaneet jäätymään sisälahdista ja rantavyöhykkeiltään käsin nopeasti.  

Nähtäväksi vielä silti jää, josko kylmyys pitkittyisi niin kauan ja niin paljon, että esim. näkisimme monen vuoden tauon jälkeen Suomenlahden kokonaan umpeen jäätymisen... 

Etelä-Suomen lumettomuuskin on jo ohi, vaikka lumipeite on vielä pysynyt pääasiassa alle 10 cm paksuna; paikoin merelliset 'lumitykkipyryt' ovat muodostaneet paksujakin lumipeitteitä, kuten Ahvenanmaalla jopa 20-30 cm syvyisinä -- pääkaupunkiseutu on vielä säästynyt runsailta pyryiltä... 

Ohut lumipeite tarkoittaa näissä tämän hetken kylmyyksissä sitä, että maan routa paksuuntuu selvästi, ja sitten myöhemmin alkukeväällä siksi voi olla tavanomaista enemmän routaisen maan aiheuttamia auringonpaahdeongelmia ainavihannille viljelykasveille, kuten alppiruusuille -- pahimmillaan jopa luonnonkasveista matalajuurisille kuusille saattaisi tulla myös ko. ongelmia... 

Näissä merkeissä siis ns. 'vanhan ajan' talvea päästäneen kokemaan myös Etelä-Suomessa.  

Loppukaneettina on todettava kuitenkin koko Euroopan mittakaavassa se, että ankara talvisää voi aiheuttaa rappioituvan Euroopan alueella vakavia energiahuollon toimintaongelmia! Lisäksi myös Ukrainan sotatoimialueellekin voivat tulla liian äärimmäiset olosuhteet!...

Päivitys sunnuntaina 1.2.2026 klo 23:55: 

Päivitän nyt vain lyhyesti säästä tällä hetkellä, ja palaan huomenna maanantaina pidemmän säätekstin kera, jossa tulee menneestä tammikuusta tavallaan ns. kuukausiraportti ja katsaus myös tulevaan aina tämän alkaneen helmikuun puolivälin paikkeille saakka, ja toki myös luontohavaintoja ja -prosesseja näiden viimeaikaisten kovien pakkasten aiheuttamina.

Tällä hetkellä säässä eletään Etelä-Suomessa hyvin mielenkiintoista tilannetta, koska tämän talven toinen ankaran pakkasen jakso on huipentumassa nyt yllättävänkin kylmiin lukemiin! -- sisämaassa on tämän yön ja tulevan aamun aikana mahdollisuuksia jopa -30 asteen paikkeille monin paikoin ja etelärannikolla esim. Helsingin Kaisaniemen sääasemalla päästäneen viimein ensimmäisen kerran tänä talvena -20 asteen kylmemmälle puolelle...

Näillä näkymin myös seuraava ma-ti välinen yö on suunnilleen yhtä kylmä ellei paikoin jopa yhäkin kylmempi etelän heikkotuulisilla alueilla, mutta itä-kaakkoisosassa voimistuva pohjois-koillistuuli pitänee sitä yötä tätä käynnissä olevaa vähän leudompana...

Tällä hetkellä seuraavassa on muutamien paikkakuntien lämpötiloja nyt juuri ennen puolta yötä poimittuna Ilmatieteen laitoksen paikallissään sivujen lämpötilakäyristä; mittaukset ovat klo. 23:50 hetkeltä:

Helsinki Kaisaniemi -19,4 astetta, Espoo Tapiola -20,4 astetta, Vantaa lentokenttä -22,9 astetta, Hyvinkää -26,8 astetta, Mäntsälä Hirvihaara -25,1 astetta, Hämeenlinna -25,2 astetta, Vihti Maasoja -29,7 astetta, Turku -18,9 astetta, Maarianhamina -8,5 astetta, Pori -21,4 astetta, Lahti -21,5 astetta, Kouvola Utti -22,7 astetta ja Lappeenranta Konnunsuo -20,5 astetta.

Joulun 2025 tunnelmia - Osa 2

Tämän 20 vuotta kestäneen "Joulun tunnelmakuvat" -sarjani tämän kerran kavalkadin toinen osa tulee tässä ja edeltävä osa 1 on linkkinä tuossa.

Edelleen tuttuun tapaan tämä 2. osa keskittyy lähinnä ajankohdan sää- ja lumitilanteiden esittelyyn ja maisemavalokuvia on siinä tutusti Hämeenlinnan keskustasta ja sen viereisiltä paikoilta kuvattuna tänään Jouluaattona alkuiltapäivällä n. klo. 12:30 ja 13:00 välillä.

Vielä eilen illalla vaikutti siltä, että Hämeenlinna(kin) joutuisi kokemaan kokonaan lumettoman Joulun, mutta yllätyksenä viime yönä satoikin alueella sen verran lunta, että kohtalaisen valkeana sitä voidaan pitää ainakin vielä tämän aattoillan verran -- yllätyslumi tuli sadetutkaa ja säätietoja tutkittuani sen takia, kun edeltäneiden äärileutojen säiden takia Hämeenlinnasta luoteeseen oleva laaja Vanajaveden osa on ollut tyystin jäätön eikä se ole ehtinyt tämän hetken pakkasessa jäätymään, jolloin viime yönä virinnyt luoteistuuli poimi sieltä kosteutta, joka manifestoitui ko. lumisateena Hämeenlinnan alueelle.

Näin edeltävä äärileuto sää voi osallistua välillisesti uusiin "kylmiin ilmiöihin" myös täällä sisämaassa tähän aikaan vuodesta.

Lumen määrä on nyt ko. alueella kuitenkin vain n. 0,5 cm ja on jo varmaa, että tämä kaikki sulaa helposti jo huomenna Joulupäivänä pois, kun länsiluoteinen Föhn-tuuli pääsee voimistumaan kunnolla lämpötilan noustessa taas jopa +5 asteen vaiheille ja ylikin!

Yleisemmin lumitilanne Suomessa tänä Jouluna on sellainen, että vain Lapissa on kunnolla lumipeitettä (pääasiassa 20 - 50 cm), ja Etelä- ja Keski-Suomi ovat pääasiassa lumettomia edeltäneiden äärileutojen säiden takia tai ko. lumettomalla alueella on vain paikoin tuollaisia em. vähäisen tuoreen lumen pinnoitteita, mitkä koko alueella siis sulavat huomenna pois -- Lapissa myös puustoissaan on ollut runsaasti tykkylumia ja huurretta, mutta ilmeisesti huominen Föhn-tilanne äityy niin plussakeliseksi ja voimakastuuliseksi sielläkin, että puustot varistuvat siellä yleisesti puhtaiksi lumesta ja huurteesta.

Vesistöissäkin jopa Keski-Suomea myöten on ollut erityisen jäätöntä koko "alkutalven" noiden leutojen säiden takia, ja talvi on yrittänyt tulla lumipeitteidenkin osalta alueelle hyvin heikosti koko marras- ja joulukuun ajan; esim. täällä Hämeenlinnassa lunta on ollut maassa vain pariin-kolmeen kertaan lyhyitä aikoja saman verran kuin tänään. Muutoin paljon yli puolet sekä koko marras- että joulukuusta on ollut kokonaan lumetonta aikaa.

Poikkeus Hämeenlinnassa (sisämaassa) oli tosin sunnuntain 14.12. ja maanantain 15.12. vaihde, jolloin lyhyttä pakastumista seurannut äärileuto sää tuotti edellään hetkeksi niin runsaan lumipyryn, että ko. su-iltana kertyi ko. alueelle 5 - 10 cm lunta, joka sai talven ensimmäistä kertaa lumenaurauksen liikkeelle -- leuto sää äityi kuitenkin seuranneena maanantaina sakean sumun kera niin hurjaksi yli +5 asteen lämpöineen, että tuokin lumipeite katosi jo tiistain alkuun mennessä pois.

Pääkaupunkiseudulla (etelärannikolla) ei ollut tuollaista lumimäärää edes tuolloinkaan, joten siellä odotellaan esim. Helsingissä yhä talven ensimmäistä lumenauraamista aiheuttavaa lumipeitettä...

Seuraavaksi alla on siis valokuvasarja Jouluaaton näkymistä Hämeenlinnassa, jossa on tutusti paljon samoista kohteista maisemanäkymiä kuin on ollut tässä julkaisusarjassa aikaisempina vuosinakin -- näin eri vuosien välinen vertailu mahdollistuu hyvin.

Tänään sää Hämeenlinnassa kuvauksen aikana oli sellainen, että voimistumaan alkavan Föhn-tilanteen edellä lämpötila oli lauhtunut jo -1 asteen paikkeille ja taivasta peitti hieman aaltokuvioinen sumupilvikansi. Maata siis peitti n. 0,5 cm "paksu" lumipeite ja n. vuorokauden kestänyt pakkanen (alimmillaan -10 astetta) on saanut maaperän jäätymään arviolta parisen senttiä. Myös Hämeenlinnaa ympäröiviin järvivesiin on syntynyt talven kolmannen kerran hieman uutta jäätä -- alla lisää asiaa näistä kuvien yhteydessä.   

Joulun 2025 tunnelmakuvia: osa 2 >>

Näkymää Vanajavedelle Citymarketin eteläpuoliselta ranta-alueelta melko läheltä uimahallia 'Helsinki-Tampere' -moottoritien ollessa lähellä kuvasta oikealla ja kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: tämä tyven poukama on Hämeenlinnan Vanajaveden vesialueista aina se ensimmäisenä jäätyvä ja viimeisenä sulava -- tuo jää syntyi toissa yönä ja viime yönä se siis sai tuon lumikuorrutteen päällensä; ko. jääpeite paikalla on tähän mennessä talven kolmas ja väleillä on ollut kokonaan sulaa tässäkin.

Näkymää Vanajavedelle Paasikiventien eteläpuoliselta ranta-alueelta läheltä uimahallia ja kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: tuon nurmikon korsien läpipaisto kertoo hyvin lumen vähäisestä määrästä ja takana näkyvän ulapan laaja sula alue pakkasen vähäisyydestä kuluneen n. vuorokauden aikana.

Rantanäkymää Paasikiventien eteläreunalla kevyenliikenteen väylän varrelta kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: sen verran pakkasta oli vielä kuvan ottamisen hetkellä, että kulkuväylän lumi oli puuterimuodossa.

Näkymää Ystävyydenpuiston vieressä olevan Viipurintien sillan kupeesta koilliseen Vanajaveden kapeikon yli Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: virtaavavetinen Vanajaveden tämä osa on pysynyt vielä koko ajan jäättömänä koko "alkutalven" pakkasten vähäisyyden ja heikkouden takia.

Näkymää Sibeliuksenpuistossa kohti Sibeliuksen patsasta ja Lyseo-rakennusta kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: tasaisen lumihuurteinen oli tämäkin näkymä, mutta huomenna samaan kellonaikaan tässäkin on jo todennäköisesti täysin lumetonta.

Näkymää Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: lumi satoi viime yönä sen verran heikkotuulisessa tilanteessa, että pakkassäässäkin jäi paikoin pensaiden ja takana näkyvien puidenkin oksiin hieman lunta.

Näkymää Hämeen linnalle ja Linnanpuistoon ja kuvattuna Kustaa III:n kadun puistolehmuskujanteen loppupäästä pohjoiseen keskiviikkona 24.12.2025: Viime elokuusta alkoi ko. puiston laaja ja perinpohjainen remontti, jossa tähän kuvan tilanteeseen mennessä mm. kaikki puiston vanhat hopeasalavat (Salix alba 'Sibirica') on kaadettu pois ja maansiirron jälkeinen uuden siirtonurmikon asennus on saatu valmiiksi -- puiston remontti valmistuu uusine istutuksineen kaikkineen ensi vuoden 2026 kesäkuussa, joten sen jälkeen loppukesän tapahtumia festivaaleineen päästään ko. paikalla taas järjestämään.

Hämeenlinnan keskustan toria ja joulukuusta kuvattuna keskiviikkona 24.12.2025: edes hetken luminen torinäkymä, missä kirkko, joulukuusi ja joululyhty kuvattuna tiiviisti yhdessä kuin tällä kertaa toisistaan turvaa hakien...

Vihjattakoon tässä lopuksi talvifaneille siitä, että sääennustemallit vihjaavat vuodenvaihdetta lähestyttäessä pysyvämpää kylmenemistä ja tammikuun alkaessa voitaisiin odotella Etelä-Suomeenkin viimein lumipeitteen muodostumista ja karttumista sekä pidempikestoisia pakkasia; ankaraa pakkasaaltoa tosin ei ole näkyvissä...

Aluksi tällä viikolla 17 viileää ja lievästi epävakaista, mutta viikonvaihteesta lämpenee ja vappuviikolle odotettavissa taas kesäisenkin lämmintä, ja kasvukauden etenemistä äärietuajassa (Päivitetty: vappuviikon lämpö vaisumpaa ja myös epävakaisuutta sateineen)

Pääsiäinen ja viime viikon hurja lämpöaalto ovat siis jääneet taakse ja tänään on jo alkaneen viikon 17 keskiviikko, kun minun piti jo viimeistään eilen tiistaina tehdä uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus. 

Tässä kuitenkin sellainen nyt tulee illan päätteeksi ja uusimpien sääennusteiden valossa sisältönä siinä on aluksi tällä viikolla viileää ja jopa tavanomaistakin viileämpää säätä Etelä-Suomeen, mutta ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä jo tulevan viikonvaihteen tienoilta alkaen lämpenevää säätä ja sitten ensi vappuviikolla säässä on näkyvissä jo jopa seuraavan kesäisen lämpöaallon merkkejä -- katsotaan tässä siis, miten nämä kylmät ja lämpimät jakautuvat tällä ja ensi viikolla, ja alustavasti siinä esille tulee jo myös Vapun tienoon sää; olisiko silloin jo hyvinkin lämmintä?...

Kasvukausihan pääsi Etelä-Suomessa viime viikon lämpöaallossa erityisen / ennätyksellisen etuaikaiseen vauhtiin, mutta Pääsiäisenä alkanut viileämpi sääjakso pitää kasvun kehitystä tietenkin vielä muutaman lähipäivän ajan aikaisempaa selvästi hitaampana ja osaksi jopa jumissa päivän tai kaksi, mutta ensi viikon seuraavan lämpöaallon turvin kasvukauden etenemisessä tulee pysymään erittäin poikkeava etuaikaisuus normaaliin nähden edelleenkin, kun kasvu vappuviikolla taas kiihtyy paljon -- tarkastellaan kasvukauden näitä vaiheita ja muita luontoilmiöitä myös tarkemmin tässä kirjoituksessa tutusti Etelä-Suomen osalta.

Seuraavaksi vielä kertauksena viime viikosta ja Pääsiäisestä sään suhteen: 

Maanantai oli sen viikon aluksi runsaspilvinen ja vähän epävakainenkin aamun ja varhaisiltapäivän sadekuuroineen, kun etelän ja lännen välisessä kohtalaisessa virtauksessa säärintama kulki maamme yli koilliseen Lappia ylittäneen matalapaineen kera. Ilmamassa oli kuitenkin jo lämpenemässä hyvin, missä yön +5 asteen vaiheilta päivälämpötilat pääsivät iltapäivällä nousemaan jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen ylikin sään seljettyä loppupäiväksi sopivasti.

Tiistaina korkeapaineen selännettä työntyi kaakosta Etelä-Suomeen, mikä edelsi Itä-Euroopasta Suomeen kurottunutta kaikkein lämpimintä kesä- ja helleilmamassaa; tällöin koko päivä oli heikkotuulinen ja vähäistä iltapäivän kumpupilvisyyttä lukuun ottamatta oli selkeää; illalla yhä lämpimämmän ilman virtauksen kera oli yläpilvilauttailua etelästä käsin. Yölämpötila vaihteli vähän +5 asteen molemmin puolin ja sisämaassa oli paikoin hallaa. Päivälämpötila kohosi jo laajemmin +15 ja +19 asteen välille.

Keskiviikkona kaikkein lämpimin ilma pääsi yleisesti perille Etelä-Suomeen etelä-kaakkoisvirtauksen myötä, jolloin päivän aikana oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta sään yleiskuva oli pääasiassa poutainen ja aurinkoinen. Ilmamassan utu toisaalta lisääntyi ja etelärannikolla lämpimän ilman virtaukseen liittyi sumupilviä ja sumuakin kostean ja lämpimän ilman virrattua vielä kylmän Suomenlahden yli. Yölämpötila oli jo selvemmin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila kohosi laajasti +20 asteen tienoille siten, että lämpimin ilma pakkaantui länsirannikolle, jolloin mm. Raumalla päästiin lähes +23 asteeseen. Etelärannikolla sumu ja sumupilvet haittasivat päivän lämpenemistä, jolloin siellä päivälämpötilat jäivät paikoin "vain" +15 asteen vaiheille.

Torstaina lämpimimmän ilman virtaus alkoi heikentyä ja tyrehtyä eteläkaakosta Suomeen, mutta se pääsi tässä vaiheessa parhaiten perille Etelä-Lappiin saakka, missä mitattiin sikäläisittäin erityisen korkeita +15 ja +19 asteen välisiä päivälämpötiloja ja Pohjois-Lapissakin oli useita plusasteita. Etelä-Suomessa koitti kuitenkin tuulten heikennyttyä ja ilmamassan yhä kostuttua aamuksi ja alkuiltapäiväksi runsaasti sumupilviä ja sumuja, jotka jäivät taas iltapäivälläkin haittaamaan etelärannikon päivälämpötilojen nousua em. syystä; yö oli hyvin leuto +6 ja +10 asteen välisine lukemineen, ja parhaiten +20 asteen lähelle päästiin sisämaassa iltapäivällä eniten rakoilleen pilvipeitteen alueella ja etelärannikolla jäätiin taas lähinnä +15 asteen vaiheille, ja paikoin jopa sen allekin sumuisimmilla paikoilla.

Perjantaina Keski-Euroopasta Baltian länsireunalle siirtyi pieni matalapaine ja toisaalta Lapin yli alkoi siirtyä uusi matalapaine lounaasta käsin tuoden jälkipuolellaan Lappiin jo kylmempää ilmaa; tällöin Baltiaan saapui tuon ensin mainitun matalapaineen itäpuolella ennätyshellettä (tässä siihenkin liittynyt Fb-julkaisuni), josta alkoi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon uutta lämpöä, mutta kuitenkin yhä kosteuden kera runsaan pilvisyyden ja utuisuuden oltua koko etelän alueella pääosassa. Paikoin esiintyi myös kuurosateita. Yölämpötila oli yhä korkea +6 ja +10 asteen välillä ja paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jäi runsaan pilvisyyden takia "vain" +15 ja +20 asteen välille, ja yli +20 asteen lukemia ei esiintynyt. Tässä on ko. päivältä tuo em. Fb-julkaisuni, jossa on Forecan sääjutun kera lisää tietoa myös ko. viilentäneistä sumuista edeltäneinä ja ko. päivänä.

Lauantaina Lappiin päässyt kylmempi ilmamassa alkoi hivuttautua etelämmäksi saavuttaen Etelä-Suomen sisämaata Keski-Suomesta käsin, mutta hieman yllättäen kontrastiksi Baltian ennätyshelteestä kerkesi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon kapealla alueella hyvin lämmintä ilmaa alkuiltapäivään saakka; yö oli vielä koko alueella hyvin lämmin vähän +10 asteen molemmin puolin vaihdelleiden minimilämpötilojen kera. Baltian länsireunalle edellispäivänä tullut pieni matalapaine kiertyi ja venyi lounaasta päivän mittaan Etelä-Suomen päälle itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi systeemiksi pohjoisen kylmää ja etelän lämmintä erilleen jakaneen rintaman kera; tässä yhteydessä Etelä-Suomi oli muutoin koko ajan runsaspilvinen, mutta em. eteläisimmän alueen kohdalla alkuiltapäivällä oli hetken vähäpilvistä ja n. +20 asteen lämpötiloja, jolloin tämä oli etelärannikolla koko viikon lämpimin päivä. Sisämaassa vaikutti kuitenkin jo viileämpi sää rintaman kylmemmällä puolella vähän voimistuneen itätuulen kera, jolloin päivälämpötila jäi +10 ja +14 asteen välille. Rintamasysteemi synnytti jo yöllä ja aamulla runsaasti kuurottaista sadetta etelän sisämaassa ja aamulla Itä-Uudeltamaalta Kymenlaaksoon kesäkauden ensimmäisiä ukkoskuuroja; Baltiassa ukkosti iltapäivällä jopa erityisen rajusti! Loppupäivällä matalapaineen voimistuminen lounaasta käsin alkoi tuottamaan mukanaan etelään runsasta tasaista sadetta ja ilmamassa alkoi viilentyä etelärannikollakin itätuulten voimistuessa.

Sunnuntaina ja toissapäivänä maanantaina eli Pääsiäisenä säätilanne oli etelässä koko ajan suunnilleen sama, eli tuo em. matalapaine- ja rintamavyöhyke jäi eteläisimmän Suomen päälle siten, että koko ajan runsaassa pilvisyydessä kahdessa eri annoksessa saatiin etenkin "Tampere-Savonlinna" -tasan eteläpuolella runsasta jatkuvaa vesisadetta; ensimmäinen annos siirtyi sunnuntain aikana pohjoisimmillaan jopa Keski-Suomen eteläosiin saakka ja toinen annos maanantaina yöllä ja aamulla ensin mainittua vähän eteläisemmille sijoille. Näistä saatiin noina päivinä yhteensä etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa jopa 20 - 40 mm:n sadekertymä! Molempina päivinä vallitsivat myös aikaisempaa viileämmät itätuulet, missä lähes ilman vuorokausivaihtelua lämpötilat asettuivat pääasiassa +5 ja +10 asteen välille tasaisesti, joten kasvukausi jatkui ja edistyi silti. Maanantain illalla sää alkoi poutaantumaan lännestä alkaen -- Erittäin kesäinen ilma jäi vallitsemaan laajasti Keski-Euroopan itäosista Venäjälle ulottuvalle alueelle koko Pääsiäiseksi.

Eilen tiistaina lännestä ulottui Lappiin uutta pientä korkeapainetta siellä takatalvisten yöpakkasten kera, ja se siirtyi melko nopeasti pois Suomen itäpuolelle; ja tässä vaiheessa Etelä-Suomen alueelle jäi vallitsemaan runsasta pilvisyyttä viileähkön ilmamassan ja itä-kaakkoistuulien kera joskin aluksi ilman sateita. Matalapainetta jäi edelleen pitkulaisena Baltiaan; myöhemmin iltapäivällä ja illalla myös Skandinaviassa kehittyi pientä uutta matalapainetta, ja nämä yhdessä alkoivat muodostaa illalla Etelä-Suomea vähitellen ylittänyttä hajanaista ja kuurottaista sadetta synnyttänyttä säärintamasysteemiä; eli kuurosateet yleistyivät illan mittaan ja heikot-kohtalaiset tuulet alkoivat kääntyä etelään rintaman edellä. Lämpötila pysyi edelleen pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä koko ajan, mutta päivällä poutaisimmilla paikoilla käytiin yli +10 asteessa.

Tänään keskiviikkona tuo säärintamasysteemi on siirtynyt kuurosateineen ja runsaan pilvisyyden kera vähitellen Etelä-Suomenkin yli itään, ja heikot etelätuulet ovat kääntyneet rintaman ylityksen myötä lännen ja pohjoisen välille. Illalla sää on alkanut poutaantumaan ja selkenemään luoteesta alkaen, kun samalla uutta korkeapainetta kurottuu lännestä kohti Suomea. Lämpötilat ovat olleet yhä uskollisesti koko etelän alueella +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; kaakossa paikoin yli +10 asteessa iltapäivällä.

Katsotaan sitten suursäätilakatsauksen kera, miten sää kehittyy tämän viikon loppuosan aikana ja edelleen vappuviikolla: 

Aluksi to-la aikana tuo em. läntinen korkeapaine pysyy pääasiassa sijoillaan Suomen länsipuolella, mutta se yrittää to-pe aikana pullistella sen verran Fennoskandian päälle, että sen ja Suomen itäpuolella vallitsevan matalapaineen välissä kylmä pohjoisvirtaus jääkin siinä vaiheessa heikoksi ja epämääräiseksi Suomen kohdalla; sää kuitenkin viilenee vielä vähän lisää ja poutaantuva, kuivuva ja osaksi selkenevä sää mahdollistaa hallat ja heikot yöpakkaset Etelä-Suomessakin.

Nyt näyttää siltä, että kuitenkin viimeisenä pohjoisvirtauksen vaiheena ko. pohjoistuuli voimistuukin juuri lauantaina vielä sen verran, että siitä päivästä on tulossa Suomessa kylmin ja seuraavasta la-su välisestä selkeästä ja heikkotuulisesta yöstä eniten yöpakkasta ja hallaa sisältävä -- Samalla kylmää ilmaa virtaa siinä vaiheessa viimein kunnollisemmin myös em. Itä-Euroopan ja Venäjän alueellekin, missä pitkään jatkunut äärikesäinen sää ainakin tilapäisesti keskeytyy. Länsi-Euroopassa puolestaan tuon korkeapaineen lounaispuolella muhii jo uusi kesäinen lämpöaalto samaan aikaan.

Sunnuntaina suursäätila alkaa sitten muotoutumaan näillä näkymin niin, että tuo korkeapaine siirtyy vallitsemaan Suomen eteläpuolelle ja saattaa muodostaa ensi viikon alkupuolella Vappuun saakka itä-länsisuunnassa pitkulaisen selännevyöhykkeen Britteinsaarilta Venäjälle; tällöin matalapaineet siirtyisivät yhtäältä Atlantilta pohjoiselle reitille lähinnä vain Lapin yli itään ja toisaalta Välimerelle jäisi pyörimään parikin matalapainetta. 

Tämä mahdollistaisi hyvin kesäisen lämpöaallon muodostumisen ensinnäkin koko manner-Euroopan alueelle Britteinsaarilta Keski-Euroopan kautta taas Itä-Eurooppaan ja Venäjälle, ja siitä ulottuisi kunnolla lämpöä taas myös Fennoskandian etelä- ja keskiosiin länsi-lounaistuulilla, eli vähintään Etelä-Suomeenkin jo ensi maanantaista alkaen. Takatalvinen sää kaikkoaa siinä enää lähinnä vain Uralin seudulle.

Vappu olisi siis tässä skenaariossa hyvinkin lämmin ainakin Etelä-Suomessa ja mahdollisesti pohjoisempanakin, mutta Vapun jälkeen suursäätilan skenaarioissa on vielä paljon epäselvyyttä ja siten koko Suomen säässä -- tarkennusta tähän tulee joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai jo pian vielä ennen Vappua uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Joka tapauksessa tarkemmin määriteltynä Etelä-Suomeen lähipäiviksi ja Vappuun saakka sää toteutunee seuraavasti:

Huomenna torstaina vallitsee heikko pohjoisvirtaus ja ilmamassan kuivuessa ja hieman kylmentyessä sää on laajasti selkeää (ja selkenee kaakossakin yöstä lähtien) ja lähinnä pientä iltapäivän kumpupilvisyyttä voi olla. Yölämpötila laskee sään seljetessä 0 ja +4 asteen välille, joten ainakin sisämaassa hallaa voi olla ja ehkä jo paikoin heikkoa yöpakkastakin. Päivälämpötila jää aurinkoisessakin säässä lähinnä +6 ja +10 asteen välille.

Perjantaina ja lauantaina pohjoisvirtaus siis on etenkin lauantaina voimakkaampaa, mutta myös heikkotuulisia vaiheita voi esiintyä. Molempina päivinä iltapäivien kumpupilvisyys on huomista torstaita runsaampaa ja to-pe välisenä yönä länsiosissa voi olla heikkoja / paikallisia lumi-räntäkuuroja yölläkin. Selvemmin kuurosateita syntyy molempina päivinä iltapäivän aikaan, jolloin sateen olomuoto vaihtelee vedestä räntään ja rakeisiin. Sademäärät eivät ole kuitenkaan suuria ja poutahetkiä mahtuu kuurojen väliin etenkin länsiosissa. Yölämpötilat ovat nollan vaiheilla, joten hallaa ja heikkoa yöpakkasta esiintyy etenkin selkeimmillä alueilla. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen +6 ja +10 asteen välillä, mutta kuurosateisimmilla alueilla voidaan jäädä myös vain +5 asteen vaiheille.

Sunnuntaina yö ja aamu ovat selkeitä ja pohjoistuuli on tyyntymässä, joten hallaa ja yöpakkasta voi olla etenkin sisämaassa enemmänkin kuin edeltäneinä öinä; kuitenkin minimilämpötilat käväisevät korkeintaan 1-3 astetta pakkasella. Päivällä pilvisyys voi vähän lisääntyä lännestä pyrkivän lämpimämmän ilman kera eli ylä- ja keskipilvilauttailua voi olla, ja päivälämpötila voi jo kohota +10 asteen vaiheille ja lounaassa sen ylikin.

Sitten ensi viikon alkupuolella vallitsisi suunnilleen samanlainen länsi-lounaisvirtauksen vaihe, jossa vaihtelevapilvinen ja ajoittain myös aurinkoinen sää olisi pääosassa, joskin hetkittäin saderiskiäkin voisi olla. Ilmamassa lämpenisi siten, että yölämpötilat kohoavat jo su-ma yöstä lähtien plusasteille ja sitten yhä enemmän seuraavina öinä ainakin +5 ja +10 asteen välille. Vastaavasti päivälämpötilat kohoaisivat jo maanantaina paikoin +15 asteen vaiheille ja sitten seuraaviksi päiviksi jo laajemmin ainakin +15 ja +20 asteen välille -- näistä "seuraavista päivistä" olisi kyse siis myös vappuaattona ja Vappupäivänä, mutta tarkennetaan vielä myöhemmin em. tapaan sekä Vapun että etenkin sen jälkeisen sään kuvioita...

Siirrytään sitten taas Etelä-Suomen luontoseurantaosioon, missä jätänkin nyt talven jälkeen ensimmäisen kerran lähes kokonaan jo pois talviset aiheet eli lumipeitteet, roudan ja vesistöjäät; sen verran voin näistä vielä mainita, että tuon em. sääennusteen mukaan jos tuo ensi to-pe välinen yö sisältää lumikuuroja ja niistä jotain paikoin maahan jäisi pe aamuksi, niin sellainen vähäinen lumipeite sulaa toki ko. päivän lämpöasteissa hyvin nopeasti pois.

Lisäksi jos vielä jotain vanhojen lumipeite-, routa- ja järvijäärippeiden jäänteitä vielä olisi Etelä-Suomen alueella, niin lähinnä enää vain hyvin vähän itäkolkan sisämaassa eli käytännössä Etelä-Savossa ja siitä enemmän Keski-Suomen puolelle -- mutta joka tapauksessa koko Etelä-Suomi voidaan julistaa tästä lähtien kokonaan lumipeite-, routa- ja järvijäävapaaksi, kun se sellaiseksi jo tuli suunnilleen kaikkialla em. jäänteitä lukuun ottamatta viime viikon lämpöaallon myötä.

Viime viikon lämpöaalto sai maaperänkin jo lämpenemään roudattomissa oloissa tavanomaista selvästi lämpimämmäksi ajankohtaan nähden, joka on osaltaan edesauttamassa etuaikaisen kevään ja kasvukauden etenemistä jatkuvasti etuaikaisena jatkossakin; näin etenkin pisimpään ja jo pitkin talveakin usein lumettomana olleella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella.

Lisäksi kasvukauden etenemiselle pääasiassa erittäinkin hyvää teki tuo em. Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe, jolloin juurikin myös tuolla pisimpään lumettomana olleella em. alueella maaperästä jo pitkään puuttuneet kunnon lumisulamisvedet tavallaan korvautuivat hyvinkin kunnollisesti näillä runsailla sadevesillä -- se on oikein hyvää puskuria mahdollisesti myöhemmin kesällä kehittyvää kuivuutta vastaan...

Sateet olivat toisaalta kuitenkin sen verran runsaita, että se on vähän haitannut muutoin myös erittäin etuaikaisena alkanutta peltoviljelyä kylvöineen; nimittäin osa pelloista tuli kylvötyökoneille liikamäriksi. 

Tuo ensi viikon uusi poutainen lämpöaalto kuitenkin korjaa sitä tilannetta todennäköisesti oikein hyvin, joten aikaisemmin mainitsemani "suurin osa kylvötöistä jo ennen Vappua valmiiksi" -mahdollisuus voi toteutua laajasti Etelä-Suomen alueella -- ensimmäisenä jo kylvettyjen peltojen piirissä ensi viikolla voinee odottaa jo ensimmäisiä itäviä oraitakin... Joka tapauksessa syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovatkin olleet jo viime viikolta alkaen erittäin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden.

Tuo viime viikon lämpö ja Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe ovat saaneet myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvamaan erityisen rehevinä ja voimakkaan vihreinä ajankohtaan nähden, jonka takia ensimmäiset ruohonleikkuutarpeet voivat tulla jo ennen Vappua lähipäivinä / ensi viikolla moninkin paikoin...

Kasvukauden eteneminen joka tapauksessa toteutui viime kerralla mainitsemaani tapaan hyvin osuvasti erittäin etuaikaiseksi jo Pääsiäiseksi, joten voidaankin kerrata saavutettuja vaiheitaan tässä ja lisään niiden mukaan täydenyksiä uusilla kasvilajikuvauksilla tämä hetken kehitysvaiheineen, ja arvioin alustavasti jonkin verran ensi viikon uuden lämmön mahdollistamia seuraavia kehitysvaiheita kasvussa ja kukinnassa.

Jo hyvinkin isolle hiirenkorvalle lehdiltään kasvoivat viime viikolla jo mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuomet (Prunus padus) -- myös lehtikuuset (Larix sp.) ovat tulleet näiden kanssa samaan tahtiin jo voimakkaan heleänvihreiksi.

Näillä voinee odottaa Vapuksi jopa jo puolilehtisyyttä, mikäli tuo ensi viikon alkupuoli on jo uudestaan em. tavalla lämmin!

Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat ovat jo ohi ja niilläkin kasvavat jo selvät hiirenkorvat viimeistään ensi viikon alussa. Vielä selvemmin hiirenkorvalle tulivat jo Pääsiäiseksi monet koivut (Betula sp.), ja ne ovat Vappuun mennessä jo yleisesti heleänvihreitä isolla hiirenkorvalla -- koivun kukintahuippu ja tavanomaista runsaamman siitepölyvaiheensa pahin kohta voi olla juuri Vapun tienoilla!...

Koivujen kanssa samassa tahdissa hiirenkorvalle ovat tulleet ja ovat ensi viikolla yleisesti tulemassa isosti monet koristekasvit, kuten pihlajat (Sorbus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum) -- noista varhaisimmat tuomipihlajat saattavat edetä Vappuun mennessä jopa kukinnan alkuun saakka!...

Haapa (Populus tremula) monet pajut (Salix sp.) ja raita (S. caprea) olivat kukintahuipussa viime viikon lämpöaallon alkuvaiheissa, mutta nyttemmin suurin osa niistä on jo lopettanut kukintansa; viimeiset myöhäisetkin lopettavat ensi viikolla vielä ennen Vappua -- haapaa lukuun ottamatta näillä lehtien kasvukin pääsee ensi viikolla jo myös hyvään vauhtiin ja emihaavoilla hedelmänorkkovaihe etenee jo näyttävästi kohti siemennysvaihetta.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) ja metsävaahtera (Acer platanoides) ehtivät myös jo aloittaa monin paikoin kukintansa Pääsiäiseen mennessä, mutta nyt niillä on vielä muutaman lähipäivän ajan viileässä säässä hitaasti etenevää kukintaa; kuitenkin ensi viikon todennäköinen lämpö saa niillä kukintahuipun tulemaan jo Vapuksi!...

Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on jo monin paikoin oikoillut esille jättilehtiään isoista silmuistaan ja Vappuun mennessä nämäkin puut ovat vihertymässä hyvin etuaikaiseen tapaan...

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevilla lajeilla ovat useimmat jo tehneet ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla. Sitten Vappuun mennessä ainakin tammilla ja lehmuksilla saattaa olla ensimmäisiä lehtiä tulossa jo esille...

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) ja kynäjalavalla (U. laevis) kukintahuippu jäi viime viikon lämpöaallon piiriin, ja tällä hetkellä niiden kukinnot ovat alkaneet kehittymään jo vaaleanvihreälle hedelmäasteelle, ja lehtensä ovat tulossa hiirenkorvalle; ensi viikolla jo selvästi.

Koristepensaista koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ensimmäisenä ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia) ovat jo myös aloittaneet kukintansa, ja Vappuun mennessä ensin mainitun kukinta alkaa jo hiipumaan, mutta jälkimmäinen kestää kukintahuipussa paljon pidempään ja siten Vapun ylikin pitkälti.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat jo lopettamassa / jo lopettaneetkin kukintansa, mutta valkovuokot (Anemone nemorosa) jatkavat Pääsiäiseksi saavuttamaansa kukintahuippuaan Vappuun saakka ainakin.

Kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa tuli esille Pääsiäiseen mennessä, ja ensi viikolla niiden kukintaa voi alkaa esiintymään jo monin paikoin muuallakin, kuten nurmikoilla...

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) ja kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ovat olleet jo ennen Pääsiäistäkin kukintahuipussa ja tällä hetkellä osa niistä on jo alkanut taantumaan; ensi viikolla monien kukinta päättyy ja viimeisinä sipulikasveina kukinnan alkuun alkavat tulemaan mm. monet tulppaanit (Tulipa sp.).

Muutoinkin sekä luonnossa että puistoissa ja puutarhoissa monet ruohovartiset kasvit ja perennat ovat jo hyvinkin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden, joten tämänkin ansiosta nähdään Vappuun mennessä erityisen vihreitä ja kukkivia maisemia!...

Itse asiassa minua alkoikin kiinnostamaan paljon se, että onko Etelä-Suomessa tulossa tämän vuoden Vapuksi jopa kaikkien aikojen (tunnetun historian) vihreimmät ja rehevimmät maisemat kasvillisuuden kehityksen suhteen!? -- nimittäin edellinen ennätys lienee vuodelta 1921, jolloin huhtikuu oli erityisen lämmin ja se sisälsi sen vieläkin voimassa olevan huhtikuun lämpöennätyksen +25,5 astetta mitattuna 27.4.1921 Jyväskylässä.

Ajattelin tehdä tämän asian ratkaisemiseksi keskilämpötilavertailun Helsingin Kaisaniemestä, jossa vertailen noiden vuosien 1921 ja 2025 +5 asteen ylittäneitä vuorokausikeskilämpötiloja, mikä paljastaa kasvillisuuden kehitysasteet noilta vuosilta varsin tarkasti; otan tarkasteluun maalis- ja huhtikuut molemmilta vuosilta ja tehoisan lämpösumman laskeminen yhteen niiden puitteissa yli +5 asteen kertyminä 30.4. mennessä kertovat sitten sen, että kumpi vuosi pääsi ykköseksi kasvillisuuden pisimmälle kehittyneinä kasvu- ja kukintavaiheina -- tämä 2025 saattaisi olla viimeinkin uusi ennätys, jos tuo ensi viikon lämpö kovasti keulisi...

Palaan kertomaan laskutoimitukseni tuloksen Vappupäivänä päivityksessä ja se voi siis olla kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjotuksessa...

Vielä tähän loppuun mainintaa vesistöjen pintavesilämpötiloista: viime viikon lämpöaallossa monissa järvissä mitattiin lopulta ainakin +10 asteen vaiheille päässeitä pintavesilämpötiloja, ja näin etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan järvissä, missä myös paikoin selviä +10 asteen ylityksiä saavutettiin.

Nyttemmin viileämmissä säissä järvien pintavesilämpötilat ovat asettuneet maltillisemmin +5 ja +10 asteen välille, mutta nekin ovat olleet yhä 1 - 4 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä -- ensi viikolla voidaan sitten odottaa tähän mennessä reippaimpia +10 asteen ylityksiä ehkäpä jo Vappuun mennessä, jos lämpöaalto voimistuu sopivasti...

Merialueillakin pintavesilämpötilat ainakin Suomenlahden sisälahdissa ovat käyttäytyneet ja tulevat käyttäytymään lähes em. järvien tapaan, mutta mm. juuri Suomenlahden ulapalla +5 asteen ylittäminen on ollut vielä tiukassa; ehkä jo ensi viikolla selvemmin sitten -- jäätä on vielä Perämerellä pohjois-koillisosissaan paljonkin, mutta jo monin paikoin haurastuneena ja sohjoontuneena, ja ensi viikolla voi olla odotettavissa sielläkin jäiden sulamista yhä etuaikaisemmin...

Päivitys 26.4.2025 klo. 22:30:

Nyt tämän lauantain illalla palaan päivittämään sittenkin vielä tähän kirjoitukseen uusia sääennustetietoja ensi viikosta (ja siten Vapunkin säästä), koska siinä on tullut jonkin verran muutoksia em. ennusteisiin nähden. Tähän mennessä tosin tämä kuluva viikko on mennyt hyvin em. ennusteiden mukaan ja vielä huomenna sunnuntainakin sää kehittyy niiden mukaisesti varsin hyvin.

Ensi viikon säässä merkittävä muutos on suursäätilallisesti Euroopan mittakaavassa se, että Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvä ko. korkeapaine on aikaisempia arvioita heikompi ja Atlantin matalapaineet ottavat siksi eteläisempää reittiä lännestä Fennoskandian yli itään: tämän takia myös Etelä-Suomen sää on jo maanantaista alkaen aikaisempia arvioita epävakaisempaa ja osin sateistakin. Siitä huolimatta ilmamassa on kuitenkin lämpenemässä tuosta tulevasta viikonvaihteesta alkaen selvästi länsi-lounaisvirtausten kera, joten mm. kasvukauden eteneminen palautuu taas nopeampaan moodiin ensi viikolle; ei kuitenkaan em. tapaan niin nopeaksi...

Maanantaina länsi-lounaisvirtaus on jo päällä Etelä-Suomeen ja matalapaine ylittää Fennoskandian keskiosia itään jonomaisesti; sen mukana kuurottaisen sateen alueita kulkee etenkin Baltian yli itään ja sen vaikutuksesta Etelä-Suomessa on vaihtelevapilvistä, ja etenkin eteläisin osa voi saada kuurosateita. Lämpötila on jo yöllä selvästi plusasteilla ja päivälämpötila nousee sateisimmilla alueilla +10 asteen vaiheille ja poutaisimmilla paikoilla on mahdollisuuksia jopa +15 asteen vaiheille.

Tiistaina tuon Fennoskandian keskiosien yli liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta yrittää pyrkiä annos kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta samalla Länsi-Euroopasta yrittää työntyä erittäin kesäistä lämpöaaltoa lounaasta ja Lapissa jää vaikuttamaan tältä kuluvalta viikolta tuttua takatalvista ilmamassaa vieläkin. Näillä näkymin luoteesta pääsee vain vähän tuota kylmempää ilmaa etelään, ja poutaantuvassa säässä on yhä kuurosaderiskiä paikoin. Yölämpötila on aluksi korkea +5 ja +10 asteen välisine lukemineen ja päivälämpötila nousee osaksi aurinkoisessa säässä ainakin +10 asteen vaiheille ja etenkin lounaassa-eteläisimmissä osissa on yhä mahdollisuus +15 asteen paikkeillekin saakka, jos tuo em. lounaan lämpöaalto pääsee tai jää kurottumaan tänne...

Keskiviikkona eli vappuaattona on sitten mielenkiintoisen hankalasti ennustettava tilanne: nimittäin tuo Länsi- ja Keski-Euroopan kesäinen lämpöaalto ulottuu Etelä-Ruotsiin saakka, mutta sen ja Lapin kylmemmän ilmamassan raja-alue velloo juuri Etelä-Suomen päällä; siksi sää voi olla etelässä yllättävästi epävakaista eli ainakin kuurosaderiskiä on ja pilvisyys voi vaihdella monipuolisesti, ja jopa pieni rankkasateinen matalapaine voisi liittyä siihen (menisi näillä näkymin länsiluoteesta lähinnä Baltian yli)!?... Lämpötiloissa voi olla em. tapaan siksi jyrkkää eroa lounaan-eteläisimmän osan ja vähän pohjoisempien Etelä-Suomen osien välillä; eli parhaimmillaan päivälämpötila voi olla yhä +15 asteen vaiheillakin osassa aluetta, ja yölämpötila pysyy pääasiassa nollan yläpuolella.

Torstaina eli Vappupäivänä on sitten tulossa tuosta manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta kunnollisempi annos lounaasta käsin Etelä-Suomeen, kun lännestä Fennoskandiaa lähestyvä voimistuva matalapaine pullauttaa edellään sitä perille; yöllä ja alkupäivällä on siis vähäpilvisenkin poutaista ja vappuyön lämpötila vaihtelee vähän +5 asteen molemmin puolin heikoissa tuulissa. Päivälämpötila voi kohota +15 ja +20 asteen välille voimistuvassa lounaistuulessa -- näillä näkymin kuitenkin jo illalla tuon lännen matalapaineen runsas sadealue saapuisi lännestä alueelle...

Sitten heti Vapun jälkeen on valitettavasti näkyvissä tuon matalapaineen voimakasta ja sateista vaikutusta koko Fennoskandiankin säähän, joten Etelä-Suomessakin voisi tulla vappuviikon lopuksi hyvinkin epävakaista, sateista ja taas ainakin jonkin verran viileämpiä ilmamassoja -- palataan kuitenkin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa tarkastelemaan niitä lisää, ja todennäköisesti teen sen kirjoituksen juuri ennen Vappua, joten yhä tarkempi vappusääkin tulee siinä samalla vielä esille...

Tähän päivityksen loppuun otan esille vielä Yhdysvaltojen säätilanteen, koska siellä on odotettavissa ensi viikon alkuun laajasti Keskilännen ja osin itäosienkin alueille sekä maanantaille että tiistaille erittäin merkittävä ja paha rajuilmojen ja tornadosarjojen episodi! -- YouTube-meteorologi Ryan Hall kertoo tässä viimeisimmässä ennustevideossaan tuosta tulevasta tilanteesta.

Tuosta kiinnostuneet voitte sitten mm. sekä hänen YouTube-kanavaltaan että Reed Timmerin YouTube-kanavalta poimia katseluun kumpanakin ko. päivänä heidän pitkät livestriimiseurannat ko. myrskyvaiheista: Ryan Hall keskittyy tuttuun tapaansa studiostaan käsin analysoimaan ja varoittamaan meneillään olevia tilanteita, ja Reed Timmerin kanavalla on luvassa hänen ja tiiminsä kanssa myrsky- ja siis etenkin tornadobongausta heidän "Dominator"-nimisen ja erikoisvalmisteisen myrskybongausautonsa kera!...

Lämpöaalto alkanut ja se voimistuu Pääsiäisviikolla ajankohtaan nähden erittäin kesäiseksi pääasiassa poutaisena: Kasvukausi etenee nopeasti ja saavuttaa toukokuiset kehitysvaiheet (Päivitetty 2. kerran!: lämpöaaltoa pe saakka, Pääsiäinen viileä ja epävakainen; la-su runsaita sateita!)

Nyt viikon päättyessä huhtikuu alkaa lähestymään puoltaväliä, ja tämän viikon kylmä ja osittain takatalvinenkin sää on jo taakse jäänyttä elämää. 

Tänään sunnuntaina (Palmusunnuntai) Etelä-Suomi on siis päässyt taas jo tavanomaista lämpimämmän sään pariin, ja nyt tarkastelemieni sääennustemallien mukaan tämä alkanut lämpöaalto voimistuu huomenna alkavalla ensi viikolla erittäin kesäiseksi ajankohtaan nähden! -- Näyttäisi jopa siltä, että sen myötä ensi viikonlopun pääsiäispyhistä saattaisi ehkä tulla Suomen koko tunnetun historian lämpimimmät nimen omaan etelässä, jos lämpimin skenaario toteutuu!...

Katsotaanpa tässä sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, miten kesäiseksi sää mahtaisi äityä ensi viikon mittaan, ja millaiset vaikutukset sillä olisi Etelä-Suomen luonnossa mm. kasvukauden etenemiseen; toteutuessaan tämän huippulämpimyyden ansiosta kasvillisuus etenisi kasvussaan etenkin ko. viikon loppupuolella jopa niin etuaikaisesti ja nopeasti, että sitä voitaneen kuvailla jo toukokuiseksi!...

Ensin kertauksena vielä tämän päättyvän viikon kylmyydestä: kylmä sää oli varsin vaihtelevaa ja kylmyydet erilaisia keskenään viikon mittaan, kun ensin ma-ti läntisen korkeapaineen lähentely nosti päivälämpötiloja etenkin lännessä +5 ja +10 asteen välille yöpakkasista huolimatta. 

Sitten ti-ke välisenä yönä vesi- ja räntäsateiden kera meni rintamasysteemi maamme yli kaakkoon, jonka perässä hyvin voimakaspuuskainen ja erittäin kylmä pohjoistuuli vallitsi keskiviikkona koko loppupäivän ja runsaan pilvisyyden seassa oli lumikuuroja eteläisintä Suomea myöten, ja päivälämpötila jäi nollan vaiheille.

Voimakas pohjoistuuli jatkui vielä ke-to välisenä yönä sään seljettyä kuitenkin niin, että yölämpötila laski -2 ja -5 asteen välille ja torstaina päivälämpötila jaksoi nousta kylmässä ilmamassassa vain nollan tienoille; alkupäivällä luoteesta alkaen sää kuitenkin pilvistyi ja tilapäisesti heikompien luoteistuulien perään loppuiltapäivällä ja illalla luoteesta tuli lumipyryalue ja matalapaine suunnaltaan vaihtelevien tuulisensa kera; Etelä-Suomessakin saatiin laajasti uutta lunta 1 - 5 cm.

Perjantaina tuon matalapaineen perään tuli taas melko voimakkaan pohjoistuulen kera kylmää ilmaa koko Etelä-Suomeen, joten yöllä tilapäisesti +1 ja +5 asteen (leudointa lounaassa) välillä käväisseiden lämpötilojen lasku pakkaselle tapahtui aamulla, ja iltapäivällä oli taaskin vain nollakeliä tai vain hitusen plussaa runsaan pilvisyyden kuitenkin vähennyttyä iltapäivällä. Illalla oli taas selkeää ja pakastuvaa.

Eilen lauantaina yöllä ja aamulla lännestä tuli leudompaa ilmaa perässään tuonut säärintama sateineen, missä pakkasyön perään aamulla ja idässä vielä alkuiltapäivälläkin satoi lunta ja lännessä räntää ja jäätävää vesisadettakin; rintamasateiden perään sää vaiheittain selkeni ja voimakkaassa länsi-luoteistuulessa ja leudommassa ilmamassassa päivälämpötila kohosi yleisesti +6 ja +10 asteen välille ja lounaassa paikoin yli +10 asteenkin.

Tänään sunnuntaina korkeapaineen siirryttyä manner-Euroopassa idemmäksi ja matalapainetoiminnan voimistuttua Atlantilta kohti Skandinaviaa on lounaasta alkanut virtaamaan entistä lämpimämpää ilmaa Etelä-Suomeen; siinä yhteydessä viime yönä minimilämpötilat olivat selkeässä säässä vielä nollan tienoilla ja sisämaassa lievästi pakkasellakin etenkin idässä, mutta iltapäivän aurinkoisessa ja vain vähäistä yläpilvilauttaa sisältäneessä säässä päivälämpötila kohosi yleisesti yli +10 asteen ja sisämaassa paikoin +15 asteen vaiheille.

Katsotaan seuraavaksi sääennustetta ensi viikolle, ja siinä on eri sääennustemallien väleillä eroja tuon em. huippulämmön suhteen, koska eräät mallit ovat povaamassa erittäin kesäistä säätä Etelä-Suomeen jopa sunnuntaille tai ehkä seuraavalle maanantaillekin saakka, mutta jotkut toiset mallit lopettaisivat lämpöaallon jo lauantain kohdalla...

Joka tapauksessa koko Suomen mittakaavassa näyttää siltä, että kesäinen lämpöaalto jää lähinnä vain Etelä-Suomen asiaksi ja osittain vielä Keski-Suomeenkin ulottuen, mutta Lappi jää selvästi viileämmäksi (tosin eteläiseen Lappiin voi puolivälissä viikkoa ulottua tuota etelän huippulämpöä) ja siellä etenkin pohjoisimmissa osissa (Enontekiö-Utsjoki) voi olla suurena kontrastina tuolle etelän lämmölle jopa ajoittain yhä talvisen kylmääkin -- itse asiassa tuo Lapin kylmä ilma sitten ensi viikon lopussa voi näytellä roolia Etelä-Suomen lämpöaallon loppumisessa, jos / kun se alkaisi sieltä hivuttautumaan etelämmäksi Pääsiäisen paikkeilla...

Aluksi suursäätilan kuvailuna Euroopan mittakaavassa huomenna maanantaina lounaasta siirtyy Lapin yli koilliseen nopeasti matalapaine, jonka jälkeen asetemaksi vakiintuu ti-pe ajaksi se klassinen Suomeen huippulämpöä etelästä-kaakosta tuottava tilanne, missä matalapaineet pysyvät noin Britteinsaarilta Norjanmerelle olevalla vyöhykkeellä ja Suomen kaakkois-itäpuolella vallitsee korkeapainetta -- näiden elementtien välistä pääsee täten erittäin lämmintä ilmaa etelästä eli Itä-Euroopasta Suomeen; ja tuo lämpöaalto voi voimistua tuolla Itä-Euroopan ja osassa Venäjänkin alueita kesän ensimmäiseksi helleaalloksikin (päivälämpötilat yli +25 astetta).

Huomenna maanantaina täällä Etelä-Suomessa on tilapäisesti pilvisempää ja pientä sadekuurottelua voi olla samassa yhteydessä, koska tuon em. Lappia ylittävän matalapaineen rintamasysteemi menee samalla myös etelän yli koilliseen; siinä yhteydessä lounais-etelätuuli voimistuu jonkin verran ja aamu- ja alkupäiväpainotteisesti on tuota rintamapilvisyyttä, utua ja sadekuuroriskiä. Pilvien ja tuulten ansiosta yölämpötila on aikaisempia öitä jo paljon leudompi minimilämpötilan pysytellessä +5 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jää runsaammassa pilvisyydessä vain reiluun +10 asteeseen, mutta jos tuo rintamapilvisyys kaikkoaakin tai ainakin jonkin verran vähenee jo hyvissä ajoin iltapäivällä, niin varsinkin lounaassa voi olla silloin +15 asteen tienoille taas mahdollisuus.

Tiistaina yöllä sää alkaa vähitellen selkenemään ja länteen kääntyvä tuuli heikkenee, kun kaakosta alkaa työntymään korkeapaineen selännettä Etelä- ja Keski-Suomeen; tällöin yölämpötila voi laskea alle +5 asteen paikoin hallanvaaran kera, mutta iltapäivällä vallitsee siinä selänteessä selkeä, tyyni ja lämmin sää, missä päivälämpötila voi taas nousta +15 asteen tienoille, mutta merituuli voi viilentää rannikoilla.

Sitten ke-pe välisenä aikana oikeastaan koko ajan melko samalla tavalla vallitsee tuo em. erittäin lämmin etelä-kaakkoisvirtaus Etelä-Suomeen, ja se voi ulottua pohjoisimmillaan Etelä-Lappiin saakka -- etelässä sää on enimmäkseen vähäpilvistä tai korkeintaan ajoittain vaihtelevapilvistä (tosin ennusteissa näkyy ke-to väliseksi yöksi etelästä tuleva kuurosaderintama), mutta tuon virtauksen tuodessa myös kosteampaa ilmaa Välimereltä ja Mustamereltä, voi ilman utuisuus lisääntyä ajoittain selvästi. 

Lämpötilat kohoavat ajankohtaan nähden erittäin kesäisiin lukemiin sekä yö- että päivälämpötilojen osalta jo keskiviikosta lähtien, missä minimilämpötilat ovat ti-ke yönä aluksi "vain" +5 ja +10 asteen välillä, mutta näillä näkymin ajankohtaan nähden hämmästyttävästi seuraavina öinä jopa yli +10 asteen minimilämpötilat mahdollistuvat!...

Päivälämpötilat voivat olla jo keskiviikkona monin paikoin +20 asteen tienoilla sisämaassa, mutta sitten to ja varsinkin pe aikana jopa selvästikin yli +20 asteen päivälämpötiloja mitataan, ja mahdollisesti jopa yleisestikin ulottuen parhaimmillaan selvästi Keski-Suomen puolellekin!...

Sitten tosiaan lauantaista eteen päin on vielä epävarmaa, miten sää kehittyy; lämpöaalto voisi jatkua tämän hetken ennustemalleista päätellen ehkä jopa su-ma saakka Etelä-Suomessa noiden em. lämpötilojen mukaisesti edelleen eli äärimmäisen kesäisenä ajankohtaan nähden... 

Tätä mahdollisuutta pitää tarkentaa myöhemmin ja palaankin päivityksessä noin to tai viimeistään pe aikana asiaan -- sitten päästään varmistamaan se, josko Pääsiäisestä tulisi "kaikkien aikojen" lämpimin, tai sitten ei?...

Seuraavassa tarkastelen luonnon kehittymistä Etelä-Suomessa ja etenkin kasvukauden erikoislaatuisen etuaikainen kehittyminen jatkossa on siinä nyt pääosassa:

Mainitaan vielä alkuun kuitenkin tuosta päättyvän viikon kylmyydestä ja viimeisistä lumi-, routa- ja jäätilanteista jotain; uutta lunta siis saatiin vielä viime pe-la kahteen kertaan Etelä-Suomessakin, mistä etenkin Päijänteen tasan itäpuolella useitakin senttejä -- nämä lumet sulivat muualta etelästä jo lauantain aikana kokonaan pois, mutta itäisimpiin etelän osiin (kuten esim. Lappeenrannan seudulle ja siitä itään) jäi vielä tämän sunnuntain aamuksi rippeitä sulamatta; nyt nekin ovat jo sulaneet.

Sitten onkin jäljellä enää Keski-Suomea lähellä olevilla idän sisämaa-alueilla varjopaikoilla talven vanhojen lumipeitteiden kinostumarippeitä pieninä laikkuina eli juurikin n. Päijänteestä itään, ja tietenkin ne sulavat ensi viikon lämpöaallossa nopeasti kokonaan pois.

Routaa ja järvijäitä koskee suunnilleen sama, eli niiden rippeitä on vielä jäljellä hieman noin Päijänteestä itään olevilla alueilla ja lähellä Keski-Suomea -- muutoin laajasti Etelä-Suomessa lähes kaikki järvet ovat olleet jo huhtikuun alusta saakka kokonaan jäättömiä ja roudatontakin on ollut jo suunnilleen saman ajan; ensi viikon lämpö nuokin em. jää- ja routarippeet poistaa nopeasti.

Merialueilla jäätöntä on ollut Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä myös jo suunnilleen koko huhtikuun ajan, joten sekä meri- että järvialueilla on jo tapahtunut pintavesien lämpenemistä; ennen tätä päättyvää viikkoa edeltäneellä viikolla olleessa lämpöaallossa pintavedet lämpenivät jo +5 asteen vaiheille tai paikoin ylikin sekä monissa järvissä että mm. Suomenlahden sisälahdissa. 

Sitten tällä päättyvällä viikolla ko. kylmyys keskeytti lämpenemisen ja tapahtui hieman jopa kylmenemistä vajaaseen +5 asteeseen pintavesissä, mutta mm. oman havaintoni mukaan yöpakkasissa ei pystynyt enää muodostumaan uusia jääkerroksia pientä rantakaislikkoriitettä lukuun ottamatta.

Alkavalla viikolla vesistöjen pintavesilämpeneminen jatkuu sitten jopa ennen näkemättömäänkin tapaan hyvin lämpimäksi kesäisessä lämpöaallossa, koska alla on jo jäättömyys ja jo tavanomaista selvästi lämpimämmät pintavedet lähtötilanteeksi tänään! -- ensi viikolla järvissä voidaan odotella jopa +10 astetta paljonkin ylittäviä pintavesilämpötiloja, mitkä saattavat olla ajankohdan ennätyksiä. 

Samoin merialueilla ranta- ja sisälahtivesistöt lämpenevät erityisesti ja +10 asteen ylityksiin on mahdollisuudet niidenkin puitteissa; ulapoilla lämpeneminen pysyy hillitympänä, mutta +5 asteen yli sielläkin pintavesi voi lämmetä -- Perämerellä puolestaan on eteläisiin merialueisiin nähden suurena kontrastina yhä paljon jäätä jopa yli puolen metrin paksuuksiin saakka, mutta sielläkin on odotettavissa sen verran lämpöaaltoa, että ko. jäiden sulaminen ja haurastuminen kiihtyy paljon alkavalla viikolla.

Sitten tarkastellaan lopuksi runsain esimerkein Etelä-Suomen kasvukauden erikoista etuajassa etenemistä alkavalla viikolla! -- lähtökohdaksi kertaan ensin tämän hetken tilannetta, ja mainitsen vielä joitakin havaintojani siitä, millaista vaikutusta tämän päättyvän viikon kylmyys yöpakkasineen aiheutti jo kasvuun ja kukintaan edeltäneessä lämpöaallossa heränneille kasveille.

Sitten ryhmä kerrallaan kerron myös alkavan viikon odotettavissa olevia kasvutapahtumia, ja varsinkin niistä vaiheista kerron, jotka ilmenevät viikon loppuosan kaikkein lämpimimmän sään puitteissa:

Pienelle hiirenkorvalle kokonaan tai vähintään osittain puhjenneita pensaita ja puita ovat siis olleet edellisestä huhtikuun alun lämpöaallosta saakka mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus) -- päättyvän viikon kylmyys sai näiden kasvun lähes kokonaan hyytymään, ja yöpakkasten takia esim. tuomen hiirenkorvalehtiin tuli paikoin hieman oranssia sävyä lehtivihreäpaon takia; muutoin näiden pakkasenkesto oli erittäin hyvää jopa -5 ja -10 asteen välisissä lämpötiloissa.

Kaikkien noiden uudet lehdet sitten jatkavat kasvuaan alkavalla viikolla jo erityisen rehevän näköisiksi ajankohtaan nähden!

Kukintavaiheisista puista ja pensaista: Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukintahuiput ehtivät tulla jo tuossa edellisessä huhtikuun alun lämpöaallossa ja pähkinäpensaalla sitä ennenkin, joten tämän päättyvän viikon kylmyys tavallaan edesauttoi yöpakkasten kurituksessa niiden hedenorkkojen kukintaloppumista etenkin pähkinäpensaalla; näistä esim. harmaaleppä (A. incana) on jo varistanut hedenorkkojaan paljon tai kokonaankin pois -- Alkavan viikon lämmössä näiden kukinnat loppuvat viimein kokonaan, ja näillä alkaa lehtien puhkeaminen hiirenkorvalle viikon lopulla.

Haapa (Populus tremula) aloitti osittain kukintansa edellisen lämpöaallon aikana ja saavutti paikoin jopa jo huippuaankin; näiden sekä hede- että emipuiden norkot näyttivät kestävän päättyvän viikon yöpakkaset hyvin, joten näiden kukinta etenee alkavalla viikolla myöhäistenkin yksilöidensä suhteen huippuunsa nopeasti, ja viikon lopulla alkaa jo hedenorkkojen poisvariseminen kukinnan loppumisen merkkinä -- lehtien puhkeamista ei silti ole vielä ensi viikolla odotettavissa haavoilla.

Myös monilla pajuilla (Salix sp.) ja raidalla (S. caprea) norkkonsa saavuttivat monin paikoin kukinnan edellisessä lämpöaallossa ja tämän päättyvän viikon kylmyys ei liiemmin niitä haitannut myöskään; tosin olen nyttemmin havainnut kukkivissa hedenorkoissaan paikoin heteiden hienoista nuutumista ja kuivumista ennenaikaisesti ilmeisesti pakkasten takia -- joka tapauksessa viimeisetkin raidat ja pajut räjähtävät kukintahuippuun alkavalla viikolla, ja jo viikon lopulla kukinta alkaa taantumaan lopuilleen lehtiensä puhjetessa hiirenkorvalle.

Vielä hiirenkorvalle puhkeamattomia ja silti jo silmuiltaan selvästi turvonneita puita ja pensaita ovat olleet edellisestä lämpöaallosta lähtien mm. rusokirsikka (Prunus sargentii), metsävaahtera (Acer platanoides), koivut (Betula sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) -- alkavalla viikolla tuo loppupuolen erityisen lämmin sää saa näilläkin jo lehdet puhkeamaan esille, ja niistä nuo rusokirsikka ja metsävaahtera ensin tietenkin alkavat kukkimaan. Kukintahuippu lienee niillä vielä jäämässä ainakin seuraavan viikon puolelle, mutta äärierikoista huhtikuukukintaa molemmat taitavat tänä vuonna tehdä joka tapauksessa!...

Koristepensaista myös erittäin harvinaista huhtikuun kukintaa alkavat tekemään onnenpensaat, joista ensimmäisenä jo koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia). 

Koivuillakin alkaa kukinta alkavan viikon lopulla, ja tänä vuonna niillä on hedenorkkoja normaalia selvästi enemmän, joten koivujen siitepölykaudesta odotetaan normaalia pahempaa allergikoille -- tämä siis pitää huomioida jo alkavalla viikolla!

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukinta pääsi alkamaan paikoin lämpimillä paikoilla edellisessä lämpöaallossa ja tällä päättyvällä viikolla osa niistä kukinnoista hieman kärsi yöpakkasista; alkavalla viikolla vuorijalavan kukinta pääsee sitten nopeasti huippuunsa ja Pääsiäiseen mennessä se jo taantuu lehtisilmujensa alkaessa avautumaan -- samaa voi sanoa kynäjalavastakin (U. laevis), joskin hitusen viiveellä.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa ovat siis jo pitkään kukkineet leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis), ja näiden kukat ovat kestäneet päättyvän viikon yöpakkaset hyvin; alkavalla viikolla näiden kukintahuippu saavuttuu ja sitten kukinta jo taantuu pian.

Myös äärierikoista huhtikuukukintaa alkavat tekemään luonnossa valkovuokot (Anemone nemorosa), joiden kukinta pääsi jo paikoin alkuun jopa tuossa edellisessä lämpöaallossa huhtikuun alussa, mutta alkavalla viikolla näillä kukinta runsastuu jopa jo huippuunsakin monin paikoin.

Muutoinkin ruohovartisen kasvillisuuden parissa on jo hyvinkin rehevää uutta kasvua monin paikoin mm. nokkosilla (Urtica dioica) ja vuohenputkilla (Aegopodium podagraria), ja monet heinälajitkin jo kasvavat selvästi -- tämän ansiosta puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin on ollut hieman vihertymistä jo edellisestä lämpöaallosta saakka, ja alkavalla viikolla nurmikoiden vihertyminen kiihtyy paljon, ja kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa saattaa tulla Pääsiäiseen mennessä!...

Mainittakoon ruohovartisen lajiston parista lupiini (Lupinus polyphyllos) erikseen, koska havaitsin tänään sen uusissa pienissä lehdissä poikkeuksellisen paljon syvän violetteja sävyjä: tämä johtunee päättyvän viikon yöpakkasista, mutta tämäkin sävy haalistuu pois ja lupiinien vihreä lehtiväri pääsee alkavalla viikolla taas esille kokonaan.  

Monilla nurmikoilla näkyy edelleen myös tiettyjen sammallajien tuottamien itiöpesäkkäiden ansiosta voimakkaan punaruskeita laikkuja, koska ko. pesäkkäiden varret ovat sen värisiä.

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ja krookukset (Crocus sp.) ovat olleet jo kukinnassa koko huhtikuun ajan, ja alkavalla viikolla niiden kukintahuippu saavuttuu; krookukset jopa jo lopettavat kukinnan -- alkavan viikon lopulla sipulikasveista kukintaan tulevat jo myöhäisetkin narsissit ja ensimmäiset tulppaanit (Tulipa sp.).

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevat lajit pysyvät toki vielä alastomina, mutta onpa niilläkin jo tulossa ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla.

Lisättäköön vielä ainavihantien kasvien (kuten alppiruusut ja mahoniat) oloista se, että alkavalla viikolla viimeistään niiden kevätpaahdesuojauksen tarve päättyy, koska ensinnäkin routaa ei ole, toisekseen maaperä lämpiääkin jo huomattavasti ja kolmanneksi kasvu pääsee jo niilläkin selvän toukokuisesti etenemään / alkamaan.

Näistä kaikista em. kasvu- ja kukintakehityksistä voidaan siis päätellä, että Pääsiäiseen mennessä Etelä-Suomen luonto puhkeaa kukkaan ja vihertyy todella erikoisen etuaikaisesti ajankohtaan nähden: arviolta etuaikaisuus on noin 2-3 viikon luokkaa alkavan viikon loppuun mennessä eli vasta toukokuun alkupuolella 1. tai 2. viikolla on em. kaltaista kasvukauden vaihetta normaalisti!

Myös maaseudun peltoviljelyssä päästään huomattavan etuaikaisiin vaiheisiin viljakylvöissä: pistin Aprillipäivänä merkille ja mainitsin Fb-julkaisussani sellaisen äärierikoisuuden, jossa havaitsin ko. päivänä Hyvinkään eteläpuolisella eräällä pellolla maajussin viljankylvöhommissa -- ehkä samanlaista on paikoin tapahtunut muuallakin lounais-eteläosissa Etelä-Suomea, mutta tämä päättyvä viikko tietenkin piti kylmyydessään vielä noita peltotoimia kurissa. 

Alkavalla viikolla viljojen kylvöt pääsevät sitten todenteolla alkamaan runsaina ja yleisesti, ja voinee odottaa, että huhtikuun puolella vielä ennen Vappua jopa suurin osa näistä peltotöistä saataisiin tehtyä valmiiksi, joka olisi sitten myös huippuerikoista etuaikaisuudessaan.

Kasviviljelyä muutoinkin ajatellen maaperä on pysymässä vielä sopivan kosteanakin, vaikka kuivuminen pääsee alkavalla viikolla vauhtiin loppupuoliskollaan; varsinaista kuivuutta ei siis ole vielä odotettavissa.

Päivitys 16.4.2025 klo. 23:55:

Sää on kehittynyt em. ennusteen mukaan varsin hyvin tähän keskiviikon iltaan mennessä, kun tänään mitattiin vuoden ensimmäisen kerran Etelä-Suomessa +20 asteen ylittäneitä maksimilämpötiloja; korkein lukema saavutettiin Raumalla, missä mitattu jopa +22,9 astetta on huhtikuun puolivälin päivälämpötilaksi historiallisen merkittävä! -- tässä siihen liittynyt Fb-julkaisuni linkin kera Forecan ko. aihetta käsittelevään juttuun.

Katsotaanpa nyt jo päivityksessä sitä, miten tämän ajankohtaan nähden huikean lämpöaallon jatkon käy Pääsiäistä lähestyttäessä: 

Ensi ke-to yöksi on siis ollut ennusteissa nähtävissä jonkinlaista sadealueen tuloa Etelä-Suomeen etelästä, ja nyt parhaillaan etelärannikolle onkin illalla tullut paikoin heikkoja vesikuuroja. Sateet ovat jäämässä huomisen torstain puolellakin heikoiksi, ja mielenkiintoisin aspekti on torstaina päivällä se, että miten paljon kosteutta jää tästä vellomaan Etelä-Suomeen pilvisyytenä vai pystyykö sää selkenemään; tällä on merkittävä vaikutus huomisiin päivälämpötiloihin.

Jos pilvisyys pysyy runsaana, niin maksimilämpötilat jäävät +10 ja +15 asteen välille, ja jos sää selkenee hyvin, niin +15 ja +20 asteen väliset lukemat ovat helposti mahdollisia, kun ilmamassa pysyy yhä sen verran lämpimänä -- yöstä tulee joka tapauksessa erittäin leuto ajankohtaan nähden, missä jännätään mm. sitä, josko monillakin paikoilla minimilämpötilat jäisivät jopa +10 asteen yläpuolelle runsaassa pilvisyydessä; joka tapauksessa +5 ja +10 asteen välillä pysytään.

Näillä näkymin huomenna torstaina päivällä etelän länsiosissa olisi parhaat mahdollisuudet saada iltapäivällä pilvipeite vähenemään, koska varsinaiset sateet ovat siirtymässä koilliseen pois jo aamun aikana; hyvin heikoissa tuulissa pilvisyys kuitenkin voi jäädä sijoilleen tai alapilvenä olevat sumupilvilautat saattavat jäädä pitkään hajoamatta.

Perjantaina on vuorostaan jännityksen aiheena yhä erittäin leudon yön jälkeen se, miten paljon Baltiasta pääsisi perille Etelä-Suomeen kaikkein lämpimin ilmamassa -- Itä-Euroopasta on näet tulossa Baltiaan etelävirtauksen kera jopa helleilmamassaa, joka äityy mm. Virossa ajankohtaan nähden ennätyksellisiin +25 asteen ylityksiin! Samalla kuitenkin Lapin pohjoisosien yli koilliseen siirtyy matalapaine, jonka myötä luoteesta alkaa jo perjantaina pyrkimään viileämpää ilmaa etelään.

Tuosta Baltian helteestä voi ulottua Etelä-Suomeen juuri ennen tuota luoteesta tulevaa kylmää rintamaa sen verran hyvin lämmintä sektoria, että sopivan vähäisessä pilvisyydessä etelän sisämaassa voidaan mitata yli +20 asteen maksimilämpötiloja, mutta näillä näkymin aivan helteelle ei päästä Viron tapaan... Jos puolestaan pilvisyys pysyykin runsaana, niin kaikkialla jäätäneen vajaaseen +20 asteeseen...

Sitten em. ennusteeseen viitaten nyt on käymässä yhä varmemmaksi siis se, että perjantain jälkeen tämä lämpöaalto on ohi: Tuon perjantaisen kylmän rintaman "häntä" jää näillä näkymin lauantaista alkaen Pääsiäispyhiin saakka ns. stationaarisena rintamana Etelä-Suomen päälle, jossa saadaan sateitakin, mutta niiden sijoittuminen ja runsaus on epävarmaa; yhdet skenaariot tuovat etelään runsaitakin vesisateita, mutta toisissa sateet voisivat jäädä suurelta osin maamme eteläpuolelle...

Tuo rintamavyöhyke joka tapauksessa jakaa eteläpuolelleen edelleen tuon erittäin kesäisen ilmamassan, joka kattaa Pääsiäisenäkin Suomen eteläpuolella Keski-Euroopan itäosista laajasti Venäjälle saakka manner-Eurooppaa ja saa siellä maisemat muuttumaan ääriennenaikaisesti kesäisen näköisiksi eli kesävehreiksi.

Rintaman pohjoispuolelle jää viileämpi ilmamassa, joka Lapissa saattaa äityä vieläkin vähän talviseksi, kun ensin sielläkin huomenna torstaina Etelä-Lapissa saadaan sikäläistä lumipeitettä ennenaikaisesti sulattavaa huippulämpöä jopa n. +15 asteen päivälämpötiloineen!

Etelä-Suomi siis jäänee la alkaen näiden ilmamassojen rajamaille, jonka puitteissa on vielä epäselvää se, minkälaista epävakaisuutta tai sateisuutta siihen täällä liittyy; näillä näkymin la-ma eli Pääsiäinen on joka tapauksessa viileähkö ja vielä lisäpäivityksessä joudun tarkentamaan pe tai la tuota Pääsiäisen säätä tarkemmin. Palaan siis asiaan vielä tässä alla...

Päivitys 19.4.2025 klo. 00:40:

Nyt ollaan juuri siirrytty lauantain puolelle, ja on aika tarkentaa tämän Pääsiäisen ajan säätietoja la-ma ajalle; syynättävänä siinä on siis etenkin se, minkälaisia ja kuinka runsaita sateita on Etelä-Suomeen tulossa tuolle ajalle, kun Baltiasta eilisen Pitkäperjantain puolella Etelä-Suomeen kurottanut äärilämmin ilmamassa on kaikkoamassa takaisin etelämmäksi ja kun samalla sitä ilmamassaa ja pohjoisesta hivuttautuvaa kylmempää ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke jää lähes sijoilleen etelän päälle pariksi seuraavaksi päiväksi.

Tuosta äärilämpimästä ilmamassasta otinkin esille äsken jo Fb-seinälläni tämän julkaisun, jossa linkitetyssä Forecan sääjutussa on selitetty sitä, miksi eilisen perjantain puolella tuosta ilmamassan ennätyslämpimyydestä huolimatta Etelä-Suomessa jäätiin niukasti alle +20 asteen päivälämpötiloissa.

Tänään lauantaina on vielä Uudellamaalla ja Kymenlaakson alueella mahdollisuuksia saada tuosta äärilämpimästä ilmamassasta viimeiset siivut, jolloin päivälämpötila voi vielä nousta +15 ja +20 asteen välille, mutta pilvisyys lienee runsaanlaista koko Etelä-Suomessa koko ajan, ja tuosta em. alueesta pohjoisempana vaikuttaa jo selvemmin viileämpi ilmamassa, jolloin ainakin siellä jäätäneen alle +15 asteen päivälämpötiloissa -- tämä ko. pe-la yö on tosin etelän alueella vielä erittäin leuto, ja itse asiassa tähän mennessä kevään lämpimin yö monin paikoin, missä minimilämpötilat voivat jäädä laajalla alueella yli +10 asteen!

Alkaneen lauantain sateissa on käymässä seuraavasti: ko. etelän päälle jo asettuva rintamavyöhyke tuottaa jo tänä kuluvana yönä länsilounaasta käsin rankkojenkin kuurottaisten sateiden jonoja, mikä kattaa etenkin vyöhykkeen, jonka eteläreuna on noin linjalla Salo-Riihimäki-Savonlinna, ja pohjoisreuna noin linjalla Seinäjoki-Iisalmi -- näiden äärireunojen sisällä siis saadaan eniten kuurottaista sadetta, ja tuon eteläisen helleilmamassan ollessa aktiivisena osana sitä, on olemassa mahdollisuus paikoin jopa ukkoskuuroillekin ko. sateiden eteläreunalla!...

Sitten lauantain aamulla-aamupäivällä voi kuurottaisia sateita aktivoitua edelleen paikoin ehkä ukkostenkin kera muuallakin etelässä eli em. etelärajan eteläpuolellakin, kuten Uudellamaalla / etelärannikolla -- näyttäisi kuitenkin siltä, että iltapäivällä olisi vuorossa sateisiin taukoa laajalla alueella ja siten pilvipeitekin pääsisi paremmin rakoilemaan ja mahdollistamaan em. tapaan eteläisimmissä osissa vielä kesäisiä päivälämpötiloja.

Sitten sunnuntaiksi eli 1. Pääsiäispäiväksi tapahtuu seuraavaa ja se alkaa jo lauantain illasta; Pohjois-Itämerellä alkaa voimistumaan pieni matalapaineen osakeskus ja se liikkuu sunnuntain aikana Etelä-Suomessa eteläisimpiä osia pitkin itään tuottaen etenkin linjan Pori-Tampere-Savonlinna eteläpuolelle runsasta jatkuvaa vesisadetta, missä samalla tuo kesäinen ilmamassa kaikkoaa kokonaan Suomen eteläpuolelle; tällöin la-su yönä lämpötilat voivat olla vielä +10 asteen vaiheilla, mutta sunnuntain päiväksi ne laskevat sateisimmilla alueilla +5 asteen vaiheille ja muutoinkin +6 ja +10 asteen välille.

Kun nämä lauantain ja sunnuntain sateet lasketaan yhteen, niin laajasti saadaan 10 - 20 mm vesisadetta, ja monin paikoin jopa 20 - 30 mm, joten Etelä-Suomessa koetaan tämän viikonlopun aikana pitkästä aikaa kunnon sade-episodi -- tällä on alkaneelle kasvukaudelle toki hyvää vaikutusta, koska erittäin aikaisin sulaneen lumipeitteen takia sulamisvesien vaikutus oli jo jäänyt kauaksi maaliskuulle ja siksi etuajassa on ollut tapahtumassa maaperän kuivumista ja siksi myös pohjavesien ennenaikaista madaltumista, ja sama on alkanut koskemaan jokia ja joitakin järviäkin. 

Nyt tämä runsas sadetilanne korvaa tavallaan ajankohdan sulamisvedet ja palauttaa maaperän ajankohdalle "normaalimäräksi" ja edesauttaa pohjavesiä ja järvivesiä pysymään riittävän korkealla myöhemmin kesällä(kin) -- toki hulevesitulvia ja liikamärkyyttä muutenkin saattaa hetkellisesti syntyä rankkasateisimmilla paikoilla tänään ja huomenna.

Sitten toisena Pääsiäispäivänä maanantaina tuo matalapaine ja vesisateet alkavat vähitellen kaikkoamaan itään pois Etelä-Suomesta, mutta ko. päivänä on vielä todennäköisesti runsaspilvistä alkuun. Silti viimeistään illalla koillistuulten puhaltaessa alkaa sää selkenemään ainakin osaksi; yölämpötila on su-ma yönä runsaan pilvisyyden ja sateiden takia vielä +5 asteen vaiheilla edelleen, ja päivällä selkeimmillä paikoilla voidaan päästä yli +10 asteen, mutta muutoin jäädään +6 ja +10 asteen välille.

Näillä näkymin sitten maanantain eli Pääsiäisen jälkeen jonkinlaista korkeapainetta olisi muodostumassa uudestaan lännestä käsin Suomeen, mutta ilmamassa on alkuun kuitenkin sen verran viileää aikaisempaan nähden Etelä-Suomessakin, että selkenevässä ja heikkotuulisessa säässä hallat ja sisämaassa heikot yöpakkasetkin voivat mahdollistua. 

Päivälämpötiloissa olisi odotettavissa kuitenkin miellyttäviä +10 ja +14 asteen välisiä lukemia vähäpilvisissä oloissa -- jatkosta ei vielä kannata enempää kertoa, joten palaan sitten todennäköisesti ma tai ti ensi viikolla asiaan tekemällä uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen.

Takatalvisehko ja vaihtelevasäinen kylmä jakso jatkuu tällä viikolla vielä la saakka sisältäen pe vielä lumisadettakin -- su alkaa nopeasti uusi lämpöaalto ja kasvukauden eteneminen palautuu (Päivitetty!)

Tässä on vielä kolmas peräkkäinen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus, mutta sitten aikomukseni on laittaa jatkossa myös muita aiheita sisältäviä kirjoituksia näiden sää- ja luontoaiheiden väleihin.

Säässä on siis ollut menossa viime viikon perjantaista lähtien vaihteeksi kylmä sääjakso, kun vielä ennen sitä viime viikolla saimme nauttia etenkin juuri Etelä-Suomessa poikkeuksellisen - lähes ennätyksellisen lämpimäksi äityneestä lämpöaallosta.

Nyttemmin on käynyt ilmi se, että valitettavasti tämä kylmä säätyyppi jatkuukin vielä lähes koko tämän huhtikuun ensimmäisen kokonaisen viikon ajan, ja voi sisältää Etelä-Suomeenkin vielä jopa lumisadetta -- lisäksi tätä kylmää ilmaa on päässyt leviämään laajasti Itä-Eurooppaankin ja jopa Välimeren rantaa myöten, joka on aiheuttanut Baltiasta Balkanille ja Ukrainaan yöpakkasten takia pitkälle edenneelle sikäläiselle kasvukaudelle vakavia hallatuho-ongelmia.

Toisaalta sääennustemalleissa on näkyvissä myös jo seuraava voimakas lämpöaalto Suomeen ja laajemmin Eurooppaankin, joka on alkamassa täällä Etelä-Suomessa viimeistään ensi sunnuntaina, ja siitä lämpöaalto voimistunee nopeasti ja selvästi jopa lähes / osittain kesäiseksi saakka ensi viikolle! -- mutta Lappiin jäisi yhä silti kylmääkin ilmaa viipyilemään...

Viime viikon lämpöaallon huipentumasta tein vielä viimekertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen loppuun päivityksen, missä listasin tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille keskiviikolta 2.4. ja torstailta 3.4. niiden vuorokausien maksimilämpötilat. Lukemista huomataan, kuinka noina vuorokausina oli jopa ennustettuakin lämpimämpää, kun melkein saavutettiin +20 astetta muutamilla paikkakunnilla, ja siinä oli hilkulla syntyä Suomen koko säämittaushistorian varhaisin keväinen +20 asteen saavutus!

Viime perjantaina sitten alkoi säässä tämä meneillään oleva kylmä säätyyppi, joka on edennyt seuraavasti tähän päivään (8.4.) mennessä:

Korkeapaineen vetäydyttyä pysyväluonteisesti lännemmäksi Länsi-Euroopan ja Britteinsaarten ylle pitäen siellä jopa kesäistä lämpöä ja hyvin etuaikaista kasvukauden etenemistä yllä, oli samalla Lapin yli itäkaakkoon siirtynyt voimakas matalapaine, joka toi perjantaiksi jo selvästi kylmempää ilmaa koko Suomeen voimakaspuuskaisen luoteis-pohjoistuulensa kera; 

Etelä-Suomessa perjantaina oli vaihtelevan runsaspilvistä ja hajanaisia vesikuuroja esiintyi yölämpötilan pysyttyä vielä plusasteilla ja päivälämpötilan noustua vielä paikoin jopa +10 asteen vaiheille lounaassa ja muutenkin +5 ja +9 asteen välille. Illalla entistä kylmemmän ilman purkautumista pohjoiskoillisesta edelsi runsaamman kuurottaisen sateen möykky pohjoisesta, jossa sateen olomuoto jo muuttui osittain rännäksi ja lämpötilan alettua laskea lähelle nollaa.

Lauantaina voimakas matalapaine oli Suomen itäpuolella, joka syötti länsireunallaan pohjoiskoillisesta voimakkaasti hyvin kylmää ilmaa myös Etelä-Suomeen, missä runsaan vaihtelevassa pilvisyydessä esiintyi etenkin iltapäivällä hajanaisesti räntä- ja lumikuuroja. Yölämpötila oli jo hitusen pakkasella ja päivälämpötila jäi osassa aluetta jopa nollan vaiheille ja vain lounaassa ja etelärannikolla oli aste-pari plussaa. Illalla sää alkoi seljetä ja tuuli tyyntyä pohjoisesta alkaen ennakoiden hyvin kylmää pakkasyötä.

Sunnuntaina yö oli selkeä / vähäpilvinen ja heikkotuulinen, jolloin sisämaassa minimilämpötilat olivat jopa -5 ja -9 asteen välillä ja muutenkin yleisesti ainakin -2 ja -5 asteen välillä. Kuitenkin jo aamulla lännestä alkoi pyrkiä vähän lämpimämpää ilmaa, jolloin lämpimän rintaman lauttamaiset pilvet alkoivat vallita koko loppupäivän ajaksi vaihtelevasti melkein ilman sateita; paikoin esiintyi heikkoja vesisateita. Lämpötila kohosi päivällä lännessä +5 ja +10 asteen välille ja idässä +2 ja +5 asteen välille; illallakin lämpötila pysyi plusasteilla.

Tällä alkaneella viikolla eilen maanantaina ja tänään tiistaina tuo em. läntinen korkeapaine on yrittänyt tulla hieman lähemmäksi Suomea, mutta edelleen pääosassa on ollut melko kylmä pohjoinen ilmavirtaus myös täällä Etelä-Suomessa. Silti kuitenkin niin, että lännessä on ollut itää selvästi lämpimämpää; sää on ollut molempina päivinä enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoista ja poutaista, missä eilen pohjoisvirtaus oli voimakkaampaa kuin tänään. Molempina päivinä päivälämpötila oli lännessä +5 ja +9 asteen välillä ja idässä +5 asteen vaiheilla. Yölämpötilat ovat olleet 0 ja -5 asteen välillä, ja idän sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmissäkin lukemissa.

Siirrytään sitten tulevan sään ennustamiseen loppuviikon ajalle ja etenkin Etelä-Suomeen:

Tänään illalla sää on pilvistynyt pohjoisluoteesta alkaen, koska Jäämerellä Lappia hipoen on pyörähtämässä uusi voimakas matalapaine, joka syöttää rintamasysteemin koko Suomen yli luoteesta kaakkoon, ja siinä esiintyy myös Etelä-Suomen alueella ensi yönä hieman vesi- ja etenkin idässä osin myös räntäsateita lämpötilan ollessa yöllä 0 ja +5 asteen välillä; lämpimintä lounaassa.

Huomenna keskiviikkona tuon rintamasysteemin perään voimistuu kovapuuskaiseksi pohjoistuuli, joka tuo taas uuden annoksen hyvin kylmää ilmaa Jäämereltä koko Suomeen, missä täällä etelässä runsaspilvinen ja räntäkuuroja sisältävä sää vallitsee iltapäivään saakka ja pitää päivälämpötilan 0 ja +4 asteen välillä. Illalla tuuli taas heikkenee ja sää poutaantuu luoteesta alkaen.

Torstain yöllä ja aamulla heikko korkeapaineen selänne siirtyy Skandinaviasta Etelä-Suomen yli kaakkoon, jolloin selkeä / vähäpilvinen sää vallitsee iltapäivään saakka, ja yölämpötilat ehtivät laskemaan taas useammankin asteen pakkaselle, eli ainakin -2 ja -5 asteen välille. Päivälämpötila voi nousta lännessä-lounaassa +5 asteen ylikin, mutta idässä voidaan jäädä sen alle. Illalla alkaa runsastuva pilvisyys, koska Norjanmereltä kaakkoon kohti Etelä-Suomea tulee pieni matalapaine sateineen.

Perjantaina yöllä ja aamulla tuo em. matalapaine siirtyy suunnaltaan vaihtelevine tuulineen Etelä-Suomen yli kaakkoon, jossa yhteydessä sateita tulee yleisesti ja yölämpötilan ollessa nollan vaiheilla (idässä vähän pakkasta ja vain lounaiskolkassa on hitusen plussaa) sateiden olomuoto on suuressa osassa aluetta lunta ja räntää, mistä tulee laajoille alueille pe aamuksi takatalvinen lumipeite 1 ja 5 cm:n välisine paksuuksineen; vain lounaiskolkassa jäätäneen ilman lumipeitettä vesisateissa. Iltapäivällä vallitsee pohjoistuuli ja sää alkaa vähitellen poutaantumaan, mutta räntä- ja lumikuurot ovat vielä mahdollisia aluksi. Päivälämpötila jää vain 0 ja +5 asteen välille; kylmintä idässä.

Lauantaina alkaa jo näkymään suursäätilan muutos kohti laajaa ja voimakasta lämpöaaltoa! -- Korkeapaine alkaa siirtymään Britteinsaarilta manner-Eurooppaan ja lopulta Itä-Euroopan ylle Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja samalla matalapaineet Atlantilta alkavat ottamaan reittiä Islannin tienoilta Fennoskandian pohjoisosien yli itään-koilliseen; tällöin Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla pitkään muhinut kesäisen lämmin ilmamassa alkaa vallata Eurooppaa idemmäksi ja siitä tulee etenkin Etelä-Suomeen annosta sunnuntaista alkaen.

Aluksi tuolloin lauantaina yön ja aamun korkeapaineen heikkotuulisen ja vähäpilvisen selänteen myötä minimilämpötilat ovat vielä vähän pakkasella yleisesti Etelä-Suomessa, mutta länsituuli alkaa jo tuomaan lämpimämpää ilmaa iltapäivällä vaihtelevapilvisen sään kera; päivälämpötila voi kohota länsiosissa jo paikoin yli +10 asteen ja muutoin ainakin +5 ja +10 asteen välille.

Sunnuntaina alkaa sitten tulla manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta lounais-etelätuulten kera nopea lämpeneminen Etelä-Suomeen, missä vaihtelevassa ja ajoittain vähäpilvisen aurinkoisessa säässä yölämpötila voi jo olla etenkin lounaassa useita asteita plussalla ja lievää yöpakkasta / hallaa lienee enää vain itäosan sisämaassa. Päivälämpötila voi ampaista joka tapauksessa laajasti jo peräti +15 asteen vaiheille ja lounaassa sisämaassa sen ylikin!...

Sitten jää vielä tarkemmin nähtäväksi se, miten paljon-voimakkaasti heti ensi viikon (alku)puolella tuo lämpöaalto ulottuu Etelä-Suomeen -- näillä näkymin Euroopan mittakaavassa tuo lämpöaalto alkaa keskittymään etenkin Keski- ja Itä-Eurooppaan (ja myös Venäjälle), missä voidaan odottaa jopa kesäkauden ensimmäistä helleaaltoakin (yli +25 asteen päivälämpötiloja vuoden ensimmäisen kerran monin paikoin tai ehkä jopa laajastikin...), ja vuorostaan Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla koittaa viileämpi ja sateisempi matalapainevaihe; tässä tilanteessa lämpöaallon ulottuminen etelästä-kaakosta ainakin Etelä-Suomeen on melko varmaa, mutta Lappiin jäisi vielä kylmää ilmaa tai lämpö ulottuisi sinne vain vähän / annoksittain...

Tarkastellaan tuota ensi viikon lämpöaallon tilannetta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa paremmin, eli en teekään tähän kirjoitukseen päivitystä, vaan todennäköisesti ensi su tai ma teen jo kokonaan uuden ko. aihepiirin kirjoituksen...

Loppuosa tästä kirjoituksesta on taas luontoseurantatutkielmaa ja -havainnointia Etelä-Suomen alueelta ja alueelle:

Tuon viime viikon lämpöaallon myötä kaikki viimeisetkin lumipeiterippeet mm. varjopaikkojen kinostumajäänteinä lähellä Keski-Suomea olevilla alueilla sulivat kokonaan pois. Samoin järvistä katosivat viimeiset jääpeiterippeet ja vain Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla joillakin järvillä on vielä viipynyt näissä viime päivien kylmissä säissä vanhaa jääpeitettä sohjoisina ja hajanaisina lauttoina. Routaa koskee myös sama tilanne; eli vain noilla samoilla "ripealueilla" voi olla vielä varjopaikoilla hieman routajäämiä.

Näissä viime päivien takatalvisehkoissa oloissa uutta lievää lumipeitettä kenties nähtiin hetkellisesti tuossa em. viime lauantain lumikuurotilanteessa siellä täällä, mutta esim. itse en nähnyt edes kunnolla lumihiutaleita ilmassa silloin Hämeenlinnassa -- tuo ennustettu uusi lumipeite ensi perjantaina voi sitten olla pe aamuna muutaman tunnin ajan selvä takatalven merkki, mutta tuollainen keväinen uusi lumipeite sulaa helposti jo saman päivän aikana pois, kun auringonsäteily on tehokasta pilvipeitteen läpikin tähän vuodenaikaan ja vain parissa plusasteessakin, ja lisäksi kun routaakaan ei enää ole. 

Tuo em. la-su välisen yön napakka yöpakkanen ei onnistunut luomaan järviin uutta jäätä enää kunnolla (vain lähinnä rantakaislikoissa vähä riitettä aamuaikana), koska pintavesilämpötilat etenkin kokonaan vanhoista jäistä jo vapautuneilla järvillä olivat jo ehtineet nousta edeltäneessä lämpöaallossa +5 asteen vaiheille ja ylikin, mistä ne eivät ole merkittävästi enää laskeneet viime päivinä, kun auringonpaistetta on ollut sen verran hyvin kylmästä ilmamassasta huolimatta.

Pintaveden lämpötilan mittauksen aloitus on taas tarpeettomasti myöhässä (tätä julkaistaessa edelleen aloittamatta) tällä ympäristö.fi -sivustolla, vaikka avovesikausi on jo ollut käynnissä monta päivää laajasti Etelä-Suomen alueella! ... Sen sijaan pääkaupunkiseudun pintavesilämpötiloja meren, jokien ja järvien osalta on voinut tarkastella tältä Uiras-sivustolta koko ajan -- Suomen merialueista jäätä on enää Merenkurkussa sohjoisena vähän rannikolla ja Perämerellä koillis- ja pohjoisosissaan vielä jopa yli puoli metriäkin paksuina kenttinä.

Kasvillisuuskin siis heräsi jo erittäin ennenaikaisesti kasvuun ja kukintaan tuossa viime viikon lämpöaallossa, joten näissä viime päivien kylmissä olosuhteissa onkin ollut jännittävää tarkastella sitä, miten niiden kehittyneimmät / edistyneimmät kasvu- ja kukintatilanteet ovat selvinneet parista viime öiden kylmimmistä yöpakkasista!

Tarkastelussani on käynyt ilmi, että melkein kaikilla niillä on ollut hyvinkin onnistunutta pakkasselviämistä, vaikka esim. Hämeenlinnassa tuon em. viime la-su välisen yön minimilämpötila käväisi n. -7 asteessa -- kestosalaisuus lienee osaltaan siinä, että huippukylmää oli vain hetkellisesti ja heikoissa tuulioloissa. 

Katsotaanpa tarkemmin kasvillisuuden kehitysasteita tällä hetkellä ja mainitaan niiden pakkaskestostakin jotain:

Kasvukauden eteneminen on ollut siis ainakin viime lauantaista asti koko ajan pysähdyksissä ja kunnollista sen uudestaan etenemistä ei ole tulossa ennen tuota ensi sunnuntaina alkavaa uutta lämpöaaltoa, joten kasvu- ja kukintavaiheet ovat kasvillisuudessa pysyneet ja pysymässä vielä muutaman päivän ajan samannäköisinä kuin ne olivat viime perjantaiksi kehittyneet.

Leppien kukinta oli jo ennen tätä kylmää vaihetta taipunut taantumisvaiheeseen, jossa kukintahuipussa ovat olleet enää lähinnä vain tervalepät (Alnus glutinosa) ja harmaalepillä (Alnus incana) hedenorkkojen variseminen kukinnan loppumisen merkkinä oli jo käynnistynyt. Samoin pähkinäpensailla (Corylus avellana) lähinnä enää myöhäisimmät kukkijat pitivät vielä hedenorkkoja kukintavaiheisina -- näissä viime aikojen yöpakkasissa etenkin pähkinäpensaiden hedenorkkojen kukintaloppuminen on juuri pakkasten takia nopeutunut, koska ne ovat saaneet pakkasvioituksia.

Haavoilla (Populus tremula) kukinta pääsi yleisesti alkamaan viime viikolla, ja etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa osa niistä saavutti kukintahuippuakin; tällä hetkellä näyttää siltä, että näiden sekä hede- että eminorkot eivät ole välittäneet yöpakkasista, eli pakkaselviytyminen on ollut niillä hyvää.

Raidalla (Salix caprea) ja monilla pajuilla (Salix sp.) kukinnan alkaminen on ollut hajanaisempaa, eli osa on aloittanut etenkin lämpimillä kasvupaikoilla hyvin näkyvän kukinnan viime viikolla, mutta osa on pysynyt vielä norkoiltaan "kissa-asteella"; näidenkin pakkaskestävyys on ollut hyvää.

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukintoterttujen esille pursuaminen oli viime viikolla jo melko näkyvää, mutta vasta pieni osa niistä lämpimillä kasvupaikoilla on puhkaissut esille kukinto-osansa eli heteet ja emit; Hämeenlinnassa tarkastelemani eräs vuorijalava näiltä kukkivilta osiltaan oli hieman kärsinyt em. yöpakkasista, eli havaitsin noissa kukkivissa osissa tällä viikolla hieman pakkasvaurion takia kuivumista / nuutumista.

Pienelle hiirenkorvalle lehdiltään viime viikolla puhjenneet puu- ja pensaslajit ovat selvinneet viimeaikojen yöpakkasista myös hyvin, ja jopa yllättävänkin hyvin -- näitä hiirenkorvaisia lajeja ovat mm. pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus).

Lehdiltään ja kukiltaan yöpakkasilta kokonaan turvassa ovat olleet edelleen mm. rusokirsikat (Prunus sargentii), koska niiden silmut ovat olleet viime viikolla(kin) vasta turpoamisvaiheessa, joskin jo varsin huomattavassa sellaisessa -- sama koskee mm. metsävaahteran (Acer platanoides), koivujen (Betula sp.), balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) ja monien muidenkin koristepuiden ja -pensaiden jo selvästi turvonneita silmuja.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa on ollut jo paljon vihreää kasvua ja kukintaa viime viikolta saakka sekä luonnossa että puistojen ja puutarhojen koristekasvien suhteen: luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta runsastui jo viime viikolla paljon, ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinta suorastaan räjähti huippuunsa monin paikoin. Jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kasvustoja ja ensikukintaa alkoi näkymään lämpimillä kasvupaikoilla! -- kaikki nämä näyttävät selvinneen viime aikaisista yöpakkasista hyvin.

Pakkasen kestävyydeltään hyviä ovat olleet luonnossa myös monet ensimmäisiä kasvulehtiään tuottaneet lajit, kuten nokkoset (Urtica dioica), vuohenputket (Aegopodium podagraria) ja tietenkin kaikki heinälajit, joiden uuden kasvun turvin monet puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat näyttäneet jo osittain selvästi vihertyneiltä viime viikolta alkaen.

Erittäin pakkasenkestäviksi ovat osoittautuneet puistoissa ja puutarhoissa myös monet sipulikasvit, joiden uudet kasvustot ovat jo pitkällä ja niistä mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) sekä tietenkin krookukset (Crocus sp.) ovat jo aloittaneet kukinnan; krookukset ovat näistä pisimmällä kukinnassa.

Tietenkin myös maaseudun peltoviljelyssä rukiin ja syysvehnän uuteen vehreyteen viime viikolla jo kehittyneet oraansa ovat olleet myös hyvin pakkasenkestäviä, joten niilläkin kasvu jatkuu sitten tuosta ensi sunnuntaina alkavasta uudesta lämpöaallosta lähtien siitä, mihin se on nyt tällä viikolla tilapäisesti pysähtynyt.

Kasvukausi ei siis ala uudestaan alusta tämän kylmän vaiheen jälkeen, vaikka esim. meteorologisesti on kiusausta tehdä laskennallisesti sellainen päätös luonnonrealismiin nähden virheellisesti; em. kasvuvaiheet ovat olleet kasvukautta jo viime viikolla huolimatta tästä parhaillaan menossa olevasta kylmästä sääjaksosta -- täten lämpösumman kertyminen viime viikolla kasvien kasvua varten ei ole peruuntumassa nollaan, vaan sen kertyminen jatkuu ensi sunnuntaista (tai jopa jo lauantaista) alkaen siitä, mihin se jäi viime lauantaista lähtien.

Aivan viimeiseksi mainitsen vielä Yhdysvaltain sääoloista, joissa on ollut tässä huhtikuun alussa monia poikkeuksellisia piirteitä (taas), kun siellä on ollut keskilännessä ja itäosissaan mm. tornadosarjoja ja ennätyksellisiä tulvia -- tässä on siihen liittynyt Fb-julkaisuni.

Tässä on puolestaan Ryan Hallin livestriimejä ko. rajuilmaepisodeista hänen YouTube-kanavaltaan: The April (XX), 2025 Severe Weather Coverage, As It Happened: A B C D E F.

Nyt en enempää jatka tätä kirjoitusta, joten palataan tarkastelemaan Etelä-Suomen sään kehittymistä ja kasvillisuuden jatkokehittymistä seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa jo siis ensi su tai ma...

Päivitys 10.4.2025 klo. 14:00: 

Pyörränkin em. puheeni ja palaan vielä päivittämään nyt tähän uusimmat tiedot mm. tulossa olevasta lumipyrystä! -- Nimittäin em. ennusteeseen verrattuna uusin tieto kertoo tänään torstaina sen, että ko. Norjanmereltä Etelä-Suomeen tuleva matalapaine lumisateineen on aikaistunut aikataulultaan; sen mukaan täten lumisade alkaakin Länsi-Suomessa jo nyt iltapäivällä parhaillaan ja valtaa laajasti Etelä- ja Keski-Suomenkin illalla.

Lisäksi eiliseltä saakka viime yöhön ja tähän aamuun saakka vaikutti erittäin kylmä pohjoistuuli ennustettua enemmän, joten lämpötila on pysynyt nyt päivälläkin nollan tienoilla ja idässä jopa hitusen pakkasellakin -- tämän takia tuon sateen olomuoto on hyvinkin selvästi lunta tänään illalla ja muutamasta sentistä yli 5 cm:n saakka uutta lumipeitettä muodostuu jo siis nyt illalla, ja jopa lounaiskolkassakin hieman.

Toisaalta tuon sateen ja matalapaineen aikaistunut tuloaikataulu tarkoittaa myös sitä, että tulevana to-pe yönä matalapaine kiepauttaa lännestä sateen perään laajemmin lounaisosiin sen verran leutoa ilmaa yöksi ja aamuksi, että lämpötila kohoaa selvästi plussan puolelle ja viimeiset sateet ovat vettä; näillä näkymin ainakin Päijänteen tasalle saakka itään näin tapahtuu ja idässä pysyy talvisemmat olosuhteet.

Sen myötä esim. elinpiirini puitteissa "Helsinki-Hämeenlinna" -tasalla tänään illalla satanut lumipeite ehtii sulaa jo merkittävästi pois perjantain eli huomisen aamuksi, joten lumipeitettä jää perjantaina lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolelle. Perjantaina kuitenkin aamun jälkeen vallitsee matalapaineen jälkeinen kylmä pohjoistuuli, joten päivälämpötila jää vain pariin plusasteeseen lounaan ko. leudohkosta aamusta huolimatta.

Sitten lauantaina yöllä on vielä pakkasta tuon viimeisen kylmän annoksen perään ja edelleen näillä näkymin em. ennuste saapuvasta uudesta lämpöaallosta pitää paikkansa: tosin sellaisen muutoksen kera, missä lauantaina yöllä ja aamulla ensimmäistä leudompaa ilma-annosta rajaavan lämpimän rintaman kohdalla sataakin ja sade alkaa lumena, joten lauantain aamulla voi olla vielä viimeisen kerran etenkin itäosassa lisää uutta lumipeitettä -- toisaalta lauantain päivällä lämpötila kohoaakin jo laajasti ainakin +5 ja +10 asteen välille ja lounaiskolkassa ehkä +10 asteen ylikin, joten kaikki mahdolliset uuden lumipeitteen jämätkin sulavat sitten idästäkin nopeasti pois lauantain iltaan mennessä.

Sunnuntaina on sitten edelleen em. ennusteen mukaan tulossa erittäin lämmin etelä-lounaisvirtaus päälle etelään ja sen päivän maksimilämpötilat voivat siksi ihan hyvin saavuttaa jo +15 asteen tienoon monin paikoin -- tästä eteen päin sitten ensi viikolle näyttää edelleen siltä, että hyvinkin lämmintä voi olla Etelä-Suomessa useampanakin päivänä, mutta toisaalta Lapissa kummittelee yhä kontrastina myös talvista ilmaa; tästä en nyt kerro enempää enää tässä päivityksessä, ja palaan siis ensi viikosta asiaan vasta seuraavassa uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.