Yleiskuvaus viikon 25 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Aluksi vallitsivat viileähköt polaari-ilmamassat ja etenkin maanantaina epävakaisen kuurosateinen sää, mutta korkeapaineen selänne toi lännestä keskiviikoksi viikon aurinkoisimman sään, muttei vielä hellettä. Manner-Eurooppaan etelästä kehittyneen ankaran helleaallon pohjoisreunalla kehittyi pieniä matalapaineita okludoituneiden rintamasysteemiensä kera ke jälkeen niin, että ne saapuivat Suomeen Etelä-Skandinaviasta käsin. Ensimmäinen rintamasysteemi toi torstaina hajanaista heikkoa sadetta ja toinen rintamasysteemi lauantaina kapean ja heikosti ukkostaneen kuuronauhan tuulisen sään kera. Ankarimmat helteet jäivät näiden eteläpuolelle ulottumatta Suomeen, mutta ilmamassat lämpenivät silti selvästi etelälounaasta käsin mahdollistaen pe - su paikoin noin hellerajalle kohonneita päivälämpötiloja ja öiden lämpenemistä ajoittain yli +15 asteen. Loppuviikon rintamien välillä oli ajoittain myös ainakin osaksi aurinkoista ja kasvava ns. superkuu näkyi myöhäisiltaisin - öisin ajoittain hienosti.
Euroopan mittakaavassa merkittävintä oli siis ankaran helleaallon muodostuminen alkuviikoksi manner-Eurooppaan Saksan ja Puolan tasalle saakka pohjoiseen, missä jopa n. +35 asteen päivälämpötilat mahdollistuivat; eniten yli +35 asteen päästiin Mustanmeren länsipuolella. Läntisin Eurooppa (Britannia - Ranska) jäi epävakaisen ja viileähkön sään pariin, kuten myös osittain Skandinavia ja Lappi lukuun ottamatta ke tienoon korkeapainetta. La - su Britanniaa vaivasi melko voimakaskin matalapaine. Voimakkaita ukkosia esiintyi paikoin tuon ankaran helteen länsireunoilla / -rajoilla. Loppuviikolla tuo helle siirtyi enemmän Itä-Eurooppaan ja heikkeni voimaltaan.
Länsi-Venäjällä oli alkuviikolla edellisen helteen syrjäytymisen hetki Suomesta sinne siirtyneen matalapaineen jälkipuolen pohjoistuulissa, mutta pian korkeapaineen muodostuminen Barentsinmeren - Länsi-Venäjän pohjoisosan (Uralin) alueelle koko loppuviikoksi alkoi mahdollistaa sinne uutta helleaaltoa. Siinä erityisen kuuma annos (n. +35 asteen päivälämpötiloja) alkoi virrata la - su Kaspianmeren itäpuolelta Mustanmeren pohjoispuolen runsasukkostaneen matalapaineen auttamana etenkin kohti Vienanmerta. Itä-Euroopan vanha helle ja tämä uusi helle alkoivat viikonvaihteessa yhdistyä laajaksi helleaalloksi.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 17.6.2013: Pieni matalapaine velloi Suomen yllä ja alkoi siirtyä illalla vähitellen Venäjälle. Heikkoa korkeapainetta oli Skotlannista Itä-Eurooppaan kaareutuen. Matalapaine oli Espanjan tienoilta Ranskan länsireunalle; sen itäpuolella aluksi osittain Ranskaan ja Saksaan nousi erittäin kuumaa ja kosteaa helleilmaa Välimereltä. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli runsaasti sumu- ja kumpukerrospilvisyyttä, joista kehittyi iltapäiväksi runsaasti kuurosateita. Kuurot olivat paikoin rankkoja ja siellä täällä ukkosti heikosti. Illalla kuurot kuolivat ja sää selkeni lähes kokonaan. Tuulet olivat aluksi lännestä heikkoja, mutta iltapäivästä alkaen ajoittain kohtalaisia ja kääntyivät enemmän luoteeseen. Yölämpötila oli etelärannikolla n. +10 astetta - vähän yli ja sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä.
Tiistai 18.6.2013: Matalapaineen pääosa oli jo etääntynyt Venäjälle, mutta siitä jäi vielä aluksi ulottumaan pientä "häntää" Suomen itäosiin. Korkeapainetta muotoutui Skandinaviaan ja sieltä sitä vallitsi edelleen myös Itä-Eurooppaan. Pientä matalapainetta ukkosineen oli edelleen Espanjasta Ranskaan ja sen itäpuolella hyvin kuumaa ja kosteaa helleilmaa levisi entistä paremmin etelästä etenkin Saksaan. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli aluksi lähes täysin selkeää. Iltapäivällä syntyi kumpupilvisyyttä ja etenkin Varsinais-Suomesta Uudellemaalle kehittyi paikoin kuurosateita. Illalla kuurot kuolivat taas pois, mutta paikoin jäi vellomaan hajanaista hahtuvapilvilauttaa mahdollistaen komean iltaruskon. Luoteistuulet olivat aluksi ajoittain kohtalaisia, mutta loppupäivän aikana tyyntyi selvästi. Yölämpötila oli etelärannikolla n. +10 astetta - vähän yli ja sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli n. +20 astetta; lämpimintä sisämaassa.
Keskiviikko 19.6.2013: Skandinaviaan muodostunut korkeapaineen selänne siirtyi vähitellen Suomen päälle, mutta aluksi Keski-Suomessa vaikutti pieni matalapaine. Läntisimmässä Euroopassa oli edelleen heikkoa matalapainetta ja sen itäpuolella Saksassa - Puolassa hyvin kuumaa ja kosteaa helleilmamassaa; helteen pohjoisreunalla Etelä-Skandinaviassa muodostui pientä matalapainetta rintamasysteemin kera ja se alkoi lähestyä Suomea syrjäyttäen illalla em. korkeapaineen selännettä itään. Tarkastelualueella yö oli muutoin selkeä, mutta hieman esiintyi ns. valaisevia yöpilviä. Aamulla - keskipäivällä aluetta ylitti lännestä runsaahkoa yläpilvilauttailua, mutta iltapäivällä oli vain vähäistä kumpupilvisyyttä. Illalla selkeni aluksi kokonaan, mutta lännestä alkoi saapua em. rintamasysteemin etummaisia yläpilviharsoja länsiosiin. Tuulet olivat hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; etelärannikolla oli iltapäivällä paikoin merituulta. Illalla etenkin länsiosissa etelätuulet alkoivat voimistua. Yölämpötila oli pääosin +5 ja +10 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä lounaiskolkassa.
Torstai 20.6.2013: Etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne vetäytyi kokonaan pois Suomesta ja se alkoi vahvistua Barentsinmeren tienoille. Saksaan - Puolaan saakka etelästä ulottuneen ankaran helteen pohjoisreunalla Etelä-Skandinaviassa muodostunut pieni matalapaine siirtyi Suomeen okludoituvan rintamasysteemin kera; rintamasateet ylittivät tarkastelualuetta alkupäiväpainotteisesti lännestä itään. Yöllä etenkin idässä oli vielä aluksi lähes selkeää, mutta muutoin rintamapilvisyys vallitsi runsaana; sateet jäivät kuitenkin varsin heikoiksi. Rintamasateiden jälkeen pilvisyys jäi koko loppupäiväksi runsaaksi muodostuen vähitellen rintamapilvinä olleista verho- ja sadepilvistä kumpukerrospilvien suuntaan alapilvikanneksi. Pilvipeitteen metamorfoosissa esiintyi ajoittain hyvin kauniita ja profiilikkaita aaltomaisia rakenteita. Ilmamassan utua oli hetken lisääntyneesti. Ennen rintamaa etelätuulet voimistuivat kohtalaisiksi - navakoiksi, mutta heti rintaman ylityksen myötä länteen kääntyneet tuulet heikkenivät lähes tyyniksi. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja etelärannikolla vähän sen yläpuolella. Päivälämpötila jäi runsaassa pilvisyydessä +16 ja +20 asteen välille; länsiosissa paikoin vähän alle +15 asteenkin.
Perjantai 21.6.2013: Suomeen lounaasta tullut pieni matalapaine heikkeni sijoillaan pois jo alkupäivällä. Korkeapaine vahvistui vielä lisää Barentsinmeren - Länsi-Venäjän pohjoisosan yllä ja siitä jäi ulottumaan kiilaa Suomen itäreunalle. Manner-Euroopan ankara helleilmamassa siirtyi Saksasta enemmän Itä-Eurooppaan ja Etelä-Baltiaan, kun matalapainetoiminta voimistui Britanniasta ja Ranskasta käsin kohti Saksaa aiheuttaen ukkosmyrskyjä; matalapaineen osakeskus voimistui Tanskan paikkeilla. Tarkastelualueella yöllä oli vielä runsaasti kumpukerrospilvisyyttä, mutta ne hälvenivät aamulla etelärannikolta käsin ja iltapäiväksi jäi vain hieman sisämaapainotteista ohutta kumpupilvisyyttä, mikä hieman jonoontui etelä-pohjoissuunnassa ja lauttaantui paikoin. Illalla Tanskan tienoon uusi matalapaine alkoi lähestyä okludoituvan rintamasysteemin kera aiheuttaen lisääntynyttä keski- ja alapilvilauttailua; illalla kasvava superkuu näkyi kuitenkin paikoin hyvin. Heikot tuulet vallitsivat alkupäivällä vielä länsilounaasta, mutta kääntyivät iltapäivästä alkaen enemmän etelään samalla voimistuen illalla lännestä alkaen selvästi. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; Uusimaa - Kanta-Häme -tienoilla jopa vähän yli +15 astetta. Päivälämpötila nousi +25 asteen vaiheille; lämpimintä lounaassa.
Lauantai 22.6.2013: Tanskan tienoon matalapaine alkoi siirtyä Skandinaviaa pitkin pohjoiseen ja sen okludoituva rintamasysteemi siirtyi Suomen yllä hitaasti idemmäksi. Britannian tienoille voimistui isohko matalapaine. Korkeapaine vahvistui enemmän Länsi-Venäjän pohjoisosiin ja Mustanmeren pohjoispuolisen matalapaineen itäpuolitse alkoi kiertyä hyvin kuumaa helleilmaa kohti Vienanmerta. Itä-Euroopan helleaalto oli vähän heikkenemässä. Tarkastelualueella ko. rintamaan liittyi kapea kuurosadenauha, jossa ukkosti paikoin heikosti; se liikkui aamulla länsiosissa ja iltapäivällä - illalla hitaammin ja heikkenevänä itäosissa. Ennen rintamaa oli vaihtelevapilvistä ja rintaman kohdalla oli runsasta alapilvilauttaa ja ilmamassan utu lisääntyi. Rintaman jälkeen poutaantui rakoilevaksi kumpukerrospilvisyydeksi; illalla selkeni lähes kokonaan ja utu hälveni, mutta loppuillalla länsiosiin saapui taas runsaasti alapilvilauttoja haittaamaan superkuun näkymistä. Ennen rintamaa ja rintaman kohdalla etelä-lounaistuulet olivat navakkapuuskaisia ja sen jälkeen länsilounaaseen kääntyneet tuulet heikkenivät loppupäivän mittaan selvästi. Yölämpötila oli lounaassa - etelärannikolla laajasti reilussa +15 asteessa, mutta itäosan sisämaassa jäätiin +10 ja +15 asteen välille. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä; viileintä rintaman kuuronauhan kohdalla ja selkeimmillä paikoilla kaakossa ennen rintamaa n. +25 astetta.
Sunnuntai 23.6.2013: Britannian - Pohjanmeren paikkeilla oli voimakas matalapaine, mutta se alkoi heikentyä ja venyä Norjaa pitkin koilliseen. Länsi-Venäjän pohjoisosissa velloi yhä korkeapaine, mistä ulottui vähitellen voimistunutta kiilaa Suomen itäreunalle. Korkeapaineen eteläpuolella Kaspianmeren itäpuolelta jatkui yhä paremmin hyvin kuuman helleilman virtaaminen laajemmin Länsi-Venäjälle ja etenkin kohti Vienanmerta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla alapilvilauttailua jäi vellomaan runsaana kumpukerrospilvisyytenä ja sitä jäi monin paikoin iltapäivään saakka hahtuvapilviksi muuntuneena, missä sekaan kehittyi sisämaapainotteista kumpupilveä. Illalla selkeni paremmin, mutta yhä oli hajanaista hahtuva- ja untuvapilveä. Lisäksi illalla Baltiasta Suomeen edennyt kosteampi ja kuumempi helleilma synnytti etelärannikolle paikoin tiheää merisumua tyynissä tuulissa. Tuulet olivat koko päivänkin hyvin heikkoja kääntyen länsiluonaasta vähitellen etelään. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; lämpimintä kaakossa. Päivälämpötila oli pääosin +20 ja +25 asteen välillä; kaakossa taas n. +25 astetta.
Alkaneen viikon 26 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Länsi-Venäjällä ja osin Itä-Euroopassa on siis alkanut vallita laaja ja paikoin hyvin ankara helleaalto, missä etenkin Venäjällä jopa n. +35 asteen päivälämpötiloja voi ulottua lähipäivinä jopa Vienanmeren etelärannoille saakka! Helteen ulottuminen Suomeen on kuumimmillaan ti - to välillä näillä näkymin; jo tänään maanantaina yli +25 asteen päästään varsin yleisesti lähes Lappia myöten, mutta +30 asteen ylitykset mahdollistuvat ti ja ke etenkin Etelä- ja Keski-Suomen itäosissa. Samalla yöt lämpenevät paikoin kesän ensimmäisen kerran jopa +20 asteen vaiheille. Ilmamassa on siten hyvin kostean tukalaa! Lapissa on viileämpää ja lännessä on epävakaisempaa ukkoskuuroriskin kera lännen (Skandinavian) viileämmän ilmamassan rajalla.
Päättyneen viikon 25 lopun paikalliset helteet eivät vielä aiheuttaneet tarvetta helleseurannalle, mutta tänään maanantaina aloitan kesän neljännen helleseurannan, joka ulottunee siis torstaihin saakka...
Helteen päättyminen on siis näillä näkymin käsillä jo torstaina, kun ke paikkeilla Itämeren tienoilla muodostuva matalapaine siirtyy pohjoiseen alkaen tuoda lounaasta viileämpää ilmaa; tässä yhteydessä ukkosriski on suurimmillaan ja paikoin voi esiintyä hyvin rajujakin ukkosia. Siitä teen todennäköisesti tämän kesän toisen ukkosseurannan...
Helle syrjäytyy siis enemmän Venäjälle ja sielläkin pohjoisimmissa osissa viilenee ke - to, kun uusi korkeapaine Barentsinmerellä alkaa kierrättää itäpuolitseen viileämpää ilmaa pohjoisesta. Lisäksi viikonloppuna Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta näyttäisi näillä näkymin pääsevän sen verran voimakkaasti lännestä koko Fennoskandiaan, että sää jatkuu pe - su epävakaisehkon viileähkönä ja helteet alkaisivat syrjäytymään ukkosineen vähitellen Länsi-Venäjälläkin yhä enemmän Suomesta käsin...
Muualla Euroopassa alkuviikolla vallitsee aikaisempaa laajemmin viileämpi sää (Hellettä vain Välimerellä), kun Britannian länsi-lounaispuolella vallitsee laaja korkeapaine ja sen itäpuolella Pohjois-Atlantilta virtaa laajasti manner-Eurooppaan ilmaa. Epävakaisinta on tämän viileyden ja em. ankaran helteen rajamailla Itä-Euroopassa ja osin alkuun siis Fennoskandiassakin, missä hyvin rajutkin ukkoset mahdollistuvat. Loppuviikolla tuo lännen voimakas korkeapaine alkaisi siirtymään vähän enemmän kohti Britanniaa - Ranskaa tuoden niille seuduille hellettä ja samalla siis epävakaisempaa ja viileämpää säätä Fennoskandiaan ja osin Venäjälle länsivirtauksessa...
Päivitys lauantaina 29.6.2013 klo. 23:55: Toissapäivänä torstaina oli siis suuressa osassa Etelä-Suomea raju ukkospäivä ja se syrjäytti helleilmamassat Venäjälle. Eilen perjantaina olikin sitten vuorossa selvästi viileämpi, mutta vähäpilvisen aurinkoinen poutapäivä. Päivälämpötilat kohosivat kuitenkin pääosin selvästi yli +20 asteen. Jo eilen illalla helleilmamassa alkoi kuitenkin pyrkiä takaisin kaakosta - idästä käsin ja samalla etelä-pohjoissuuntainen säärintama alkoi pistää pilvisyyttä etelästä tarkastelualueelle. Tänään lauantaina tuo säärintama onkin halkonut Suomea pituussuunnassa ja sen itäpuolelle on taas saatu hellelukemia +28 asteen paikkeille saakka ja samalla ukkoskuuroja itäisimpiin osiin ja nyt illalla Virosta runsaamminkin kaakonkulmalle - Saimaan seudulle. Muutoin säärintaman kohdalla on ollut heikkoja sateita ja ilma on käynyt utuiseksi runsaan pilvisyyden vallittua siinä koko päivän. Pilvisilläkin alueilla lämpötila kohosi +20 asteen vaiheille ja hyvin heikko / tyyni tuuli mahdollisti ilman tuntumisen joka tapauksessa lämpimältä.
Jatkossa huomenna sunnuntaina tuo säärintama siirtyy aavistuksen koillisemmaksi, jolloin helleilmamassan vyöhyke kapenee idässä ja pakenee lievästi Venäjälle. Samalla läntinen normaalilämmin ilmamassa valtaa alaa lännestä käsin hieman. Ukkoskuuroja saadaan itäisimmissä helleosissa paikoin rankkoinakin, mutta rintamasadenauhan länsipuolella on vaihtelevapilvisen poutaa. Nyt yöllä rintamasateita saadaan kuitenkin paikoin rankkoina tarkastelualueen keskivaiheilla osaksi Virosta käsin ja tässäkin yhteydessä voi ukkostaa. Rintaman länsipuolella luoteis-pohjoistuuli viriää, mutta myös hyvin tyyni sää jatkuu monin paikoin idässä / rintaman kohdalla. Ukkospuuskia tosin esiintyy.
Ensi viikon alussa maanantaina jatkuu vielä sunnuntain kaltainen tilanne, joskin helteet ovat vielä enemmän Venäjän puolella ja rintamasysteemiin tulee ilmeisesti matalapainetäydennystä kaakosta, joka voi rankentaa ja laajentaa sateita sekä tuottaa itäpainotteisesti lisää ukkosia. Melko lämmin sää jatkuu silti edelleen; poutapaikoilla etenkin idässä päivälämpötilat ovat yli +20 astetta / hellerajalla. Runsaassa sateessa voidaan jäädä +15 asteen paikkeille. Yöt ovat lämpimiä yli +10 asteessa; idässä on lämpimintä jopa +15 ja +20 asteen välissä.
Tiistaina matalapainetoiminta voimistuu lännessä ja ulottuu Skandinaviaan, joka muodostaa lounaisvirtausta tarkastelualueelle muuttaen säätä vähän viileämmäksi ja kuivemmaksi, mutta länsipainotteisesti voi esiintyä kuurosateita etenkin iltapäivällä. Helteet jäävät kuitenkin lähelle Venäjälle ilmeisesti kuumentumaan lisää. Tiistain jälkeen lisäksi näyttää siltä, että Suomen itäpuolelle / rajalle vahvistuisi korkeapainetta, jota toisi helteitä taas takaisin... Toisissa malleissa lännen matalapainetoiminta olisi dominoivampaa...
Euroopan mittakaavassa kaksi korkeapainetta on esitetty yllä olevassa aikaisemmassa ennusteessa tulevan sään ratkaisijoina osaltaan. Nyt viikonlopun aikana on ollut käymässä ja tulee käymään niin, että Barentsinmeren uusi korkeapaine piti aluksi lounaispuolellaan kiilana helleilmamassaa Suomen itäpuolella, joka on siis vaikuttamassa tänä viikonloppuna Suomen säähän pitäen hellettä tyrkyllä itäosiin. Toisaalta se hauduttaa hellettä Venäjällä kuumemmaksi työntyessään enemmän Länsi-Venäjän päälle ensi viikon alussa. Toinen korkeapaine Britannian länsi-lounaispuolella ei ole päässytkään idemmäksi, vaan se jää länteen ja päästää Pohjois-Atlantin melko voimakkaan matalapainetoiminnan eteläpuolella länsi-luoteesta Britannian yli laajasti manner-Eurooppaan viileää ja epävakaista säätä länsi-luoteisvirtauksessa, kuten tähänkin saakka koko viikon. Ensi viikon alussa tosin manner-Euroopassa näyttäisi korkeapaineen ja itäpainotteisen helteen mahdollisuus kasvavan... Ensi viikon alussa lisää sääasiaa, sillä helle- ja ukkosseurantaa en tee tämän viikonlopun osalta.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 25 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi eteni päättyneellä viikolla 1 - 2 viikkoa etuaikaisena ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun nähden. Sen mukaan tyypilliset Juhannuksen ajan kukkijat ehtivät jo lopettamaan ko. viikon mittaan kukintansa lähes kokonaan; kuten lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris) sekä puutarhoissa juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), kultasade (Laburnum alpinum), ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ja muutamat myöhäiset syreenilajit (Syringa sp.). Töyhtöangervo (Aruncus dioicus) sinnitteli kukassa vielä Juhannuksen ylikin osittain, mutta tämän alkaneen viikon helteissä nämä kaikki lopettavat kokonaan kukintansa.
Tällä viikolla 26 sen sijaan kukintaansa runsastuttavat huippuunsa jo mm. maitohorsma (Epilobium angustifolium), paimenmatara (Galium album), siankärsämö (Achillea millefolium), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), lumpeet (Nymphaea sp.) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) jatkaa vielä kukintahuippuaan hiipuen osittain viikon loppua kohden. Myös mesiangervo (Filipendula ulmaria) on jo aloittanut kukintansa nopeaan tahtiin ja lämpimillä paikoilla jopa jo pietaryrttikin (Tanacetum vulgare) tekee niin kuluvan viikon aikana.
Kukintaansa pitkittävät tavanomaista enemmän vielä niittyleinikki (Ranunculus acris) sekä hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), koska ne ovat hyödyntäneet ilmeisesti kevään suurista lumen sulamistulvista maaperään alkukesäksi jäänyttä ylimääräistä kosteutta ja ravinnehuuhtoutumia.
Puutarhalajeista kukintahuippuun tulevat mm. monet keskivarhaiset jasmikkeet (Philadelphus sp.), likusterisyreeni (Syringa reticulata), tarha-alpi (Lysimachia punctata) sekä monet tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä). Viime viikolla jo kukintahuipussa ollut seppelvarpu (Stephanandra incisa) jatkaa vielä kukintaansa kuluvallakin viikolla. Kukintaansa aloittavat kuluvalla viikolla jo mm. jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) ja niitäkin enemmän jo edellisviikolla kukkiaan aukaisseet auringontähti (Telekia speciosa) ja palavarakkaus (Lychnis chalcedonica). Myös monet köynnösruusut ja ns. ryhmäruusut runsastuttavat kukintaansa ja pensasruusujen joukossa monet lajit jatkavat kukkimista runsaasti.
Päättyneen viikon 25 lopulla varhaiset jasmikkeet, ptelea (Ptelea trifoliata) ja lakkipuu (Cladrastis kentukea) olivatkin jo varsin pitkällä kukassa ja tämän kuluvan viikon loppua kohden näiden kukinnat saattavat alkaakin jo paljon hiipumaan. Valeakaasia (Robinia pseudoacacia) lopettaa kukintansa lähipäivinä jo kokonaan, kuten pääosin myös päättyneen viikon kasviesittelylaji >> (Viikon 25 kasvivalokuva: Isovirpiangervo (Spiraea nipponica) ).
Sen sijaan varhaisimmat lehmukset (Tilia sp.) onnistuivat avaamaan ensimmäisiä kukkiaan jo päättyneen viikon lopussa ja tällä kuluvalla viikolla lehmuskukinta tulee runsaaseen vaiheeseen, vaikkei ehkä vielä ehdi huipentumaan...
Nurmikoilla päättyneellä viikolla kukintahuippuaan esittelivät valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina); niiden kukinta jatkuu tällä alkaneellakin viikolla runsaana. Tämän viikon tulevat helteet voivat kuitenkin taas kellastuttaa paahdepaikoilta alkaen nurmikoiden kasvua kuivuuden edetessä vähille ukkoskuuroille jäävillä alueilla, mutta viikonlopun tuleva epävakaisuus korjannee tilannetta parempaan kasvuun.
Puiden ja pensaiden uusien versojen puutumiskehitys etenee nopeasti ja saavuttaa esim. tuomenkehrääjäkoin toukkien invaasiosta selvinneillä tuomilla (Prunus padus) sekä varhaisilla virpiangervoilla (Spiraea chamaedryfolia) ja sinikuusamalla (Lonicera caerulea) jo täyttäkin vaihetta. Tuomenkehrääjäkoin toukkien syömät tuomet saavat uudet lehdet. Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys pääsee myös vauhtiin ja myöhäisillä kuusten ja pihtojen suvun lajeilla puiden latvojensa pääversokasvu alkaa saavuttaa ainakin osittain täyttä mittaa. Marjakuusilla (Taxus sp.) versojen pituuskasvu alkaa päättymään heikoimmista versoista alkaen.
Pioneeripuilla (koivut, lepät, pajut ja haapa) uusien versojen pituuskasvu jatkuu erittäin kiihkeänä ainakin taimilla ja nuorilla puilla latvapainotteisesti, mutta muissa latvustensa osissa oksien pituuskasvu on alkanut jo päättymään; siitä on alkanut tulla merkkinä jo esim. koivuilla oksien kärkiin kasvupäätöksenä muodostuvat seuraavan kevään hedenorkkoaiheet. Niitä näyttäisi muodostuvan taas runsaasti viime kevään erittäin heikon koivukukinnan jälkeen...
Marjojaan ovat jo kypsyttäneet runsaasti sinikuusamat ja rusokirsikka (Prunus sargentii); kypsymishuipennus kuluvalla viikolla. Muissa kirsikoissa ja tuomipihlajissa (Amelanchier sp.) marjat alkavat saamaan myös jo väriä ja terttuseljan (Sambucus racemosa) marjojen punertuminen kypsäksi alkaa nopeasti. Mustaseljan (Sambucus nigra) kukinta pääsi alkamaan jo päättyneellä viikolla ja tällä kuluvalla viikolla se tulee täyteen vaiheeseen. Pihlajien (Sorbus sp.) ja varhaisten orapihlajien (Crataegus sp.) marjaraakileet saavuttavat jo lähes täyttä kokoa ja tarhaomenapuilla (Malus X domestica) hedelmät tulevat jo n. puolikokoon kesäomenalajikkeista alkaen. Mansikoiden sato on kypsymässä etuaikaisesti ja yhtäkkisen samanaikaisena yleisesti.
Härmää on esiintynyt edelleen paikoin etenkin tuomipihlajilla sekä mm. herukoilla (Ribes sp.). Yksittäisissä raidoissa (Salix caprea) on alkanut ilmenemään jokakesäistä ruostesienten aiheuttamaa keltaista peitettä latvaversojensa lehdissä.
Maaseudun peltoviljelyssä rypsi / rapsi onnistui jo paikoin aloittamaan kukintansa päättyneen viikon 25 loppuun mennessä ja tällä alkaneella viikolla ne pellot huipentuvat jo yleisesti runsaaseen keltamerivaiheeseen. Muilla viljoilla tähkääntyminen alkaa muodostumaan entistä yleisemmin ja nopeammin. Vähille kuurosateille jäävillä alueilla voi paikoin alkaa ilmenemään kuivuusongelmia, mutta länsiosien ukkosherkällä alueella voi ilmetä rankka- ja raesateiden aiheuttamia haittoja; lakoontuminen, liettyminen, eroosio jne.
Viimeistään to paikkeilla voimakkaita ukkossateita voi tulla melko yleisestikin ja silloin viimeistään voi olla merkittävää taajamatulvariskiäkin peltoviljelyhaittojen lisäksi! Jokien virtaamat pysyvät lähellä normaalia, mutta to paikkeilla paikallista ukkossadetulvimista saattaa hieman muodostua runsaimmin ukkostavilla alueilla...
Vesistöissä pintavesien lämpötilat ehtivät nousta päättyneen viikon loppuun mennessä lämmenneiden säiden ansiosta järvissä jo +20 asteen paikkeille; tällä kuluvalla viikolla 26 helteet lämmittävät järvivedet yleisesti +20 ja +24 asteen välille ja matalissa rantavesissä etenkin idässä jopa +25 asteen paikkeille - hieman ylikin. Suomenlahdella sisälahtien ja lounassaariston vedetkin alkavat myös saavuttaa helteessä yhä enemmän yli +20 asteen lukemia; etenkin idässä. Ulapalla +15 asteen ylittäminen yleistyy ja to mennessä merivedet ovatkin jo kauttaaltaan selvästi yli +15 asteisia ja eniten itäosissa. Kuluvan viikon lopussa vesistöjen pintavedet alkavat taas viilenemään.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment