Ratkaisuja Jumalan, kristinuskon ja NWO:n olemusten dilemmoihin; ajatusluonnosten sommittelua

Blogini kommenttikeskusteluita viimeisen vuoden aikana seuranneet tietävätkin, että Markku Sohkanen (bloginsa) oli vuolas kirjoitusteni kommentoija ja hän toimi kommenttilaatikossani lopulta lähinnä vain kristinuskon elämyksensä esilletuomiseksi ja minulle tyrkyttämiseksi. Tämä huipentui päättyneen syyskuun lopulla, jossa koin hänen ns. Raamatulla päähän lyömisensä yliampuvana fundamentalismina ja vuoropuhelumme jäi siitä jäähylle. Olen kuitenkin kiitollinen ja iloinen tästä n. vuoden kestäneestä kommentointisarjasta hänen kanssaan, sillä se on osaltaan opettanut ja laajentanut maailmamme tilanteen havaitsemistani ja ymmärtämistäni entisestään ja ajattelin siksi tässä kirjoituksessa hieman avata lisää näitä ajatuksiani. Paljon jää silti vielä sanomatta, mutta tulevaisuudessa näitäkin teemoja tulee blogissani olemaan lisää.

Kenties päällimmäisenä havaintona tuosta väittelyhuipennuksesta minulle on jäänyt ainakin sellainen seikka, missä olen ymmärtänyt ihmisillä olevan tavallaan kahta vastakkaista laatua olevaa strategiaa suhtautua voimakkaisiin ja epätoivoisilta vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Siihen, että pahuutta on ja sitä aiheuttava vihollinen on ns. elämääkin suurempi luonteeltaan. Juuri sellainen, millaista havaitaan tämän NWO -projektin vyöryttämisessä, kuten olen monen monta kertaa eri kulmista havainnollistanut ja pyrkinyt ymmärtämään elokuusta 2008 lähtien.

Molempien strategioiden ydin on ensisijaisesti pelastuminen ko. pahuudelta ja sen vaikutuksilta. Ensimmäisessä valitaan vaadittavien ymmärryksien jälkeen pelastumistieksi ko. pahuuden kohtaaminen ja sen luoman ongelman ratkaiseminen tässä maailmassa lihassa ja veressä. Toisessa puolestaan siirretään pelastuminen tienä tuonpuoleiseen, jossa vaadittavien ymmärryksien johtopäätöksenä koetaan pahuuden kohtaaminen ja sen luoman ongelman ratkaiseminen tässä maailmassa lihassa ja veressä mahdottomaksi / hyödyttömäksi.

Voimme seuraavalla tavalla alkaa laajentamaan ja lisäämään tarkastelukenttämahdollisuuksia tämän strategiaparivaljakon ymmärtämisessä ja havainnoinnissa ---> Olen jo viime vuoden lopulta lukenut Käymälä -blogista erittäin mielenkiintoisia havaintoja ja ymmärtämistä brittiläisen tiedemies Rupert Sheldraken (In English) teorioista ja ajatuksista. Ko. blogin Sven Laakso kävi niitä läpi muutaman kuukauden ajan vajaa vuosi sitten ja minun piti ottaa jo silloin niitä omiinkin tarkasteluihini, mutta ne jäivät roikkumaan muiden kiireideni ja ajatusteni tultua tielle.

Sheldraken teorioissa kiinnostava alue havaintoni mukaan nimenomaan Jumalan suhteen ovat ns. morfogeneettiset kentät, jotka kuuluvat hänen kiistanalaisiin läpimurtoihin ymmärtää olemistamme ja käyttäytymistämme tässä universumissa. Tuosta linkistä lainauksena ko. kentät ovat tällaisia: "(engl. morphogenetic field). Kasvifysiologi Rupert Sheldraken formatiivisen kausaation teorian mukaan on olemassa morfogeneettisiä kenttiä (M-kenttiä). M-kentät aiheuttavat samanlaisia muotoja samantapaisiin ilmiöihin, joita maailmankaikkeudessa ilmenee. Toisin sanoen muodon ilmeneminen tekee saman muodon ilmenemisen entistä todennäköisemmäksi muissa samankaltaisissa ilmiöissä. Esimerkiksi kun tutkijat kykenevät tuottamaan jonkin kemiallisen yhdisteen yhdessä laboratoriossa, niin muiden tutkijoiden on helpompaa tuottaa se omissa laboratorioissaan. M-kentät voivat kuitenkin muuttua, jos muodot muuttuvat.

M-kentät toimivat ”alikvanttitasolla”, ajan ja paikan ulkopuolella, minkä johdosta M-kenttien vaikutus ilmenee välittömästi. Tätä vaikutusta Sheldrake kutsuu morfiseksi resonanssiksi.".

Nämä "M-kentät" ovat siis elämää ja elämän toteutumisia muovaavia eräänlaisia näkymättömän voiman sapluunoita, joihin elämä pyrkii asettumaan tai adaptoitumaan kasvussaan, kehityksessään ja käyttäytymisessään sekä fyysisellä biologian että mielen sielullisella tasolla vaihtelevin ja varmasti vielä pitkään tarkentumattomilla tavoilla. Tästä voimme päätellä myös ns. noosfäärin eli kollektiivisen tietoisuuden tason liittyvän kuvioon yhdessä biosfäärin kanssa. Johdan tästä seuraavanlaisen päätelmän: Noosfääri on ikään kuin noiden M-kenttien kasvu- ja käyttöalusta, jonka kanssa biosfäärillä on vuorovaikutussuhde.

Lisäksi tähän tarkastelusaumaan osuu yllättävän erinomaisesti tähtitieteilijöitä pitkään askarruttanut avaruuden ns. pimeä aine. Lainauksena tuosta wikipedia-artikkelin linkistä sitä kuvataan näin: "Pimeä aine on maailmankaikkeudessa esiintyvää ainetta, joka ei emittoi tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita painovoiman kautta. Nykyisten havaintojen mukaan pimeä aine muodostaa suurimman osan havaittavan maailmankaikkeuden aineesta. Ensimmäisenä pimeän aineen hypoteesia ehdotti Fritz Zwicky, Kalifornian teknillisestä yliopistosta (Caltech) vuonna 1933.".

Olen alkanutkin ajattelemaan, että tässä on itse asiassa mahdollisuus päästä käsiksi Jumalana tunnetun käsitteen suorastaan tieteelliseen havainnointiin ja määrittämiseenkin! Olisiko siis niin, että tuo pimeä aine on tavallaan hänen itsensä Jumalan omaa olemustansa - "lientä", joka on osallisena noiden morfogeneettisten kenttien toiminnallisuudessa ja olemuksessa korkeampana käyttötasona?! Ko. "Jumala" siis käyttäisi ja ohjaisi jollain tavalla ko. "liemellään" suoraan morfogeneettisiä kenttiä ja niiden kautta siten elämää maapallolla(kin) biosfääri - noosfääri-vuorovaikutuksessa...

Onko pimeä aine täydellistä (Erehtymättömän jumalallista), vai onko se "vain" meitä ihmisiä korkea-asteisempaa "älyllistä materiaalia", jonka uskonnollinen arvio on "vain" harhaanjohtavasti ns. täydellinen ja erehtymätön Jumala? Onko pimeä aine siis yhtäkuin se Jumalan Pyhä Henki?... Uskonnollisin termein kuvattuna siis näin ihmisen tapauksessa: Ihmisen ruumis on osa biosfääriä, missä ihmisen sielu on symbolinen kuvaus noosfäärin perusyksiköstä. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka on alisteinen ns. hengelle. Markku onkin sanonut, että ko. sielu ja ruumis yhdessä ovat kiinnittyneet Jumalan Pyhän Hengen käytettäviksi. Itse asiassa ko. henki olisi siis yhtä kuin noiden morfogeneettisten kenttien käyttäytymisiin ja muotoutumisiin osallistuva avaruuden pimeä aine!...

Näissä oivallusluonnoksissa riittäisi pohdittavaa ja tutkittavaa hyvin paljon, mutta jätän niistä suurimman osan tuonnemmaksi, ettei tästä kirjoituksesta tule liian raskassoutuista. Jotakin haluan silti heti sanoa: Havaitsemme tuon ym. perusteella mm. sen, että ihminen ei olisi ainoa elollinen, jolla on sielu; muillakin eläimillä ja jollain tapaa jopa kasveillakin voisi olla sielu. Ihminen olisi kuitenkin se, jonka sielu olisi eräillä tavoilla ylivoimaisesti kehittynyt muihin verrattuna. Lisäksi huomaamme, että sielu-ruumiskokonaisuudella olisi vuorovaikutuskeinoja morfologisiin kenttiin ja siten jossain määrin pimeään aineeseen saakka eikä vaikutusvuo olisi vain yksisuuntainen pimeästä aineesta (Jumalasta) kohti noosfääri-biosfääritasoa (Sielu-ruumisolemuksia) --> Universumi on koko ajan luovassa tilassa vellova yhtenäinen ja orgaaninenkin kokonaisuus ja tätähän luonnehdintaa kuulemme paljon mm. juuri Lyndon LaRouchen ja David Icken kertomina. Voimme havaita myös sen, että Jumala on meistä ihmisistä korkeampi voima joka tapauksessa, mutta ei välttämättä esim. Raamatussa kuvatulla ehdottomalla tavalla: Raamattu on "vain" yksi tulkinta olemisestamme universumissa.

Miten tätä ym. voitaisiin soveltaan NWO:n tutkimisessa ja ymmärtämisessä? Olen jo aikaisemminkin luonnehtinut näitä NWO -projektin taustalla olevia syitä mm. sillä, että noosfäärissä oleva jokin ns. sairaus on aiheuttanut ko. kollektiivisen tajunnan vääristymää ja epäkuntoa, missä fyysiset seuraukset ovat nähtävissä kuvatuissa NWO:n agendoissa ja niitä puuhaavien ihmisten sielullisessa ja tajunnallisessa pähkähulluudessa. Eli morfogeneettiset kentät voivat sairastua (Siinä missä ihmisetkin omiin tauteihinsa) eräänlaiseen korkeamman tason "flunssaan" tai jopa "syöpään", joka aiheuttaa biosfäärin kontolle ns. pahuutta, joka puolestaan on yksi tuon korkeamman tason sairauden oireista.

Ihmiskunta on pyrkinyt siis ym. tapaan löytämään tätä pahuutta vastaan strategioita, joista siis yksi haluaa kohdata sen aiheuttamat ongelmat tässä lihan ja veren maailmassa suoraan toimimalla - ajattelemalla ja toinen haluaa siirtää ko. lääkitsemisaktiviteetin "tuonpuoleiseen" eli päättelee tuon korkeamman voiman - Jumalan eli pimeän aineen - olevan sillä tavalla omaa itseä voimakkaampaa ja suurempaa, että sielunsa tajunta - ymmärrys kokee sen myötä olevan mahdollista siirtää se tajunta - ymmärrys oman itsensä (Sielu-ruumiskokonaisuus) ulkopuolelle jopa kuoleman yli menevään tilaan pelastumaan ko. tautioireelta eli pahuudelta --> Heikko etsii voimaa suuremmalta yrittämällä sulautua voimakkaampaan. Juuri tässä kohtaa voimme havaita virhepäätelmien mahdollisuutta, missä ei esim. ole "kirkossa kuulutettua" se, että vain tämä oman itsen totaalisesti ylittävä (pelastumis)strategia olisi ainoa oikea! Sellainen maailmankatsomus on siis eräänlaista fanaattisuutta.

Tässä on siis tarkastelukehyksiä, joita vasten voimmekin pyrkiä ymmärtämään vaikeita kristinuskon (uskontojen ylipäätään) ja NWO:n olemuksia suhteessa maailmaan, meihin sekä meidän tunne- ja tahtotoimintoihimme monissa eri katsannoissa; mm. sosiologian ja psykologian. Tarkastelukenttää voisi laajentaa myös kiistanalaisen esoteerisiin suuntiin, kuten UFOihin ja avaruusolentoihin, missä saatetaan päätyä aivan ns. luonnollisiin selityksiin esim. noiden morfogeneettisten kenttien ja pimeän aineen avuilla, kuten tuossa Jumalan tapauksessakin.... Myös astrologia liukuu samaan sarjaan. En tiedä olisiko tämänlaisen esoteerisen suunnan tutkiminen edes minua varten ja löytäisinkö kiinnostusta siihen riittävästi. Tarkasteluaineistoa siihen on kuitenkin netissä tarjolla paljon vaikkapa Journey Towards Enlightenment ja Havaintoja uudesta maailmanjärjestyksestä -blogeissa.

Jotkut teistä blogini lukijoista saattavatkin jo olla lukeneet kirjoitussarjassani "NWO:n sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ilmenemismuotoja Francesco Alberonin ajatusten avulla arvioituna; Osa 1 ja Osa 2" esilletuomani Alberonin kirjan "Rakastuminen" kokonaan omatoimisesti (Vaikka olen itse vasta sen alkulehdillä tuossa kirjoitussarjakäsittelyssäni) ja tulleet tietoisiksi kirjan monien analyysien liittyvän vahvasti myös uskontoon ja uskossaoloon. Tuota kristinuskon, uskontojen ja NWO:n olemusten ymmärtämistä suhteessa maailmaan, meihin sekä meidän tunne- ja tahtotoimintoihimme voidaankin erittäin hyvin tehdä juuri tuon Rakastuminen-kirjan avulla. Siinä havaitsemme mm. sen, kuinka uskossaolo on itse asiassa tunne- ja tahtotoimintojemme - sosiologian katsannossa rakastumisen käsitteen eräs muoto, missä vaikuttavat samanlaiset mekanismit ja ominaisuudet kuin kahden ihmisen muodostamassa (perus)rakastumisessakin.

Olenhan myös jo osoittanut, että rakastuminen on yhteiskuntaelämässä eräs joukkoliikkeen kahden osanottajan muotoon supistunut erikoistapaus: Näemme siis rakastumisen problematiikan ymmärtämisessä erään loogisen kokonaisuuden ym. verrattuna, mitä eri kulmista tutkimalla pääsemme mm. hyvin pitkälle osoittamaan ... Niin, mitäköhän?!... Tulemme siis ratkaisevaan kohtaan eräässä mielessä, sillä tämä kaikki ei suinkaan ole minulle sitä, että osoitan täten Jumalan olevan myytti ja olematon. Sen sijaan olenkin osoittamassa, että Jumala on kuin onkin olemassa, mutta ei välttämättä sellaisena kuin esim. kristinusko sen kuvaa. Osoitan myös sen, että uskossaolo ei ole kokonaan harhaista toimintaa, vaan luonnollinen olotila asettua osaksi universumin kohtamme vuorovaikutukseen noosfääri-biosfäärikokonaisuuden ja morfogeneettisten kenttien välillä.

Kristinuskossakin on silti mielestäni ymmärrettävä se, että vuosisatojen mittaan on tapahtunut jo niin paljon mm. Raamatun väärentämistä eliitin agendojen vaikutuksista, että enää ei ole varmaa se, mistä kohtaa alkaa ns. oikea kristinusko ja missä sen päättyessä alkaa väärennetty versio siitä. Tästähän mm. Markku Sohkanen ja Hope (Antti Toivonen) väittelivätkin blogissani keväällä.

Joka tapauksessa tämänlaisen skeptisyyden olen sisäistänyt kaikkiin uskontoihin liittyen ja ym. valossa asioita tutkimaan alkaneena on seurannut vääjäämätöntä vastakkainasettelua ja hylkimisreaktiota esim. juuri siinä, kuinka en voinut lopulta kohdata silmästä silmään Markku Sohkasen esittämää elämyksellistä kokemustaan kristinuskosta ja kuinka olen havainnut Raamatun sisällössä kyseenalaisia kohtia, joista osa on jopa ristiriidassa sen kanssa, mitä tässä lihan ja veren maailmassa on menossa yhä enemmän pieleen. Tosin on Raamatussakin hyvää, kuten ei kaikki omenat ole korissa mätiä muutaman mädäntyneen takia; sitä "oikeaa kristinuskon sisältöä" huokuu esim. se vuorisaarna.

Teistä voi tuntua erikoiselta, kun puhelen näin mahtipontisia, mutta tässä ja siinä paljastuukin NWO:n tutkimisen eräs keskeinen piirre; se todellakin avaa silmät tosi kirkkaalle valolle ja haastaa erittäin laajasti ajattelemaan sekä havainnoimaan maailmaa uudesta ja rikkaammasta näkökulmasta todella voimakkaastikin ravistellen! Kaikilla meillä ihmisillä on sellaiseen "heräämiseen" mahdollisuus omilla tavoillamme tässä biosfääri-noosfääri -kokonaisuuden ja morfogeneettisten kenttien universumikohdassa ;)

Näitä tämän kirjoituksen pohdintoja(ni) tulee varmimmin esille uudestaan ainakin tuon Francesco Alberoni -kirjoitussarjani puitteissa. Lisäksi noita Käymälä -blogin Rupert Sheldrake -pohdintoja tullee käsittelyyni ajallaan...

Helvetti vai Renessanssi?! - Kommenttilaatikostani poimittuja ajatuksiani maailman tilasta

Laitan tähän esille tämän kirjoitussarjan edellisen osan kommenttilaatiossa esille tulleita näkemyksiäni siihen aiheeseen ja yleensäkin tähän brittiläisen systeemin hallitsemaan maailmantilanteeseen. Poimin nuo kappaleet kommentistani, joka oli vastaus Ironmistressin kommenttiin. Olen muokannut kappaleita ja täydentänyt niitä linkeillä, jotta kokonaisuus olisi tässä sujuvampi ja aiheeseen sopivampi. Tässä on ko. edellinen merkintä kommentteineen.

Tässä itse muokatut tekstit: 20. vuosisadan brittiläisen systeemin sisällä olleet eri totalitaariset ideologiat ovat ottaneet filosofien yksittäisiä ideoita omien tarkoitusperiensä hyödyksi kuin kirsikoita kakusta. On harjoitettu yksisilmäistä asioiden ottamista ja muokkaamista ideologiaksi, joka on osaltaan sen takia ollut mahdoton ja siten tuhoutuva. On myös huomattava se, että monikaan noista ismi -päätteisistä termeistä (fasismi, kommunismi) ei vallitse / vallinnut sisällöllisesti symmetrisellä tavalla kaikkialla ja kaikkien ihmisten mielissä. Lisäksi em. viitaten on niin, että näitä ismejä luovat, opettavat ja toteuttavat eliitin / johtajiston porukat eivät koskaan ole käyttäneet ko. sisältöjä tarkasti määritelmien mukaan. Määritelmät on tehty kunnolla loppuun vasta jälkeen päin historiaa tutkimalla ja arvioimalla ja siinä on aina niin virhemarginaalin kuin tulkintaerojen mahdollisuus jopa huomattavalla tavalla.

Olen sitä mieltä, että pitää pyrkiä synteesiin. Hyvien asioiden synteesiin ja paasaamani brittiläisen systeemin lakkauttaminen ei tarkoita kaikkia siinä olevien asioiden lakkauttamista, sillä ko. systeemillä on hyvää yhteistä myös amerikkalaisen systeemin kanssa. Kaikkein eniten tämä lakkauttaminen koskee tällä hetkellä talousjärjestelmän lakkauttamista ja korvaamista uudella. Voidaan myös sanoa, että brittiläinen systeemi tulee asettaa ns. sisällölliseen vararikkoon, jossa käydään läpi se, mikä on hyvää säilytettävää ja mikä on poistettavaa huonoa. On siis vältettävä uusia totalitarismeja ja osaltaan sen takia tuollaisen brittiläisen systeemin lakkauttamisprosessin kesto voi olla vuosikymmeniä. Kaikki-nyt-heti-asenne on yksi tie totalitarismiin.

Kysymys kuuluu, että mikä aiheuttaa ihmisen kyvyn hyvään ja parantaa sitä kykyä? Uskonnollisilla termeillä ilmaistuna se tosiaankin on sielu. Arkikielessä sielu on kuitenkin ollut kiellettyä - rajoitettua mainitsemastani syystä; brittiläisen systeemin taipumus suhtautua vihamielisesti aivojen täysipainoiseen käyttämiseen --> uhka ko. systeemin oligarkkirakenteelle ja -toiminnalle, joten ihmisten ei pidä antaa ajatella ns. liikaa asioita. Arkeenkin se pitää kuitenkin palauttaa, koska sielun kaventaminen kuuluvaksi vain yhdenlaisen toiminnan piiriin on koko ihmisyyden kaventamista. Sielun pitää antaa toimia sovelletusti kaikissa ihmisen toiminnoissa. Sitä varten kritisoin huomattavasti tätä ns. brittiläistä systeemiä, joka korostaa liikaa vain tavaran ja omaisuuden merkitystä ja vain suoraan aistimalla käsiteltäviä asioita.

Harrastan kiinnostuksen kohteideni parissa tiukkaa empirismiä ja "nimifetisismiä", joten en ole sellaista eksaktia luonnontieteellistä maailmankuvaa vastaan. Tiedostan siis sen, että ei pidä romuttaa nykyään saavutettua tieteellistä metodia. Ihmisen pitää kuitenkin muistaa se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen myös tiedettä tehdessä. Ns. tieteen ulkopuolella olevat asiat (taide, kirjallisuus, filosofia, uskonto jne.) ja poikkitieteellisyyskin rikastuttavat ihmisen kokemusta myös tieteestä itsestään.

Subjektiiviset tunteet ja näkemykset palvelevat ihmistä antamalla sisäistä eli sielullista tietoa suhteessa olemiseen ja tekemiseen. Sen avulla esim. innostusta, kiinnostusta, peräänantamattomuutta, järjestelmällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä voidaan säätää tieteellistä tai mitä tahansa muuta toimintaa tukevina asioina. Niistä riippuu välillisesti tieteellisen tuloksen laatu ja siksi subjektiiviset tunteet ja näkemykset on syytä soveltaa mukaan tällaiseenkin toimintaan. Käymälä -blogissa tässä merkinnässä tätä konseptia on kuvattu hyvin ko. kirjoittajan kokemuksiin perustuen.

Tiede on myös taidetta ja mielikuvitusta eikä pelkkää empiriaa, jota on tähdentänyt Albert Einstein. Tarkoittaa siis sitä, että empiirisiä havainnontekoja tukee ja rikastuttaa myös kaikki tieteen ulkopuolinen ihmismielen rikastuttaminen. Monipuolisesti kehittynyt ihmismieli toimii paremmin kuin yksipuolisemmin kehittynyt ihmismieli niin yksittäisten kuin kokonaisvaltaisten toimintojen suhteen. Tätä seikkaa brittiläinen systeemi rajoittaa ja amerikkalainen systeemi edesauttaa juuri siitä syystä, kun jälkimmäinen mahdollistaa paremmin aivojen monipuolisemman ja syvemmän käytön mm. antamalla enemmän tilaa näille sielullisillekin eli henkisille toiminnoille ja tiedoille.

Tällaisista monipuolisista aivojen käyttäjistä on tuttu esim. arkkitehti Juha Leiviskä, joka on myös etevä muusikko. On aivan selvää, että musiikki ja arkkitehtuuri täydentävät ja parantavat siinä toinen toisiaan. Samaa voi sanoa yhden ihmisen sisällä myös esim. runoilijan suhteesta insinöörin kanssa ja kuvataiteilijan suhteesta ekonomin kanssa. Tähän liittyen maisema-arkkitehtiopinnoistani muistuu mieleen tapaus, jossa eräs Kauppakorkeakoulun opiskelija tuli meidän eräälle kuvataidekurssille. Hyvä idea häneltä. Leonardo da Vincimäinen lähestymistapa elämiseen on vakuuttavampi ihmisyyden hyvän puolen ilmaus kuin yhteen asiaan keskittynyt expertismi. Juuri sellainen yksisilmäisyys voi olla liiallisena myös yksi totalitarismin alkulähde. Etenkin, jos unohtaa sielun.

Huomaan sielun olemassaolon kiistämisessä sen, että monet ihmiset käyttävät vain eri käsitekieltä; "kyky hyvään" (kielletään siis sielun olemassaolo) vs. "sielu" ei sittenkään eroa toisistaan yhdessä mielessä niin paljon, koska kumpikin aiheuttaa saman lopputuloksen eli hyvän luomisen. Tein määritelmän sielusta viime elokuussa: "Sielu on havaintoni mukaan käsitteellinen sateenvarjotermi ihmisen sellaisille kyvyille, jotka ovat älyllisten kykyjen rinnalla toimivia ja optimitilanteessa ne täydentävät luontevasti ja rakentavasti toisiaan (Mitä nykyinen länsimainen meininki haittaa).

Niitä sielullisia ovat kyvyt havaita ja tuottaa; moraalisia tekoja, ihmiskuntaa palvelevaa kauneutta ja sisällöllistä merkitystä, empaattista vuorovaikutusta ihmisten välillä, emotionaalisia viestejä rakentavassa hengessä, taiteen ja tieteen puhtaassa ja rehellisessä muodossa ilmeneviä teoksia / tuotoksia / keksintöjä, oman sielunsa olemassaoloa jne.

Eli sielu on se, joka määrittelee tekemisillemme ja havainnoillemme ja sitä kautta koko olemisellemme kvaliteetteja ja sisäisiä suuntia löytää ihmisyytemme ns. hyvä puoli. Se puoli, jonka tulee mm. antaa tuottamillemme teoille ihmiskuntaa ylevöittävät ja parantavat ominaisuudet henkisen elämän puitteisiin; sielun ravintoa.

Kuten siis tiedämme, niin länsimaissa tämä sielu on ollut rappiokehityksessä jo pidemmän aikaa ja tämän hetken länsimaailman tilanne on osittain sen seurausta. Ja maailman tilanne on vaikuttanut myös toiseen suuntaan sielua heikentäen.

Erään hyvän esimerkin sielun rappiosta saa, kun katselee Big Brotherin asukkaiden olemista. Sen tarjoama sisältö on tavallaan yksi oivallinen aikamme kuva, josta voi analysoida länsimaailman nykyolemusta.".

Sielu on se, jonka avulla tunne-elämää ja järkeä voidaan ohjata ja hallita. Moraali ja etiikka kehittyvät kiinni sieluun ihmisen mielessä emootio- ja ajatusprosessien myötä. Moraali perustuu mm. tunteiden jalostamiseen. Tätä jalostamista olen itse tehnyt mm. opetellessani ihmisuhdeasioita. Siinä hyvänä apuna on ollut esim. Francesco Alberonin kirjatrilogia: "Rakastuminen", "Ystävyys" ja "Erotiikka" ja tietysti eletyn elämän kokeminen ja analysointi.

Idea toimii tuossa siis niin, että emootioille puetaan merkityksiä, termejä ja laitetaan niitä sopiviin konteksteihin. Mieli pohtii sitten niiden kvaliteetteja, ilmenemismuotoja ja prosesseja. Sielu auttaa siinä antaen moraalisia ja eettisiä arvioita sekä suuntia jatkaa ajatusprosessia. Itsetutkiskelu on siinä oman sielunsa kuvan katsomista ja arvioimista. Sielun kehitys tapahtuu siinä antamalla sielulle uutta tiedollista raaka-ainetta (kirjallinen tieto ihmissuhteista ja ihmissuhteessa elämisestä saatu tieto). Se muokkaa sielua järjestämällä ihmisen mielessä emotionaalisia reaktioita ja niiden järkiperäisiä arvioita. Sielussa jo oleva moraali ja etiikka ovat heijastuspinta, jossa tapahtuu muutosta sen mukaan, kuinka tuo uusi raaka-aine vaikuttaa.

Teologisten argumenttien ottaminen filosofisten argumenttien pohjaksi on hyvä idea siinä mielessä, että nämä voivat olla myös toinen toisiaan täydentäviä ja perspektiivejään rikastuttavia. Niinpä sielu voidaan todistaa (tai sitten päätellä, ihan miten vain) olevaksi myös näin: Jo kuolleen ihmisen ajatukset ja teot säilyttävät sisältöään kuolemansa jälkeenkin. Esim. Platonin, Aristoteleen ja Hitlerin teoista ja ajatuksista on säilynyt sisältöjä jälkipolville. Sisältöjen ihmiskuntaa ja ympäristöä hyödyttävät ominaisuudet voidaan katsoa sielun avulla tuotetuiksi ja päinvastaisessa tapauksessa ilman sielun apua tuotetuiksi.

Ontologisesti validia tietoa ei tarvitse kumota tai menetelmiä sen saavuttamiseen ei tarvitse muuttaa huolimatta metafyysisistä tukitiedoista. Tieteellisen tiedon hakua ei pidä tietenkään haitata itse tilanteessa metafysiikalla, mutta metafyysinenkin aivojen käyttäminen auttaa niin välillisesti (esim. abstraktien syy- ja seuraussuhteiden havainnointi kehittyy ja opittua voi soveltaa konkreettisessa tieteessäkin) kuin suoraan (taiteen ja tieteen verrannollisuus esim. jonkin musiikillisen idean ja tieteellisen teorian osan välillä, kuten Johannes Keplerin gravitaatioteorian kohdalla).

Tässä onkin se paha nykyisen systeemin vika: Keskitytään liikaa asioihin ja ideoihin, jotka voidaan ainoastaan TODISTAA. Liian vähäinen tila on annettu muulle. Se muu on sitä ns. henkistä ravintoa, esim. moraalista ja esteettistä tietoa, joka ilmenee todistettavan ulkopuolella tai eri tavoin häilyvästi siihen liittyen ja joka on siitä huolimatta erittäin tärkeää. Se tieto antaa ryhtiä ja monipuolisempaa taustaa todistettavien asioiden parissa puuhailuun. Tätä symboloiva sielu on ikään kuin todistettavaa tietoa jalostavan kastikkeen tuottaja. Platonin ideaoppi on tässä mielessä hyvä tuki tarkastella asiaa.

Valtio -teos on yhtäältä merkillinen oikku Platonin tuotannossa; siinä esitettyjä teorioita on käytetty totalitaaristen yhteiskuntien pystyttämisessä. Heh, ehkä Platon olikin aikanaan "kaappinatsi". Ihanteellisen teorian ja sen toteutuksen jääminen irvikuvaksi ei tarvitse merkitä sitä, että kaikki ko. teorian / idean osat ovat olleet väärin tai irvikuvaa aiheuttavia. Kuten olen sanonut, niin synteettinen lähestymistapa lienee se paras verrattuna yksi yhteen kopioimiseen tai kirsikanpoimintaan yksisilmäisesti; otetaan mieluummin hyviä ideoita sieltä täältä ja tehdään keitos eikä pitäydytä kokonaisessa yhdessä ideassa, joka kuitenkin voi kaatua mahdottomuuteensa. Keitos säilyy tukevammin monipuolisuutensa takia. Huono homma tietysti, jos keitos on koottu ideoiden huonoista puolista.

Brittiläinen systeemi on juuri suosinut noita yhden idean yhteiskuntamalleja ja oppimani perusteella amerikkalaisen systeemin puitteissa olisi paljon paremmat mahdollisuudet saavuttaa parempia ja toimivampia synteesiin perustuvia keitoskokonaisuuksia. Tämä osaltaan siksi, koska yhtenäistävän ja siten tasapäistävän ja samaksi taannuttavan globalisaation sijaan amerikkalaisessa systeemissä tähdennetään suvereenien kansallisvaltioiden kehittämistä.

Haluan osoittaa, että kaikki ei ole tässä nykyisessä järjestelmässä ihan sitä, miltä näyttää: globalisaation ja valtion yritysten yksityistämisten avulla levinnyt korporaatio- ja pankkiirivalta muistuttaa jo hyvin paljon Benito Mussolinin Italian korporaatioideaa. Terrorismin varjolla kiristettävä valvonta ja poliisivaltiomaisuus etenkin esim. Yhdysvalloissa kielii myös Natsisaksan hallintamenetelmiin päin siirtymisestä. Lisäksi populistisia mielipiteitä viljeleviä poliitikkoja ja puolueita on ollut nousussa maailmalla ja täällä Suomessakin (Perussuomalaiset). Niissä voi olla vaarana juuri sellaiset totalitaariset ideat, joita brittiläinen systeemi on mahdollistanut viimeisen 100 vuoden aikana. Tällaisia vaaroja fasismin muodostumiseen olen havainnut. Oikeastaan mikään olkinukke ei ole liian suuri hätkähdyttämään ihmisiä havaitsemaan tällaisen vaaran. Tehkööt sitten jokainen siitä omat johtopäätöksensä.

Se oligarkki- ja poliittinen eliitti, joka nykyäänkin säätää maailman menoa, ei liiemmin ajattele, mitkä ovat yhteensopivia ideologioita ja mitkä eivät. He tekevät niinkuin tahtovat omien etujen (joko koko maansa tai vain maansa eliitin tms. pienen joukon) maksimoimiseksi. Siinä ei ole suurta väliä sillä, onko esim. kapitalismi ja fasismi yhteensopivia vai ei ja millä tavalla. Ne voivat aivan helposti elää rinnakkain, limittäin ja sisäkkäin ja tällaista nykyään havaitaankin. Brittiläinen systeemi sallii tämän helposti.

Kyse on osaltaan siitäkin, kuinka teot ilmenevät ja kuka niitä arvioi. Kapitalismia ihannoiva ei havaitse fasismia ainakaan alkuvaiheessa ja fasismia pelkäävä havaitsee fasismin jo heti alkuvaiheessa. Siirtymävaiheessa johonkin toiseen voi olla myös monia ismejä samaan aikaan esillä ja toiminnassa. Nyt länsimaissa on havaittavissa siirtymävaihe, jossa fasismi on yksi merkittävä uhka.

Totalitaristinen diktatuuri syntyy tietysti helposti yhden idean varaan rakennetun yhteiskunnan tuloksena. Tämä oli tietenkin Platonin valtioideaa tai ideoiden osia orjallisesti noudattaneiden virhe. Mikään ei kuitenkaan estä ottamasta esim. Platonin ideoista nykytietämystä vastaavia hyviä malleja keitokseksi, kuten yllä mainitsin. Mikään ei myöskään estä kehittämästä ideoita edelleen ja sehän on ihmisten yksi tehtävä; kehityksen on jatkuvasti kehityttävä edesauttaen kulloistakin ihmiskunnan ja ympäristön tilaa. Nykytilanteessa tämä on ennen näkemättömän hankalaa sekä ihmiskunnan että ympäristön tiloissa olevien ongelmien takia.

Maanpäällinen paratiisi ei koskaan toteudu ideaalisella tavalla, sen tiedämme. Kehitys edellyttää kuitenkin aina tietyn määrän aikomuksia, mutta osa niistä voi olla pahoja piilevästikin. Siinä onkin oltava kieli keskellä suuta, että kyetään valitsemaan ne sopivimmat ihmiskuntaa ja ympäristöä edesauttavat aikomukset. Sielu auttaa siinä: Kuten yllä totesin, niin teorioiden ulkopuolisia todistamattomia olioitakin tarvitaan aivojen täysipainoiseen käyttämiseen ja kehittämiseen; enkä tarkoita mitään mörköjä tai enkeleitä. On siis syytä olettaa, että sielu on olemassa. Platonin kaltaisin sanoin: Miettimällä ideamaailman asioita saamme sieltä lisää raaka-aineita reaalimaailman töihin. On tietysti oltava tarkkana, miten raaka-ainesovellukset tapahtuvat reaalimaailmassa. Ideamaailman asiat eivät välttämättä ole irrationaalisia ja ideamaailman asiat eivät välttämättä syrjäytä luonnontieteen, järjen ja rationalismin asemaa objektiivisessa maailmassa, vaan ne voivat olla sen sijaan täydentäviä. Siihen tulee pyrkiä.

Aristotelinen maailmankuva on yhtäältä jännällä tavalla salakavala; se toimii niin demokraattisesti, että se antaa mahdollisuuksia myös totalitaarisille ideoille. Platoninen maailmakuva voi olla väärin käytettynä itsessäänkin totalitaarinen, mutta oikein käytettynä jo selvästi parempi. Summa summarum; kummastakin löytyy varmasti sekä hyviä että huonoja puolia joka lähtöön. Ja jokaista hyvää ja etenkin huonoa puolta on jo käytetty verukkeena esim. juuri brittiläisen systeemin ismeille. Tässä piileekin nykysysteemin yksi monista vioista ja vaaroista; Brittiläinen systeemi sallii suuren määrän ismejä, jotka voivat olla totalitaarisia, vaikka itse systeemi (tai suppeammin kapitalismi) ei sitä sinällään olisikaan. On varmasti niinkin, että amerikkalaiseen systeemiin kuuluu myös joitakin Aristoteleen teorioita ja ideoita. Etenkin sellaisia, joissa on yhtenevyyttä Platonin teorioiden ja ideoiden kanssa. Jotkin asiat ovat väistämättä universaaleja.

Natsisaksan yhteiskunnan suhteen loppujen lopuksi emme voi varmasti tietää, kuinka paljon nautintoa eli huvia tai mitä tahansa muuta tunnetta eri natsitoimenpiteet itse kullekin aiheuttivat järjestelmän puitteissa ja siitä huolimatta. Huolimatta myös historiallisista dokumenteista, joissa on kuvailtu näitä asioita. Se on varmaa, että jotain emotionaalisia reaktioita on seurannut silloinkin, kun tunteita on tukahdutettu. Tukahdutetuilla emootioilla on kuitenkin taipumus tulla esille jollakin toisella tavalla.

Reaalinen Sparta suhteessa platonilaiseen ihanne-Spartaan on sekin esimerkki juuri siitä, kun sieluton yrittää matkia sielullista ja menee sitten lopulta pahasti metsään. Se on esimerkki myös siitä, kun ideoita käytetään liian yksisilmäisesti ja totalitaarisesti eikä havaita idean huonoja puolia. Unohdetaan tai ei kyetä ajattelemaan idean hyvien puolien ominaisuuksia ja vaikutuksia --> mennään metsään.

Sitten on huomattava se, että päällisin puolin hyvät ideat eivät välttämättä ole niin hyviä tarkemman ja syvemmän tutkimisen jälkeen. Etenkin, jos ne ideat on tuottanut tai vastaanottanut sieluton - vajaasieluinen, mutta sielullista matkiva ihminen; uskottelevat itselleenkin olevansa hyviä ihmisiä ja hyviä ideoita tuottavia. Jokin sitten aina kaatuukin mahdottomuuteensa, kun sielua ei ollutkaan ohjaamassa ja kanavoimassa toimintaa riittävästi.

On toki totta, että platonilaisen mallin mukaista ihanneihmistä ei ole olemassa; ideaalia kohti on silti hyvä pyrkiä, vaikkei sitä voi saavuttaa. Virheellinen mallinnus ja sitä seuraava katastrofaalinen sovellus tapahtuvat esim. juuri tuon Spartan esimerkissä kertomallani tavalla. Pitää pyrkiä mallintamaan etsimällä idean - teorian hyviä puolia ja monien muidenkin ideoiden - teorioiden hyvien puolien ottamista mukaan on arvioitava ja tehtävä, jotta muodostettavasta keitoksesta syntyisi optimaalinen synteesi. Synteesi rulaa 2000 -luvulla!

Kuten olen todennut; vallitsevaan systeemiin ei pidä koskaan tyytyä lopullisesti, etenkin jos se merkitsee "pienimmän pahan sietämistä". Siitä voi olla yllättävän lyhyt tie suuren pahan alle rusentumiseen. Pitää olla kaukonäköinen eikä olla lyhytnäköinen tyytymällä vain olemassa olevaan nykytilaan. Ihmisen ja ihmiskunnan yksi tehtävä monista on se, että se jatkuvasti etsii kansalaisilleen yhä parempia yhteiskuntamalleja, koska kaikki on koko ajan liikkeessä ja muuttumassa. Kaikki on aina kesken ja aina löytyy parannettavaa. Tämän nykyisen brittiläisen systeemin alla olevat yhteiskuntamallit ovat siitä hyviä esimerkkejä ja etenkin tämä kuolinkorinoissa oleva talousjärjestelmä.

Helvetti vai Renessanssi?! - Syvempää psykososiaalista pohdintaa amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin eroista

Kirjoitussarjani "Helvetti vai Renessanssi?!" jatkaminen on vaatinut aikaa valmistelun suhteen. Olen sitä varten tehnyt paljon taustatutkimusta ja analysointia mm. netin avulla. Internet on todellakin osoittautunut hyvin antoisaksi tässä mielessä; tietoa riittää kaikkialla Youtubesta blogeihin ja ns. viralliseen mediaan ja tietysti Lyndon LaRouchen eri mediat ovat olleet avuksi. Tiedon analysoimisessa on auttanut huomattavasti se, että olen prosessoinut asioita järjen lisäksi myös sieluni kautta ja ymmärtämällä siten sen, että asioiden käsittely tapahtuu paremmin amerikkalaisen systeemin puitteissa kuin brittiläisen systeemin puitteissa. Tässä haluan edelleen tähdentää noiden käsitteiden amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi eroja, koska niiden havainnollistamiseen on nyt tarjoutunut erinomaisia käytännön esimerkkejä.

Havainnollistamista auttavat hienolla tavalla Käymälä -blogissa viime päivinä käydyt sananvaihdot aiheesta fasismi. Osapuolina ovat blogin kirjoittaja Sven ja kommentoija Ironmistress ja tässä ovat ko. merkinnät, joissa ko. ajatustenvaihtoa on tapahtunut; A B C D E. Tähdennän tässä, että en pureudu heihin henkilöinä sinänsä (en määrittele sitä, kuinka paljon ja millä tavalla he ovat mitäkin ominaisuutta), vaan tarkoitukseni on ottaa tarkasteluun nimenomaan heidän kirjoitustensa sisältöjä. Luettuani ne läpi havaitsin, että Svenin kirjoitukset edustavat paljon nimenomaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja Ironmistressin tekstit edustavat ns. vastapuolta eli brittiläisen systeemin mukaista maailmankuvaa. Olen tässä kirjoitussarjassa jo kuvannut ko. systeemien ominaisuuksia, eroja ja syntymistä maailman historian puitteissa, mutta kerrataanpa lyhyesti; amerikkalaisen systeemin sisällöllinen esi-isä on Platon ja brittiläisen systeemin puolestaan Aristoteles. Tämä oivallus sementoi ko. systeemien ominaisuuksia, dynamiikkaa ja prossesseja hyvin pitkälle ja paljastaa niiden luonteiden piirteitä selkeällä tavalla.

Tällaisille systeemeille on hyvin ominaista se, että ko. systeemin vaikutuksen alla elävä ihminen ehdollistuu helposti ko. systeemin ominaisuuksien, dynamiikan ja prosessien vaatimuksille alitajuisestikin ja hän toteuttaa niitä sen mukaan maailmankuvallisesti, mutta kukin eri ihminen tietysti omalla tavallaan; hyvät vs. pahat ihmiset. Nykyään brittiläinen systeemi on ollut niin ylivoimaisesti vallitseva jo useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja monissa asioissa, että on suorastaan ihme löytää ihmisiä, jotka ovat pystyneet sisällyttämään itsessään vallitsevasta tilanteesta huolimatta paljon amerikkalaisen systeemin maailmankuvallista sisältöä ja toimintatapoja.

Noissa kirjoituksissa Ironmistressin brittiläisen systeemin mukaisia seikkoja ilmenee mm. siinä, kuinka hänelle on tärkeää käsitteiden ja termien empiirisesti oikeat muodot ja muodoista suoraan seuraavat sisällölliset johdannaiset. Hän on ehdottoman tarkka mm. siinä, että termit fasismi ja kansallissosialismi ovat ns. oikein käytettyjä ja ns. oikeaan kontekstiin sovitettuja. Hyvä niin. Brittiläiselle systeemille on kuitenkin ominaista se, että se tähdentää juuri empiriaa ja konkreettista järkeä aina ymmärrystä selvästi kaventavaan tilaan saakka ja jopa vääristäviin johtopäätöksiin saakka omien tarkoitusperien mukaisesti. Yhtäältä liika järki siis sumentaa kokonaisymmärrystä ja toisaalta järjen sieluton väärinkäyttö edesauttaa pahuutta eli sieluttomuutta, mitkä ovat nimenomaan brittiläisen systeemin maailmankuvan aiheuttamia haittoja. Svenin teksteissä on puolestaan Ironmistressin tekstejä tärkeämpää (muoto- ja suorien sisältöseikkojen lisäksi) muotoihin sisältyvät dynamiikat, prosessit ja kvalitatiiviset ominaisuudet myös ns. piilotettuina merkityksinä ja asioina nimenomaan sielun kautta katsottuina.

Piilotetun havaitseminen tarkoittaa tässä juuri sitä, että kykenee huomioimaan ja hyväksymään sen, että monista asioista saa tietoa ainoastaan katsomalla empirismin yli mystiikkaan ja metafysiikkaan ja vähintään ottamalla empirismin tueksi soveltuvan metafyysisen lähestymistavan. Tällaiset empirismin ulkopuoliset asiat näkyvät mm. vuorovaikutussuhteiden ja prosessien paljastamina ominaisuuksina (Lämpötilan ja kasvien kasvun välisen riippuvuussuhteen paljastamat esteettisten ominaisuuksien vaihtelut ja tämän hyväksikäyttäminen puistojen ja puutarhojen kasvisommittelussa mielikuvituksen avulla eli empirian ja piilotiedon yhdistäminen), sisältöjen seurannaisvaikutusten kautta (Ihmissuhteissa tietyn käyttäytymisen aiheuttamat emotionaaliset ja siitä seuraavat käytännön seuraukset kohteena olevassa ihmisessä; empatiakyky ja kokemusmäärään / -laatuun perustuva piilotieto) ja konkreettisiin muotoihin epäsuorasti kiinnittyneinä abstrakteinakin sisältöinä (Rivien välistä luettava tieto; esim. kuvataiteessa ja kirjallisuudessa maalauksen / romaanin tietoisuutta laajentavat allegoriat ja symbolit sekä tieteessä matemaattisen kaavan takana vaikuttava ilmiö prosessina ja osana sen ympärillä olevaa kokonaisuutta suorine ja epäsuorine vaikutuksineen käytännössä. Taloudessa montetaristisen järjestelmän ihmiskuntaan vaikuttavat negatiiviset ominaisuudet, kuten nykyään havaitaan). Hyvin älykkäät sieluttomat ihmiset tosin kykenevät matkimalla ja ulkoa oppimalla sisäistämään tällaisiakin asioita, mutta heillä jää aina jokin vajaaksi; mm. opittua käytetään pahoihin tarkoituksiin tai ainakaan opittua ei osata soveltaa kautta linjan ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi.

Näitä asioita ei siis voi havaita kunnolla pelkästään empirismin keinoin, vaan niiden näkemiseen tarvitaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja siinä hyvä apuinstrumentti tarkastelutapahtumissa on juuri sielu ja sielua tukeva mielikuvitus. Itse asiassa mielikuvitus on yksi sielun edesauttama ihmisominaisuus. Näiden ns. piilotettujen asioiden tajuaminen ja havaitseminen paljastavat sielun olemassaolon ja sen ominaisuudet ja toimintatavat. Sielu voidaan todistaa olevaksi ei niinkään empiirisesti, vaan juuri tällaisten piilosisältöjen avulla päättelemällä ja havaitsemalla niiden ajatuksia, olemuksia ja vaikutuksia. Sielun olemus nähdään siis yhtäältä empiiristen muotojen välillä olevana "massana" ja toisaalta ihmisten aivoissa olevana potentiaalina eli kykynä nähdä tuo empiiristen muotojen välissä oleva "massa". Kaikkein eniten sielun kiteyttää kuitenkin se, että noita sielun avulla opittuja asioita osataan soveltaa ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi täydellisesti. Täydellisesti tarkoittaa puhtaana pahuudesta.

Nämä maailmankuvalliset erot tarkastella asioita kiteyttävät osaltaan amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin ominaisuuksia. Brittiläisessä systeemissä asioiden tarkastelu tapahtuu eniten juuri empirismin keinoin ja tähdentämällä Aristoteleen järkeä; ns. konkreettisen todellisuuden asettaminen ainoaksi tai tärkeimmäksi lähtökohdaksi maailmankuvan muodostamisessa. Lisäksi siinä maailmankuvassa käsitys ihmisestä on samalla tavalla konkreettisia muotoja ja muotojen suoria ominaisuuksia korostava; ihminen on pohjimmiltaan vain eläin, joilla on darvinistisella tavalla erilaisia mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä. Alimmalle tasolle jäävä ihminen on "alamainen" eli ns. osa karjaa ja ylemmälle tasolle päässyt on osa eliittiä, jonka kuuluu hallita ja tarpeen vaatiessa riistää alempia ihmisiä. Näin syntyy konkreettinen muotoon perustuva hierarkkia, joka on yhtä Aristoteleen ja lopulta kehittyneen brittiläisen systeemin maailmankuvan kanssa. Jopa moraali ja etiikka jäävät siinä alisteiseen asemaan hyvin helposti. Ja koska ihminen on pohjimmiltaan "vain" eläin, niin tämä eläimellisyys ihmisessä on luontaista "pahuutta"; tappamista, ahneutta, kilpailua, omaneduntavoittelua, vallan käyttöä jne., jota tulee hallita ja rajoittaa brittiläisen systeemin mukaisesti joko hajoita ja hallitse -taktiikalla tai muodostamalla yläluokka vs. alaluokka kompositio. Eläimellinen pahuus on rakenteellinen osa brittiläisen systeemin maailmankuvaa. Nykyinen kapitalismi onkin kulkenut brittiläisen systeemin vaikutuksesta molempiin hallintamenetelmäsuuntiin, mikä on näkynyt mm. oligarkkieliitin muodostumisena ja fasististen hallintamallien juurruttamisena.

Amerikkalaisessa systeemissä Platonin ihanteet ovat keskeisellä sijalla. Sen mukaan ihminen on jotain muutakin kuin vain pohjimmiltaan eläin, jota tulisi muka kohdella ym. tavalla. Sitä jotain muuta kuvastaa juuri sielu ja sielun olemus ihmisessä pitää tuon eläimellisen pahan ihmisessä toimintakyvyttömänä ja siten poissa. Sielun ominaisuuksiin kuuluu tuo "piilotetun" tiedon havaitseminen sielutonta ihmistä paremmin. Sielun ominaisuuksiin kuuluu myös arvojen ja kvaliteettien erojen ymmärtäminen sielutonta ihmistä paremmin. Osana ihmisyyden universaalia prosessia. Tähän sielu pystyy, koska sen avulla ihmisaivot pystyvät paremmin käsitteelliseen, analyyttiseen ja synteettiseen ajatteluun, jossa niin konkreettisten kuin noiden piilotettujen prosessien dynamiikka ja arvojen - kvaliteettien ominaisuudet näkyvät selkeämmin, syvällisemmin ja monipuolisemmin kuin ilman sielun vaikutusta. Näin sielu on hyvin hoidettuna ja vaalittuna avain tuon universaalin ihmisyyden ymmärtämisessä ja toteuttamisessa.

Tähän mennessä ihmiskunta on kuitenkin epäonnistunut sielun olemusta määrittäessään, koska sielua on korostettu kuuluvaksi lähinnä vain uskontoihin kuuluvaksi ominaisuudeksi tai uskonnollisten ominaisuuksien kautta arvioitavaksi "mielikuvituksen tuotteeksi". Itse asiassa sielun ei tarvitse olla välttämättä missään tekemisissä uskonnon kanssa, koska sielu voi ilmetä aivan hyvin myös ihmisten tavallisessa arjessa. Sielun mahdollisuuden tunnustava amerikkalainen systeemi ja siis koko siinä oleva ihmiselämä toimisikin parhaiten silloin, kun sielun ominaisuudet ja toimintatavat asetettaisiin ihmisten kaikkeen arkielämään ja hylättäisiin käsitys sielun kuulumisesta pelkästään vain uskonnollisiin puitteisiin.

Mistä tämä vaikeus käsitellä sielua ihmisen arjessa johtuu nykyään? Se johtuu pitkälti juuri brittiläisen systeemin hegemoniallisen pahasta vaikutuksesta, joka tähdentää sielun kuulumista vain uskontoon ja erilleen arjesta ja kaikista sen toiminnoista. Brittiläinen systeemi on tehnyt kaikki voitavansa, jotta tämä kaikissa ihmisissä piilevänä oleva sielu ilmenisi mahdollisimman vähän, jopa tuhoutuisi ja siksi on kehitetty myös sielua rajoittavia ismejä, kuten juuri fasismi. Täytyy muistaa, että kaikki ismi -päätteiset ideologiat toimivat vaihtelevasti saman päämäärän (sielun rajoittaminen - tukahduttaminen) suuntaan ja siksi niihin on aina suhtauduttava epäillen ja torjuvasti, mikäli mielii saavuttaa amerikkalaisen systeemin ihanteet ja hyvät puolet ja jatkaa siitä eteenpäin (amerikkalainen systeemi on vasta alku hyvälle elämälle "Uudessa ajassa").

Brittiläisen systeemin maailmankuvasta käsin katsova ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta (tai "pahoista voimista") sekä sielun ominaisuuksista ja toimintatavoista arjessa, jotta hän kykenisi hyväksymään sielun siinä arjessa. Todistusta siitä, että hän olisi muutakin kuin pohjimmiltaan vain pelkkä eläin ja kykenevä vain pahaan. Sielultaan vajaa ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta, koska hän yhtäältä kaipaa oman vajavaisen sielunsa esillepuhkeamista, mutta ei toisaalta osaa itse löytää keinoja siihen; joko sielu pitää todistaa hänelle arjessa objektivoituvasti tai hän hakeutuu etsimään siihen keinoja uskonnoista, joiden parissa sielu on yleensä sallittu ja tunnettu. Tämä on tilanne brittiläisen systeemin ehdollistaman ihmisen kohdalla, jolta koko sielu ei ole vielä kuollut. Hyväsieluinen ihminen kärsii brittiläisen systeemin puitteissa elämisestä, koska hän tietää parempaa olevan olemassa ja tässä tapauksessa amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva on niitä ainoita tiedossa olevia parempia vaihtoehtoja. Ellei jopa ainoa...

Ns. sieluton ihminen ei sen sijaan osaa kaivata omaa sielua ollenkaan, vaan toimii yhtäältä konemaisena osana vallitsevaa systeemiä ja sen mahdollistamia toimintatapoja. Sieluton ihminen tekee päätöksensä ja tekonsa ilman moraalin ja etiikan apuja, joka voi johtaa vallitsevan systeemin puitteissa minkälaiseen pahuuteen tahansa. Tässä mielessä on ymmärrettävää Natsisaksan fasismin puitteissa tapahtunut "konemainen teurastus" välinpitämättömästi, byrokraattisesti ja vailla ymmärrystä. Toisaalta sieluton ihminen näkee vain muissa häilyvästi sen, mitä ei voi nähdä ja kaivata itsessään ja näin hän pyrkii käyttämään näitä sielullisia ihmisiä hyväkseen puutteensa korjaamiseen tai "sielullisen" nautinnon saamiseen puutteestaan huolimatta; fasismissa ko. ihmisten riistäminen, hallitseminen ja teurastaminen huvin vuoksi tarkoituksella.

Amerikkalaisen systeemin kautta maailmaa katsova sielullinen ihminen ei tarvitse tuota empiiristä todistusta sielusta, koska sielu on rakenteellinen osa amerikkalaisen systeemin maailmankuvaa ja tälle ihmiselle sielu näyttäytyy subjektiivisesti todistettuina toimintatapoina ja ominaisuuksina ja siten siis myös kaikessa arjessa eikä vain rajoitettuna esim. uskonnossa. Sielu on tullut todistetuksi sielun olemusta ja toimintaa edesauttavan maailmankuvan tarjoaman rakenteen ansiosta. Se maailmankuva sallii mahdollisuuden nähdä sielu paljaana sitä häiritsevistä empiriavaatimuksista, puhtaana sieluttomuuden aiheuttamista "näkö- ja todisteluongelmista". Tällaisen maailmankuvan ehdollistama ihminen kykenee siten käyttämään hyväkseen sielun antamaa mahdollisuutta kasvaa joksikin muuksi kuin pohjimmiltaan vain eläimeksi. Toisin sanoen ihmiseksi. Optimaalisessa tilanteessa eläimellinen pahuus ei pääse missään vaiheessa syntymäänkään, vaan sielu täyttää ihmisen syntymästä kuolemaan ja eläin ihmisessä toteutuu siksi kokonaan sielun kautta.

Ihmisen ominaislaatu on juuri sitä, että hän havaitsee eläimellisyytensä päälle kasvatettavan sielun mahdollisuuden, joka pitää yhtäältä kurissa tuota eläimellisyyttä ja toisaalta antaa sen eläimellisyyden tulla esille sielun kanavoimina hyvyytenä ja kehitysprosesseina, mistä on seurauksena ihmiskuntaa ja ympäristöä optimaalisesti edesauttavat ominaisuudet ja kehityslinjat. Kiteytetysti ihmisen eläimellisyyttä ei hallita vain ulkoapäin systeemissä olevan eliitin tai muun entiteetin toimin, vaan kehitetään ulkoa tulevan inhimillisemmän hallinnan avuksi ihmisen itsensä sisältä päin tuleva hallinta; sielun itsensä kontrolli ja kasvattava luonne. Tätä ihmisen ominaislaatua kuvastaa konkreettisestikin ihmisen aivojen rakenne; "eläimelliset" ja evolutiivisesti vanhat kerrokset ovat alinna ja päälikerrokset ovat "ihmismäisiä" ja evolutiivisesti uusia; eläin on alla ja sielu on päällä ja niiden vuorovaikutussuhde ilmenee molempiin suuntiin em. tavalla. Amerikkalainen systeemi saa tuon rakenteen toimimaan paremmin vuorovaikutuksessa kuin brittiläinen systeemi. Tuossapa on muuten yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka amerikkalaisen systeemin mukainen sielu osaa nähdä selkeän vuorovaikutussuhteen abstraktin eli sielullisen käsitteen ja konkreettisen muodon välillä; ihmisyys käsitteellisellä tasolla verrattuna ihmisaivojen rakenteeseen.

Ihmisenä kasvu tapahtuu siis sielun avulla arjessakin eikä pelkästään uskonnollisen sielun ansiosta. Tämä kasvu voi tapahtua kokonaankin ilman uskontoa ja itse asiassa on huomattava, että uskonto on ollut monesti maailmanhistoriassa paha asia, koska uskonto on ollut etenkin juuri brittiläisen systeemin valtapelien käsikassarana ja siten sielua vahingoittavana piirteenä. Joka tapauksessa sielun ja sitä tukevan amerikkalaisen systeemin olemus toimii ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi todistetusti paremmin kuin sieluton ja sitä tukevan brittiläisen systeemin olemus ja tämä ilmenee ihmisten konkreettisessa elinpiirissä kaikkine puolineen. Todisteena ovat kuitenkin vain yksittäiset ja enimmäkseen kaukaa historiasta tunnetut esimerkit, kuten Louis XI aikainen Ranska ja muutamat amerikkalaista systeemiä toteuttaneet Yhdysvaltain presidenttiydet, kuten Abraham Lincoln ja John F. Kennedy.

Brittiläisen systeemin ylivalta kaikki nämä vuodet ei johdu sen paremmuudesta verrattuna amerikkalaiseen systeemiin, vaan ihmiskunnan tylsistymisestä ja taantumisesta brittiläisen systeemin vallan alla, kuten olen jo kuvannut. Ihmiskunta on ehdollistunut ko. systeemin mukaiseen eloon ja vaihtoehdot ovat hämärtyneitä ja jopa puuttuvia suurelta osalta ihmisistä; on vajottu ja etsiydytty pienimmän pahan sietämiseen. Ne suurimmankin pahan negatiiviset puolet vaikuttavat kuitenkin koko ajan ja enemmän tuhoavasti kuin rakentavasti. Niinpä ko. systeemi onkin siten todellakin kuin syöpä, joka on vallannut ja saastuttanut ihmiskunnan jäsenten kehittymismahdollisuudet sielullisina ihmisinä. Ihmisten edelleenkehittymistä estää tavallaan kavala sairaus.

Tämä sielun olemus ihmistä ihmisenä kasvattavana olemuksena on yksi Lyndon LaRouchen erinomaisista oivalluksista, sillä tässä piilee juuri tämän hetken maailman tilanteen dilemma; näiden kahden systeemin vastakkainasettelu, jota osaltaan kuvaavat mikrotasolla nuo Käymälän Svenin ja Ironmistressin kirjoitukset. Tämän talousromahduksen perimmäisinä syinä piilevät juuri brittiläisen systeemin ihmistä eläimen tasolle taannuttavat ja ihmisten sielua rajoittavat seikat. Jotta ihmiskunta voisi kehittyä ja päästä pois tästä nykymaailman rapauttavasta ja tuhoavasta pattitilanteesta, niin ihmisenä kasvaminen on käsitettävä myös sielun kehittämisenä ja vaalimisena sekä sen päästämisenä ihmisten kaikkeen arkeen uskonnon ja mystiikan piiristä. Parhaiten se tapahtuu juuri hylkäämällä brittiläisen systeemin mukainen maailmankuva ja antamalla alkusysäys "Uudelle ajalle" ottamalla käyttöön amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva ja kehittämällä sitä edelleen.

Tähän mennessä brittiläinen systeemi on johdonmukaisesti yrittänyt monin keinoin pitää sielun poissa ihmisten arjesta ja kaikista arjen toiminnoista rajoittamalla sen vain uskontoon. Näin brittiläinen systeemi on halunnut tehdä siitä vaarattoman, koska ko. systeemi vihaa sitä mahdollisuutta, että ihmiskunnan "alamaiset" saattaisivat alkaa kehittyä ihmisinä ja siten uhata ko. systeemissä olevan eliitin valtaa eli systeemin rakenne kokee olevansa vaarassa. Amerikkalaiseen systeemiin kuuluva käsitys ihmisistä tasa-arvoisina on juuri sen uhan symboli. Tuo tasa-arvo ilmenee juuri siinä, että kaikilla ihmisillä havaitaan olevan sielu, joka mahdollistaa eri ihmisten konkreettisista aivojen älykkyys- ja toimintaeroista huolimatta saman pohjan kehittyä ihmisenä eli olemaan muuta kuin jäämistä vain pelkäksi eläimeksi, olemaan hyvä pahan sijaan. Sielu on jokaisella ihmisellä oletusarvona (ellei tuhottuna perimisen tai henkisen tappamisen seurauksena), mutta se saadaan täyteen loistoon opettelulla ja ihmisten elinolosuhteita sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla parantamalla siten, että vallitseva maailmankuvallinen systeemi on koko prosessia edesauttavana rakenteena. Brittiläinen systeemi ei edesauta sellaista prosessia, vaan tuhoaa sitä lisää. Vasta nyt tämä tragedia alkaa tulla kunnolla esille nimenomaan ko. talousromahduksen ja sosiaalisten häiriökäyttäytymisten (Jokela, Kauhajoki jne.) ansiosta. Tietoisuus brittiläisen systeemin salakavalasta tuhoisuudesta alkaa lisääntymään. Toivottavasti mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeassa tahdissa!

Haittana on kuitenkin edelleen se, että tuo saasta nimeltä brittiläinen systeemi on ehdollistanut ja taannuttanut ihmiskunnan niin totaalisesti valtaansa, että sen puitteissa oleva monetarismin ja globalisaation värittämä länsimainen kapitalismi näyttäytyy siinä monille ihmisille ainoana mahdollisena kuviteltavissa olevana hyvänä yhteiskuntamallina ja siten se on osaltaan ollut haittaava este ihmisten kehittymiselle ihmisenä ja niinpä he ovat olleet vaarassa jäädä koko ajan liiaksi vain eläimen tasolle pahaksi ihmiseksi. Tässä on muistettava se, että brittiläisessä systeemissä "paremmin menestynyt" eliittikin on yhtä eläimellinen ja jopa paljon eläimellisempi ilman sielua kuin ns. sieluttomat alamaiset. Brittiläinen systeemi on niin monesta näkökulmasta katsottuna amerikkalaista systeemiä huonompi, että esim. sieluton - vajaasieluinen eliitti ei ole missään tapauksessa valtansa arvoinen eikä ihmiskuntaa ja ympäristöä edesauttava. Asia on juuri päinvastoin eli tällainen eliitti on arvoton ja tuhoava, kuten brittiläinen systeemi on tilanteen vähitellen muodostanut. Tällainen pahuus on kiteytymässä yhä enemmän kaikkialla maailmassa. Tässä on yksi hyvä esimerkki tällaisesta eliitin saastasta; Britannian (eli Brittiläisen imperiumin) pääministeri Gordon Brown ja hänen toitottamansa brittiläisen systeemin mukainen monetaristinen globalisaatio.

Noissa Svenin ja Ironmistressin kirjoituksissa käsitelty fasismi on brittiläisessä systeemissä vain yksi osa, joka tosin on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä uhkia länsimaissa. Fasismi ja kansallissosialismi ovat kaksi esimerkkiä brittiläisen systeemin sisällä olevista "olennoista", jotka nekin suhtautuvat eroistaan huolimatta ihmisenä kasvamiseen juuri samalla tavalla ko. systeemin mukaisesti; kieltämällä / rajoittamalla Platonin ihmiskuvaa ja sielua eli amerikkalaista systeemiä. Tätä kieltämistä ja rajoittamista on tehty jatkuvasti jo vuosisatoja eri tavoin, joten suurimmalla osalla ihmiskuntaa ei ole enää ollut kunnolla - ollenkaan kykyä ja näkemystä edes havaita amerikkalaisen systeemin hyviä puolia, vaan nähdä vain brittiläisen systeemin hyviä puolia ja traagisesti olla havaitsematta sen katastrofaalisia ja salakavalastikin vaikuttavia huonoja puolia. Muutos tähän tulee jo aivan lähitulevaisuudessa, koska tämä talousromahdus on kaliiperiltaan niin valtavaa luokkaa ja vääjäämättömyydessään niin radikaaleja muutoksia aiheuttava. Muutosten tullessa on tartuttava amerikkalaisen systeemin hyviin puoliin, jotka voittavat mennentullen brittiläisen systeemin hyvät puolet! Brittiläinen systeemi on niin 1900 -lukua (ja niin huonolla tavalla), että 2000 -luku ei voi muuta kuin hylätä sen kokonaan!

Syitä brittiläisen systeemin huonouteen verrattuna amerikkalaiseen systeemiin on käsiteltävä vielä lisää ja huomaankin nyt, että joudun sen takia tekemään yhä lisää osia tähän kirjoitussarjaani "Helvetti vai Renessanssi?!". Jätän tämän osan nyt tällaiseksi ja olkoon se johdantona sille, mistä minun piti alunperin kertoa tässä vaiheessa; biosfäärin ja noosfäärin olemuksista ihmisten kannalta ja näiden ko. systeemien kautta tarkasteltuina. Tähän loppuun laitan lainaukset kuvaamaan tässä merkinnässäni kertomiani asioita;

LaRouche PAC -sivustolta Lyndon LaRouchen tämä kirjoitus sisältää mm. näitä seikkoja:

"The motive for the philosophical reductionists’ systematic denial of the human individual’s access to that reality of cause-effect which lies beyond the domain of mere sense-perception, was the intent of the rulers of society to make virtual slaves of their subjects, by denying those subjects access to secure knowledge of those creative powers of the human individual mind which set the human species above all other species. So, the denial of the knowledgeable use of “fire” by the Olympian Zeus of Aeschylus’ Prometheus Bound, degraded mortal human individuals into virtually mere cattle of the rulers of empires and their like.".

"The more general outcome of the kinds of empiricist frauds spread by the followers of Sarpi in modern university programs, has been the substitution of mathematical formulas for actual discoveries of principle - - the substitution of shadow (the mathematical formulation) for substance (the crucial experimental experience). As in the case of Kepler’s discovery of general gravitation in the Solar system, the actuality of the action of gravitation is expressed in terms of a quality of infinitesimal which is to be defined as ontological, rather than mathematical in nature.".

Viheralue- ja kasvitietous internetin mahdollistamassa mielikuvituksen ja sielun esittely- ja kehittelyfoorumissa sekä Puistojen viikko -tapahtuma

Puistojen viikko -tapahtuma, kuva 3; kojussa on mm. puulajeista tehtyjä kirjoja, joissa on lajia ilmentävä runo / aforismi.

Puistojen viikko -tapahtuma, kuva 2; "istutuksissa" mm. keltavuohenkuusamaa (Diervilla lonicera) ja purppuralännenheisiangervoa (Physocarpus opulifolius "Diabolo").

Puistojen viikko -tapahtuma, kuva 1; taustalla on tapahtuman koju ja tilapäiset istutukset.

.

.

Tällä viikolla on ollut Helsingin Kampin Narinkkatorilla Puistojen viikko -tapahtuma Helsingin Rakennusviraston junailemana. Tässäpä on yksi esimerkki siitä, mitä pääkaupungissamme on hyvin viheralueisiin liittyvien asioiden suhteen; ihmisille järjestettävät inspiroivat ja auttavat tapahtumat. Tänä vuonna on tosin ollut ns. Vihervuosi, jolloin teemaan sopivia tapahtumia on järjestetty paljon pitkin vuotta vartavasten. Käykääpä tutustumassa tähän Narinkkatorin tapahtumaan, kun se on huomenna enää viimeistä päivää esillä. Nuo kuvat on otettu tänään.

.

Tämäkin "vähä" on aina tervetullutta tällä tavalla livenä, mutta itse olen tosiaan havainnut internetin usein erinomaiseksi "uuden ajan" foorumiksi tuoda viheralueisiinkin liittyviä asioita esille. Netti mahdollistaa kaikenlaisen informaation levittämisen ennen näkemättömän laajalla tavalla mm. kuvien ja videoiden avulla ja tässä mielessä esim. juuri kasvitietoutta voidaan tuoda ihmisille paremmin perille kuin millään muilla ns. vanhoilla keinoilla. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää tehokkaasti hyväkseen, sillä sen vaikutus on omiaan aiheuttamaan valtavaa positiivista muutosta asenteissa, mieltymyksissä ja toimintatavoissa. Tulevaisuudessa internetin painoarvo nimittäin kasvaa edelleen, koska nettiin tottumattomien ihmisten osuus vähenee koko ajan suhteessa koko väestöön vanhusten kuollessa ja uusien sukupolvien ollessa kokonaan nettiystävällisiä elämänsä loppuun saakka koko ajan lisääntyvässä määrin.

.

On toki myönnettävä, että Helsingissä on moni asia ihan hyvinkin viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa; parannusta entiseen on tullut jonkin verran muutamien viime vuosien aikana, kuten kausikasvien eli kansanomaisesti kesäkukkien viljelyssä. Nykyisen länsimaisen kulttuurin ja ilmapiirin ollessa kuitenkin varsin ahdistava ja negatiivisille muutoksille altis, on myös ahkerasti tutkittava käyttämättöminä - tuntemattomina olevia vaihtoehtoja ja uskallettava visioida rohkeasti utopistisiakin ideoita. Asioissa päästään kunnolla eteenpäin ainoastaan, jos on olemassa jokin määritelty ihanteellinen optimi, jota kohden yrittää pyrkiä. Jos sitä ei ole tiedossa ja määriteltynä, niin kehitystä ei juuri tapahdu kuin vain lähinnä vahingossa. Havaintoni mukaan länsimaissa (kuten Suomessa) tarvitaan kipeästi tehokkaan tarkoituksellista kehittämistä ja eteenpäin menemistä ja siksi sielua ja sitä kautta mielikuvitusta on rikastettava myös utopioilla, ihanteilla ja tuntemattomalla.

.

Mielikuvituksen täysipainoinen käyttäminen tarkoittaa siis tavallaan sitä, että on erotettu fantasia ja käytäntö toisistaan, missä fantasiaa ruokitaan mahdollisimman intensiivisillä, rohkeilla, runsailla ja aistikkailla visioilla. Siitä käytännön elämällä on sitten mahdollisuus poimia helpommin ja runsaammin ideoita käyttöönsä. Internet on tässä erinomainen työkalu tai sanotaanko työstämisalusta; se on ikään kuin sielun ja mielikuvituksen ensimmäinen kunnollinen esittelyfoorumi koko maailman historiassa, jossa voi olla vuorovaikutuksessa omalla tavallaan ja jossa mielikuvitustaan ja sieluaan voi kehittää ikään kuin internet ja / tai tietokoneen muisti olisi ihmisen ulkopuoliset lisäaivot, biologinen muistitikku.

.

Voidaan siis havaita, että internettiin voi aivan hyvin laittaa esille mielikuvituksensa muodostamia utopistisimpia fantasioita ja sen kautta käytännön elämälle syntyy kaikkien aikojen parhaimmat apajat ottaa ideoita ja uusia näkökulmia asenteiden, mieltymysten ja toimintatapojen kehittämiselle. Toivottavasti internet selviää näkyvillä olevista uhkakuvista hyvin läpi "uuteen maailmaan", sillä tällöin kehitysmahdollisuudet ihmisyyden sisällön rikastuttamiseksi ja ylevöittämiseksi olisivat kuin tulen tai pyörän keksimisen jälkeiset mahdollisuudet esihistoriassa. ...Jos asiat sujuvat hyvin ja mahdollisuutta osataan käyttää kunnolla hyväksi. Ainakin nyt näyttää siltä, että ennen näkemättömän suurella määrällä aivoja on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ennen näkemättömän suuren aivomäärän kanssa samassa ulottuvuudessa, ehkä joukossa on joitakin "helmiaivoja" ja -sieluja antamassa sykäyksiä :)

.

Olen havainnut, että omassa toiminnassani on viime vuosina ollut yhä enemmän tällaista kaksijakoisuutta. Yhtäältä olen suunnannut paljon parhainta mielikuvitustani ja idealismiani juuri nettiin julkaistavaksi tarkoitettuihin juttuihin ja ideoihin (mm. valokuvauksen avulla). Toisaalta taas käytännön ns. virallisessa työelämässäni mielikuvituksenkäyttöni on ollut paljon arkisempaa ja enemmän olosuhteisiin tyytyvämpää. Voi toki myös sanoa, että vuorovaikutusta on ollut puolin ja toisin näiden kesken jossain määrin. Netissä olen kuitenkin ajatellut olla jatkossa yhä villimpi mahdollisuuksien rajoissa. Siihen liittyen olen taas aktivoitumassa enemmän kasveihin liittyviin esittelyihin ja asioihin, koska olisi keskityttävä siihen ydinjuttuunsa. Materiaaliahan minulla on jo sen käyttöön järjettömän paljon ja tekemisen määrä sen takia hirvittääkin. Itseni näen tässä kuviossa kuitenkin juuri noita kolmea (asenteet, mieltymykset ja toimintatavat) muuttavana vaihtoehtoisen informaation levittäjänä ja se vaatii villeyttä, rohkeutta, mielikuvitusta ja sielua.

Lisäajatuksia maailman kriisistä

Edellisen merkintäni täydennykseksi teen tässä vielä muutamia asioita selväksi. Näyttää siltä, että keskustelua on jonkin verran syntynyt ja asioiden käsittely on siten onneksi edennyt ainakin vähän. Toivottavasti jatkossakin, mikä voisi johtaa kohti hyvää. Nykyisessä länsimaisessa poliittisessa ja talouskulttuurissa tämä kohti hyvää meneminen ei toteudu, koska toiminta ja ajattelu eivät perustu totuuteen, sen etsimiseen. Sen sijaan omaneduntavoittelu eli valehtelu on ollut jo aivan liian kauan sitä tärkeämpää ja paljolti sen takia maailma on nyt luisumassa kaaokseen pitkän ja monessa mielessä useita vuosikymmeniä kestäneen kehityksen tuloksena. Tästä aiheesta (Totuuden etsiminen) Sven on tehnyt hyvän kirjoituksen.

Tarkennan lisäksi omaa kantaani; Georgian tilanne ei ole paljastanut minulle niinkään Venäjän ihanteellisuutta, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että Georgian tilanne on paljastanut minulle länsimaiden sairauden, tekopyhyyden ja suoranaisen valehtelun ulkopolitiikassaankin. Venäjää en tunne läheskään niin hyvin kuin esim. Käymälän Sven, joten en osaa ottaa kunnollista kantaa Venäjän nykyolemukseen. Toisaalta en todellakaan halua vajota mihinkään "ryssäviha"-tyyliseen avuttoman tyhmään ennakkoluulouteen. Länsimaiden sielun ja paremmin sanottuna niiden sielun puutteen kuitenkin tunnen varsin hyvin, kun olen joutunut yhdessä sellaisessa länsimaassa elämään. Vaikuttaa ainakin siltä, että sitä sielua on täällä paljon vähemmän kuin idän valtioissa (Venäjä, Kiina ja Intia) huolimatta niissäkin toki havaittavista omanlaisistaan huonoista puolista.

Kuten sanottua tämä valehtelu ja liiallinen omaneduntavoittelu näkyy esim. Brittiläisen imperiumin olemassaolona. Tässä teidän on syytä huomata, mitä tuo termi tarkoittaa nykyään käytettynä. Toisen maailmansodan jälkeen kyse ei todellakaan ole ollut sellaisesta Brittiläisestä imperiumista kuin esim. tämän Wikipedian määritelmän mukaan. Sen määritelmän mukaan ko. imperiumi oli avoimesti valtiollisella tasolla näkyvä omaneduntavoittelun apparaatti. Sellainen kolonialismi oli omaneduntavoittelun eräs huipentuma.

Nykyään Brittiläistä imperiumia voidaan käyttää synonyyminä tälle länsimaiselle globalisaatiolle ja kapitalismille, jossa tuo omaneduntavoittelu ja valehtelu ovat ilmenneet tähän asti lähinnä vaivihkaa pörssien, ylikansallisten yhtiöitten yms. rahatalouden kautta ja ne ovat vaikuttaneet siitä kaikkialle ihmiselämään vähitellen vuosikymmenten mittaan. Fasistisen siitä tekee se, että otettuaan leviämis- ja vahvistumisstrategiakseen rahatalouden puitteet, se on aiheuttanut mm. talouden ja valtiollisten voimien liittoutumista juuri fasismin määritelmän mukaan; kansallisvaltio lakkaa olemasta kansan palvelija ja siitä muodostuu taloutta palveleva totalitaarinen diktatuuri.

Brittiläisen siitä tekee yhtäältä sen tuota vanhaa imperiumia muistuttava imperialistinen luonne globaalin leviämis- ja vahvistumistarpeensa takia ja siten se sisältää sen alkuperäisen imperiumin "henkisen" ytimen. Toisaalta Brittiläisen siitä tekee se, että monet kaiken tämän takana vaikuttaneet henkilöt ovat olleet Britannian kansalaisia ja heidän laskuunsa toimivia. Joka tapauksessa tämä nykyinen imperiumi on kavalinta satanismia, mitä olen eläissäni joutunut näkemään.

Tämän kapitalisti-imperiumin salaa levinneet negatiiviset ilmentymät näkyvät jo selvästi kaikilla elämänaloilla Suomessakin. Valitettavasti ne vaikutukset ovat todellakin olleet vielä laajalti piilotettuja luonteeltaan, koska monia ihmisiä ei ole kiinnostanut nähdä niitä. Syyt siihen ovat mm. juuri näitä; tekopyhyys, pelon takia ignooraaminen, osaamattomuus nähdä asioita, tyhmyys eli totuuden etsimisen kieltäminen ja itsekkyyden korkein aste eli sieluton - vajaasieluinen ajattelu ja toiminta.

Tuossa edellisen merkintäni kommenttilaatikossa joku anonyymi kirjoitti näin: "Eihän näin pimiää huttua voi tuottaa ku sieluton ihminen. Aivan järjetöntä potaskaa." Tämä on mallikas esimerkki juuri tällaisesta henkisesti vajaasta ihmisjätteestä, joka projisoi oman sieluttomuutensa toisaalle. Tässä vaikuttaa myös se, minkä italialainen sosiologi Francesco Alberoni kiteyttää erinomaisesti: "Monipuolinen voi ymmärtää yksinkertaista, mutta yksinkertainen ei voi ymmärtää monipuolista, vaan kuvittelee näkevänsä epäaitoutta ja mielettömyyttä". Valitettavan monille länsimaisille ihmisille tuntuu nykyään olevan todellakin vaikea nähdä sielun ilmenemismuotoja ja niiden konkreettisia toimintaan johtavia vaikutuksia. Se ihminen, jolla sielun olemus on vajaa ja vaurioitunut, ei kykene mm. näkemään kunnolla toisten eikä oman olemisensa traagisuutta ja sama koskee hyvyyttä. Sitä hyvyyttä, joka syntyy ajattelun ja toiminnan ollessa anti-imperialistista, antifasistista, anti-itsekästä, antivaletta ja antitekopyhää.

Tässä on LaRouche PAC -sivustolta uusin Jeff Steinbergin viikottainen poliittinen katsaus. Se kertaa jälleen hyvin tämän hetkisen maailman kriisiuhan ja mistä se koostuu. Samalla siitäkin käy ilmi se, mitä pitää tehdä, jotta kriisi ei pahenisi ja ennen kaikkea laajaa sotatilaa ei muodostuisi. Tähdennänkin tässä sitä, että tuon edellisenkään vuodatukseni tarkoitus ei ole olla pelkästään uhkakuvien paljastaminen esille. Yhtä tärkeää on myös ratkaisujen ja hyviin asioihin johtavien seikkojen esittäminen ja siinä LaRouche -sivusto on myös erittäin aktiivinen. Se esittää aivan konkreettisia neuvoja siitä, mitä nyt pitää tehdä tässä maailmantilanteessa. Meidän kaikkien pitää nyt olla siinä aktiivisia!

Tässä ollee nyt sitten toistaiseksi se, mitä haluan näistä olosuhteista sanoa. Nyt minun on taas vapautettava aivokapasiteettiani oman alani asioihin, mutta pelkään pahoin, että joudun vuoden loppuun mennessä ottamaan maailman tilannetta uudestaan huomioon ja tulen vuodattamaan tuntojani sen takia tänne hyvin äänekkäästi. Joka tapauksessa nyt tämän blogini nimen mukaan "vaihtoehtoinen" näkemys ja toiminta ei ole koskaan ennen ollut yhtä tärkeää. Pyrin tästä lähtien saattamaan tämän yhä rikkaammaksi ja painokkaammaksi toimintamalliksi esitellessäni oman alani ja kiinnostuksen kohteideni asioita.

Tiedän, että se ei tule ainakaan lähiaikoina saavuttamaan kunnollista ymmärrystä kuin vain liian harvojen ihmisten sieluissa, mutta aina kannattaa jopa tänään uskoa myös hyvään ja tulevaisuuden valoisampaan luonteeseen. Sellainen asenne on pimeimpänäkin hetkenä tärkeä työkalu. Valitettavasti saattaa olla myös niin kuin homo garrulus kommentilaatikossani totesi: "En enää tarjoa osaamistani konsulttiyrityksille sillä meidän tavoite on eri: he haluavat syventää olemassaolevaa maailmaa rahan sanelemana ja minä taas irrottaa ote yksisilmäisyyden teatterista. Se on monelle loukkaus ja sen sijaan, että kuuntelisivat ovat valmiiksi skeptisiä. Sellaisia ei voi eikä kannata auttaa." Surullista.

Maailmanlaajuisen kriisin kohtalo ja käännekohta; Poliittinen hätähuuto

Viimeaikaiset sotaisat vaiheet Georgiassa ovat saaneet tämän bloggaajan ajattelemaan entistäkin intensiivisemmin maailman menoa. Ei pelkästään oman alani ja kiinnostusteni kautta, vaan muutenkin tarkoittaen poliittisesti. Olen jo monta päivää harkinnut ja mielessäni valmistellut tämän kirjoituksen tekemistä ja nyt sitten ryhdyin ajatuksista tekoon. Toisin sanoen otan tässä nyt ensimmäistä kertaa poliittisellakin tasolla ankaraa kantaa asioihin ja pyrin huomioimaan oman sijaintini tässä kaikessa - lähinnä tietysti edustamani alan kautta katsottuna. Maailman tämän hetkisen tilanteen takia tällainen itsetutkiskelu ja maailman analysointi on nyt erittäin tärkeää itselleni ja sen pitäisi olla sitä kaikille muillekin suomalaisille. Nyt liikumme todellakin ihmiskunnan historiassa äärimmäisen tärkeässä käännekohdassa globaalisti! Selitän nyt, miksi näin havaitsen.

Aloitan tästä; Onneksi on olemassa minunkin lisäksi muutamia ihmisiä, jotka ovat jaksaneet ajatella asioita ja jotka ovat havainneet jotain häikkää nykyisessä meiningissä täällä Suomessa ja maailmanlaajuisestikin. Esim. Schizoblogin kirjoittaja Janne on pohtinut, että "Missä mättää?". Tärkeänä nostan esiin myös Käymälä -blogin kirjoittajan Svenin ylipäätään monine kirjoituksineen. Hän on nostanut raivokkaasti Georgian tapahtumiinkin liittyviä asioita esiin tässä elokuun aikana omalla räikeällä, mutta tarpeellisella tavallaan. Lisäksi on sanottava, että monet hänen aikaisemmatkin kirjoituksensa kuvaavat hyvin niitä ajatuksia, joita minullakin on ollut kritiikkinä nykyisen yhteiskuntamme ja ylipäätään läntisen maailmamme huonoja puolia vastaan. Ja nyt aikaisempaa yhä merkittävämmässä katsannossa.

Mitä sitten ovat ne epäkohdat omasta näkökulmastani katsottuna? Keskityn nyt vain tämän analyysin aiheen kannalta keskeisiin seikkoihin ja pyrin välttämään rönsyilyä. Ensinnäkin minua hävettää olla suomalainen ja laajemmin ilmaistuna EU:n kansalainen. Häpeää aiheuttaa se, kuinka tyhmiä, ajattelemattomia, osaamattomia ja päätä pensaassa / hiekassa upotettuna pitäviä ihmiset aivan liian monesti näillä kulmilla ovat olleet viime aikoina. Se koskee sekä ns. tavallista rahvasta että monia poliitikkoja ja älykköjäkin. Tästä käy hyvänä esimerkkinä tähän Georgian kriisiin liittyvät keskustelupalstat eri medioissa; A B C. Olen kahlannut internettiä tämän aiheen tiimoilta intensiivisesti läpi koko tämän kriisin ajan ja yhtenä järkyttävänä havaintona kommenttipalstojen annissa on ollut juuri ennakkoluuloisten, perustelemattomien, taustoista tietämättömien ja kokonaisuuksia hallitsemattomien kommenttien suuri määrä (On niissä toki hienojakin kommentteja) sekä se, kuinka sokeasti uskotaan virallisen median liturgiaan ilman kritiikkiä ja syvempää analyysiä tai jopa pidetään vain kiinni omista ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä.

Monet näyttävät tosiaan tyytyvän vain pintapuoliseen virallisen median tarjoamaan antiin (vaikka esim. juuri internet on nykyään oikein hyvä lisätiedon lähde epävarmuuksistaan huolimatta). Se, että tässä asiassa ei jakseta kulkea sitä "viimeistä mailia" analyysien tekemiseksi ja sitä kautta kokonaisuuksien eli sen laajemman kuvan hahmottamiseksi on esimerkki paitsi haittaavasta tietämättömyydestä, niin myös vaarallisen välinpitämättömästä asenteesta. Onko tällainen lopultakin osaamattomuutta, tyhmyyttä vai pelkoa? Varmasti kaikkia niitä vaihtelevissa määrin. Pelottavinta olisi se, että se olisi tarkoituksellista.

Itse olen nyt pyrkinyt näitä kokonaisuuksia hahmottamaan viimeisen parin - kolmen viikon aikana mahdollisimman paljon. Minulla on ollut jo aikaisempaa tottumusta aina lapsuudesta asti analyyttiseen ja synteettiseen ajattelutapaan esim. harrastusteni ansioista ja tällaistakin taitoa maisema-arkkitehti juuri tarvitsee. Tällaisen lähestymistavan juurruttua mieleen, mahdollistaa se uuden oppimisen helpottumista myös monien muiden asioiden ja kokonaisuuksien kohdalla. Maailman tämän hetkisessä kriisissä tällainen oppiminen on yksi olennainen seikka jatkon suhteen; miltä ihmiskunta tulee näyttämään tästä eteenpäin ehkä jopa satojen seuraavien vuosien ajaksi? Käännekohta tässä on nyt ilmeinen!

Te varmasti ihmettelette, miksi otan nyt näin vahvasti kantaa tässä asiassa ja tällä tavalla. Siihen on kaksi syytä. Yksi: Minulle on nyt kristallisoitunut aikaisempaa paljon selkeämmin Georgian kriisin ansiosta läntisen maailmamme sairas ja epäinhimillisyydessä häilyvä tila, jonka myötä tilanne uhkaa paheta jopa aivan lähimmässä tulevaisuudessa nykyisen ihmiskunnan historiassa ennen näkemättömään katastrofiin globaalisti. Kaksi: Haluan tähdentää, mikä sija esim. juuri maisema-arkkitehdilla tms. taiteellisen - luovan alan ihmisellä tämän tilanteen keskellä on ja mikä sen tulee olla jatkossa. Pohdin siinä myös sitä, mitä parempaa voisin itse tässä kaikessa osaltani mahdollisesti maailmalle antaa.

Tuota ykköskohtaa painottaakseni otan esille Yhdysvaltalaisen ekonomistin ja poliittisen aktivistin Lyndon LaRouchen ja hänen nimellään kulkevan nettisivuston. Olen nyt kahlannut kriittisesti läpi lähes kaikki sivustolla olevat mediat ja voin vain olla huolestunut, vaikka muuta yrittäisi! Lyndonista itsestään saamani käsitys on toki hieman ristiriitainen ja kiisteltykin, koska hän mm. on ollut skeptinen ilmastonmuutoksen suhteen (Siinä voi olla oman merkinnän aihe). Olen nyt kuitenkin havainnut, että hänen tietotaitonsa ekonomian ja politiikan alalla on äärimmäisen vahvaa ja laajaa ja hän on tuntenut ko. alojen keskeisiä maailmantasonkin vaikuttajia monen vuosikymmenen ajalta ympäri maailmaa ja siksi olen nyt pakotettu uskomaan vähintään yli puoleen - melkein kaikkeen, mitä tuolla nettisivustolla on ja olen sen osannut nyt päätellä vähitellen itsekin, kun olen omannut sen verran tietoa maailman tilasta itsekin.

Sivustolla tarjottu materiaali on siis käytännössä kuitenkin raaka totuus ja siihen pitää nyt osata reagoida oikein! Esim. "ryssävihaan" tms. liian ennakkoluulopitoiseen, liian yksinkertaiseen ja osaamattomaan ajatteluun vajoaminen / jääminen on suuri virhe ja se on merkki typerästä ja kohtalokkaasta tietämättömyydestä suuren vaaran edessä. Siitäkin huolimatta, että esim. "ryssävihalle" olisi perusteita. Suuret kuviot maailmalla Suomeenkin vaikuttaen ovat kuitenkin nyt paljon sitä merkittävämpiä ja vaarallisempia ja on aika ottaa päät pensaasta pois!

Tuolta LaRouche PAC -sivustolta saatava anti kiteyttää läntisen maailman (Pohjois-Amerikka ja Eurooppa sekä myös Nato) tämän hetken tilan seuraavasti, poimin seikkoja lyhyesti; Yhdysvallat on nyt totaalisen vararikon ja sitä kautta tuhon partaalla taloudellisesti (sen koko taloussysteemi on romahtamassa ns. hyperinflaatioon). Juuri kukaan ei uskalla / halua sitä vielä tunnustaa (etenkään päättävällä tasolla), vaikka se tulee vaikuttamaan koko maailman talouteen aiheuttaen vaaran vajoamisesta Myöhäiskeskiajan Euroopan kaltaiseen "uuteen pimeään aikaan" silloisen vastaavan romahduksen, sotien ja tautien (Musta surma) takia, mutta nyt ehkä jopa paljon pahemmin nykyasioiden globaaliuden takia.

Brittiläinen imperiumi on ollut edelleen Toisesta maailmansodasta lähtien voimissaan ja aikeissaan sekä laajentua että vahvistua lisää, mutta se on ollut naamioituneena kokonaan piilossa mm. globalisaation, ylikansallisten yhtiöitten ja EU -politiikan ja -talouden alla kaikkine toimineen ja diktatuuripyrkimyksineen ja tämä savuverho on siten peittänyt sen ja tarkoituksensa näkyvistä tavalliselta kansalta ja varmasti monelta poliitikoltakin, ellei ko. henkilö satu olemaan osa Brittiläisen imperiumin lähimpiä kätyreitä. Tähän asti salaisuus on pitänyt, mutta ei enää pitäisi pitää!

Brittiläisen imperiumin aikeet tässä on saattaa Yhdysvallat ja Eurooppa fasistisen diktatuurin piiriin omien tarpeidensa mukaisesti omassa johdossaan (Jotta ko. imperiumin omat pyrkimykset voisivat sen kautta toteutua helpommin koko "valloitetulla" alueella) ja tyrmätä sen turvin idässä Venäjä, Kiina ja Intia keinoilla millä hyvänsä, mutta ainakin aluksi salaa ja vähäisin askelin; mm. rahoittamalla (peitenimien ja -projektien varjolla tietenkin) Georgiaan nukkehallitus, joka Britti-intressien sanelemana provosoi Venäjää agressioon ja saada siten ennakkoluuloiseen ja tekopyhään läntiseen maailmaan propagandan avulla tekosyitä mustamaalata ja tyrmätä Venäjää yli tarpeen tai juuri tarpeeseen Brittiläisen imperiumin ollessa kyseessä.

Kaikkeen tähän Brittiläinen imperiumi pyrkii monilla keinoilla edelleen ja on pyrkinyt salassa jopa vuosikymmeniä kätyreidensä (Yhdysvalloissa mm. nykyinen presidentti hallintonsa kera hyvin vahvasti) avulla; korporatiivisen globalisaation jatkaminen fasismin juurruttajana ja rahamarkkinoilla kikkailu heidän iskuryhmiensä ja agenttiensa (mm. George Soros) avulla. Yhdysvaltain ns. tuhoaminen ja sen saattaminen sitä kautta kokonaan "omiensa" haltuun mm. jo vuosikymmeniä jatkuneen finanssikikkailun (siihen nykyiseen hyperinflaation uhkaan johtanut tapahtumasarja) ja "soluttautujien" avulla sekä sabotoimalla mm. rahoituskikkailuilla meneillään olevia presidentinvaaleja tekemällä Barack Obamasta korvattava nukke, jotta Hillary Clinton saatiin pois tieltä britti-intresseille epäsopivana. Suomalaisiakin suoraan koskien Euroopan Unionin olemuksen ja politiikan saattaminen viimeiseen vaiheeseen eli yhtenäiseen ja totalitaariseen fasismiin lähes kaikilta huomaamatta. Siis toisin kuin Toisen maailmansodan yrityksessään Hitlerin ja Mussolinin avulla. Huomatkaa, että Suomi kuuluu tähän mukaan, koska se on EU:ssa.

Ja kerrataanpa nyt fasismin määritelmää; se on yksityisten taloudellisten voimien valtaa valtion vallan yli ja tätähän tämä globalisaatio ja EU -politiikka ovat nyt olleet käytännössä jo vuosia. Käytännössä EU siis poistaa kansallisvaltioiden olemukset ja korvaa ne omalla fasistisella diktatuurillaan. Eräs fasismin versio on myös yksityisen ja valtiollisen vallan saumaton liitto, jossa ei ole lakia valtion ja kansan välillä, vaan ko. liitto on yhtäkuin laki, joka totalitaarisesti hallitsee kansaa siitä juurikaan välittämättä vain omien intressiensä maksimoimiseksi. Joka tapauksessa elämme siis nyt peitenimillä (globalisaatio, EU) kulkevaa yhä totalitaarisemmaksi muodostuvaa fasismia Brittiläisen imperiumin ja heidän kätyriensä (Yhdysvallat) talutusnuorassa. Nyt huomaamme, kuinka metsään EU -jäsenyytemme on meidät suomalaiset vienyt ja viemässä yhä enemmän! Olemme huomaamattamme tulleet osaksi vaarallisen ja ennakoimattomankin pelin pelinappuloita idän ja lännen välillä. Tulemme todennäköisesti kärsimään sen seurauksista. Tässä vaiheessa Georgian, Etelä-Ossetian ja Abhasian tavalliset kansat ovat joutuneet kärsimään tällaisesta suuresta pelistä kaikkein raskaimmin.

Tällaisten keinojen ja visioiden avulla olisi siis kohtalona lopulta koko Yhdysvaltain ja Euroopan muodostaminen Brittiläisen imperiumin saumattomaksi osaksi fasistisena talousmahtina ja sotakoneena idän valtakuntia vastaan (Venäjä, Kiina, Intia). Uskon, että Venäjä on kyllä tästä tietoinen ja siksi se on nyt osaltaan käyttäytynyt havaitulla tavalla ja yrittää luovia tilanteessa; muistattehan mm. jo viime vuoden Viron patsaskiistan, jossa venäläiset joukkiot haukkuivat virolaisia fasisteiksi. Mitä muuta Naton jäsenmaalta voisi odottaakaan kuin fasismia tässä mielessä, kun se on EU:ssakin? Villeimmillään tämän brittiläisen "liiton" olisi tarkoitus jopa aloittaa Kolmas maailmansota, jotta heidän intressien mukaan voitaisiin mm. vähentää ihmiskuntaa (kuulemma sen vähentäminen reilulla puolella olisi sopiva määrä; nykyisestä n. 6 miljardista n. 2 miljardiin) ja saada koko maailma Brittiläisen imperiumin valtaan. Georgian kriisi on ollut jo eräs Brittiläisen imperiumin provokaatio siihen suuntaan.

Siihen miksi näin ja mitä lisää teidän on nyt opiskeltava tuolta sivustolta tarkemmin näitä asioita. Tehtäväni ei ole tässä pureskella teille kaikkea valmiiksi, mutta sain varmasti mielenkiintonne nyt heräämään, kuten pitääkin. Nämä seikat voivat kuulostaa todella uskomattomilta, mutta olen todellakin järjellä mieltänyt tilannetta; nyt on tosi kyseessä ja siitä on vitsit kaukana! Kauempana kuin kenties koskaan ennen maailmamme historiassa. Kuka haluaisi esim. olla tuon reilun puolen poistettavan joukossa?

Sitten se kakkoskohta; miten esim. minä liityn tällaiseen maailmantilanteeseen? Taiteellisella / luovalla alalla olevalla ihmisellä (insinööri, maisema-arkkitehti, arkkitehti, muusikko, kirjailija, runoilija jne.) on tässä tilanteessa toinen tehtävä politikoinnin yms. sijaan. Niinpä tämä poliittinen kannanottoni jää nyt toistaiseksi viimeiseksi riippuen silti lähitulevaisuuden tapahtumista. Politiikkaa täytyy ympäristöä suunnittelevan henkilön kuitenkin huomioida, koska maisema-arkkitehtuuri, kuten muukin ympäristösuunnittelu on luonteeltaan niin yhteiskunnallista siihen liittyvien taloudellisten ja kulttuurillisten seikkojen takia. Tämä EU- eli fasisti-yhteiskunta, jossa me suomalaiset joudumme nyt elämään on jo osoittanut sen, että sillä on ollut luovaa ja rakentavaa toimintaa köyhdyttävä, sielua tuhoava ja henkistä pahoinvointia lisäävä luonne; aivan kuten Janne tuossa kirjoituksessaan kritisoi omasta näkökulmastaan ja aivan kuten minäkin olen muutamissa merkinnöissäni toitottanut jo viime vuonna, kun olen halunnut osoittaa alani asioiden voivan olevan nykyistä paljon paremmin.

En nyt mene siinä yksityiskohtiin, mutta tässä vaiheessa luonnehdin maisema-arkkitehdin kannalta maailman tilannetta. Tässä analyysissä joudun ottamaan käyttöön sellaisia abstrakteja termejä kuin kauneus ja sielu. Käymälän Svenhän on jo kritisoinut länsimaisen sielun alennustilaa moneen kertaan viime vuosien mittaan tässä fasistisessa tai sellaiseksi yhä enemmän muodostuvassa kapitalismissa. Me ns. luovat taitelilijasielut havaitsemme monesti ensimmäisten joukossa sen, koska sielua, kauneutta ja luovuutta ollaan riistämässä pois maailmastamme joidenkin muiden intressien varjolla. Tässä tapauksessa siis fasististen intressien varjolla. Meillä on siihen kapasiteettia johtuen luonteemme tavasta hahmottaa maailmaa vaihtelevin tavoin intesiivisesti, analyyttisesti, rehellisellä uteliaisuudella ja tiedonjanolla ym. kokonaisuuksia ja asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ymmärtävillä tavoilla, ihmisluontoa ymmärtävillä tavoilla.

Tässä asiassa Lyndon LaRouchella on täysin pätevä asia kerrottavana koko luovuuden tarkoituksesta: "Ihmiskunnan ja sitä kautta myös jokaisen yksittäisen ihmisen tehtävä on saattaa itsensä kuolemattomaksi kehittämällä sielua ja sen luovuutta, missä sielun keksimät ihmiskuntaa edesauttavat ja ylevöittävät keksinnöt / taideteokset jäävät elämään ko. ihmisen / yhteisön kuoleman jälkeenkin ja ne voivat siten siirtyä tulevien sukupolvien käyttöön yhä lisäämään luovuutta ja keskseliäisyyttä". Tämä on esim. juuri maisema-arkkitehdin tehtävä. Hän ei ehdottele poliittisia ratkaisuja, vaan keskittyy ympäristön kauneuteen ja sen henkiseen ravintoon liittyvien keksintöjen ja ideoiden tekemiseen ja niiden kuolemattomiksi saattamiseen kaikissa tilanteissa ihmiskunnan hyväksi. Kriisien läpi kuljettaessa tämä on erittäin tärkeää, kuten juuri nyt!

Toki on muistettava, että kaikki ihmiset ovat enemmän tai vähemmän luovia ja sitä tulisi aina kannustaa kaikilla joka tapauksessa, mutta tässä nykyisessä järjestelmässä se ei ole optimaalisesti mahdollista kenenkään kohdalla ja itsellänikin on siis ollut paljon vaikeuksia löytää optimaalista paikkaani tässä yhteiskunnassa mm. omien projektieni ja työelämän suhteen. Olen havainnut, että etenkin luovimmat ja sielullisimmat ihmiset ovat ahtaalla EU:n tuomassa hirviöjärjestelmässä. Monesti onkin tuntunut siltä, että ei ole mahdollisuutta ja arvostusta sellaiselle, jonka erinomainen mielikuvitukseni kykenisi kuitenkin saamaan kasaan. Tekemistäkin olisi niin paljon tällaisen maailmantilanteen takia, että omat kykenevyyden rajanikin ovat tulleet vastaan. Viime viikkoina paljastunut maailman tilanne tietenkin pahentaa asiaa edelleen. Mitä mahdollisuuksia lopulta siis jää, jos tilanne vielä pahenee...?

Käytännössä itselläni tehtäväkenttänä joka tapauksessa ovat jo nuo lapsuudessani alle 10 vuotiaana valitsemani kiinnostuksen kohteeni; erityisesti kasvit maisema-arkkitehtuurin alalla ja harrastuksienkin osalta. Myös muun luonnon - ympäristön kauneuden ilmentäminen ja ihmisen vuorovaikutus siinä kuuluu asiaan. Käytännössä siis jatkan edelleen mm. kasviestetiikan ja sen käyttömahdollisuuksien tutkimista, valokuvaamista ja omalla alalla muutenkin edistymistä. Nyt kaikki tämä jo vuosia jatkunut on vain ideologiselta ja poliittiselta kannalta yhä tärkeämpää; tuhon uhan edessä olevassa maailmassa kaiken luovuuden yrittäminen taivuttaa olemaan niin, että siitä voisi tulla sillä tavalla hyödyllistä ja kuolematonta, kuten Lyndon LaRouche idealisoi tuossa vapaassa lainauksessani.

Läntinen maailma ei ole koskaan ennen ollut tämän ja monenlaisen muun luovuuden puutteessa ja tarpeessa näin paljon nimenomaan henkisen eli sielullisen ravinnon suhteen näennäisestä fyysisestä hyvinvoinnista (vielä, mutta ei ehkä enää pitkään maailman tilanteen takia) huolimatta. Sielullista positiivista ravintoa ja kauneutta on nyt alettava tuomaan nykyistä paljon enemmän kaikkeen yhteiskuntarakenteeseen kaduista puistoihin ja musiikista kirjoihin ja tauluista puheisiin jne. Huomatkaa; ilman nykyisen fasistisen rahan ja vallan turmioittavaa, rumentavaa ja köyhdyttävää vaikutusta. On löydettävä "ei-fasistinen" uusi raha ja valta, mistä päästäisiin vähitellen esim. jo aikaisemminkin mainostamaani uuden ajan estetiikkaan. Jos tämä nykyinen maailman kehitys estää sen, on ainoa toivo yrittää tehdä sitä siitä huolimatta jotenkin "salassa" tai "varastoon" ja yrittää säilyttää ainakin osa siitä sellaisille tulevaisuuden sukupolville, jotka osaisivat sitä arvostaa ja käyttää hyväkseen toipuessaan nyt uhkaavasta katastrofista. Poliittisia ratkaisuja tekeville toivon tässä vaiheessa sekä kylmää päätä että lämmintä sydäntä osaamisen lisäksi.

Päivitys 28.8.2008 klo. 23:55: Päädyinkin heti tänään jatkamaan kannanottoani maailman tilanteen takia. Haluan demonstroida tämän Hesarin uutisen avulla lisää ko. tilannetta ja otan siitä LaRouche PAC -sivustolta uutisesimerkin, jonka avulla nivon noita eilen kertomiani asioita paremmin kokonaisuudeksi.

Tuo Hesarin uutinen kertoo Venäjän ja Euroopan Unioinin välisestä kuilusta Georgian kriisissä. Kyseessä ovat siis Ranskan ulkoministerin väläyttämät pakotteet Venäjää vastaan ja Venäjän ulkoministerin kommentti siihen oli; "Sairaan mielikuvituksen tuotteita". Tämä vastakkainasettelu paljastaa suorastaan täydellisesti meneillään olevan tilanteen, jos osaa katsoa asiaa molempien ulkopuollella samalla kuitenkin kumpaakin ymmärtäen. Koska EU on ajautunut Brittiläisen imperiumin salatyön tuloksena Georgiamyönteiselle (tarkoittaa Georgian hallitusta) linjalle, on sen toimintatavan kohtalo olla pakotetusti venäjänvastainen näkemättä sen kantaa. Tätä voimistaa lisää EU kansalaisten ja nimenomaan sen poliitikkojen heikentynyt sielullinen näkemys asioista; olisiko tosiaan niinkin, että EU ei oikeasti ole kunnolla hajulla, mistä tässä kaikessa on kyse ja se on siten dramaattisesti harhaanjohdettu. Tai sitten se on todellakin vaarallisesti hajulla ja pelaa kovaa uhkapeliä tietoisesti talutusnuorassa muka olevinaan huolissaan Georgiasta. Venäjä puolestaan näkee suoralta kädeltä tämän EU:n vaatimuksen läpi siihen piiloutuneet taka-ajatukset tietäen omat toimensa paremmin kuin muut, koska A; se on tietoinen EU:n luonteesta fasistisena ja sielullisesti Venäjää heikompana kokonaisuutena ja B; se tietää jo ketkä ja minkälaiset voimat oikeasti EU:a pyörittävät ja näiden kautta Venäjä havaitsee intressien olevan Venäjää vastaan. "Sairas mielikuvitus" on siis yhtäkuin EU:n sisälle pesiytynyt toimintatarpeinen fasismi.

Valitsin tuon LaRouche PAC -sivuston uutisen taustalukemiseksi tälle lisäanalyysilleni; Lisävaloa Brittiläisen imperiumin toimiin tuo se seikka, että se on havainnut vaalimansa globalisaation olevan tiensä päässä nykyisen talousjärjestelmän puitteissa Yhdysvaltain meneillään olevan talousromahduksen takia. Ko. talousromahdus uhkaa nimittäin tappaa kokonaan myös muun läntisen maailman taloussysteemin. Yhtäältä tämä onkin ollut vekkulin imperiumimme tarkoitus, koska tämän romahduksen avulla se pyrkii saamaan aikaan tilalle oman uuden taloussysteemin; totalitaarisen ja imperialistisen fasismin. LaRouchen mukaan näin olisi tapahtumassa ja Brittiläinen imperiumi on tässä prosessissa havainnut vahvan Venäjän olevan este tällaiselle ja siksi Venäjä on nyt kaatamisen ja vähintään heikentämisen kohteena. Siksi on nyt olemassa mm. Britannian organisoima Georgian projekti. Mukana kuviossa ovat myös arabimonarkit Brittiläisen imperiumin rinnalla öljyineen. Kaiken on vain tapahduttava peiteprojekteina ja propagandasiirtoina, jotta läntisessä maailmassa (tavallisen kansan ja sumutettavien poliitikkojen silmissä) syntyisi täydellisesti toisenlainen ko. projektia tukeva kuva ja toiminta-alusta. Täytyy myöntää; kerrassaan nerokasta! Paljon nerokkaampaa kuin Toisen maailmansodan aikaiset yritykset Brittiläisen imperiumin silloisessa vastaavanlaisessa projektissa. Valitettavasti tämäkin on samalla tavalla myös pahuuden täydellisen ytimen ilmausta. Ja riskiensä takia arvaamattoman vaarallista.

Tässä on vielä loppuun viimeisin LaRouche PAC:n uutinen, joka selventää asioita lisää ja uusia dramaattisia käänteitä paljastuu samalla. Yhdysvalloissa Britannian pääkätyrinä toimivan nimi on myös mukana tässä uutisessa.