Kesän 2014 ukkosseuranta; sunnuntai 13.7. - maanantai 14.7.2014 (Ukkosta Pohjois-Itämereltä - Baltiasta pohjoiskoilliseen siirtyvän kylmän rintaman mukana; yöllä etelässä-lounaassa ja ma eniten sisämaassa-idässä)

Edellisestä ukkosseurantaraportistani on aikaa lähes kaksi kuukautta, kun toukokuun puolivälissä ihmeteltiin ajakohtaan nähden ankaraa ukkostelua >> Kesän 2014 ukkosseuranta; maanantai 19.5.2014 (Baltiasta ajankohtaan nähden rajua ukkostelua kostean ja erittäin helteisen ilmamassan länsireunalla). Sittemmin ukkoset ovat jääneet sen verran harvakseltaan ja paikallisesti esiintyneiksi sekä olinpaikoiltani sivuun, että seurantakynnykseni ei ole ylittynyt.

Nyt on kuitenkin parhaillaan kehittymässä jo mojovan ukkosrintaman saapuminen Pohjois-Itämereltä ja Baltiasta käsin lounaiskolkkaan ja etelärannikolle! Tämä liittyy Etelä-Skandinaviaan tulleen matalapaineen kylmään rintamaan, jonka etupuolelle kaakosta on tullut ja yhä enemmän tulee parhaillaan sen verran kosteaa helleilmamassaa, että se on ukkosherkkää varsin mojovasti! >> Nyt tänä iltana ja huomisen aikana tuon kylmän rintaman pohjoiskoilliseen siirtymisen myötä pääsemme siksi kokemaan parhaimman ukkostilanteen sitten tuon kahden kuukauden takaisen episodin.


Lyhyt kokonaiskuvaus sunnuntain 13.7 - maanantain 14.7.2014 tilanteesta: Myrskyvaroitus.com -sivustolla on päivitetty tästä ukkostilanteesta ennuste (Rajuilmaennuste 14.7.2014), josta lainaan pari kuvaavaa kohtaa tähän seuraavaksi.

Lainaukset: "Pitkän tauon jälkeen ukkoset tekevät maan etelä- ja keskiosaan paluun ryminällä. Baltiasta ajautuu Suomeen runsaan kosteuden alue, minkä myötä ukkosta voi esiintyä jo maanantain pikkutunneilla maan lounaisosassa. Mikäli pilvisyys on aamupäivällä riittävän vähäistä ja aurinko pääsee lämmittämään, ukkoskuuroja muodostuu yleisesti maan keskiosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle. Päivän mittaan lounaaseen saapuva kylmä rintama ohjaa salamoivaa aluetta kohti koillista. Salamointi heikkenee yötä kohti, mutta on edelleen mahdollista oheiseen karttaan rajatun alueen pohjoisosassa. Ukkospilvien käytössä on melko suuri energiamäärä, mutta pilviä ohjaavat virtaukset ovat pääasiassa heikkoja. Niinpä haittaa aiheutunee lähinnä runsaasta salamoinnista ja runsaista sateista (taajamatulvat) sekä pienialaisesti syöksyvirtauksista (15-20 m/s) sekä suurista rakeista (2-4 cm). Kaiken kaikkiaan vuorokauden salamamäärä laskettaneen useissa tuhansissa maasalamoissa."

"Maanantain ukkosepisodi koostuu kohokonvektion ja rajakerroksesta ponnistavan syvän konvektion sekoituksesta. Suurimmillaan ukkosen todennäköisyys on iltapäivän ja alkuillan tunteina kartan osoittamalla alueella. Vähäisessä määrin salamoivia (koho)kuuropilviä saattaa kuitenkin esiintyä heti maanantain alkutunneilla alueen lounaisosassa, kun alatroposfäärin runsaimman kosteuden alue liikkuu Baltiasta maan lounaisosaan. Päivemmällä salamoivat pilvet esiintyvät edellä kuvatuilla kosteimman ilman alueilla. Tässä vaiheessa maan lounaisosa jää kuitenkin jo kylmän pintarintaman taakse poutaantuvalle alueelle. Iltaa kohti salamoinnin painopiste matkaa kylmän rintaman "puristamana" kohti koillista siten, että vuorokauden viimeisten tuntien aikana salamointi on mahdollista enää lähinnä linjan Joensuu-Kokkola pohjoispuolella.".

Teen ukkosseurantaa tällä kertaa lähes reaaliajassa. Se tarkoittaa sitä, että teen omat havaintoraporttini tuohon alle tänään illalla ja huomisen aikana ehtimisten mukaan joko heti tilanteiden kehittyessä tai tunti-pari jälkeen päin / yöunien jälkeen... Oma seurantapaikkani on koko tämän episodin ajan Hämeenlinna. 

Seurannassa käteviä linkkejä >>  Ilmatieteen laitoksen sadetutka, Testbedin Etelä-Suomeen rajoittuva sadetutka, Kelikamerat ja Finnish Lightning Centerin palvelu. Ilmatieteen laitoksen 15 min välein päivittyvä Etelä-Suomen sadetutka on salamaiskumerkintöineen paras.


Omaa selostustani sunnuntain 13.7. - maanantain 14.7.2014 ukkosvaiheista >>

Sunnuntai 13.7. Klo. 23:00: Viimeisen tunnin aikana Virosta kohti Lounaissaaristoa on ollut noin luoteis-kaakkoissuuntaisena jonomainen ukkosrintama, joka on siirtynyt pohjoisluoteeseen ja se on saapunut nyt ukkostamaan parhaillaan Hangon seudulle ja siitä kohti Ahvenanmaata; ukkonen ja rankkasateet ovat siinä paikoin hyvin rajuja! Pieniä vielä ukkosettomia kuuroja on syntynyt Lahden ja Kouvolan välille. Täällä Hämeenlinnassa koko illan on jatkunut etelä-kaakosta ylä- ja keskipilvilauttailu, missä on ollut vaihtelevasti harsopilviä ja alempana hahtuvapilvimuodostelmia vyöhykkeinä ja lauttoina; niissä oli viimeisen tunnin aikana hienoja iltaruskosävyjä auringon laskiessa. Viimeisen tunnin aikana joukkoon on alkanut ilmestymään etelästä ukkosherkkyyden (konvektiivisuuden) kasvun seurauksena ns. vallinharjapilviä jonoina ja kokkareista kumpumuodostuksen alkua. Ilmamassan utuisuus on lisääntynyt. Itä-kaakkoistuuli on heikkoa - kohtalaista. Lämpötila on +22,5 astetta.

Maanantai 14.7. Klo. 00:15: Puolenyön maissa lounaiskolkan ukkosalue on siirtynyt Salon ja Turun seutujen ylle heikentyneenä, mutta salamointia on ollut siinä yhä kohtalaisesti. Ahvenanmaalle ukkosta ei ulottunut, vaan siellä meni ylitse pohjoiseen vain sadetta. Lahden itäreunalta siirtyi pohjoisluoteeseen pieni kuuro, joka ukkosti hetken n. klo. 23:30 maissa. Viron länsiosiin on tulossa eteläkaakosta lisää kuuroja. Hämeenlinnassa hahtuvapilvilauttailu on kaikonnut lähes kokonaan ja jäljellä on vain hajanaista untuva- ja harsopilveä sekä etelätaivaalla vähän runsaammin verhopilvilauttoja. Vaikka yö on jo varsin paljon hämärtynyt, niin lounaisella taivaanrannalla ei näy tuon lounaan ukkosalueen etäistä salamointia; ilmeisesti vielä on liian pitkä matka sen näkymiselle. Kaakkois-itätuuli on enimmäkseen heikkoa ja lämpötila on yhä hyvin korkea eli +21 astetta.

Maanantai 14.7. Klo. 01:15: Lounaan ukkosrypäs on siirtynyt salamoimaan tiiviimpänä ja uudestaan ajoittain voimistuneena Turun ja Porin puoliväliin länsirannikolla. Samalla uusia kuuroja on syntynyt nopeasti Uudellamaalla; yksi jo ukkostamaan ehtinyt siirtyy Espoon länsireunalta Lohjalle ja toinen vielä ukkostamaton on saapumassa Hyvinkäälle. Viron eteläosissa ukkostaa. Hämeenlinnassa etelä-lounaistaivaanrannalle on ilmestynyt tuon Uudenmaan uuden kuurottelun osana kukkakaalikumpuinen ja tornikas pilvivalli; muutoin vallitsee yhä edellisen tilanteen kaltainen yläpilvisyys hajanaisesti. Erikoisuutena tosin on tällä hetkellä myös etelätaivaalla loistava ns. superkuu ja luoteistaivaalla yön hämäryydessä ns. valaisevat yöpilvet! Kaakkois-itätuuli on heikkoa ja lämpötila on yhä +21 astetta.

Maanantai 14.7. Klo. 01:50: Uudellamaalla kehittynyt pienisoluinen kuurottelu on siirtymässä Hämeenlinnan lounaiskulmaa-puolta kohti, mikä näkyy täällä seurantapaikallani em. kumputornivallin lähestymisenä jo ns. puolitaivaaseen. Siksi kuutamo on jo peittynyt sen taakse; näissä uusissa kuuroissa ei ole ollut lähes ollenkaan ukkosta viime hetkinä. Tuuli- ja lämpötilaolosuhteet ovat ennallaan.

Maanantai 14.7. Klo. 02:00: Uusien kuuropilvien valli on saapunut Hämeenlinnasta nähtynä jo niin lähelle, että etelä-lounaistaivaalla näkyy jo myös tummempaa kumpukerrospilvimäistä kuuropilvialaosamuodostusta ja kukkakaalikumpuja on lähes keskitaivaalla; valli rakoilee sen verran, että kuutamon valoa tihkuu kellertävänä läpi. Yön hämäryydessä pilvien hahmot ovat hienosti harmaan-ruskehtavansinisiä.

Maanantai 14.7. Klo. 02:40: Hämeenlinnan lounaiskulman ohi länsipuolelle on nyt siirtynyt tuo pienisoluisena ja lähes ukkosettomana pysynyt kuuroalue ja se etenee edelleen Tampereen ja Porin väliin pohjoisluoteeseen heikosti salamoivana. Samalla tuo ensimmäinen lounaan ukkosalue on ohittanut Poria lounaispuolelta ja nyt Selkämeren ylle saavuttuaan se on alkanut heikkenemään. Virosta on tulossa ja osin jo saapunutkin kuurottelua Suomenlahdelle, mutta hajanaisena ja ukkosettomana toistaiseksi; Viron aikaisempi ukkostelu on lakannut. Täällä Hämeenlinnassa taivaalle on jäänyt etelä-länsipuoliskopainotteisesti kumpukerrospilvimäistä kuuropilvivyöhykkeen lauttailua osin pienine kukkakaalikumpuineen; äskeisestä pilvimuodostelmat ovat vähän heikentyneet. Kuutamo on ajoittain esillä lounaistaivaalla ja yön hämärä on alkanut valkenemaan kohti aamun sarastusta. Itä-kaakkoistuuli on heikkoa ja lämpötila on +20 astetta.

Ukkostelu näyttää lähitunteina pitävän sen verran heikompaa vaihetta, että pidän päivittämisessä yöunitauon ja palaan koostamaan uudessa päivityksessä aamulla uusia raporttivaiheita...

Maanantai 14.7. Klo. 10:00: Yöllä ja varhaisaamulla edellisen päivityksen jälkeen klo. 06:00 saakka ukkostelu pysyi tarkastelualueelta poissa ja noin linjan Kotka - Vaasa lounaispuolella eteläkaakosta lipui vain vähäisiä ja hajanaisia kuurosateita; Hämeenlinnaan osui yksi niistä juuri ennen klo. kuutta. Sittemmin ukkoskuurottelua on taas alkanut syntymään >> Aluksi klo. 06:00 ja 07:00 välillä pienehkö ukkoskuurorypäs syntyi Porin pohjois-koillispuolella ja se alue on siirtynyt luoteeseen ukkostamaan tällä hetkellä Vaasan lounaiskulmalle. Toinen vähäisempi ukkosalue syntyi Suomenlahdella n. klo. 07:45 ja se on siirtynyt vain ajoittain salamoivana ryppäänä Helsingin ja Porvoon välistä pohjoisluoteeseen ja on parhaillaan ylittänyt Mäntsälän seutua ja siitä on jäänyt perään kapeaa kuurojonoa Suomenlahdelle. Pientä kuurottelua on lähestymässä siitä Hämeenlinnaankin.

Täällä Hämeenlinnassa pilvisyys on pysynyt edellisen päivityksen jälkeen melkolailla samankaltaisena; taivaalla on lipunut eteläkaakosta vaihtelevasti harso-, kumpukerros- ja hahtuvapilvisyyttä lauttoina ja laajempina vyöhykkeinä, missä seassa on siellä täällä kukkakaalimaisen kokkareisia kuuropilvialkuja. Ilmamassan utuisuus on lisääntynyt yön myötä, joten maisemat ovat harmaansinertäviä ja taivas on samea; pilvien rakoillessa taivaan sinisyyttä on vain vähän. Tuuli on ollut heikkoa ja kääntynyt edellisen päivityksen jälkeen idästä enemmän kaakkoon. Yön alin lämpötila tuli noin klo. 06:00 maissa ja se oli hyvin korkea +19 astetta. Nyt lämpötila on kohonnut +21 asteeseen.

Maanantai 14.7. Klo. 11:00: Pieni ukkostava solu on ollut siirtymässä nyt Hämeenlinnan ja Lahden välistä pohjoisluoteeseen; tästä ulottuu ns. kuurohäntä eteläkaakkoon Porvoon itäreunan yli, missä toinen pieni ja hetkittäin ukkostanut solu siirtyy Mäntsälän itäpuolelta pohjoisluoteeseen. Vaasan tienoolta suurempi ukkosrypäs on siirtynyt salamoimaan Merenkurkkuun. Hajanaista pienisoluista kuurottelua on syntynyt Virosta pääkaupunkiseudun länsipuolitse leveästi Turun ja Forssan seuduilta kohti Poria. Täällä Hämeenlinnassa itätaivaalla on ollut tasaisehkon tummaa ja taivaanrantaan tummenevaa pilvikantta, miltä suunnalta on kuulunut etäistä jyrinää. Muulla taivaalla on rakoillen hajanaista hahtuva- ja palleropilvilauttaa ylinnä sekä alhaalla etelästä lipuvia kumpukerrospilviä. Tuuli on kääntymässä etelään, mutta on hyvin heikkoa - ajoittain tyyntä. Lämpötila on pysynyt +21 asteessa, mutta n. Lahden tasalta itään +25 astetta on jo alkanut ylittymään nopeasti.

Päivitys klo. 11:45: Tähän väliin päivitän ensimmäisen ukkosuutisen, joka koskee tuota puolenyön maissa lounaiskolkassa jylistellyttä ukkosta >> Valtavat salamat pieksivät Turkua - ei jää tähän!

Maanantai 14.7. Klo. 12:30: Nyt on alkanut näyttämään siltä, että ukkosbongailuni jäisi torsoksi; nimittäin Hämeenlinna näyttää jo jääneen täpärästi kylmän rintaman viileämmälle länsipuolelle, jossa ei enää kehity kunnon ukkosta. Hämeenlinnan ja Lahden välissä viimeksi ukkostanut solu on nyt siirtymässä salamoimaan jo Tampereen itäreunalle. Sen seuraksi Lahden pohjoispuolella on kehittynyt uusi ukkostava solu, joka salamoi nyt Päijänteen eteläpuoliskossa voimakkaana pohjoiseen nopeasti kasvaneena ukkosjonona. Pieni ukkostava uusi solu on myös Porista reilut 50 km koilliseen ja Virosta on tullut pieni ukkossolu Suomenlahdelle matkalla kohti Loviisaa. Tämän lisäksi linjan Porvoo-Hämeenlinna-Tampere lounaispuolella on noin luode-kaakkosuuntaisina jonoina pieniä kuuroja, mitkä eivät ole jaksaneet alkaa ukkostamaan; yksi niistä ylitti Helsingin puolenpäivän aikaan. Tällä alueella lämpötila on jäänyt jumittamaan +20 asteen vaiheille. Hellelukemia saadaan enää selvästi Päijänteen tasan itäpuolella. Hanko-Salo-Turku-lounaissaaristo -tienoo on jo poutaantunut sekä selkenemässä etelälounaasta alkaen. Täällä Hämeenlinnassa taivaan peittää vähän rakoilevana hahtuvapilvilautat ja hajanaiset kumpukerrospilvet, joka ovat osittain lähes kuuropilvien asteelle kehittyneitä. Ilmamassan utu on yhä vahvaa. Etelä-kaakkoistuuli on heikkoa ja lämpötila on +22 astetta.

Maanantai 14.7. Klo. 13:20: Nyt edellisessä päivityksessä mainitun Porvoo-Hämeenlinna-Tampere -linjan lounaispuolisen kuuroalueen yksi kuurojono on lähestymässä Hämeenlinnaa; sen näkyy muutoin hajanaisen kumpukerrospilvitilanteen sijaan etelä-lounaistaivaalla paksumpana ja kuuropilviyläosia sisältävänä pilvivallina. Ukkosta näissä kuuroissa ei edelleenkään ole. Voimakkain ukkosalue on nyt etenemässä monisoluryppäänä Päijänteen puolivaiheilta Jyväskylän lounaispuolitse pohjoisluoteeseen ja kaakkoisosiltaan Heinolassa on ukkostanut. Heikompaa ukkosta on muodostunut luode-kaakkojonoksi Tampereen pohjoispuolelta Porin ja Vaasan välille. Lämpötila on kohonnut seurantapaikallani +23 asteeseen ja etelätuuli on ajoittain kohtalaista.

Maanantai 14.7. Klo. 13:35: Nyt etelä-lounais-länsitaivaalla lähestyy jo selvästi tumma ja muheva kuuropilvivalli, jonka alaosassa näkyy jo sadejuovaseinämääkin; ukkosta ei kuulu.

Maanantai 14.7. Klo. 13:45: Nyt pilvivalli on lähestynyt niin, että sadejuovaseinämä on noin puolitaivaassa ja valoisuus on hämärtynyt paksun pilven alla paljon. Samalla kaukana metsänrajassa on sade samentamassa jo näkyvyyttä pois. Ensimmäinen jyrähdys kuului klo. 13:44.

Maanantai 14.7. Klo. 13:50: Sade alkoi melkein välittömästi edellisen päivityksen jälkeen; palaan kuuron jälkeen asiaan kuvailemaan nyt kehittyvää tilannetta...

Maanantai 14.7. Klo. 14:10: Kaatosade muodostui täällä Hämeenlinnassa varsin mojovaksi klo. 13:50 - 14:00 välillä; kahden jälkeen sade alkoi heikentyä ja on tällä hetkellä lakkaamassa samalla, kun etelä-lounaistaivaalta on kirkastumassa ja siellä sadeharson läpi on alkanut paljastumaan esiin hahtuvapilviä hajanaisesti ja taivaanrannassa tuoreita kumputorneja. Pian aurinko paistaa. Tämän rankkasateen aikana muutaman kerran jyrähti lähellä; lähimmillään muutaman sadan metrin päässä. Ilma on yhä utuinen ja lämpötila romahti tarkastelupaikallani kuuron myötä +18 asteeseen. Kuuron aikana etelä-lounaistuuli oli hetken navakkapuuskaista, mutta nyt tuuli on lähes tyyntä. Muualla Etelä-Suomessa hyvinkin voimakkaan ukkosen alue velloo Jyväskylän sekä länsi- että eteläpuolella ja etelästä käsin Jyväskylä on saamassa rajua ukkosta! Tämä Hämeenlinnan ukkossolu on itse asiassa muodostunut eteläisimmäksi osaksi noin luode-kaakkosuuntaista kuurojonoa, missä on alkanut ukkostamaan mm. Tampereen luoteispuolella ja voimakkaammin Vaasan eteläpuolelta kaakkoon. Poutaantunut alue kattaa jo Varsinais-Suomen ja Uudenmaan laajasti; Loviisaan on saapunut heikko kuurosolu. Karjalankannaksella on myös uusi ukkostava solukko. Seuraavaksi teen "maastokäynnin" Hämeenlinnassa; josko jotain mielenkiintoista tulvatilannetta olisi tullut...

Maanantai 14.7. Klo. 15:30: Tarkastelureissuni Hämeenlinnan keskustan ympäristössä tuotti yhden tulva-alueen löytymisen. Se velloi n. 30 - 40 cm syvänä lampena uimahallille menevällä Uimarintiellä; se on nyttemmin ehtinyt jo vetäytyä pois viemäriin. Muutoin ei merkittäviä tulvimisia ollut edes Paasikiventien kahdella alikulkukäytävälläkään. Hiekkakäytävillä toki oli havaittavissa runsaasti vesivirtaamien tekemiä kuvioita.

Sitten päivitystä ukkostelun viimeisimmistä vaiheista >> Koko Suomen voimakkain ukkosalue on siis jyllännyt Jyväskylän ympäristössä monisoluisena ryppäänä; noin klo. 14:30 - 15:00 välillä Jyväskylän keskusta sai tuta rajua salamointia ja kaatosadetta. Nyttemmin ukkosalue on siirtynyt Jyväskylän pohjoispuolelle. Toinen lähes yhtä voimakas luode-kaakkosuunnassa jonomainen ukkosalue on ylittänyt Vaasan seutua ulottuen kaakossa Seinäjoelle. Hämeenlinnassa ollut pieni ukkonen on siirtynyt kohti Tampereen itäpuolta ja siinä oleva kuurojono ulottuu hajanaisena tuohon Vaasan tienoon ukkosjonoon sekä vielä toisaalta Hämeenlinnan itäpuolelle. Lievää ukkostelua on kehittynyt Karjalankannakselta Saimaan itäreunalle ja pientä uutta kuurosolukkoa on Päijänteen eteläosissa. Täällä Hämeenlinnassa tuo em. kuuro-ukkospilvivalli on etääntynyt itä-koillis-pohjoistaivaalla, missä on vielä näkynyt kehittyviä ja vanhoja kuuro-ukkospilvien yläosia. Muutoin taivaalla on muhkean kokkareista ja rakoilevaa kumpukerrospilveä, mutta ei enää kuuropilviksi asti kehittyneinä. Poutainen alue on leviämässä Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta ja ilman utuisuus on hieman hälvenemässä. Etelätuuli on ollut heikkoa - kohtalaista ja lämpötila on kohonnut nopeasti em. kuuron jälkeen takaisin +22 asteeseen.

Maanantai 14.7. Klo. 17:00: Voimakkaimpien ukkosten alue on jo siirtynyt monisoluisena systeeminä selvästi Vaasa-Jyväskylä -linjan koillis-pohjoispuolelle. Lievää ukkoskuurottelua sen eteläpuolella on vielä liikkeellä pohjoiseen kahtena ohuena ja vierekkäisenä jonona Tampereen itälaidalta kohti Vaasaa ja Seinäjokea. Uutta voimakkaampaa ukkosta on linjalla Savonlinna-Varkaus molempien kaupunkien saatua siitä voimakkaimmat solut niskaansa. Uusi ukkossolu on keskellä Saimaata ja myös Päijänteen keskivaiheilla itälaidallaan on uusi ukkossolukko matkalla taas Jyväskylään. Poutainen alue on levinnyt etelälounaasta jo laajasti Satakuntaan, Kanta-Hämeeseen. Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon viileämmän ja kuivemman ilmamassan kera. Niinpä täällä Hämeenlinnassa pilvisyys on ollut yhä vähentymässä lounaasta käsin siten, että kumpukerros- ja osin hahtuvapilvet ovat etääntymässä pohjois-itätaivaalla ja vastataivaalla on lähes selkeää vähäisine kumpupilvineen. Ilman utu on lähes hälventynyt, joten taivaan sinisyys on vahvistunut. Tuuli on kääntynyt lounaaseen ja on heikkoa-kohtalaista. Lämpötila on yhä +22 astetta. Helteet ovat kaikkoamassa jo tarkastelualueen itäosistakin.

Tämän jälkeen teen todennäköisesti enää vain yhden päivityksen ja lisään sitten vielä loppuun mahdollisia ukkosuutisia mediasta.

Maanantai 14.7. Klo. 21:00: Edellispäivityksen jälkeen tapahtunutta >> Jyväskylän itä- ja länsipuolilla ukkosti vielä lisää klo. 18:00 - 20:00, mutta itse kaupunkiin ei osunutkaan merkittäviä kuuroja; viimeiset ukkoset ovat heikentyneet pois viimeisen tunnin aikana. Saimaalla ukkostanut kuuro heikkeni pian pois, mutta Savonlinnan ympäristössä ukkosti vielä n. klo. 19:00 saakka eri kuurosoluissa. Nyttemmin on ukkostanut tarkastelualueen puitteissa enää Kuopion seudulla - Ulkopuolella voimakkaimmat ukkoset ovat olleet monisoluisina Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. Voimakas yhtenäinen ukkosjärjestelmä on puolestaan saapunut klo. 19:00 alkaen myös Pietarin seudulle ja Karjalankannakselle etelästä; tämä voi vielä aiheuttaa itärajalle ukkostelua loppuillan mittaan - Lisäksi tämän ukkosalueen uloin verhopilvikilpi näkyy nyt loppuillalla Hämeenlinnaan kaukana itä-kaakkoistaivaanrannassa. Täällä Hämeenlinnassa taivaalla ovat vallinneet edellispäivityksen jälkeen ohuehkot kumpupilvet osittain levymäisiksi lautoiksi levinneinä, mutta aurinko on paistanut myös hyvin ja pilvet ovat hajoamassa kokonaan pois parhaillaan. Ilma on uduttoman kuulasta ja lämpötila on pysytellyt vielä +22 ja +23 asteen paikkeilla. Etelä-lounaistuuli on ollut heikkoa.

Uutisjuttuja tästä ukkosepisodista >> Salama tappoi golfarin - Pelaajat palasivat kentälle pian onnettomuuden jälkeen, Kentällä ollut kertoo Joroisten golfturmasta: "Jotkut aika uhkarohkeasti jatkoivat pelaamista", Mies kuoli salamaniskuun golfkentällä Joroisissa, Ukkosrintama katkonut sähköjä tuhansilta, Jyväskylään tuli järvi keskelle katua - "Vene olisi ollut tarpeen", Vettä tuli Jyväskylässä ylhäältä ja alhaalta - näin kävi Prisman lihaosastolla, Maanantaina tuhansia salamoita – vesi tulvi Vaasan kaduilla, Vesimassat valtasivat Vaasan ja Jyväskylän ja Salama iski omakotitaloon Jämsässä.

PS.: Näillä näkymin huomenna tiistaina ja ylihuomenna keskiviikkona en ole tekemässä uusia ukkosseurantaraportteja, vaikka molempina päivinä länsipuolinen pieni matalapaine kierrättää uutta kosteaa ja epävakaista ilmaa etelästä-lounaasta Etelä-Suomeen ukkosineen... Tarkkailen kuitenkin tilannetta!

Viikon 29 sää vuonna 2013: Epävakaista ja normaalia selvästi viileämpää; ajoittain voimakkaita tuulia (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 29 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakso oli aikaisemmasta kuluvasta kesästä poiketen selvästi tavanomaista viileämpi ja myös epävakainen sekä monena päivänä hyvin tuulinen. Vielä maanantaina oli melko lämmintä, mutta sen jälkeen Norjanmereltä Suomen itärajalle tulleiden matalapaineiden voimin ti - su välillä vallineet luoteis-pohjoisvirtaukset pitivät säätä ajankohtaan nähden viileänä etenkin päivälämpötilojen osalta; lähes joka päivä maksimilämpötilat jäivät vajaaseen +20 asteeseen ja parina päivänä sisämaassa jopa vain +15 asteen vaiheille. Tuulisuus ja runsaspilvisyys pitivät yölämpötilat kuitenkin pääasiassa suhteellisen leutoina. Ma oli poutapäivä, mutta sitten sateita tuli kuuroina joka päivä ainakin osassa tarkastelualuetta; to satoi osin yhtenäisestikin ja pe kuurosateet olivat yleisimmillään ja rankimmillaan. Vähimmille sateille jäi edelleen Varsinais-Suomi ja Uusimaa, missä kuivuutta jäi yhä vaivaamaan ja etenkin etelärannikolla paikoin pahentumaan entisestään ja saaden pe kuuroista vain vähäistä lievitystä.

Euroopan mittakaavassa vallitsi oikeastaan koko viikon selkeä kahtiajako Fennoskandian ja siellä etenkin Suomen viileyteen ja epävakaisuuteen sekä kahden alueen voimakkaisiin helleaaltoihin; yhtäältä hellettä vallitsi koko ajan Britteinsaarilla ja laajasti manner-Euroopassa vahvan korkeapaineen alla; Itä-Eurooppaan pääsi vähän viileää viikonloppuna Fennoskandiasta. Jopa Britanniassa ylitettiin +30 astetta useana päivänä! Manner-Euroopan hellettä ulottui monena päivänä myös Skandinavian eteläisimpiin osiin. Toisaalta Länsi-Venäjällä vallitsi hellettä, missä sen painopiste vetäytyi Suomen itärajalle luoteesta tulleiden matalapaineiden takia aluksi kauemmaksi Uralille, missä se voimistui Jäämeren rantaa myöten hyvin ankaraksi. Loppuviikolla helle kuitenkin velloi lännemmäksi Moskovan pohjoispuolella, kun lisäksi sunnuntaina Moskovan tienoilla voimistui matalapaine; Uralin tienoilla yhä ankaraa hellettä Jäämeren rantaa myöten, joka oli jo ennätyksellistä siellä. Kovia ukkosia oli etenkin tuon Venäjän hellealueen länsireunalla monena päivänä, mutta paikoin myös manner-Euroopan hellealueella etenkin viikon lopussa. Välimerellä helle ei ollut tällä ko. viikolla erityisen ankaraa.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 15.7.2013: Matalapainetta jäi heikkona Suomen kaakkois-itäpuolelle rintamasysteeminsä kera, mikä jakoi itäpuolelleen Venäjälle muodostumaan alkaneen helleaallon. Norjanmeren matalapaine hivuttautui Lappiin ja sen rintamasysteemi saapui iltapäivällä länsiosiin; illalla sen kylmä rintama alkoi ylittää tarkastelualuetta kaakkoon. Korkeapaine työntyi lännestä vahvana uudestaan Britannian kautta manner-Eurooppaan. Tarkastelualueella edellispäivän rintaman ylityksen viimeiset hahtuva- ja yläpilvet kaikkosivat yön aikana itään. Sitten oli vähän aikaa selkeää muutamia untuvapilvilauttoja lukuun ottamatta. Iltapäivällä ja illalla em. rintaman ylä- ja keskipilvet ylittivät aluetta kaakkoon vähäisinä juovina ja vyöhykkeinä ilman sadetta. Tuulet olivat enimmäkseen heikkoja - iltapäivästä alkaen ajoittain kohtalaisia; ensin luoteesta ja sitten enemmän lounaasta. Yölämpötila oli lännen sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä ja muutoin +10 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli enimmäkseen +20 ja +24 asteen välillä; viileintä länsirannikolla.

Tiistai 16.7.2013: Matalapaine siirtyi vähitellen Lapista Vienanmerelle ja siihen liittyi hetken voimakastuulisen osakeskuksen liike Oulun seudulta itärajalle. Matalapaineen rintamasysteemit asettuivat yön kylmän rintaman ylityksen jälkeen yhtäältä Skandinavian eteläosiin rajaten siellä manner-Eurooppaan lännestä palautuneen korkeapaineen mukana tullutta hellettä. Toisaalta rintamat kiertyivät Suomen eteläpuolelta itäpuolelle rajaten siellä Venäjälle muodostunutta hellettä. Suomeen jäi vallitsemaan voimakas ja viileä luoteis-pohjoisvirtaus. Tarkastelualueella yöllä eteläkaakkoon vaelsivat aluksi viimeiset rintamapilvisyydet yläpilvilauttoina. Sitten oli hetken selkeää, mutta iltapäiväksi muodostui viileässä tuulessa viilettäneitä kumpupilviä ohuina ja osittain kumpukerrospilviksi lauttaantuneina. Itäkolkkaan (Saimaan tienoo) kiertyi em. matalapaineen osakeskuksen mukana runsaasti kuurosateita rajautuen jyrkästi poutaisempaan länsiosaan. Illalla sää poutaantui itäkolkassa osittain ja muutoin selkeni kokonaan. Tuuli oli yöllä aluksi heikkoa ja kääntymässä lounaasta luoteeseen. Aamusta alkaen koko päivän vallitsi navakka - paikoin jopa kovapuuskainen luoteis-pohjoistuuli; loppuillalla länsikolkassa tuulet heikkenivät. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; etelärannikolla +11 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila jäi sisämaassa +15 ja +19 asteen välille; viileintä itäkolkassa. Etelärannikolla oli vielä paikoin n. +20 astetta.

Keskiviikko 17.7.2013: Matalapaine asettui Vienanmeren tienoolle vähitellen heiketen ja jättäen helteen kauemmaksi Uralille. Norjanmerelle saapui Islannista uusi matalapaine ja ennen sitä Skandinaviaan muodostui heikko korkeapaineen selänne. Uuden matalapaineen okludoituva rintamasysteemi kuitenkin ylitti illalla jo Skandinaviaa ja alkoi saapua Suomen länsiosiin. Helteinen korkeapaine jatkoi edelleen sijoillaan Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli muutoin selkeää, mutta itäkolkassa yhä runsaampaa pilvisyyttä lähellä em. matalapainetta. Iltapäivällä itäkolkassa kuurotteli taas, mutta jyrkästi siihen rajautuen muualla vallitsi taas vain ohut ja vähän lauttaantunut kumpupilvisyys. Illalla kumpupilvisyys katosi ja idässäkin selkeni, mutta em. uuden rintaman ylä- ja keskipilvilauttoja alkoi saapua länsiosiin luoteesta. Pohjois-luoteistuulet olivat aluksi yhä navakkapuuskaisia etenkin idässä, mutta heikkenivät iltapäivästä alkaen vähän. Illalla tuulet jatkuivat heikkoina - kohtalaisina ja alkoivat kääntyä länteen. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli +17 ja +20 asteen välillä, mutta itäkolkassa vain n. +15 astetta.

Torstai 18.7.2013: Norjanmeren matalapaine liikkui itäkaakkoon ja alkoi sulautua Suomen yllä Vienanmeren päälle jääneeseen vanhaan matalapaineeseen. Kaukana Venäjällä jatkui helle ja Britteinsaarten yllä jatkaneen korkeapaineen ansiosta helle jatkui laajasti Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomea ylitti em. uuden matalapaineen olkudoituva rintamasysteemi, missä okluusiopisteen liikerata oli noin Porista Kanta-Hämeen kautta kaakonkulmalle iltapäivän mittaan. Tarkastelualueella yöllä rintaman ylä- ja keskipilvilautat valtasivat luoteesta alaa huippukauniiden valaisevien yöpilvien kera. Aamusta alkaen rintamapilvisyys vallitsi runsaana ja em. okluusiopisteen liikerataa myöten liikkuivat enimmät vesisateet; eteläpuolella oli vain heikkoja kuuroja ja voimakkaan aaltomaista verhopilveä. Okluusiopisteen jälkipuolella kylmä rintama ylitti Uudenmaan - Kymenlaakson tienoon etelään illansuussa melko dramaattisesti; sisämaassa muodostui kapea kuurorintama liikkuen etelään ja sen pilvivaiheissa aluksi tuli verhopilvimäinen kuuropilvivalli ja heti sen perässä etureunaltaan tummana vyörypilvimassana pohjoisesta kumpukerrospilvikansi rajujen puuskien kera. Illalla rintamapilvisyys kaikkosi hitaasti etelään; kumpukerrospilvet vähenivät hahtuva- ja harsopilviksi ja takareunallaan untuvapilvivyöhykkeinä. Tilanteeseen kuului upea iltarusko. Länsituulet olivat aluksi heikkoja - kohtalaisia. Em. kylmän rintaman ylityksessä tuuli käännähti hyvin nopeasti pohjoiseen voimistuen yhtäkkisesti navakka - kovapuuskaiseksi; loppuillan mittaan luoteistuulet vallitsivat kuitenkin vain heikkoina - kohtalaisina. Yölämpötila oli etenkin idän sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä, mutta lännessä ja etelärannikolla reilut +10 astetta. Päivälämpötila jäi muutoin +15 asteen vaiheille, mutta em. okluusiopisteen eteläpuolella se käväisi hetken reilussa +20 asteessa ennen em. kylmän rintaman ylitystä.

Perjantai 19.7.2013: Matalapaineen osakeskus siirtyi yön - aamun aikana Keski-Suomen yli kaakkoon ja se asettui loppupäiväksi noin Laatokan tienoille. Yhdistyneenä vanhaan matalapaineeseen ko. systeemin itäpuolella Uralilla helle voimistui, mutta Fennoskandiaan tulvahti viileä pohjoistuuli voimakkaana edeten lähes Ruotsin eteläkärkeen ja Baltiaan. Britannian tienoilla vallitsi yhä vahva korkeapaine, joka ylläpiti hellettä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tarkastelualueella yöllä liikkui vielä etelään ylittyneen rintaman takaosassa luoteesta kuurottaisia sateita lounaiskolkan ja etelärannikon yli, mutta muutoin oli vähäpilvisen poutaa. Aamusta alkaen pohjoistuulessa alkoivat vallita kuitenkin pienialaiset ja lukuisat kuurosateet, jotka olivat paikoin rankkoja heikon ukkosen ja rakeiden kera; sadetilanteet olivat silti lyhytkestoisia, mutta loppuiltapäivällä muodostui parina rintamana runsaampiakin kuuronauhoja Pirkanmaalta etelärannikolle. Ilmamassa oli kirkkaan kuulas, joten auringonpaisteen seassa kuuropilvet erottuivat hyvin profiilikkaina. Illalla kuurot heikkenivät lähes pois ja hahtuva- sekä kumpukerrospilvet alkoivat muodostaa pääosaa. Heikot - kohtalaiset luoteistuulet vallitsivat yöllä, mutta lännestä alkaen ne voimistuvat sitten koko loppupäiväksi navakkapuuskaisiksi ja alkoivat kääntyä pohjoiseen. Rankimmissa kuuroissa puuskat olivat jopa kovia. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli vain +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla aluksi ennen rankempia kuuroja n. +20 astetta.

Lauantai 20.7.2013: Matalapaine pysyi Laatokan tienoilla heiketen vähitellen ja tuoden itäpuolellaan Venäjälle etelästä Uralin ankaran helteen seuraan lisää hellettä lännemmäksikin. Jäämerellä olleen matalapaineen lounaisreunalla Norjanmerellä kehittyi osakeskus siirtyen Lappiin ja sen rintamasysteemi pakkautui Skandinaviasta käsin Suomessa vallinnutta pohjoisvirtausta vasten saapuen illalla länsirannikolle. Britannian hellekorkeapaine vetäytyi vähän pohjoiseen ja alkoi ulottaa selännettä Keski-Eurooppaan. Tarkastelualueella yöllä oli vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilvilauttoja. Aamulla oli hetken vähäpilvistä, mutta pian syntyi kumpupilviä, jotka lauttaantuivat kumpukerrospilviksi ja seassa kehittyi vain yksittäisiä vähäisiä iltapäiväkuuroja. Loppuiltapäivällä pilvisyys muuttui hahtuvapilviksi, mutta lännen uusi rintama toi illalla sekaan verhopilvivyöhykkeenä kapeaa etelä-pohjoissuuntaista sadenauhaa länsirannikolle ja sen etureunalla Pirkanmaalta Kanta-Hämeeseen syntyi paikoin kuuropilviä. Pohjoistuuli oli aluksi kohtalaista ja etenkin aamupäivällä - alkuiltapäivällä navakkapuuskaista. Loppupäivän aikana tuuli heikkeni ja kääntyi luoteeseen. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli +16 ja +19 asteen välillä.

Sunnuntai 21.7.2013: Lappiin tullut matalapaineen osakeskus sulautui Laatokan tienoon vanhaan matalapaineeseen, joka puolestaan oli venynyt etelään kohti Mustaamerta; tämän systeemin itäpuolella Venäjän helle jatkui Jäämeren rantaa myöten ankarana. Illalla ko. matalapainejonon voima alkoi keskittyä yhden matalapaineen nopeaan voimistumiseen Moskovan tienoilla rajuine ukkosineen ja sen ansiosta pohjoispuolellaan helle alkoi siirtyä kohti Suomea ja lämmin rintama lähestyi idästä. Britannian korkeapaine alkoi venyä yhä enemmän koilliseen Norjan länsireunalla. Samalla vähäistä matalapainetta alkoi muodostua Ranskan paikkeilla helleukkosineen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla etenkin länsiosissa vallitsi runsas pilvisyys alapilvikannen kera edellispäivän uuden rintaman takia, missä kapea ja vähäinen sadenauha siirtyi länsirannikolta Pirkanmaa - Kanta-Häme - etelärannikko vyöhykkeelle. Iltapäivällä pilvikansi alkoi repeillä, mutta em. vyöhykkeellä syntyi vielä iltapäiväkuuroja paikoin rankkoina. Illalla sää poutaantui yleisesti kaikkialla ja pilvisyys väheni hajanaisiksi hahtuvapilvilautoiksi. Loppuillalla itäkolkkaan alkoi saapua kuitenkin em. lämpimän rintaman ylä- ja keskipilviharsoja. Luoteis-pohjoistuulet jatkuivat edelleen ollen kohtalaisia - iltapäivällä ajoittain navakoita. Illalla tuuli alkoi voimistua idästä käsin. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; leudointa lännessä ja etelärannikolla. Päivälämpötila oli +16 ja +19 asteen välillä; viileintä itäkolkassa.

Alkaneen viikon 30 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Sääraportin viivästymisen takia kuluvasta viikosta on jo toteutunut ma - pe välinen osa, joten ennuste koskee vain viikonloppua ja alustavasti ensi viikkoa 31.

Lyhyesti voidaan todeta tästä kuluvan viikon ma - pe jaksosta viitaten viime sääraporttini ennustepäivitykseen, että tuolta Venäjältä alkoi ulottumaan helleilmamassaa kiilana tarkastelualueelle maanantaisen rajutuulisen lämpimän rintaman tulon myötä, mutta ti - ke aikana voimakkaassa koillisvirtauksessa yllätti sumupilvien laajuus ja rakoilemattomuus myös iltapäivällä, jolloin päivälämpötiloissa ei tullut hellettä laajalla alueella; vain länsikolkassa lievästi. Pilvistä huolimatta ei kuitenkaan satanut yhtään. Torstaina koillistuulen heikennyttyä pilvisyys alkoi kuitenkin rakoilla ja päivälämpötilat nousemaan lähemmäksi +25 astetta yleisesti. Tänään perjantaina heinäkuinen hellesää vallitsikin jo tyypillisesti ja tilanteeseen liittyi Länsi-Uudellemaalle - Varsinais-Suomeen - Satakuntaan pakkautuneen kostean ilman alueella rajuakin iltapäivän ukkostelua jopa tulvineen >> Voimakas raekuuro moukaroi Karjaata - Katso hurjat kuvat! 

Helteen voimakkuus on ollut tällä kuluvalla viikolla kuitenkin sen verran mietoa, että ei ole ollut tarvetta helleseurannalle (Kesän 2013 kuumin päivä) enkä tehnyt tämän perjantain ukkostilanteestakaan seurantaa, kun episodi keskittyi sen verran pienelle alueelle >> Seuraavan viikon sääraportissa palaan tarkemmin näihinkin asioihin.

Sitten varsinaista sääennustetta >> Pohjustuksena ensin asiaa kuluneen viikon 30 alkuosan Euroopan mittakaavan asetelmasta, joka pysyi ma - pe välillä varsin samanlaisena. Manner-Euroopassa helleilmamassa alkoi painottumaan länsiosista vähitellen Keski-Eurooppaan, kun Britannian länsipuolelle tuli pyörimään pieni matalapaine useaksi päiväksi viilentäen siellä säätä ukkosineen. Samalla Moskovan seudulle jäi pyörimään tuo em. matalapaine, joka yhtäältä syötti itäpuolellaan yhä jatkuvasti ankaraakin hellettä Uralin tienoille Jäämeren rantaa myöten. Toisaalta sen matalapaineen länsireunalla oli viileää. Korkeapainetta on ollut Norjanmeren - Jäämeren alueella ja siitä on ulottunut heikkoa selännettä Skandinaviaan, missä helteistä säätä on muodostunut jopa osin Lappiakin myöten ja siis to - pe koillisvirtauksen heikettyä viimein myös Etelä-Suomeen.

Tänä viikonloppuna asetelma pitää suunnilleen paikkansa, joskin matalapaine voimistuu Britannian tienoilla ja Moskovan tienoon matalapaine vetäytyy selvästi idemmäksi. Lisäksi korkeapaineen selänne vahvistuu pohjoisesta Suomeen, jolloin hellesäätä on tulossa sekä la että su enimmäkseen poutaisessa ja vähäpilvisessä säässä; +30 asteen rajaa ei kuitenkaan rikottane ja siten helleseurantaa en ehkä tee...

Ensi viikon alussa asetelma näyttää muuttuvan siten, että laajaa matalapainetta muodostuu Britannian - Islannin alueelle ja pieni raju osakeskus muodostuu Saksan - Puolan paikkeilla rajuine ukkosineen. Samalla korkeapaine vahvistuu Barentsinmeren alueelle ja siitä jää ulottumaan selännettä Suomen itärajalle; niinpä ma on vielä aurinkoinen hellepäivä ja sitten etenkin ti - ke jännätään sitä, kuinka tuon matalapaineen osakeskuksen liike Keski-Euroopasta Skandinaviaan muodostaa ukkosriskiä lounaasta - etelästä Suomeen ja kuinka helleilmamassaa jäisi silti vielä ulottumaan Baltiasta - Venäjältä... Tähän teen tarkentavan päivityksen sunnuntaina...

Päivitys sunnuntaina 28.7.2013 klo. 23:15: Päättyvänä viikonloppuna Suomessa vallitsi siis etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne helteisenä, missä oli pääosin poutaista, mutta ukkoskuurojakin esiintyi yhtäältä Lapissa monin paikoin sekä tarkastelualueella eilen ja tänään pieninä soluina Varsinais-Suomen ja Satakunnan itärajamailla ulottuen Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaallekin. Tänään su ukkostavin tilanne oli kuitenkin Keski-Pohjanmaalla, missä Kannuksen vuoro oli kokea rajuja rankkasadetulvia runsaiden rakeiden kera >> "Rakeita tuli niin paljon ettei sekaan mahtunut".

Keski-Euroopassa on ollut nyt viikonlopun aikana erittäin ankaraa hellettä huipentuen tänään su mm. Saksassa yli +35 asteen kuumuuksiin; tämä helle syrjäytyy läntisen laajan matalapainetoiminnan myötä jo huomenna ma Itä-Eurooppaan ja alkaa ulottua Baltiaan. Tähän liittyy mm. juuri Saksassa rajuja ukkosia sekä etelä-pohjoissuuntaisen rintamasysteemin lähestyminen Skandinaviassa Suomea. Täten tarkastelualueella länsiosiin voi tulla ma runsaampaa pilvisyyttä ja sade- sekä ukkoskuurojen riskiä aikaisempaa enemmän. Itäosissa jatkuu poutaisempi sää ja siellä mitataan vielä hellelukemia.

Ti-ke tienoo vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, mutta vaikeasti ennustettavalta >> Tuon Saksan - Puolan helteen syrjäyttävässä ukkostilanteessa muodostuu matalapaineen osakeskus, joka liikkuisi suoraan pohjoiseen Ruotsia pitkin. Siihen kuuluu kylmän rintaman saapuminen ti-ke tienoilla lounaasta käsin Etelä-Suomeen kuuroineen ja ukkosineen; tämän ajoittaminen on vielä epäselvää, mutta aikaisimmillaan se voisi tulla jo ti-iltana ja myöhäisimmillään vasta selvästi ke puolella ja rintaman ulottuminen itään hidastuisi... 

Perinteisesti tällaiset etelästä nousevan matalapaineen tilanteet ovat mahdollistaneet Etelä-Suomeen välillä hyvinkin rajuja ukkosia, mutta tässä vaiheessa on vielä epäselvää se, kuinka paljon energiaa olisi ukkosille tarjolla... Matalapaineen osakeskus saattaisi voimistua nimittäin varsin rajutuuliseksi(kin)!... Potentiaalinen ukkosseurantatilanne voi olla tulossa.

Ti hellettä voi olla vielä melko yleisesti, mutta Baltiaan jäänee se kaikkein kuumin manner-Euroopasta periytyvä annos. Ke helle olisi syrjäytynyt - syrjäytymässä vähän idemmäksi...

Keskiviikon jälkeen ennustekuviot ovat myös vähän epäselviä, mutta näillä näkymin vaikuttaa siltä, että suursäätilallisesti matalapaineiden painopiste jää yhtäältä länteen (Em. matalapaineen osakeskus siirtyy Norjanmerelle) ja toisaalta yhä Moskovasta itään vaikuttaa matalapainetta. Samalla korkeapaine muodostuu Keski-Eurooppaan ja Britteinsaarten länsipuolelle muodostuva uusi matalapaine alkaa pumppaamaan Afrikasta ja Välimereltä uuden annoksen erittäin ankaraa hellettä manner-Eurooppaan ja osin Britanniaankin. 

Suomen kohtalona olisi jäädä matalapaineen solan piiriin to - pe, joka jää tuosta Norjanmerelle menevästä matalapaineesta jälkeen ja ulottuu kaakkoon tuohon Venäjän matalapaineeseen; solan itäpuolella on yhä hellettä, jota tuo Venäjän matalapaine jaksaa uskollisesti kierrättää pohjoispuolellaan idästä lähelle Suomea. Tarkastelualueelle jää kuitenkin tuo solan kuurosateisen ja ukkostavan epävakainen vyöhyke, jossa on kylläkin lämmintä, mutta ei aivan hellettä... Toisaalta Skandinaviassa muodostuva korkeapaineen selänne voisi tulla la - su Suomeen; helteet palaavat silloin Lappia myöten. Toisena skenariona tuo Venäjän helle tulisi paremmin idästä perille la - su... 

Hyvin lämmin ensi viikkokin näyttää siis joka tapauksessa olevan.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 29 - 2013: Ko. jakson normaalia viileämpi sää jarrutti kasvukauden kehitystä Etelä-Suomessa niin, että viikon loppuun mennessä kasvu- ja kehitystilanteiden etumatka tavanomaiseen ajankohdan aikatauluun nähden kutistui 1 - 2 viikon mittaiseksi. Tämän mukaan kasvien maailmassa tapahtui mm. seuraavaa >>

Heinäkuun tyypilliset kukkijat eli maitohorsma (Chamerion angustifolium), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) tulivat hitaasti osaksi kukinnan loppuun; eniten rohtovirmajuuri, maitohorsma ja mesiangervo. Kuluvalla viikolla 30 maitohorsmalla on jo alkanut osittain hedelmävillavaihekin lämpimiltä kasvupaikoilta alkaen.

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria) jatkoivat runsasta ja täyttä kukintaansa ko. viikolla, mutta tällä kuluvalla viikolla ensin mainitun kukintahiipumista on jo alkanut ilmenemään. Pujon (Artemisia vulgaris) kukinta on jatkunut enimmäkseen täydessä vaiheessa tälle kuluvalle viikolle saakka, mutta eri kasvustoissa on eriaikaisuutta. Ohdakkeet (Cirsium sp.) ovat tulleet vähitellen sekä viime että tämän kuluvan viikon aikana runsaaseen hedelmävillavaiheeseen. Karhunputken (Angelica sylvestris) kukinta on hiipunut vähitellen ja osittain jo lakannut tällä kuluvalla viikolla. Hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) ovat myös hiipuneet kukinnaltaan ja aikaisemmista kukistaan muodostuneita hedelmäpalkoja on kypsynyt runsaasti.

Puutarha- ja puistokukinnassa jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.) ja monet liljat (Lilium sp.) lopettivat kukintansa jo melkein kokonaan, mutta valtikkanauhus (Ligularia przewalskii), auringontähti (Telekia speciosa), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), kirahvinkukka (Cephalaria gigantea) ja purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) olivat vielä selvästi kukassa. Varhaiset jaloangervot (Astilbe arendsii hybr.) alkoivat hiipua kukinnaltaan. Väriminttu (Monarda didyma), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) sekä kuunliljat (Hosta sp.) olivat vielä täydessä kukassa ko. viikolla. Kaikki nämä ovat kuitenkin olleet hiipumassa kukinnaltaan tämän kuluvan viikon aikana; vähiten väriminttu. 

Sen sijaan tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja monet syysleimut (Phlox sp.) myöhäiset jaloangervot, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.) ovat runsastuttaneet kukintaansa viime ja tällä kuluvalla viikolla. Ruusujen pääosa alkoi olla kukinnaltaan hiipumassa yhä selvemmin, mutta jotkut ryhmä- ja köynnösruusut jatkoivat runsasta kukintaansa, kuten ko. viikon kasvina esittelemäni lajike >> Viikon 29 kasvivalokuva: (Köynnös)ruusulajike (Rosa "Elmshorn").

Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) hiipuivat edelleen kukinnaltaan, mutta paikoin niiden kukkia on jäänyt vielä tälle kuluvallekin viikolle. Syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta on ollut huipussaan viime ja tällä kuluvalla viikolla. Kaikkien näiden kukintaa on heikentänyt kuitenkin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla kuivuus, joka paikoin paheni viime viikolla ja kellastutti nurmikoita entistä enemmän ja joitakin nurmikoita ei ole tarvinnut leikata enää jopa pariin viikkoon pysähtyneen kasvun takia. Sisämaan kosteina pysyneillä alueilla nurmikoiden vehreys ja normaali kasvu on säilynyt paljon paremmin.

Puiden kukinnassa kriminlehmus (Tilia X euchlora) alkoi viimein kukkia, mutta amerikanlehmuksen (Tilia americana) kukinta saavutti huippuvaiheen ja on lopetellut sitä tällä kuluvalla viikolla 30. Myöhäiset jasmikkeet (Philadelphus sp.) alkoivat myös tulla jo kukintansa päätökseen viime viikolla, mutta pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora") alkoi tulla kukinnan täyteen vaiheeseen ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukinta alkoi tulla jo osaksi valkoiseen vaiheeseen paikoin ja niin etenkin tällä kuluvalla viikolla. 

Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat kypsyivät puolikypsän ja täyskypsän välissä oransseina - oranssinpunaisina ja villaheisin (Viburnum lantana) marjat alkoivat tulla osittain puolikypsään punaiseen vaiheeseen. Tarhaomenissa (Malus X domestica) varhaisimmat kesälajikkeet tulivat kypsiksi ja herukoiden (Ribes sp.) marjasato alkoi tulla parhaimmilleen. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja hedelmänä viljeltävien kirsikoiden (Prunus sp.) satokausi alkoi puolestaan jäämään jo taakse.

Sekä luonnonvaraisten että yleisesti viljeltyjen puiden ja pensaiden versopuutuminen eteni yhä enemmän täysivalmiiksi. Esim. jo tammella (Quercus robur) ja lehtosaarnellakin (Fraxinus excelsior), mutta taimilla ja nuorilla puilla viimeisenä kasvussa olleilla pääversoilla puutumiskehitys on vieläkin kesken. Täysipuutumisesta merkkinä olivat edelleen esim. metsävaahteralla (Acer platanoides) ja kotipihlajalla joidenkin yksilöiden häilyvät esiruskasävyt. Pikkuherukalla (Ribes glandulosum) sitäkin enemmän ja etelärannikolla osittain kuivuuden takia juuri pikkuherukalla ja muutamilla pensasangervoilla (Spiraea sp.) alkoi esiintyä kirkkaampaakin valeruskaa / esiruskaa.

Pioneeripuiden (koivut, lepät, pajut ja haapa) versopuutuminen on myös edennyt muutoin loppuun, mutta taimien ja nuorten puiden pääversoista osa on vielä pituuskasvussa tällä kuluvallakin viikolla. Koivuilla ja lepillä ensi kevään runsaat hedenorkkoaiheet ovat valmistuneet jo käytännössä täyteen talvehtimiskokoon, mutta pysyvät vielä vihreinä elokuulle.

Härmä jatkoi monin paikoin runsasta esiintymistään esim. tuomipihlajissa, terttuseljoissa sekä joissakin vaahteroissa ja tammissa. Osassa raitoja (Salix caprea) ja muita pajuja sekä harmaalepissä (Alnus incana) ja joissakin haapakasvustoissa (Populus tremula) esiintyi ruostesienisaastumaa jopa osin runsaasti, mutta yleistä invaasiota ei ollut vielä viime viikollakaan. Metsävaahteroilla esiintyi paikoin myös omaa lehtiä ruskistuttanutta ruostesienivioitusta. Koivut (Betula sp.) säästyivät ruostesienikiusalta jopa vielä kokonaan. Puistolehmuksilla (Tilia X vulgaris) puolestaan yleistyi selvästi kirvojen erittämä tahmea neste lehdillä ja kaduille pinnoitteeksi tihkuneena.

Koivuja sen sijaan kellastutti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla ko. viikolla 29 yhä pahemmin kuivuus, kun kesäkuun loppupuolelta alkaen sateet ovat jääneet hyvin vähäisiksi ko. alueella; näin etenkin etelärannikolla ja siellä kallioisilla mäillä kuivuus eteni jopa niin pahaksi paikoin, että kaikkien lehtipuulajien taimikot kellastumisen lisäksi alkoivat muuttua jopa osittain ruskean kuiviksi. Niityt kuivilla paikoilla muuttuivat hyvin ruskeiksi ja mm. maitohorsmien lehdet alkoivat lerputtaa, joskin heinävaltaisilla niityillä ruskeaksi muuttuminen myös märillä paikoilla yleistyi edelleen, kun heinäkukinta vaihtui yhä enemmän hedelmävaiheeksi. Sisämaassa kallioistenkin mäkien lehtipuustot säilyivät vielä kellastumatta edeltäneidenkin sateiden turvin; raju kahtiajako eri alueiden kosteuseroissa jatkui.

Maaseudun peltoviljelyssä viljojen tuleentuminen eteni jo yli puoliruskeaan vaiheeseen; eniten ohralla ja vähiten kauralla, mikä säilyi vielä lähes kokonaan täysivihreänä. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kuivuus vaikutti lisäruskeuttavasti osalla peltoalueista.

Vesistöjen pintavesien lämpötilat viilenivät ko. viikon aikana selvästi ajankohdan normaaleja arvoja alemmiksi sekä viileän sään takia että voimakkaiden tuulten sekoitettua alempia kylmiä vesiä pintaan ns. kumpuamisena. Vielä maanantaina järvissä ja Suomenlahden sisälahdissa vesien lämpötilat olivat +20 asteen vaiheilla ja meren ulapallakin yli +15 astetta. Viikon mittaan järvissä lämpötilat laskivat kuitenkin +15 ja +18 asteen välille ja paikoin / hetkittäin jopa alle +15 asteen tuulten aiheuttaman kumpuamisen takia. Suomenlahdella pintavedet viilenivät kauttaaltaan +15 asteen vaiheille. Tällä kuluvalla viikolla 30 lieväksi helteeksi lämmennyt sää on alkanut Jaakon päivän tutusta merkkipaalusta huolimatta lämmittämään vesiä nopeasti +20 asteen paikkeille ja ylikin.

Vielä lopuksi eläinmaailmasta merkittävä havainto liittyen pääskysiin; nimittäin viikon 29 viileät ja voimakastuuliset säät karkoittivat havaintoni mukaan ko. linnut jopa kokonaan taivaalta esim. Hämeenlinnassa, missä niitä on normaalisti pitkälle elokuulle paljon taivaalla. Tällä kuluvalla viikolla pääskyset ovat kuitenkin palanneet lentelemään säiden lämmettyä.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

Viikon 25 sää vuonna 2013: Vaihtelevasti epävakaista ja poutaa; aluksi viileähköä ja lopussa osaksi helteistä (Päivitys!)

Yleiskuvaus viikon 25 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Aluksi vallitsivat viileähköt polaari-ilmamassat ja etenkin maanantaina epävakaisen kuurosateinen sää, mutta korkeapaineen selänne toi lännestä keskiviikoksi viikon aurinkoisimman sään, muttei vielä hellettä. Manner-Eurooppaan etelästä kehittyneen ankaran helleaallon pohjoisreunalla kehittyi pieniä matalapaineita okludoituneiden rintamasysteemiensä kera ke jälkeen niin, että ne saapuivat Suomeen Etelä-Skandinaviasta käsin. Ensimmäinen rintamasysteemi toi torstaina hajanaista heikkoa sadetta ja toinen rintamasysteemi lauantaina kapean ja heikosti ukkostaneen kuuronauhan tuulisen sään kera. Ankarimmat helteet jäivät näiden eteläpuolelle ulottumatta Suomeen, mutta ilmamassat lämpenivät silti selvästi etelälounaasta käsin mahdollistaen pe - su paikoin noin hellerajalle kohonneita päivälämpötiloja ja öiden lämpenemistä ajoittain yli +15 asteen. Loppuviikon rintamien välillä oli ajoittain myös ainakin osaksi aurinkoista ja kasvava ns. superkuu näkyi myöhäisiltaisin - öisin ajoittain hienosti.

Euroopan mittakaavassa merkittävintä oli siis ankaran helleaallon muodostuminen alkuviikoksi manner-Eurooppaan Saksan ja Puolan tasalle saakka pohjoiseen, missä jopa n. +35 asteen päivälämpötilat mahdollistuivat; eniten yli +35 asteen päästiin Mustanmeren länsipuolella. Läntisin Eurooppa (Britannia - Ranska) jäi epävakaisen ja viileähkön sään pariin, kuten myös osittain Skandinavia ja Lappi lukuun ottamatta ke tienoon korkeapainetta. La - su Britanniaa vaivasi melko voimakaskin matalapaine. Voimakkaita ukkosia esiintyi paikoin tuon ankaran helteen länsireunoilla / -rajoilla. Loppuviikolla tuo helle siirtyi enemmän Itä-Eurooppaan ja heikkeni voimaltaan. 

Länsi-Venäjällä oli alkuviikolla edellisen helteen syrjäytymisen hetki Suomesta sinne siirtyneen matalapaineen jälkipuolen pohjoistuulissa, mutta pian korkeapaineen muodostuminen Barentsinmeren - Länsi-Venäjän pohjoisosan (Uralin) alueelle koko loppuviikoksi alkoi mahdollistaa sinne uutta helleaaltoa. Siinä erityisen kuuma annos (n. +35 asteen päivälämpötiloja) alkoi virrata la - su Kaspianmeren itäpuolelta Mustanmeren pohjoispuolen runsasukkostaneen matalapaineen auttamana etenkin kohti Vienanmerta. Itä-Euroopan vanha helle ja tämä uusi helle alkoivat viikonvaihteessa yhdistyä laajaksi helleaalloksi.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 17.6.2013: Pieni matalapaine velloi Suomen yllä ja alkoi siirtyä illalla vähitellen Venäjälle. Heikkoa korkeapainetta oli Skotlannista Itä-Eurooppaan kaareutuen. Matalapaine oli Espanjan tienoilta Ranskan länsireunalle; sen itäpuolella aluksi osittain Ranskaan ja Saksaan nousi erittäin kuumaa ja kosteaa helleilmaa Välimereltä. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli runsaasti sumu- ja kumpukerrospilvisyyttä, joista kehittyi iltapäiväksi runsaasti kuurosateita. Kuurot olivat paikoin rankkoja ja siellä täällä ukkosti heikosti. Illalla kuurot kuolivat ja sää selkeni lähes kokonaan. Tuulet olivat aluksi lännestä heikkoja, mutta iltapäivästä alkaen ajoittain kohtalaisia ja kääntyivät enemmän luoteeseen. Yölämpötila oli etelärannikolla n. +10 astetta - vähän yli ja sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä.

Tiistai 18.6.2013: Matalapaineen pääosa oli jo etääntynyt Venäjälle, mutta siitä jäi vielä aluksi ulottumaan pientä "häntää" Suomen itäosiin. Korkeapainetta muotoutui Skandinaviaan ja sieltä sitä vallitsi edelleen myös Itä-Eurooppaan. Pientä matalapainetta ukkosineen oli edelleen Espanjasta Ranskaan ja sen itäpuolella hyvin kuumaa ja kosteaa helleilmaa levisi entistä paremmin etelästä etenkin Saksaan. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli aluksi lähes täysin selkeää. Iltapäivällä syntyi kumpupilvisyyttä ja etenkin Varsinais-Suomesta Uudellemaalle kehittyi paikoin kuurosateita. Illalla kuurot kuolivat taas pois, mutta paikoin jäi vellomaan hajanaista hahtuvapilvilauttaa mahdollistaen komean iltaruskon. Luoteistuulet olivat aluksi ajoittain kohtalaisia, mutta loppupäivän aikana tyyntyi selvästi. Yölämpötila oli etelärannikolla n. +10 astetta - vähän yli ja sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli n. +20 astetta; lämpimintä sisämaassa.

Keskiviikko 19.6.2013: Skandinaviaan muodostunut korkeapaineen selänne siirtyi vähitellen Suomen päälle, mutta aluksi Keski-Suomessa vaikutti pieni matalapaine. Läntisimmässä Euroopassa oli edelleen heikkoa matalapainetta ja sen itäpuolella Saksassa - Puolassa hyvin kuumaa ja kosteaa helleilmamassaa; helteen pohjoisreunalla Etelä-Skandinaviassa muodostui pientä matalapainetta rintamasysteemin kera ja se alkoi lähestyä Suomea syrjäyttäen illalla em. korkeapaineen selännettä itään. Tarkastelualueella yö oli muutoin selkeä, mutta hieman esiintyi ns. valaisevia yöpilviä. Aamulla - keskipäivällä aluetta ylitti lännestä runsaahkoa yläpilvilauttailua, mutta iltapäivällä oli vain vähäistä kumpupilvisyyttä. Illalla selkeni aluksi kokonaan, mutta lännestä alkoi saapua em. rintamasysteemin etummaisia yläpilviharsoja länsiosiin. Tuulet olivat hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; etelärannikolla oli iltapäivällä paikoin merituulta. Illalla etenkin länsiosissa etelätuulet alkoivat voimistua. Yölämpötila oli pääosin +5 ja +10 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä lounaiskolkassa.

Torstai 20.6.2013: Etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne vetäytyi kokonaan pois Suomesta ja se alkoi vahvistua Barentsinmeren tienoille. Saksaan - Puolaan saakka etelästä ulottuneen ankaran helteen pohjoisreunalla Etelä-Skandinaviassa muodostunut pieni matalapaine siirtyi Suomeen okludoituvan rintamasysteemin kera; rintamasateet ylittivät tarkastelualuetta alkupäiväpainotteisesti lännestä itään. Yöllä etenkin idässä oli vielä aluksi lähes selkeää, mutta muutoin rintamapilvisyys vallitsi runsaana; sateet jäivät kuitenkin varsin heikoiksi. Rintamasateiden jälkeen pilvisyys jäi koko loppupäiväksi runsaaksi muodostuen vähitellen rintamapilvinä olleista verho- ja sadepilvistä kumpukerrospilvien suuntaan alapilvikanneksi. Pilvipeitteen metamorfoosissa esiintyi ajoittain hyvin kauniita ja profiilikkaita aaltomaisia rakenteita. Ilmamassan utua oli hetken lisääntyneesti. Ennen rintamaa etelätuulet voimistuivat kohtalaisiksi - navakoiksi, mutta heti rintaman ylityksen myötä länteen kääntyneet tuulet heikkenivät lähes tyyniksi. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja etelärannikolla vähän sen yläpuolella. Päivälämpötila jäi runsaassa pilvisyydessä +16 ja +20 asteen välille; länsiosissa paikoin vähän alle +15 asteenkin.

Perjantai 21.6.2013: Suomeen lounaasta tullut pieni matalapaine heikkeni sijoillaan pois jo alkupäivällä. Korkeapaine vahvistui vielä lisää Barentsinmeren - Länsi-Venäjän pohjoisosan yllä ja siitä jäi ulottumaan kiilaa Suomen itäreunalle. Manner-Euroopan ankara helleilmamassa siirtyi Saksasta enemmän Itä-Eurooppaan ja Etelä-Baltiaan, kun matalapainetoiminta voimistui Britanniasta ja Ranskasta käsin kohti Saksaa aiheuttaen ukkosmyrskyjä; matalapaineen osakeskus voimistui Tanskan paikkeilla. Tarkastelualueella yöllä oli vielä runsaasti kumpukerrospilvisyyttä, mutta ne hälvenivät aamulla etelärannikolta käsin ja iltapäiväksi jäi vain hieman sisämaapainotteista ohutta kumpupilvisyyttä, mikä hieman jonoontui etelä-pohjoissuunnassa ja lauttaantui paikoin. Illalla Tanskan tienoon uusi matalapaine alkoi lähestyä okludoituvan rintamasysteemin kera aiheuttaen lisääntynyttä keski- ja alapilvilauttailua; illalla kasvava superkuu näkyi kuitenkin paikoin hyvin. Heikot tuulet vallitsivat alkupäivällä vielä länsilounaasta, mutta kääntyivät iltapäivästä alkaen enemmän etelään samalla voimistuen illalla lännestä alkaen selvästi. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; Uusimaa - Kanta-Häme -tienoilla jopa vähän yli +15 astetta. Päivälämpötila nousi +25 asteen vaiheille; lämpimintä lounaassa.

Lauantai 22.6.2013: Tanskan tienoon matalapaine alkoi siirtyä Skandinaviaa pitkin pohjoiseen ja sen okludoituva rintamasysteemi siirtyi Suomen yllä hitaasti idemmäksi. Britannian tienoille voimistui isohko matalapaine. Korkeapaine vahvistui enemmän Länsi-Venäjän pohjoisosiin ja Mustanmeren pohjoispuolisen matalapaineen itäpuolitse alkoi kiertyä hyvin kuumaa helleilmaa kohti Vienanmerta. Itä-Euroopan helleaalto oli vähän heikkenemässä. Tarkastelualueella ko. rintamaan liittyi kapea kuurosadenauha, jossa ukkosti paikoin heikosti; se liikkui aamulla länsiosissa ja iltapäivällä - illalla hitaammin ja heikkenevänä itäosissa. Ennen rintamaa oli vaihtelevapilvistä ja rintaman kohdalla oli runsasta alapilvilauttaa ja ilmamassan utu lisääntyi. Rintaman jälkeen poutaantui rakoilevaksi kumpukerrospilvisyydeksi; illalla selkeni lähes kokonaan ja utu hälveni, mutta loppuillalla länsiosiin saapui taas runsaasti alapilvilauttoja haittaamaan superkuun näkymistä. Ennen rintamaa ja rintaman kohdalla etelä-lounaistuulet olivat navakkapuuskaisia ja sen jälkeen länsilounaaseen kääntyneet tuulet heikkenivät loppupäivän mittaan selvästi. Yölämpötila oli lounaassa - etelärannikolla laajasti reilussa +15 asteessa, mutta itäosan sisämaassa jäätiin +10 ja +15 asteen välille. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä; viileintä rintaman kuuronauhan kohdalla ja selkeimmillä paikoilla kaakossa ennen rintamaa n. +25 astetta.

Sunnuntai 23.6.2013: Britannian - Pohjanmeren paikkeilla oli voimakas matalapaine, mutta se alkoi heikentyä ja venyä Norjaa pitkin koilliseen. Länsi-Venäjän pohjoisosissa velloi yhä korkeapaine, mistä ulottui vähitellen voimistunutta kiilaa Suomen itäreunalle. Korkeapaineen eteläpuolella Kaspianmeren itäpuolelta jatkui yhä paremmin hyvin kuuman helleilman virtaaminen laajemmin Länsi-Venäjälle ja etenkin kohti Vienanmerta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla alapilvilauttailua jäi vellomaan runsaana kumpukerrospilvisyytenä ja sitä jäi monin paikoin iltapäivään saakka hahtuvapilviksi muuntuneena, missä sekaan kehittyi sisämaapainotteista kumpupilveä. Illalla selkeni paremmin, mutta yhä oli hajanaista hahtuva- ja untuvapilveä. Lisäksi illalla Baltiasta Suomeen edennyt kosteampi ja kuumempi helleilma synnytti etelärannikolle paikoin tiheää merisumua tyynissä tuulissa. Tuulet olivat koko päivänkin hyvin heikkoja kääntyen länsiluonaasta vähitellen etelään. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; lämpimintä kaakossa. Päivälämpötila oli pääosin +20 ja +25 asteen välillä; kaakossa taas n. +25 astetta.

Alkaneen viikon 26 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Länsi-Venäjällä ja osin Itä-Euroopassa on siis alkanut vallita laaja ja paikoin hyvin ankara helleaalto, missä etenkin Venäjällä jopa n. +35 asteen päivälämpötiloja voi ulottua lähipäivinä jopa Vienanmeren etelärannoille saakka! Helteen ulottuminen Suomeen on kuumimmillaan ti - to välillä näillä näkymin; jo tänään maanantaina yli +25 asteen päästään varsin yleisesti lähes Lappia myöten, mutta +30 asteen ylitykset mahdollistuvat ti ja ke etenkin Etelä- ja Keski-Suomen itäosissa. Samalla yöt lämpenevät paikoin kesän ensimmäisen kerran jopa +20 asteen vaiheille. Ilmamassa on siten hyvin kostean tukalaa! Lapissa on viileämpää ja lännessä on epävakaisempaa ukkoskuuroriskin kera lännen (Skandinavian) viileämmän ilmamassan rajalla.

Päättyneen viikon 25 lopun paikalliset helteet eivät vielä aiheuttaneet tarvetta helleseurannalle, mutta tänään maanantaina aloitan kesän neljännen helleseurannan, joka ulottunee siis torstaihin saakka...

Helteen päättyminen on siis näillä näkymin käsillä jo torstaina, kun ke paikkeilla Itämeren tienoilla muodostuva matalapaine siirtyy pohjoiseen alkaen tuoda lounaasta viileämpää ilmaa; tässä yhteydessä ukkosriski on suurimmillaan ja paikoin voi esiintyä hyvin rajujakin ukkosia. Siitä teen todennäköisesti tämän kesän toisen ukkosseurannan... 

Helle syrjäytyy siis enemmän Venäjälle ja sielläkin pohjoisimmissa osissa viilenee ke - to, kun uusi korkeapaine Barentsinmerellä alkaa kierrättää itäpuolitseen viileämpää ilmaa pohjoisesta. Lisäksi viikonloppuna Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta näyttäisi näillä näkymin pääsevän sen verran voimakkaasti lännestä koko Fennoskandiaan, että sää jatkuu pe - su epävakaisehkon viileähkönä ja helteet alkaisivat syrjäytymään ukkosineen vähitellen Länsi-Venäjälläkin yhä enemmän Suomesta käsin... 

Muualla Euroopassa alkuviikolla vallitsee aikaisempaa laajemmin viileämpi sää (Hellettä vain Välimerellä), kun Britannian länsi-lounaispuolella vallitsee laaja korkeapaine ja sen itäpuolella Pohjois-Atlantilta virtaa laajasti manner-Eurooppaan ilmaa. Epävakaisinta on tämän viileyden ja em. ankaran helteen rajamailla Itä-Euroopassa ja osin alkuun siis Fennoskandiassakin, missä hyvin rajutkin ukkoset mahdollistuvat. Loppuviikolla tuo lännen voimakas korkeapaine alkaisi siirtymään vähän enemmän kohti Britanniaa - Ranskaa tuoden niille seuduille hellettä ja samalla siis epävakaisempaa ja viileämpää säätä Fennoskandiaan ja osin Venäjälle länsivirtauksessa...

Päivitys lauantaina 29.6.2013 klo. 23:55: Toissapäivänä torstaina oli siis suuressa osassa Etelä-Suomea raju ukkospäivä ja se syrjäytti helleilmamassat Venäjälle. Eilen perjantaina olikin sitten vuorossa selvästi viileämpi, mutta vähäpilvisen aurinkoinen poutapäivä. Päivälämpötilat kohosivat kuitenkin pääosin selvästi yli +20 asteen. Jo eilen illalla helleilmamassa alkoi kuitenkin pyrkiä takaisin kaakosta - idästä käsin ja samalla etelä-pohjoissuuntainen säärintama alkoi pistää pilvisyyttä etelästä tarkastelualueelle. Tänään lauantaina tuo säärintama onkin halkonut Suomea pituussuunnassa ja sen itäpuolelle on taas saatu hellelukemia +28 asteen paikkeille saakka ja samalla ukkoskuuroja itäisimpiin osiin ja nyt illalla Virosta runsaamminkin kaakonkulmalle - Saimaan seudulle. Muutoin säärintaman kohdalla on ollut heikkoja sateita ja ilma on käynyt utuiseksi runsaan pilvisyyden vallittua siinä koko päivän. Pilvisilläkin alueilla lämpötila kohosi +20 asteen vaiheille ja hyvin heikko / tyyni tuuli mahdollisti ilman tuntumisen joka tapauksessa lämpimältä.

Jatkossa huomenna sunnuntaina tuo säärintama siirtyy aavistuksen koillisemmaksi, jolloin helleilmamassan vyöhyke kapenee idässä ja pakenee lievästi Venäjälle. Samalla läntinen normaalilämmin ilmamassa valtaa alaa lännestä käsin hieman. Ukkoskuuroja saadaan itäisimmissä helleosissa paikoin rankkoinakin, mutta rintamasadenauhan länsipuolella on vaihtelevapilvisen poutaa. Nyt yöllä rintamasateita saadaan kuitenkin paikoin rankkoina tarkastelualueen keskivaiheilla osaksi Virosta käsin ja tässäkin yhteydessä voi ukkostaa. Rintaman länsipuolella luoteis-pohjoistuuli viriää, mutta myös hyvin tyyni sää jatkuu monin paikoin idässä / rintaman kohdalla. Ukkospuuskia tosin esiintyy.

Ensi viikon alussa maanantaina jatkuu vielä sunnuntain kaltainen tilanne, joskin helteet ovat vielä enemmän Venäjän puolella ja rintamasysteemiin tulee ilmeisesti matalapainetäydennystä kaakosta, joka voi rankentaa ja laajentaa sateita sekä tuottaa itäpainotteisesti lisää ukkosia. Melko lämmin sää jatkuu silti edelleen; poutapaikoilla etenkin idässä päivälämpötilat ovat yli +20 astetta / hellerajalla. Runsaassa sateessa voidaan jäädä +15 asteen paikkeille. Yöt ovat lämpimiä yli +10 asteessa; idässä on lämpimintä jopa +15 ja +20 asteen välissä.

Tiistaina matalapainetoiminta voimistuu lännessä ja ulottuu Skandinaviaan, joka muodostaa lounaisvirtausta tarkastelualueelle muuttaen säätä vähän viileämmäksi ja kuivemmaksi, mutta länsipainotteisesti voi esiintyä kuurosateita etenkin iltapäivällä. Helteet jäävät kuitenkin lähelle Venäjälle ilmeisesti kuumentumaan lisää. Tiistain jälkeen lisäksi näyttää siltä, että Suomen itäpuolelle / rajalle vahvistuisi korkeapainetta, jota toisi helteitä taas takaisin... Toisissa malleissa lännen matalapainetoiminta olisi dominoivampaa...

Euroopan mittakaavassa kaksi korkeapainetta on esitetty yllä olevassa aikaisemmassa ennusteessa tulevan sään ratkaisijoina osaltaan. Nyt viikonlopun aikana on ollut käymässä ja tulee käymään niin, että Barentsinmeren uusi korkeapaine piti aluksi lounaispuolellaan kiilana helleilmamassaa Suomen itäpuolella, joka on siis vaikuttamassa tänä viikonloppuna Suomen säähän pitäen hellettä tyrkyllä itäosiin. Toisaalta se hauduttaa hellettä Venäjällä kuumemmaksi työntyessään enemmän Länsi-Venäjän päälle ensi viikon alussa. Toinen korkeapaine Britannian länsi-lounaispuolella ei ole päässytkään idemmäksi, vaan se jää länteen ja päästää Pohjois-Atlantin melko voimakkaan matalapainetoiminnan eteläpuolella länsi-luoteesta Britannian yli laajasti manner-Eurooppaan viileää ja epävakaista säätä länsi-luoteisvirtauksessa, kuten tähänkin saakka koko viikon. Ensi viikon alussa tosin manner-Euroopassa näyttäisi korkeapaineen ja itäpainotteisen helteen mahdollisuus kasvavan... Ensi viikon alussa lisää sääasiaa, sillä helle- ja ukkosseurantaa en tee tämän viikonlopun osalta.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 25 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi eteni päättyneellä viikolla 1 - 2 viikkoa etuaikaisena ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun nähden. Sen mukaan tyypilliset Juhannuksen ajan kukkijat ehtivät jo lopettamaan ko. viikon mittaan kukintansa lähes kokonaan; kuten lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris) sekä puutarhoissa juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), kultasade (Laburnum alpinum), ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ja muutamat myöhäiset syreenilajit (Syringa sp.). Töyhtöangervo (Aruncus dioicus) sinnitteli kukassa vielä Juhannuksen ylikin osittain, mutta tämän alkaneen viikon helteissä nämä kaikki lopettavat kokonaan kukintansa. 

Tällä viikolla 26 sen sijaan kukintaansa runsastuttavat huippuunsa jo mm. maitohorsma (Epilobium angustifolium), paimenmatara (Galium album), siankärsämö (Achillea millefolium), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), lumpeet (Nymphaea sp.) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) jatkaa vielä kukintahuippuaan hiipuen osittain viikon loppua kohden. Myös mesiangervo (Filipendula ulmaria) on jo aloittanut kukintansa nopeaan tahtiin ja lämpimillä paikoilla jopa jo pietaryrttikin (Tanacetum vulgare) tekee niin kuluvan viikon aikana.

Kukintaansa pitkittävät tavanomaista enemmän vielä niittyleinikki (Ranunculus acris) sekä hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), koska ne ovat hyödyntäneet ilmeisesti kevään suurista lumen sulamistulvista maaperään alkukesäksi jäänyttä ylimääräistä kosteutta ja ravinnehuuhtoutumia.

Puutarhalajeista kukintahuippuun tulevat mm. monet keskivarhaiset jasmikkeet (Philadelphus sp.), likusterisyreeni (Syringa reticulata), tarha-alpi (Lysimachia punctata) sekä monet tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä). Viime viikolla jo kukintahuipussa ollut seppelvarpu (Stephanandra incisa) jatkaa vielä kukintaansa kuluvallakin viikolla. Kukintaansa aloittavat kuluvalla viikolla jo mm. jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) ja niitäkin enemmän jo edellisviikolla kukkiaan aukaisseet auringontähti (Telekia speciosa) ja palavarakkaus (Lychnis chalcedonica). Myös monet köynnösruusut ja ns. ryhmäruusut runsastuttavat kukintaansa ja pensasruusujen joukossa monet lajit jatkavat kukkimista runsaasti.

Päättyneen viikon 25 lopulla varhaiset jasmikkeet, ptelea (Ptelea trifoliata) ja lakkipuu (Cladrastis kentukea) olivatkin jo varsin pitkällä kukassa ja tämän kuluvan viikon loppua kohden näiden kukinnat saattavat alkaakin jo paljon hiipumaan. Valeakaasia (Robinia pseudoacacia) lopettaa kukintansa lähipäivinä jo kokonaan, kuten pääosin myös päättyneen viikon kasviesittelylaji >> (Viikon 25 kasvivalokuva: Isovirpiangervo (Spiraea nipponica) ). 

Sen sijaan varhaisimmat lehmukset (Tilia sp.) onnistuivat avaamaan ensimmäisiä kukkiaan jo päättyneen viikon lopussa ja tällä kuluvalla viikolla lehmuskukinta tulee runsaaseen vaiheeseen, vaikkei ehkä vielä ehdi huipentumaan...

Nurmikoilla päättyneellä viikolla kukintahuippuaan esittelivät valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina); niiden kukinta jatkuu tällä alkaneellakin viikolla runsaana. Tämän viikon tulevat helteet voivat kuitenkin taas kellastuttaa paahdepaikoilta alkaen nurmikoiden kasvua kuivuuden edetessä vähille ukkoskuuroille jäävillä alueilla, mutta viikonlopun tuleva epävakaisuus korjannee tilannetta parempaan kasvuun.

Puiden ja pensaiden uusien versojen puutumiskehitys etenee nopeasti ja saavuttaa esim. tuomenkehrääjäkoin toukkien invaasiosta selvinneillä tuomilla (Prunus padus) sekä varhaisilla virpiangervoilla (Spiraea chamaedryfolia) ja sinikuusamalla (Lonicera caerulea) jo täyttäkin vaihetta. Tuomenkehrääjäkoin toukkien syömät tuomet saavat uudet lehdet. Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys pääsee myös vauhtiin ja myöhäisillä kuusten ja pihtojen suvun lajeilla puiden latvojensa pääversokasvu alkaa saavuttaa ainakin osittain täyttä mittaa. Marjakuusilla (Taxus sp.) versojen pituuskasvu alkaa päättymään heikoimmista versoista alkaen.

Pioneeripuilla (koivut, lepät, pajut ja haapa) uusien versojen pituuskasvu jatkuu erittäin kiihkeänä ainakin taimilla ja nuorilla puilla latvapainotteisesti, mutta muissa latvustensa osissa oksien pituuskasvu on alkanut jo päättymään; siitä on alkanut tulla merkkinä jo esim. koivuilla oksien kärkiin kasvupäätöksenä muodostuvat seuraavan kevään hedenorkkoaiheet. Niitä näyttäisi muodostuvan taas runsaasti viime kevään erittäin heikon koivukukinnan jälkeen...

Marjojaan ovat jo kypsyttäneet runsaasti sinikuusamat ja rusokirsikka (Prunus sargentii); kypsymishuipennus kuluvalla viikolla. Muissa kirsikoissa ja tuomipihlajissa (Amelanchier sp.) marjat alkavat saamaan myös jo väriä ja terttuseljan (Sambucus racemosa) marjojen punertuminen kypsäksi alkaa nopeasti. Mustaseljan (Sambucus nigra) kukinta pääsi alkamaan jo päättyneellä viikolla ja tällä kuluvalla viikolla se tulee täyteen vaiheeseen. Pihlajien (Sorbus sp.) ja varhaisten orapihlajien (Crataegus sp.) marjaraakileet saavuttavat jo lähes täyttä kokoa ja tarhaomenapuilla (Malus X domestica) hedelmät tulevat jo n. puolikokoon kesäomenalajikkeista alkaen. Mansikoiden sato on kypsymässä etuaikaisesti ja yhtäkkisen samanaikaisena yleisesti.

Härmää on esiintynyt edelleen paikoin etenkin tuomipihlajilla sekä mm. herukoilla (Ribes sp.). Yksittäisissä raidoissa (Salix caprea) on alkanut ilmenemään jokakesäistä ruostesienten aiheuttamaa keltaista peitettä latvaversojensa lehdissä.

Maaseudun peltoviljelyssä rypsi / rapsi onnistui jo paikoin aloittamaan kukintansa päättyneen viikon 25 loppuun mennessä ja tällä alkaneella viikolla ne pellot huipentuvat jo yleisesti runsaaseen keltamerivaiheeseen. Muilla viljoilla tähkääntyminen alkaa muodostumaan entistä yleisemmin ja nopeammin. Vähille kuurosateille jäävillä alueilla voi paikoin alkaa ilmenemään kuivuusongelmia, mutta länsiosien ukkosherkällä alueella voi ilmetä rankka- ja raesateiden aiheuttamia haittoja; lakoontuminen, liettyminen, eroosio jne. 

Viimeistään to paikkeilla voimakkaita ukkossateita voi tulla melko yleisestikin ja silloin viimeistään voi olla merkittävää taajamatulvariskiäkin peltoviljelyhaittojen lisäksi! Jokien virtaamat pysyvät lähellä normaalia, mutta to paikkeilla paikallista ukkossadetulvimista saattaa hieman muodostua runsaimmin ukkostavilla alueilla...

Vesistöissä pintavesien lämpötilat ehtivät nousta päättyneen viikon loppuun mennessä lämmenneiden säiden ansiosta järvissä jo +20 asteen paikkeille; tällä kuluvalla viikolla 26 helteet lämmittävät järvivedet yleisesti +20 ja +24 asteen välille ja matalissa rantavesissä etenkin idässä jopa +25 asteen paikkeille - hieman ylikin. Suomenlahdella sisälahtien ja lounassaariston vedetkin alkavat myös saavuttaa helteessä yhä enemmän yli +20 asteen lukemia; etenkin idässä. Ulapalla +15 asteen ylittäminen yleistyy ja to mennessä merivedet ovatkin jo kauttaaltaan selvästi yli +15 asteisia ja eniten itäosissa. Kuluvan viikon lopussa vesistöjen pintavedet alkavat taas viilenemään.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

Viikon 30 tunnelmakuvat vuonna 2009

Nukka-angervon (Holodiscus discolor var. ariifolius) kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 26.7.2009. Keskikesän kääntyessä loppukesäksi näitä komeasti kukkivia pensaita riittää ja tämä on ehdottomasti näyttävimmästä päästä. Lisäksi kukilla on voimakkaan imelä tuoksu. Kukinnan jälkeen nuokkuvat tertut ruskistuvat hitaasti ja säilyvät seuraavaan kevääseen erikoisina koristeina. Suositeltava paljon yleisempään viljelyyn.

Juuri kukkimaan alkanutta kuutamohortensiaa (Hydrangea paniculata "Praecox") kuvattuna lauantaina 25.7.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Alla esitellyn hortensialajin jälkeen kukintavuorossa on tämä lajike, jolla neuvottomia kukkia on vähemmän kuin syyshortensialla (H. paniculata "Grandiflora"). Tällä lajikkeella kukinnan jälkeistä neuvottomien kukkien punavärjäytymistä on vähän, mutta tertut säilyvät pitkälle talveen ruskeina koristeina. Vähän pienempi pensas kuin alla oleva laji / lajike.

Hedelmäkotavaiheeseen tullutta kiinanhortensiaa (Hydrangea heteromalla "Xanthoneura") kuvattuna lauantaina 25.7.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Hortensioilla on aina vähintään laitakukat neuvottomia kukkatertuissa ja tässä kukinnan jälkeen ne ovat tyypillisesti värittyneet punertaviksi. Tertut säilyvät talven yli ruskeina koristeina. Tällä lajilla / lajikkeella kukinta on kesä - heinäkuussa ja se aloittaa siten hortensiasesongin. Erittäin suositeltava iso pensas koristekäyttöön.

Sirotuomipihlajan (Amelanchier laevis) kypsyviä marjoja kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 26.7.2009. Lisänä vihreä hämähäkki! Tuomipihlajien marjasatokausi on parhaimmillaan ja elokuun alussa ne viimein varisevat pois ellei linnut ehdi ensin hätiin. Tuo hämähäkki oli jännä sattuma ja kivasti sainkin sen kuvattua. Tunnistin sen kurkkuhämähäkiksi (Araniella displicata).




Köynnösruusulajike (Rosa "New Dawn"):n kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 26.7.2009. Köynnösruusujen kesä-heinäkuun vaihteen kukinnan huippu on ohi, mutta uusia kukkia riittää syys - marraskuulle hitaasti väheten. Tämän lajikevärin kanssa melkein samanvärinen on "Coral Dawn" -lajike.




Valkokonnanmarjan (Actaea alba) kypsyneitä marjoja kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 26.7.2009. Nämä marjat ovat kypsyneet jo heinäkuun alkupuolella, mutta ne säilyvät hyvin pitkään (jopa syyskuulle) ja näin konnanmarjoja voi pitää erinomaisina koristekasveina. Marjat tosin ovat vaarallisen myrkyllisiä. Valkoinen kesäkuun alun kukinta on marjoja vaatimattomamman näköistä.




Kalalokin (Larus canus) poikanen nurmikolla Vanajaveden ääressä kuvattuna Hämeenlinnassa tiistaina 21.7.2009. Poikanen vaikutti hylätyltä ja se ei juurikaan reagoinut lähestymiseeni (Sain kuvattua läheltä). Tilanteessa vain kaukana jotkin lokit kirkuivat ollessani kuvaamassa. Lokinpojan pesäpaikka jäi arvoitukseksi ja sen kohtalo myös.

Espoon Tapiolassa perjantaina 24.7.2009 kuvattua kaatosateen aikaansaamaa vesilätäkköä nurmikon notkossa. Kuvassa nähdään eri suunnista tulleiden vesivirtojen aiheuttama ero: Kuvaussuunnasta tuli savista vettä hiekkakäytävältä ja vasemmalta sekä edestä nurmikon kautta puhtaampaa vettä. Näiden yhdistyttyä syntyi eri vesien vielä sekoittumaton kuviointi lätäkköön.

Lummelajikkeen (Nymphaea sp.) kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaina 26.7.2009. Nimikyltin puutteen vuoksi lajikenimi jäi arvailujen varaan. Koristelummelajikkeita on kuitenkin erittäin paljon: Lista. Lumpeiden kukinnan sesonki noudattaa paljolti ulpukoiden vastaavaa, joten heinäkuu on pääkukintaa ja elokuulle riittää jonkin verran rippeitä.

Kypsyneitä hedelmäkotia tehneitä lupiineja (Lupinus polyphyllos) ja yhä kukkivia ulpukoita (Numphar lutea) Vanajaveden rannassa Hämeenlinnassa kuvattuna tiistaina 21.7.2009. Ulpukoiden kukintasesonki on n. kuukauden mittainen heinä - elokuussa. Lupiinit puolestaan ovat tällä hetkellä jo hedelmävaiheessa. Ko. hedelmävarret säilyvät talventörröttäjinä, kun kodat ovat avautuneet.

Espoon Tapiolan keskustan koristevesialtaan reunalla kukkivia ryhmäruusuja kuvattuna torstaina 23.7.2009. Tässä on toteutettu Suomen näyttävimpiin kuuluva kolmivärisommitelma. Tyypilliset ryhmäruusulajikkeet Etelä-Suomen käyttöön ovat: "Europeana", "Nina Weibull" ja "Queen Elisabeth". Lajikkeita on kuitenkin paljon: lista 1 ja lista 2. Meilahden arboretumissa on kattava kokoelma kaikenlaisia ruusuja. Ryhmäruusujen kukintahuippu on heinäkuussa, mutta kukkia riittää leutoina syksyinä marras - joulukuullekin saakka.

Hämeenlinnassa keskiviikkoyönä 22.7.2009 klo. 01:37 kuvattuja valaisevia yöpilviä pohjoistaivaalla. Ilmiön aiheuttajasta on epämääräistä spekulaatiota, mutta itse olen todennut niiden ilmaantuvan herkästi silloin, kun lännestä Kölivuoriston yli suuntaa voimakkaita matalapaineita - säärintamia ja osittain sen avulla jopa mesopaussiin asti pääsisi kosteutta (Edellisenä maanantaina oli juuri voimakkaan säärintaman tulo lännestä - lounaasta); muodostuu ko. jääkidepilviä. Tällä kertaa ko. pilvien määrä oli poikkeuksellisen runsas ja siten erittäin näyttävä.