Aluksi tällä viikolla 17 viileää ja lievästi epävakaista, mutta viikonvaihteesta lämpenee ja vappuviikolle odotettavissa taas kesäisenkin lämmintä, ja kasvukauden etenemistä äärietuajassa (Päivitetty: vappuviikon lämpö vaisumpaa ja myös epävakaisuutta sateineen)

Pääsiäinen ja viime viikon hurja lämpöaalto ovat siis jääneet taakse ja tänään on jo alkaneen viikon 17 keskiviikko, kun minun piti jo viimeistään eilen tiistaina tehdä uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus. 

Tässä kuitenkin sellainen nyt tulee illan päätteeksi ja uusimpien sääennusteiden valossa sisältönä siinä on aluksi tällä viikolla viileää ja jopa tavanomaistakin viileämpää säätä Etelä-Suomeen, mutta ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä jo tulevan viikonvaihteen tienoilta alkaen lämpenevää säätä ja sitten ensi vappuviikolla säässä on näkyvissä jo jopa seuraavan kesäisen lämpöaallon merkkejä -- katsotaan tässä siis, miten nämä kylmät ja lämpimät jakautuvat tällä ja ensi viikolla, ja alustavasti siinä esille tulee jo myös Vapun tienoon sää; olisiko silloin jo hyvinkin lämmintä?...

Kasvukausihan pääsi Etelä-Suomessa viime viikon lämpöaallossa erityisen / ennätyksellisen etuaikaiseen vauhtiin, mutta Pääsiäisenä alkanut viileämpi sääjakso pitää kasvun kehitystä tietenkin vielä muutaman lähipäivän ajan aikaisempaa selvästi hitaampana ja osaksi jopa jumissa päivän tai kaksi, mutta ensi viikon seuraavan lämpöaallon turvin kasvukauden etenemisessä tulee pysymään erittäin poikkeava etuaikaisuus normaaliin nähden edelleenkin, kun kasvu vappuviikolla taas kiihtyy paljon -- tarkastellaan kasvukauden näitä vaiheita ja muita luontoilmiöitä myös tarkemmin tässä kirjoituksessa tutusti Etelä-Suomen osalta.

Seuraavaksi vielä kertauksena viime viikosta ja Pääsiäisestä sään suhteen: 

Maanantai oli sen viikon aluksi runsaspilvinen ja vähän epävakainenkin aamun ja varhaisiltapäivän sadekuuroineen, kun etelän ja lännen välisessä kohtalaisessa virtauksessa säärintama kulki maamme yli koilliseen Lappia ylittäneen matalapaineen kera. Ilmamassa oli kuitenkin jo lämpenemässä hyvin, missä yön +5 asteen vaiheilta päivälämpötilat pääsivät iltapäivällä nousemaan jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen ylikin sään seljettyä loppupäiväksi sopivasti.

Tiistaina korkeapaineen selännettä työntyi kaakosta Etelä-Suomeen, mikä edelsi Itä-Euroopasta Suomeen kurottunutta kaikkein lämpimintä kesä- ja helleilmamassaa; tällöin koko päivä oli heikkotuulinen ja vähäistä iltapäivän kumpupilvisyyttä lukuun ottamatta oli selkeää; illalla yhä lämpimämmän ilman virtauksen kera oli yläpilvilauttailua etelästä käsin. Yölämpötila vaihteli vähän +5 asteen molemmin puolin ja sisämaassa oli paikoin hallaa. Päivälämpötila kohosi jo laajemmin +15 ja +19 asteen välille.

Keskiviikkona kaikkein lämpimin ilma pääsi yleisesti perille Etelä-Suomeen etelä-kaakkoisvirtauksen myötä, jolloin päivän aikana oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta sään yleiskuva oli pääasiassa poutainen ja aurinkoinen. Ilmamassan utu toisaalta lisääntyi ja etelärannikolla lämpimän ilman virtaukseen liittyi sumupilviä ja sumuakin kostean ja lämpimän ilman virrattua vielä kylmän Suomenlahden yli. Yölämpötila oli jo selvemmin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila kohosi laajasti +20 asteen tienoille siten, että lämpimin ilma pakkaantui länsirannikolle, jolloin mm. Raumalla päästiin lähes +23 asteeseen. Etelärannikolla sumu ja sumupilvet haittasivat päivän lämpenemistä, jolloin siellä päivälämpötilat jäivät paikoin "vain" +15 asteen vaiheille.

Torstaina lämpimimmän ilman virtaus alkoi heikentyä ja tyrehtyä eteläkaakosta Suomeen, mutta se pääsi tässä vaiheessa parhaiten perille Etelä-Lappiin saakka, missä mitattiin sikäläisittäin erityisen korkeita +15 ja +19 asteen välisiä päivälämpötiloja ja Pohjois-Lapissakin oli useita plusasteita. Etelä-Suomessa koitti kuitenkin tuulten heikennyttyä ja ilmamassan yhä kostuttua aamuksi ja alkuiltapäiväksi runsaasti sumupilviä ja sumuja, jotka jäivät taas iltapäivälläkin haittaamaan etelärannikon päivälämpötilojen nousua em. syystä; yö oli hyvin leuto +6 ja +10 asteen välisine lukemineen, ja parhaiten +20 asteen lähelle päästiin sisämaassa iltapäivällä eniten rakoilleen pilvipeitteen alueella ja etelärannikolla jäätiin taas lähinnä +15 asteen vaiheille, ja paikoin jopa sen allekin sumuisimmilla paikoilla.

Perjantaina Keski-Euroopasta Baltian länsireunalle siirtyi pieni matalapaine ja toisaalta Lapin yli alkoi siirtyä uusi matalapaine lounaasta käsin tuoden jälkipuolellaan Lappiin jo kylmempää ilmaa; tällöin Baltiaan saapui tuon ensin mainitun matalapaineen itäpuolella ennätyshellettä (tässä siihenkin liittynyt Fb-julkaisuni), josta alkoi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon uutta lämpöä, mutta kuitenkin yhä kosteuden kera runsaan pilvisyyden ja utuisuuden oltua koko etelän alueella pääosassa. Paikoin esiintyi myös kuurosateita. Yölämpötila oli yhä korkea +6 ja +10 asteen välillä ja paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jäi runsaan pilvisyyden takia "vain" +15 ja +20 asteen välille, ja yli +20 asteen lukemia ei esiintynyt. Tässä on ko. päivältä tuo em. Fb-julkaisuni, jossa on Forecan sääjutun kera lisää tietoa myös ko. viilentäneistä sumuista edeltäneinä ja ko. päivänä.

Lauantaina Lappiin päässyt kylmempi ilmamassa alkoi hivuttautua etelämmäksi saavuttaen Etelä-Suomen sisämaata Keski-Suomesta käsin, mutta hieman yllättäen kontrastiksi Baltian ennätyshelteestä kerkesi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon kapealla alueella hyvin lämmintä ilmaa alkuiltapäivään saakka; yö oli vielä koko alueella hyvin lämmin vähän +10 asteen molemmin puolin vaihdelleiden minimilämpötilojen kera. Baltian länsireunalle edellispäivänä tullut pieni matalapaine kiertyi ja venyi lounaasta päivän mittaan Etelä-Suomen päälle itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi systeemiksi pohjoisen kylmää ja etelän lämmintä erilleen jakaneen rintaman kera; tässä yhteydessä Etelä-Suomi oli muutoin koko ajan runsaspilvinen, mutta em. eteläisimmän alueen kohdalla alkuiltapäivällä oli hetken vähäpilvistä ja n. +20 asteen lämpötiloja, jolloin tämä oli etelärannikolla koko viikon lämpimin päivä. Sisämaassa vaikutti kuitenkin jo viileämpi sää rintaman kylmemmällä puolella vähän voimistuneen itätuulen kera, jolloin päivälämpötila jäi +10 ja +14 asteen välille. Rintamasysteemi synnytti jo yöllä ja aamulla runsaasti kuurottaista sadetta etelän sisämaassa ja aamulla Itä-Uudeltamaalta Kymenlaaksoon kesäkauden ensimmäisiä ukkoskuuroja; Baltiassa ukkosti iltapäivällä jopa erityisen rajusti! Loppupäivällä matalapaineen voimistuminen lounaasta käsin alkoi tuottamaan mukanaan etelään runsasta tasaista sadetta ja ilmamassa alkoi viilentyä etelärannikollakin itätuulten voimistuessa.

Sunnuntaina ja toissapäivänä maanantaina eli Pääsiäisenä säätilanne oli etelässä koko ajan suunnilleen sama, eli tuo em. matalapaine- ja rintamavyöhyke jäi eteläisimmän Suomen päälle siten, että koko ajan runsaassa pilvisyydessä kahdessa eri annoksessa saatiin etenkin "Tampere-Savonlinna" -tasan eteläpuolella runsasta jatkuvaa vesisadetta; ensimmäinen annos siirtyi sunnuntain aikana pohjoisimmillaan jopa Keski-Suomen eteläosiin saakka ja toinen annos maanantaina yöllä ja aamulla ensin mainittua vähän eteläisemmille sijoille. Näistä saatiin noina päivinä yhteensä etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa jopa 20 - 40 mm:n sadekertymä! Molempina päivinä vallitsivat myös aikaisempaa viileämmät itätuulet, missä lähes ilman vuorokausivaihtelua lämpötilat asettuivat pääasiassa +5 ja +10 asteen välille tasaisesti, joten kasvukausi jatkui ja edistyi silti. Maanantain illalla sää alkoi poutaantumaan lännestä alkaen -- Erittäin kesäinen ilma jäi vallitsemaan laajasti Keski-Euroopan itäosista Venäjälle ulottuvalle alueelle koko Pääsiäiseksi.

Eilen tiistaina lännestä ulottui Lappiin uutta pientä korkeapainetta siellä takatalvisten yöpakkasten kera, ja se siirtyi melko nopeasti pois Suomen itäpuolelle; ja tässä vaiheessa Etelä-Suomen alueelle jäi vallitsemaan runsasta pilvisyyttä viileähkön ilmamassan ja itä-kaakkoistuulien kera joskin aluksi ilman sateita. Matalapainetta jäi edelleen pitkulaisena Baltiaan; myöhemmin iltapäivällä ja illalla myös Skandinaviassa kehittyi pientä uutta matalapainetta, ja nämä yhdessä alkoivat muodostaa illalla Etelä-Suomea vähitellen ylittänyttä hajanaista ja kuurottaista sadetta synnyttänyttä säärintamasysteemiä; eli kuurosateet yleistyivät illan mittaan ja heikot-kohtalaiset tuulet alkoivat kääntyä etelään rintaman edellä. Lämpötila pysyi edelleen pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä koko ajan, mutta päivällä poutaisimmilla paikoilla käytiin yli +10 asteessa.

Tänään keskiviikkona tuo säärintamasysteemi on siirtynyt kuurosateineen ja runsaan pilvisyyden kera vähitellen Etelä-Suomenkin yli itään, ja heikot etelätuulet ovat kääntyneet rintaman ylityksen myötä lännen ja pohjoisen välille. Illalla sää on alkanut poutaantumaan ja selkenemään luoteesta alkaen, kun samalla uutta korkeapainetta kurottuu lännestä kohti Suomea. Lämpötilat ovat olleet yhä uskollisesti koko etelän alueella +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; kaakossa paikoin yli +10 asteessa iltapäivällä.

Katsotaan sitten suursäätilakatsauksen kera, miten sää kehittyy tämän viikon loppuosan aikana ja edelleen vappuviikolla: 

Aluksi to-la aikana tuo em. läntinen korkeapaine pysyy pääasiassa sijoillaan Suomen länsipuolella, mutta se yrittää to-pe aikana pullistella sen verran Fennoskandian päälle, että sen ja Suomen itäpuolella vallitsevan matalapaineen välissä kylmä pohjoisvirtaus jääkin siinä vaiheessa heikoksi ja epämääräiseksi Suomen kohdalla; sää kuitenkin viilenee vielä vähän lisää ja poutaantuva, kuivuva ja osaksi selkenevä sää mahdollistaa hallat ja heikot yöpakkaset Etelä-Suomessakin.

Nyt näyttää siltä, että kuitenkin viimeisenä pohjoisvirtauksen vaiheena ko. pohjoistuuli voimistuukin juuri lauantaina vielä sen verran, että siitä päivästä on tulossa Suomessa kylmin ja seuraavasta la-su välisestä selkeästä ja heikkotuulisesta yöstä eniten yöpakkasta ja hallaa sisältävä -- Samalla kylmää ilmaa virtaa siinä vaiheessa viimein kunnollisemmin myös em. Itä-Euroopan ja Venäjän alueellekin, missä pitkään jatkunut äärikesäinen sää ainakin tilapäisesti keskeytyy. Länsi-Euroopassa puolestaan tuon korkeapaineen lounaispuolella muhii jo uusi kesäinen lämpöaalto samaan aikaan.

Sunnuntaina suursäätila alkaa sitten muotoutumaan näillä näkymin niin, että tuo korkeapaine siirtyy vallitsemaan Suomen eteläpuolelle ja saattaa muodostaa ensi viikon alkupuolella Vappuun saakka itä-länsisuunnassa pitkulaisen selännevyöhykkeen Britteinsaarilta Venäjälle; tällöin matalapaineet siirtyisivät yhtäältä Atlantilta pohjoiselle reitille lähinnä vain Lapin yli itään ja toisaalta Välimerelle jäisi pyörimään parikin matalapainetta. 

Tämä mahdollistaisi hyvin kesäisen lämpöaallon muodostumisen ensinnäkin koko manner-Euroopan alueelle Britteinsaarilta Keski-Euroopan kautta taas Itä-Eurooppaan ja Venäjälle, ja siitä ulottuisi kunnolla lämpöä taas myös Fennoskandian etelä- ja keskiosiin länsi-lounaistuulilla, eli vähintään Etelä-Suomeenkin jo ensi maanantaista alkaen. Takatalvinen sää kaikkoaa siinä enää lähinnä vain Uralin seudulle.

Vappu olisi siis tässä skenaariossa hyvinkin lämmin ainakin Etelä-Suomessa ja mahdollisesti pohjoisempanakin, mutta Vapun jälkeen suursäätilan skenaarioissa on vielä paljon epäselvyyttä ja siten koko Suomen säässä -- tarkennusta tähän tulee joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai jo pian vielä ennen Vappua uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Joka tapauksessa tarkemmin määriteltynä Etelä-Suomeen lähipäiviksi ja Vappuun saakka sää toteutunee seuraavasti:

Huomenna torstaina vallitsee heikko pohjoisvirtaus ja ilmamassan kuivuessa ja hieman kylmentyessä sää on laajasti selkeää (ja selkenee kaakossakin yöstä lähtien) ja lähinnä pientä iltapäivän kumpupilvisyyttä voi olla. Yölämpötila laskee sään seljetessä 0 ja +4 asteen välille, joten ainakin sisämaassa hallaa voi olla ja ehkä jo paikoin heikkoa yöpakkastakin. Päivälämpötila jää aurinkoisessakin säässä lähinnä +6 ja +10 asteen välille.

Perjantaina ja lauantaina pohjoisvirtaus siis on etenkin lauantaina voimakkaampaa, mutta myös heikkotuulisia vaiheita voi esiintyä. Molempina päivinä iltapäivien kumpupilvisyys on huomista torstaita runsaampaa ja to-pe välisenä yönä länsiosissa voi olla heikkoja / paikallisia lumi-räntäkuuroja yölläkin. Selvemmin kuurosateita syntyy molempina päivinä iltapäivän aikaan, jolloin sateen olomuoto vaihtelee vedestä räntään ja rakeisiin. Sademäärät eivät ole kuitenkaan suuria ja poutahetkiä mahtuu kuurojen väliin etenkin länsiosissa. Yölämpötilat ovat nollan vaiheilla, joten hallaa ja heikkoa yöpakkasta esiintyy etenkin selkeimmillä alueilla. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen +6 ja +10 asteen välillä, mutta kuurosateisimmilla alueilla voidaan jäädä myös vain +5 asteen vaiheille.

Sunnuntaina yö ja aamu ovat selkeitä ja pohjoistuuli on tyyntymässä, joten hallaa ja yöpakkasta voi olla etenkin sisämaassa enemmänkin kuin edeltäneinä öinä; kuitenkin minimilämpötilat käväisevät korkeintaan 1-3 astetta pakkasella. Päivällä pilvisyys voi vähän lisääntyä lännestä pyrkivän lämpimämmän ilman kera eli ylä- ja keskipilvilauttailua voi olla, ja päivälämpötila voi jo kohota +10 asteen vaiheille ja lounaassa sen ylikin.

Sitten ensi viikon alkupuolella vallitsisi suunnilleen samanlainen länsi-lounaisvirtauksen vaihe, jossa vaihtelevapilvinen ja ajoittain myös aurinkoinen sää olisi pääosassa, joskin hetkittäin saderiskiäkin voisi olla. Ilmamassa lämpenisi siten, että yölämpötilat kohoavat jo su-ma yöstä lähtien plusasteille ja sitten yhä enemmän seuraavina öinä ainakin +5 ja +10 asteen välille. Vastaavasti päivälämpötilat kohoaisivat jo maanantaina paikoin +15 asteen vaiheille ja sitten seuraaviksi päiviksi jo laajemmin ainakin +15 ja +20 asteen välille -- näistä "seuraavista päivistä" olisi kyse siis myös vappuaattona ja Vappupäivänä, mutta tarkennetaan vielä myöhemmin em. tapaan sekä Vapun että etenkin sen jälkeisen sään kuvioita...

Siirrytään sitten taas Etelä-Suomen luontoseurantaosioon, missä jätänkin nyt talven jälkeen ensimmäisen kerran lähes kokonaan jo pois talviset aiheet eli lumipeitteet, roudan ja vesistöjäät; sen verran voin näistä vielä mainita, että tuon em. sääennusteen mukaan jos tuo ensi to-pe välinen yö sisältää lumikuuroja ja niistä jotain paikoin maahan jäisi pe aamuksi, niin sellainen vähäinen lumipeite sulaa toki ko. päivän lämpöasteissa hyvin nopeasti pois.

Lisäksi jos vielä jotain vanhojen lumipeite-, routa- ja järvijäärippeiden jäänteitä vielä olisi Etelä-Suomen alueella, niin lähinnä enää vain hyvin vähän itäkolkan sisämaassa eli käytännössä Etelä-Savossa ja siitä enemmän Keski-Suomen puolelle -- mutta joka tapauksessa koko Etelä-Suomi voidaan julistaa tästä lähtien kokonaan lumipeite-, routa- ja järvijäävapaaksi, kun se sellaiseksi jo tuli suunnilleen kaikkialla em. jäänteitä lukuun ottamatta viime viikon lämpöaallon myötä.

Viime viikon lämpöaalto sai maaperänkin jo lämpenemään roudattomissa oloissa tavanomaista selvästi lämpimämmäksi ajankohtaan nähden, joka on osaltaan edesauttamassa etuaikaisen kevään ja kasvukauden etenemistä jatkuvasti etuaikaisena jatkossakin; näin etenkin pisimpään ja jo pitkin talveakin usein lumettomana olleella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella.

Lisäksi kasvukauden etenemiselle pääasiassa erittäinkin hyvää teki tuo em. Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe, jolloin juurikin myös tuolla pisimpään lumettomana olleella em. alueella maaperästä jo pitkään puuttuneet kunnon lumisulamisvedet tavallaan korvautuivat hyvinkin kunnollisesti näillä runsailla sadevesillä -- se on oikein hyvää puskuria mahdollisesti myöhemmin kesällä kehittyvää kuivuutta vastaan...

Sateet olivat toisaalta kuitenkin sen verran runsaita, että se on vähän haitannut muutoin myös erittäin etuaikaisena alkanutta peltoviljelyä kylvöineen; nimittäin osa pelloista tuli kylvötyökoneille liikamäriksi. 

Tuo ensi viikon uusi poutainen lämpöaalto kuitenkin korjaa sitä tilannetta todennäköisesti oikein hyvin, joten aikaisemmin mainitsemani "suurin osa kylvötöistä jo ennen Vappua valmiiksi" -mahdollisuus voi toteutua laajasti Etelä-Suomen alueella -- ensimmäisenä jo kylvettyjen peltojen piirissä ensi viikolla voinee odottaa jo ensimmäisiä itäviä oraitakin... Joka tapauksessa syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovatkin olleet jo viime viikolta alkaen erittäin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden.

Tuo viime viikon lämpö ja Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe ovat saaneet myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvamaan erityisen rehevinä ja voimakkaan vihreinä ajankohtaan nähden, jonka takia ensimmäiset ruohonleikkuutarpeet voivat tulla jo ennen Vappua lähipäivinä / ensi viikolla moninkin paikoin...

Kasvukauden eteneminen joka tapauksessa toteutui viime kerralla mainitsemaani tapaan hyvin osuvasti erittäin etuaikaiseksi jo Pääsiäiseksi, joten voidaankin kerrata saavutettuja vaiheitaan tässä ja lisään niiden mukaan täydenyksiä uusilla kasvilajikuvauksilla tämä hetken kehitysvaiheineen, ja arvioin alustavasti jonkin verran ensi viikon uuden lämmön mahdollistamia seuraavia kehitysvaiheita kasvussa ja kukinnassa.

Jo hyvinkin isolle hiirenkorvalle lehdiltään kasvoivat viime viikolla jo mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuomet (Prunus padus) -- myös lehtikuuset (Larix sp.) ovat tulleet näiden kanssa samaan tahtiin jo voimakkaan heleänvihreiksi.

Näillä voinee odottaa Vapuksi jopa jo puolilehtisyyttä, mikäli tuo ensi viikon alkupuoli on jo uudestaan em. tavalla lämmin!

Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat ovat jo ohi ja niilläkin kasvavat jo selvät hiirenkorvat viimeistään ensi viikon alussa. Vielä selvemmin hiirenkorvalle tulivat jo Pääsiäiseksi monet koivut (Betula sp.), ja ne ovat Vappuun mennessä jo yleisesti heleänvihreitä isolla hiirenkorvalla -- koivun kukintahuippu ja tavanomaista runsaamman siitepölyvaiheensa pahin kohta voi olla juuri Vapun tienoilla!...

Koivujen kanssa samassa tahdissa hiirenkorvalle ovat tulleet ja ovat ensi viikolla yleisesti tulemassa isosti monet koristekasvit, kuten pihlajat (Sorbus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum) -- noista varhaisimmat tuomipihlajat saattavat edetä Vappuun mennessä jopa kukinnan alkuun saakka!...

Haapa (Populus tremula) monet pajut (Salix sp.) ja raita (S. caprea) olivat kukintahuipussa viime viikon lämpöaallon alkuvaiheissa, mutta nyttemmin suurin osa niistä on jo lopettanut kukintansa; viimeiset myöhäisetkin lopettavat ensi viikolla vielä ennen Vappua -- haapaa lukuun ottamatta näillä lehtien kasvukin pääsee ensi viikolla jo myös hyvään vauhtiin ja emihaavoilla hedelmänorkkovaihe etenee jo näyttävästi kohti siemennysvaihetta.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) ja metsävaahtera (Acer platanoides) ehtivät myös jo aloittaa monin paikoin kukintansa Pääsiäiseen mennessä, mutta nyt niillä on vielä muutaman lähipäivän ajan viileässä säässä hitaasti etenevää kukintaa; kuitenkin ensi viikon todennäköinen lämpö saa niillä kukintahuipun tulemaan jo Vapuksi!...

Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on jo monin paikoin oikoillut esille jättilehtiään isoista silmuistaan ja Vappuun mennessä nämäkin puut ovat vihertymässä hyvin etuaikaiseen tapaan...

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevilla lajeilla ovat useimmat jo tehneet ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla. Sitten Vappuun mennessä ainakin tammilla ja lehmuksilla saattaa olla ensimmäisiä lehtiä tulossa jo esille...

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) ja kynäjalavalla (U. laevis) kukintahuippu jäi viime viikon lämpöaallon piiriin, ja tällä hetkellä niiden kukinnot ovat alkaneet kehittymään jo vaaleanvihreälle hedelmäasteelle, ja lehtensä ovat tulossa hiirenkorvalle; ensi viikolla jo selvästi.

Koristepensaista koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ensimmäisenä ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia) ovat jo myös aloittaneet kukintansa, ja Vappuun mennessä ensin mainitun kukinta alkaa jo hiipumaan, mutta jälkimmäinen kestää kukintahuipussa paljon pidempään ja siten Vapun ylikin pitkälti.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat jo lopettamassa / jo lopettaneetkin kukintansa, mutta valkovuokot (Anemone nemorosa) jatkavat Pääsiäiseksi saavuttamaansa kukintahuippuaan Vappuun saakka ainakin.

Kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa tuli esille Pääsiäiseen mennessä, ja ensi viikolla niiden kukintaa voi alkaa esiintymään jo monin paikoin muuallakin, kuten nurmikoilla...

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) ja kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ovat olleet jo ennen Pääsiäistäkin kukintahuipussa ja tällä hetkellä osa niistä on jo alkanut taantumaan; ensi viikolla monien kukinta päättyy ja viimeisinä sipulikasveina kukinnan alkuun alkavat tulemaan mm. monet tulppaanit (Tulipa sp.).

Muutoinkin sekä luonnossa että puistoissa ja puutarhoissa monet ruohovartiset kasvit ja perennat ovat jo hyvinkin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden, joten tämänkin ansiosta nähdään Vappuun mennessä erityisen vihreitä ja kukkivia maisemia!...

Itse asiassa minua alkoikin kiinnostamaan paljon se, että onko Etelä-Suomessa tulossa tämän vuoden Vapuksi jopa kaikkien aikojen (tunnetun historian) vihreimmät ja rehevimmät maisemat kasvillisuuden kehityksen suhteen!? -- nimittäin edellinen ennätys lienee vuodelta 1921, jolloin huhtikuu oli erityisen lämmin ja se sisälsi sen vieläkin voimassa olevan huhtikuun lämpöennätyksen +25,5 astetta mitattuna 27.4.1921 Jyväskylässä.

Ajattelin tehdä tämän asian ratkaisemiseksi keskilämpötilavertailun Helsingin Kaisaniemestä, jossa vertailen noiden vuosien 1921 ja 2025 +5 asteen ylittäneitä vuorokausikeskilämpötiloja, mikä paljastaa kasvillisuuden kehitysasteet noilta vuosilta varsin tarkasti; otan tarkasteluun maalis- ja huhtikuut molemmilta vuosilta ja tehoisan lämpösumman laskeminen yhteen niiden puitteissa yli +5 asteen kertyminä 30.4. mennessä kertovat sitten sen, että kumpi vuosi pääsi ykköseksi kasvillisuuden pisimmälle kehittyneinä kasvu- ja kukintavaiheina -- tämä 2025 saattaisi olla viimeinkin uusi ennätys, jos tuo ensi viikon lämpö kovasti keulisi...

Palaan kertomaan laskutoimitukseni tuloksen Vappupäivänä päivityksessä ja se voi siis olla kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjotuksessa...

Vielä tähän loppuun mainintaa vesistöjen pintavesilämpötiloista: viime viikon lämpöaallossa monissa järvissä mitattiin lopulta ainakin +10 asteen vaiheille päässeitä pintavesilämpötiloja, ja näin etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan järvissä, missä myös paikoin selviä +10 asteen ylityksiä saavutettiin.

Nyttemmin viileämmissä säissä järvien pintavesilämpötilat ovat asettuneet maltillisemmin +5 ja +10 asteen välille, mutta nekin ovat olleet yhä 1 - 4 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä -- ensi viikolla voidaan sitten odottaa tähän mennessä reippaimpia +10 asteen ylityksiä ehkäpä jo Vappuun mennessä, jos lämpöaalto voimistuu sopivasti...

Merialueillakin pintavesilämpötilat ainakin Suomenlahden sisälahdissa ovat käyttäytyneet ja tulevat käyttäytymään lähes em. järvien tapaan, mutta mm. juuri Suomenlahden ulapalla +5 asteen ylittäminen on ollut vielä tiukassa; ehkä jo ensi viikolla selvemmin sitten -- jäätä on vielä Perämerellä pohjois-koillisosissaan paljonkin, mutta jo monin paikoin haurastuneena ja sohjoontuneena, ja ensi viikolla voi olla odotettavissa sielläkin jäiden sulamista yhä etuaikaisemmin...

Päivitys 26.4.2025 klo. 22:30:

Nyt tämän lauantain illalla palaan päivittämään sittenkin vielä tähän kirjoitukseen uusia sääennustetietoja ensi viikosta (ja siten Vapunkin säästä), koska siinä on tullut jonkin verran muutoksia em. ennusteisiin nähden. Tähän mennessä tosin tämä kuluva viikko on mennyt hyvin em. ennusteiden mukaan ja vielä huomenna sunnuntainakin sää kehittyy niiden mukaisesti varsin hyvin.

Ensi viikon säässä merkittävä muutos on suursäätilallisesti Euroopan mittakaavassa se, että Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvä ko. korkeapaine on aikaisempia arvioita heikompi ja Atlantin matalapaineet ottavat siksi eteläisempää reittiä lännestä Fennoskandian yli itään: tämän takia myös Etelä-Suomen sää on jo maanantaista alkaen aikaisempia arvioita epävakaisempaa ja osin sateistakin. Siitä huolimatta ilmamassa on kuitenkin lämpenemässä tuosta tulevasta viikonvaihteesta alkaen selvästi länsi-lounaisvirtausten kera, joten mm. kasvukauden eteneminen palautuu taas nopeampaan moodiin ensi viikolle; ei kuitenkaan em. tapaan niin nopeaksi...

Maanantaina länsi-lounaisvirtaus on jo päällä Etelä-Suomeen ja matalapaine ylittää Fennoskandian keskiosia itään jonomaisesti; sen mukana kuurottaisen sateen alueita kulkee etenkin Baltian yli itään ja sen vaikutuksesta Etelä-Suomessa on vaihtelevapilvistä, ja etenkin eteläisin osa voi saada kuurosateita. Lämpötila on jo yöllä selvästi plusasteilla ja päivälämpötila nousee sateisimmilla alueilla +10 asteen vaiheille ja poutaisimmilla paikoilla on mahdollisuuksia jopa +15 asteen vaiheille.

Tiistaina tuon Fennoskandian keskiosien yli liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta yrittää pyrkiä annos kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta samalla Länsi-Euroopasta yrittää työntyä erittäin kesäistä lämpöaaltoa lounaasta ja Lapissa jää vaikuttamaan tältä kuluvalta viikolta tuttua takatalvista ilmamassaa vieläkin. Näillä näkymin luoteesta pääsee vain vähän tuota kylmempää ilmaa etelään, ja poutaantuvassa säässä on yhä kuurosaderiskiä paikoin. Yölämpötila on aluksi korkea +5 ja +10 asteen välisine lukemineen ja päivälämpötila nousee osaksi aurinkoisessa säässä ainakin +10 asteen vaiheille ja etenkin lounaassa-eteläisimmissä osissa on yhä mahdollisuus +15 asteen paikkeillekin saakka, jos tuo em. lounaan lämpöaalto pääsee tai jää kurottumaan tänne...

Keskiviikkona eli vappuaattona on sitten mielenkiintoisen hankalasti ennustettava tilanne: nimittäin tuo Länsi- ja Keski-Euroopan kesäinen lämpöaalto ulottuu Etelä-Ruotsiin saakka, mutta sen ja Lapin kylmemmän ilmamassan raja-alue velloo juuri Etelä-Suomen päällä; siksi sää voi olla etelässä yllättävästi epävakaista eli ainakin kuurosaderiskiä on ja pilvisyys voi vaihdella monipuolisesti, ja jopa pieni rankkasateinen matalapaine voisi liittyä siihen (menisi näillä näkymin länsiluoteesta lähinnä Baltian yli)!?... Lämpötiloissa voi olla em. tapaan siksi jyrkkää eroa lounaan-eteläisimmän osan ja vähän pohjoisempien Etelä-Suomen osien välillä; eli parhaimmillaan päivälämpötila voi olla yhä +15 asteen vaiheillakin osassa aluetta, ja yölämpötila pysyy pääasiassa nollan yläpuolella.

Torstaina eli Vappupäivänä on sitten tulossa tuosta manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta kunnollisempi annos lounaasta käsin Etelä-Suomeen, kun lännestä Fennoskandiaa lähestyvä voimistuva matalapaine pullauttaa edellään sitä perille; yöllä ja alkupäivällä on siis vähäpilvisenkin poutaista ja vappuyön lämpötila vaihtelee vähän +5 asteen molemmin puolin heikoissa tuulissa. Päivälämpötila voi kohota +15 ja +20 asteen välille voimistuvassa lounaistuulessa -- näillä näkymin kuitenkin jo illalla tuon lännen matalapaineen runsas sadealue saapuisi lännestä alueelle...

Sitten heti Vapun jälkeen on valitettavasti näkyvissä tuon matalapaineen voimakasta ja sateista vaikutusta koko Fennoskandiankin säähän, joten Etelä-Suomessakin voisi tulla vappuviikon lopuksi hyvinkin epävakaista, sateista ja taas ainakin jonkin verran viileämpiä ilmamassoja -- palataan kuitenkin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa tarkastelemaan niitä lisää, ja todennäköisesti teen sen kirjoituksen juuri ennen Vappua, joten yhä tarkempi vappusääkin tulee siinä samalla vielä esille...

Tähän päivityksen loppuun otan esille vielä Yhdysvaltojen säätilanteen, koska siellä on odotettavissa ensi viikon alkuun laajasti Keskilännen ja osin itäosienkin alueille sekä maanantaille että tiistaille erittäin merkittävä ja paha rajuilmojen ja tornadosarjojen episodi! -- YouTube-meteorologi Ryan Hall kertoo tässä viimeisimmässä ennustevideossaan tuosta tulevasta tilanteesta.

Tuosta kiinnostuneet voitte sitten mm. sekä hänen YouTube-kanavaltaan että Reed Timmerin YouTube-kanavalta poimia katseluun kumpanakin ko. päivänä heidän pitkät livestriimiseurannat ko. myrskyvaiheista: Ryan Hall keskittyy tuttuun tapaansa studiostaan käsin analysoimaan ja varoittamaan meneillään olevia tilanteita, ja Reed Timmerin kanavalla on luvassa hänen ja tiiminsä kanssa myrsky- ja siis etenkin tornadobongausta heidän "Dominator"-nimisen ja erikoisvalmisteisen myrskybongausautonsa kera!...

Lämpöaalto alkanut ja se voimistuu Pääsiäisviikolla ajankohtaan nähden erittäin kesäiseksi pääasiassa poutaisena: Kasvukausi etenee nopeasti ja saavuttaa toukokuiset kehitysvaiheet (Päivitetty 2. kerran!: lämpöaaltoa pe saakka, Pääsiäinen viileä ja epävakainen; la-su runsaita sateita!)

Nyt viikon päättyessä huhtikuu alkaa lähestymään puoltaväliä, ja tämän viikon kylmä ja osittain takatalvinenkin sää on jo taakse jäänyttä elämää. 

Tänään sunnuntaina (Palmusunnuntai) Etelä-Suomi on siis päässyt taas jo tavanomaista lämpimämmän sään pariin, ja nyt tarkastelemieni sääennustemallien mukaan tämä alkanut lämpöaalto voimistuu huomenna alkavalla ensi viikolla erittäin kesäiseksi ajankohtaan nähden! -- Näyttäisi jopa siltä, että sen myötä ensi viikonlopun pääsiäispyhistä saattaisi ehkä tulla Suomen koko tunnetun historian lämpimimmät nimen omaan etelässä, jos lämpimin skenaario toteutuu!...

Katsotaanpa tässä sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, miten kesäiseksi sää mahtaisi äityä ensi viikon mittaan, ja millaiset vaikutukset sillä olisi Etelä-Suomen luonnossa mm. kasvukauden etenemiseen; toteutuessaan tämän huippulämpimyyden ansiosta kasvillisuus etenisi kasvussaan etenkin ko. viikon loppupuolella jopa niin etuaikaisesti ja nopeasti, että sitä voitaneen kuvailla jo toukokuiseksi!...

Ensin kertauksena vielä tämän päättyvän viikon kylmyydestä: kylmä sää oli varsin vaihtelevaa ja kylmyydet erilaisia keskenään viikon mittaan, kun ensin ma-ti läntisen korkeapaineen lähentely nosti päivälämpötiloja etenkin lännessä +5 ja +10 asteen välille yöpakkasista huolimatta. 

Sitten ti-ke välisenä yönä vesi- ja räntäsateiden kera meni rintamasysteemi maamme yli kaakkoon, jonka perässä hyvin voimakaspuuskainen ja erittäin kylmä pohjoistuuli vallitsi keskiviikkona koko loppupäivän ja runsaan pilvisyyden seassa oli lumikuuroja eteläisintä Suomea myöten, ja päivälämpötila jäi nollan vaiheille.

Voimakas pohjoistuuli jatkui vielä ke-to välisenä yönä sään seljettyä kuitenkin niin, että yölämpötila laski -2 ja -5 asteen välille ja torstaina päivälämpötila jaksoi nousta kylmässä ilmamassassa vain nollan tienoille; alkupäivällä luoteesta alkaen sää kuitenkin pilvistyi ja tilapäisesti heikompien luoteistuulien perään loppuiltapäivällä ja illalla luoteesta tuli lumipyryalue ja matalapaine suunnaltaan vaihtelevien tuulisensa kera; Etelä-Suomessakin saatiin laajasti uutta lunta 1 - 5 cm.

Perjantaina tuon matalapaineen perään tuli taas melko voimakkaan pohjoistuulen kera kylmää ilmaa koko Etelä-Suomeen, joten yöllä tilapäisesti +1 ja +5 asteen (leudointa lounaassa) välillä käväisseiden lämpötilojen lasku pakkaselle tapahtui aamulla, ja iltapäivällä oli taaskin vain nollakeliä tai vain hitusen plussaa runsaan pilvisyyden kuitenkin vähennyttyä iltapäivällä. Illalla oli taas selkeää ja pakastuvaa.

Eilen lauantaina yöllä ja aamulla lännestä tuli leudompaa ilmaa perässään tuonut säärintama sateineen, missä pakkasyön perään aamulla ja idässä vielä alkuiltapäivälläkin satoi lunta ja lännessä räntää ja jäätävää vesisadettakin; rintamasateiden perään sää vaiheittain selkeni ja voimakkaassa länsi-luoteistuulessa ja leudommassa ilmamassassa päivälämpötila kohosi yleisesti +6 ja +10 asteen välille ja lounaassa paikoin yli +10 asteenkin.

Tänään sunnuntaina korkeapaineen siirryttyä manner-Euroopassa idemmäksi ja matalapainetoiminnan voimistuttua Atlantilta kohti Skandinaviaa on lounaasta alkanut virtaamaan entistä lämpimämpää ilmaa Etelä-Suomeen; siinä yhteydessä viime yönä minimilämpötilat olivat selkeässä säässä vielä nollan tienoilla ja sisämaassa lievästi pakkasellakin etenkin idässä, mutta iltapäivän aurinkoisessa ja vain vähäistä yläpilvilauttaa sisältäneessä säässä päivälämpötila kohosi yleisesti yli +10 asteen ja sisämaassa paikoin +15 asteen vaiheille.

Katsotaan seuraavaksi sääennustetta ensi viikolle, ja siinä on eri sääennustemallien väleillä eroja tuon em. huippulämmön suhteen, koska eräät mallit ovat povaamassa erittäin kesäistä säätä Etelä-Suomeen jopa sunnuntaille tai ehkä seuraavalle maanantaillekin saakka, mutta jotkut toiset mallit lopettaisivat lämpöaallon jo lauantain kohdalla...

Joka tapauksessa koko Suomen mittakaavassa näyttää siltä, että kesäinen lämpöaalto jää lähinnä vain Etelä-Suomen asiaksi ja osittain vielä Keski-Suomeenkin ulottuen, mutta Lappi jää selvästi viileämmäksi (tosin eteläiseen Lappiin voi puolivälissä viikkoa ulottua tuota etelän huippulämpöä) ja siellä etenkin pohjoisimmissa osissa (Enontekiö-Utsjoki) voi olla suurena kontrastina tuolle etelän lämmölle jopa ajoittain yhä talvisen kylmääkin -- itse asiassa tuo Lapin kylmä ilma sitten ensi viikon lopussa voi näytellä roolia Etelä-Suomen lämpöaallon loppumisessa, jos / kun se alkaisi sieltä hivuttautumaan etelämmäksi Pääsiäisen paikkeilla...

Aluksi suursäätilan kuvailuna Euroopan mittakaavassa huomenna maanantaina lounaasta siirtyy Lapin yli koilliseen nopeasti matalapaine, jonka jälkeen asetemaksi vakiintuu ti-pe ajaksi se klassinen Suomeen huippulämpöä etelästä-kaakosta tuottava tilanne, missä matalapaineet pysyvät noin Britteinsaarilta Norjanmerelle olevalla vyöhykkeellä ja Suomen kaakkois-itäpuolella vallitsee korkeapainetta -- näiden elementtien välistä pääsee täten erittäin lämmintä ilmaa etelästä eli Itä-Euroopasta Suomeen; ja tuo lämpöaalto voi voimistua tuolla Itä-Euroopan ja osassa Venäjänkin alueita kesän ensimmäiseksi helleaalloksikin (päivälämpötilat yli +25 astetta).

Huomenna maanantaina täällä Etelä-Suomessa on tilapäisesti pilvisempää ja pientä sadekuurottelua voi olla samassa yhteydessä, koska tuon em. Lappia ylittävän matalapaineen rintamasysteemi menee samalla myös etelän yli koilliseen; siinä yhteydessä lounais-etelätuuli voimistuu jonkin verran ja aamu- ja alkupäiväpainotteisesti on tuota rintamapilvisyyttä, utua ja sadekuuroriskiä. Pilvien ja tuulten ansiosta yölämpötila on aikaisempia öitä jo paljon leudompi minimilämpötilan pysytellessä +5 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jää runsaammassa pilvisyydessä vain reiluun +10 asteeseen, mutta jos tuo rintamapilvisyys kaikkoaakin tai ainakin jonkin verran vähenee jo hyvissä ajoin iltapäivällä, niin varsinkin lounaassa voi olla silloin +15 asteen tienoille taas mahdollisuus.

Tiistaina yöllä sää alkaa vähitellen selkenemään ja länteen kääntyvä tuuli heikkenee, kun kaakosta alkaa työntymään korkeapaineen selännettä Etelä- ja Keski-Suomeen; tällöin yölämpötila voi laskea alle +5 asteen paikoin hallanvaaran kera, mutta iltapäivällä vallitsee siinä selänteessä selkeä, tyyni ja lämmin sää, missä päivälämpötila voi taas nousta +15 asteen tienoille, mutta merituuli voi viilentää rannikoilla.

Sitten ke-pe välisenä aikana oikeastaan koko ajan melko samalla tavalla vallitsee tuo em. erittäin lämmin etelä-kaakkoisvirtaus Etelä-Suomeen, ja se voi ulottua pohjoisimmillaan Etelä-Lappiin saakka -- etelässä sää on enimmäkseen vähäpilvistä tai korkeintaan ajoittain vaihtelevapilvistä (tosin ennusteissa näkyy ke-to väliseksi yöksi etelästä tuleva kuurosaderintama), mutta tuon virtauksen tuodessa myös kosteampaa ilmaa Välimereltä ja Mustamereltä, voi ilman utuisuus lisääntyä ajoittain selvästi. 

Lämpötilat kohoavat ajankohtaan nähden erittäin kesäisiin lukemiin sekä yö- että päivälämpötilojen osalta jo keskiviikosta lähtien, missä minimilämpötilat ovat ti-ke yönä aluksi "vain" +5 ja +10 asteen välillä, mutta näillä näkymin ajankohtaan nähden hämmästyttävästi seuraavina öinä jopa yli +10 asteen minimilämpötilat mahdollistuvat!...

Päivälämpötilat voivat olla jo keskiviikkona monin paikoin +20 asteen tienoilla sisämaassa, mutta sitten to ja varsinkin pe aikana jopa selvästikin yli +20 asteen päivälämpötiloja mitataan, ja mahdollisesti jopa yleisestikin ulottuen parhaimmillaan selvästi Keski-Suomen puolellekin!...

Sitten tosiaan lauantaista eteen päin on vielä epävarmaa, miten sää kehittyy; lämpöaalto voisi jatkua tämän hetken ennustemalleista päätellen ehkä jopa su-ma saakka Etelä-Suomessa noiden em. lämpötilojen mukaisesti edelleen eli äärimmäisen kesäisenä ajankohtaan nähden... 

Tätä mahdollisuutta pitää tarkentaa myöhemmin ja palaankin päivityksessä noin to tai viimeistään pe aikana asiaan -- sitten päästään varmistamaan se, josko Pääsiäisestä tulisi "kaikkien aikojen" lämpimin, tai sitten ei?...

Seuraavassa tarkastelen luonnon kehittymistä Etelä-Suomessa ja etenkin kasvukauden erikoislaatuisen etuaikainen kehittyminen jatkossa on siinä nyt pääosassa:

Mainitaan vielä alkuun kuitenkin tuosta päättyvän viikon kylmyydestä ja viimeisistä lumi-, routa- ja jäätilanteista jotain; uutta lunta siis saatiin vielä viime pe-la kahteen kertaan Etelä-Suomessakin, mistä etenkin Päijänteen tasan itäpuolella useitakin senttejä -- nämä lumet sulivat muualta etelästä jo lauantain aikana kokonaan pois, mutta itäisimpiin etelän osiin (kuten esim. Lappeenrannan seudulle ja siitä itään) jäi vielä tämän sunnuntain aamuksi rippeitä sulamatta; nyt nekin ovat jo sulaneet.

Sitten onkin jäljellä enää Keski-Suomea lähellä olevilla idän sisämaa-alueilla varjopaikoilla talven vanhojen lumipeitteiden kinostumarippeitä pieninä laikkuina eli juurikin n. Päijänteestä itään, ja tietenkin ne sulavat ensi viikon lämpöaallossa nopeasti kokonaan pois.

Routaa ja järvijäitä koskee suunnilleen sama, eli niiden rippeitä on vielä jäljellä hieman noin Päijänteestä itään olevilla alueilla ja lähellä Keski-Suomea -- muutoin laajasti Etelä-Suomessa lähes kaikki järvet ovat olleet jo huhtikuun alusta saakka kokonaan jäättömiä ja roudatontakin on ollut jo suunnilleen saman ajan; ensi viikon lämpö nuokin em. jää- ja routarippeet poistaa nopeasti.

Merialueilla jäätöntä on ollut Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä myös jo suunnilleen koko huhtikuun ajan, joten sekä meri- että järvialueilla on jo tapahtunut pintavesien lämpenemistä; ennen tätä päättyvää viikkoa edeltäneellä viikolla olleessa lämpöaallossa pintavedet lämpenivät jo +5 asteen vaiheille tai paikoin ylikin sekä monissa järvissä että mm. Suomenlahden sisälahdissa. 

Sitten tällä päättyvällä viikolla ko. kylmyys keskeytti lämpenemisen ja tapahtui hieman jopa kylmenemistä vajaaseen +5 asteeseen pintavesissä, mutta mm. oman havaintoni mukaan yöpakkasissa ei pystynyt enää muodostumaan uusia jääkerroksia pientä rantakaislikkoriitettä lukuun ottamatta.

Alkavalla viikolla vesistöjen pintavesilämpeneminen jatkuu sitten jopa ennen näkemättömäänkin tapaan hyvin lämpimäksi kesäisessä lämpöaallossa, koska alla on jo jäättömyys ja jo tavanomaista selvästi lämpimämmät pintavedet lähtötilanteeksi tänään! -- ensi viikolla järvissä voidaan odotella jopa +10 astetta paljonkin ylittäviä pintavesilämpötiloja, mitkä saattavat olla ajankohdan ennätyksiä. 

Samoin merialueilla ranta- ja sisälahtivesistöt lämpenevät erityisesti ja +10 asteen ylityksiin on mahdollisuudet niidenkin puitteissa; ulapoilla lämpeneminen pysyy hillitympänä, mutta +5 asteen yli sielläkin pintavesi voi lämmetä -- Perämerellä puolestaan on eteläisiin merialueisiin nähden suurena kontrastina yhä paljon jäätä jopa yli puolen metrin paksuuksiin saakka, mutta sielläkin on odotettavissa sen verran lämpöaaltoa, että ko. jäiden sulaminen ja haurastuminen kiihtyy paljon alkavalla viikolla.

Sitten tarkastellaan lopuksi runsain esimerkein Etelä-Suomen kasvukauden erikoista etuajassa etenemistä alkavalla viikolla! -- lähtökohdaksi kertaan ensin tämän hetken tilannetta, ja mainitsen vielä joitakin havaintojani siitä, millaista vaikutusta tämän päättyvän viikon kylmyys yöpakkasineen aiheutti jo kasvuun ja kukintaan edeltäneessä lämpöaallossa heränneille kasveille.

Sitten ryhmä kerrallaan kerron myös alkavan viikon odotettavissa olevia kasvutapahtumia, ja varsinkin niistä vaiheista kerron, jotka ilmenevät viikon loppuosan kaikkein lämpimimmän sään puitteissa:

Pienelle hiirenkorvalle kokonaan tai vähintään osittain puhjenneita pensaita ja puita ovat siis olleet edellisestä huhtikuun alun lämpöaallosta saakka mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus) -- päättyvän viikon kylmyys sai näiden kasvun lähes kokonaan hyytymään, ja yöpakkasten takia esim. tuomen hiirenkorvalehtiin tuli paikoin hieman oranssia sävyä lehtivihreäpaon takia; muutoin näiden pakkasenkesto oli erittäin hyvää jopa -5 ja -10 asteen välisissä lämpötiloissa.

Kaikkien noiden uudet lehdet sitten jatkavat kasvuaan alkavalla viikolla jo erityisen rehevän näköisiksi ajankohtaan nähden!

Kukintavaiheisista puista ja pensaista: Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukintahuiput ehtivät tulla jo tuossa edellisessä huhtikuun alun lämpöaallossa ja pähkinäpensaalla sitä ennenkin, joten tämän päättyvän viikon kylmyys tavallaan edesauttoi yöpakkasten kurituksessa niiden hedenorkkojen kukintaloppumista etenkin pähkinäpensaalla; näistä esim. harmaaleppä (A. incana) on jo varistanut hedenorkkojaan paljon tai kokonaankin pois -- Alkavan viikon lämmössä näiden kukinnat loppuvat viimein kokonaan, ja näillä alkaa lehtien puhkeaminen hiirenkorvalle viikon lopulla.

Haapa (Populus tremula) aloitti osittain kukintansa edellisen lämpöaallon aikana ja saavutti paikoin jopa jo huippuaankin; näiden sekä hede- että emipuiden norkot näyttivät kestävän päättyvän viikon yöpakkaset hyvin, joten näiden kukinta etenee alkavalla viikolla myöhäistenkin yksilöidensä suhteen huippuunsa nopeasti, ja viikon lopulla alkaa jo hedenorkkojen poisvariseminen kukinnan loppumisen merkkinä -- lehtien puhkeamista ei silti ole vielä ensi viikolla odotettavissa haavoilla.

Myös monilla pajuilla (Salix sp.) ja raidalla (S. caprea) norkkonsa saavuttivat monin paikoin kukinnan edellisessä lämpöaallossa ja tämän päättyvän viikon kylmyys ei liiemmin niitä haitannut myöskään; tosin olen nyttemmin havainnut kukkivissa hedenorkoissaan paikoin heteiden hienoista nuutumista ja kuivumista ennenaikaisesti ilmeisesti pakkasten takia -- joka tapauksessa viimeisetkin raidat ja pajut räjähtävät kukintahuippuun alkavalla viikolla, ja jo viikon lopulla kukinta alkaa taantumaan lopuilleen lehtiensä puhjetessa hiirenkorvalle.

Vielä hiirenkorvalle puhkeamattomia ja silti jo silmuiltaan selvästi turvonneita puita ja pensaita ovat olleet edellisestä lämpöaallosta lähtien mm. rusokirsikka (Prunus sargentii), metsävaahtera (Acer platanoides), koivut (Betula sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) -- alkavalla viikolla tuo loppupuolen erityisen lämmin sää saa näilläkin jo lehdet puhkeamaan esille, ja niistä nuo rusokirsikka ja metsävaahtera ensin tietenkin alkavat kukkimaan. Kukintahuippu lienee niillä vielä jäämässä ainakin seuraavan viikon puolelle, mutta äärierikoista huhtikuukukintaa molemmat taitavat tänä vuonna tehdä joka tapauksessa!...

Koristepensaista myös erittäin harvinaista huhtikuun kukintaa alkavat tekemään onnenpensaat, joista ensimmäisenä jo koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia). 

Koivuillakin alkaa kukinta alkavan viikon lopulla, ja tänä vuonna niillä on hedenorkkoja normaalia selvästi enemmän, joten koivujen siitepölykaudesta odotetaan normaalia pahempaa allergikoille -- tämä siis pitää huomioida jo alkavalla viikolla!

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukinta pääsi alkamaan paikoin lämpimillä paikoilla edellisessä lämpöaallossa ja tällä päättyvällä viikolla osa niistä kukinnoista hieman kärsi yöpakkasista; alkavalla viikolla vuorijalavan kukinta pääsee sitten nopeasti huippuunsa ja Pääsiäiseen mennessä se jo taantuu lehtisilmujensa alkaessa avautumaan -- samaa voi sanoa kynäjalavastakin (U. laevis), joskin hitusen viiveellä.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa ovat siis jo pitkään kukkineet leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis), ja näiden kukat ovat kestäneet päättyvän viikon yöpakkaset hyvin; alkavalla viikolla näiden kukintahuippu saavuttuu ja sitten kukinta jo taantuu pian.

Myös äärierikoista huhtikuukukintaa alkavat tekemään luonnossa valkovuokot (Anemone nemorosa), joiden kukinta pääsi jo paikoin alkuun jopa tuossa edellisessä lämpöaallossa huhtikuun alussa, mutta alkavalla viikolla näillä kukinta runsastuu jopa jo huippuunsakin monin paikoin.

Muutoinkin ruohovartisen kasvillisuuden parissa on jo hyvinkin rehevää uutta kasvua monin paikoin mm. nokkosilla (Urtica dioica) ja vuohenputkilla (Aegopodium podagraria), ja monet heinälajitkin jo kasvavat selvästi -- tämän ansiosta puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin on ollut hieman vihertymistä jo edellisestä lämpöaallosta saakka, ja alkavalla viikolla nurmikoiden vihertyminen kiihtyy paljon, ja kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa saattaa tulla Pääsiäiseen mennessä!...

Mainittakoon ruohovartisen lajiston parista lupiini (Lupinus polyphyllos) erikseen, koska havaitsin tänään sen uusissa pienissä lehdissä poikkeuksellisen paljon syvän violetteja sävyjä: tämä johtunee päättyvän viikon yöpakkasista, mutta tämäkin sävy haalistuu pois ja lupiinien vihreä lehtiväri pääsee alkavalla viikolla taas esille kokonaan.  

Monilla nurmikoilla näkyy edelleen myös tiettyjen sammallajien tuottamien itiöpesäkkäiden ansiosta voimakkaan punaruskeita laikkuja, koska ko. pesäkkäiden varret ovat sen värisiä.

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ja krookukset (Crocus sp.) ovat olleet jo kukinnassa koko huhtikuun ajan, ja alkavalla viikolla niiden kukintahuippu saavuttuu; krookukset jopa jo lopettavat kukinnan -- alkavan viikon lopulla sipulikasveista kukintaan tulevat jo myöhäisetkin narsissit ja ensimmäiset tulppaanit (Tulipa sp.).

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevat lajit pysyvät toki vielä alastomina, mutta onpa niilläkin jo tulossa ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla.

Lisättäköön vielä ainavihantien kasvien (kuten alppiruusut ja mahoniat) oloista se, että alkavalla viikolla viimeistään niiden kevätpaahdesuojauksen tarve päättyy, koska ensinnäkin routaa ei ole, toisekseen maaperä lämpiääkin jo huomattavasti ja kolmanneksi kasvu pääsee jo niilläkin selvän toukokuisesti etenemään / alkamaan.

Näistä kaikista em. kasvu- ja kukintakehityksistä voidaan siis päätellä, että Pääsiäiseen mennessä Etelä-Suomen luonto puhkeaa kukkaan ja vihertyy todella erikoisen etuaikaisesti ajankohtaan nähden: arviolta etuaikaisuus on noin 2-3 viikon luokkaa alkavan viikon loppuun mennessä eli vasta toukokuun alkupuolella 1. tai 2. viikolla on em. kaltaista kasvukauden vaihetta normaalisti!

Myös maaseudun peltoviljelyssä päästään huomattavan etuaikaisiin vaiheisiin viljakylvöissä: pistin Aprillipäivänä merkille ja mainitsin Fb-julkaisussani sellaisen äärierikoisuuden, jossa havaitsin ko. päivänä Hyvinkään eteläpuolisella eräällä pellolla maajussin viljankylvöhommissa -- ehkä samanlaista on paikoin tapahtunut muuallakin lounais-eteläosissa Etelä-Suomea, mutta tämä päättyvä viikko tietenkin piti kylmyydessään vielä noita peltotoimia kurissa. 

Alkavalla viikolla viljojen kylvöt pääsevät sitten todenteolla alkamaan runsaina ja yleisesti, ja voinee odottaa, että huhtikuun puolella vielä ennen Vappua jopa suurin osa näistä peltotöistä saataisiin tehtyä valmiiksi, joka olisi sitten myös huippuerikoista etuaikaisuudessaan.

Kasviviljelyä muutoinkin ajatellen maaperä on pysymässä vielä sopivan kosteanakin, vaikka kuivuminen pääsee alkavalla viikolla vauhtiin loppupuoliskollaan; varsinaista kuivuutta ei siis ole vielä odotettavissa.

Päivitys 16.4.2025 klo. 23:55:

Sää on kehittynyt em. ennusteen mukaan varsin hyvin tähän keskiviikon iltaan mennessä, kun tänään mitattiin vuoden ensimmäisen kerran Etelä-Suomessa +20 asteen ylittäneitä maksimilämpötiloja; korkein lukema saavutettiin Raumalla, missä mitattu jopa +22,9 astetta on huhtikuun puolivälin päivälämpötilaksi historiallisen merkittävä! -- tässä siihen liittynyt Fb-julkaisuni linkin kera Forecan ko. aihetta käsittelevään juttuun.

Katsotaanpa nyt jo päivityksessä sitä, miten tämän ajankohtaan nähden huikean lämpöaallon jatkon käy Pääsiäistä lähestyttäessä: 

Ensi ke-to yöksi on siis ollut ennusteissa nähtävissä jonkinlaista sadealueen tuloa Etelä-Suomeen etelästä, ja nyt parhaillaan etelärannikolle onkin illalla tullut paikoin heikkoja vesikuuroja. Sateet ovat jäämässä huomisen torstain puolellakin heikoiksi, ja mielenkiintoisin aspekti on torstaina päivällä se, että miten paljon kosteutta jää tästä vellomaan Etelä-Suomeen pilvisyytenä vai pystyykö sää selkenemään; tällä on merkittävä vaikutus huomisiin päivälämpötiloihin.

Jos pilvisyys pysyy runsaana, niin maksimilämpötilat jäävät +10 ja +15 asteen välille, ja jos sää selkenee hyvin, niin +15 ja +20 asteen väliset lukemat ovat helposti mahdollisia, kun ilmamassa pysyy yhä sen verran lämpimänä -- yöstä tulee joka tapauksessa erittäin leuto ajankohtaan nähden, missä jännätään mm. sitä, josko monillakin paikoilla minimilämpötilat jäisivät jopa +10 asteen yläpuolelle runsaassa pilvisyydessä; joka tapauksessa +5 ja +10 asteen välillä pysytään.

Näillä näkymin huomenna torstaina päivällä etelän länsiosissa olisi parhaat mahdollisuudet saada iltapäivällä pilvipeite vähenemään, koska varsinaiset sateet ovat siirtymässä koilliseen pois jo aamun aikana; hyvin heikoissa tuulissa pilvisyys kuitenkin voi jäädä sijoilleen tai alapilvenä olevat sumupilvilautat saattavat jäädä pitkään hajoamatta.

Perjantaina on vuorostaan jännityksen aiheena yhä erittäin leudon yön jälkeen se, miten paljon Baltiasta pääsisi perille Etelä-Suomeen kaikkein lämpimin ilmamassa -- Itä-Euroopasta on näet tulossa Baltiaan etelävirtauksen kera jopa helleilmamassaa, joka äityy mm. Virossa ajankohtaan nähden ennätyksellisiin +25 asteen ylityksiin! Samalla kuitenkin Lapin pohjoisosien yli koilliseen siirtyy matalapaine, jonka myötä luoteesta alkaa jo perjantaina pyrkimään viileämpää ilmaa etelään.

Tuosta Baltian helteestä voi ulottua Etelä-Suomeen juuri ennen tuota luoteesta tulevaa kylmää rintamaa sen verran hyvin lämmintä sektoria, että sopivan vähäisessä pilvisyydessä etelän sisämaassa voidaan mitata yli +20 asteen maksimilämpötiloja, mutta näillä näkymin aivan helteelle ei päästä Viron tapaan... Jos puolestaan pilvisyys pysyykin runsaana, niin kaikkialla jäätäneen vajaaseen +20 asteeseen...

Sitten em. ennusteeseen viitaten nyt on käymässä yhä varmemmaksi siis se, että perjantain jälkeen tämä lämpöaalto on ohi: Tuon perjantaisen kylmän rintaman "häntä" jää näillä näkymin lauantaista alkaen Pääsiäispyhiin saakka ns. stationaarisena rintamana Etelä-Suomen päälle, jossa saadaan sateitakin, mutta niiden sijoittuminen ja runsaus on epävarmaa; yhdet skenaariot tuovat etelään runsaitakin vesisateita, mutta toisissa sateet voisivat jäädä suurelta osin maamme eteläpuolelle...

Tuo rintamavyöhyke joka tapauksessa jakaa eteläpuolelleen edelleen tuon erittäin kesäisen ilmamassan, joka kattaa Pääsiäisenäkin Suomen eteläpuolella Keski-Euroopan itäosista laajasti Venäjälle saakka manner-Eurooppaa ja saa siellä maisemat muuttumaan ääriennenaikaisesti kesäisen näköisiksi eli kesävehreiksi.

Rintaman pohjoispuolelle jää viileämpi ilmamassa, joka Lapissa saattaa äityä vieläkin vähän talviseksi, kun ensin sielläkin huomenna torstaina Etelä-Lapissa saadaan sikäläistä lumipeitettä ennenaikaisesti sulattavaa huippulämpöä jopa n. +15 asteen päivälämpötiloineen!

Etelä-Suomi siis jäänee la alkaen näiden ilmamassojen rajamaille, jonka puitteissa on vielä epäselvää se, minkälaista epävakaisuutta tai sateisuutta siihen täällä liittyy; näillä näkymin la-ma eli Pääsiäinen on joka tapauksessa viileähkö ja vielä lisäpäivityksessä joudun tarkentamaan pe tai la tuota Pääsiäisen säätä tarkemmin. Palaan siis asiaan vielä tässä alla...

Päivitys 19.4.2025 klo. 00:40:

Nyt ollaan juuri siirrytty lauantain puolelle, ja on aika tarkentaa tämän Pääsiäisen ajan säätietoja la-ma ajalle; syynättävänä siinä on siis etenkin se, minkälaisia ja kuinka runsaita sateita on Etelä-Suomeen tulossa tuolle ajalle, kun Baltiasta eilisen Pitkäperjantain puolella Etelä-Suomeen kurottanut äärilämmin ilmamassa on kaikkoamassa takaisin etelämmäksi ja kun samalla sitä ilmamassaa ja pohjoisesta hivuttautuvaa kylmempää ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke jää lähes sijoilleen etelän päälle pariksi seuraavaksi päiväksi.

Tuosta äärilämpimästä ilmamassasta otinkin esille äsken jo Fb-seinälläni tämän julkaisun, jossa linkitetyssä Forecan sääjutussa on selitetty sitä, miksi eilisen perjantain puolella tuosta ilmamassan ennätyslämpimyydestä huolimatta Etelä-Suomessa jäätiin niukasti alle +20 asteen päivälämpötiloissa.

Tänään lauantaina on vielä Uudellamaalla ja Kymenlaakson alueella mahdollisuuksia saada tuosta äärilämpimästä ilmamassasta viimeiset siivut, jolloin päivälämpötila voi vielä nousta +15 ja +20 asteen välille, mutta pilvisyys lienee runsaanlaista koko Etelä-Suomessa koko ajan, ja tuosta em. alueesta pohjoisempana vaikuttaa jo selvemmin viileämpi ilmamassa, jolloin ainakin siellä jäätäneen alle +15 asteen päivälämpötiloissa -- tämä ko. pe-la yö on tosin etelän alueella vielä erittäin leuto, ja itse asiassa tähän mennessä kevään lämpimin yö monin paikoin, missä minimilämpötilat voivat jäädä laajalla alueella yli +10 asteen!

Alkaneen lauantain sateissa on käymässä seuraavasti: ko. etelän päälle jo asettuva rintamavyöhyke tuottaa jo tänä kuluvana yönä länsilounaasta käsin rankkojenkin kuurottaisten sateiden jonoja, mikä kattaa etenkin vyöhykkeen, jonka eteläreuna on noin linjalla Salo-Riihimäki-Savonlinna, ja pohjoisreuna noin linjalla Seinäjoki-Iisalmi -- näiden äärireunojen sisällä siis saadaan eniten kuurottaista sadetta, ja tuon eteläisen helleilmamassan ollessa aktiivisena osana sitä, on olemassa mahdollisuus paikoin jopa ukkoskuuroillekin ko. sateiden eteläreunalla!...

Sitten lauantain aamulla-aamupäivällä voi kuurottaisia sateita aktivoitua edelleen paikoin ehkä ukkostenkin kera muuallakin etelässä eli em. etelärajan eteläpuolellakin, kuten Uudellamaalla / etelärannikolla -- näyttäisi kuitenkin siltä, että iltapäivällä olisi vuorossa sateisiin taukoa laajalla alueella ja siten pilvipeitekin pääsisi paremmin rakoilemaan ja mahdollistamaan em. tapaan eteläisimmissä osissa vielä kesäisiä päivälämpötiloja.

Sitten sunnuntaiksi eli 1. Pääsiäispäiväksi tapahtuu seuraavaa ja se alkaa jo lauantain illasta; Pohjois-Itämerellä alkaa voimistumaan pieni matalapaineen osakeskus ja se liikkuu sunnuntain aikana Etelä-Suomessa eteläisimpiä osia pitkin itään tuottaen etenkin linjan Pori-Tampere-Savonlinna eteläpuolelle runsasta jatkuvaa vesisadetta, missä samalla tuo kesäinen ilmamassa kaikkoaa kokonaan Suomen eteläpuolelle; tällöin la-su yönä lämpötilat voivat olla vielä +10 asteen vaiheilla, mutta sunnuntain päiväksi ne laskevat sateisimmilla alueilla +5 asteen vaiheille ja muutoinkin +6 ja +10 asteen välille.

Kun nämä lauantain ja sunnuntain sateet lasketaan yhteen, niin laajasti saadaan 10 - 20 mm vesisadetta, ja monin paikoin jopa 20 - 30 mm, joten Etelä-Suomessa koetaan tämän viikonlopun aikana pitkästä aikaa kunnon sade-episodi -- tällä on alkaneelle kasvukaudelle toki hyvää vaikutusta, koska erittäin aikaisin sulaneen lumipeitteen takia sulamisvesien vaikutus oli jo jäänyt kauaksi maaliskuulle ja siksi etuajassa on ollut tapahtumassa maaperän kuivumista ja siksi myös pohjavesien ennenaikaista madaltumista, ja sama on alkanut koskemaan jokia ja joitakin järviäkin. 

Nyt tämä runsas sadetilanne korvaa tavallaan ajankohdan sulamisvedet ja palauttaa maaperän ajankohdalle "normaalimäräksi" ja edesauttaa pohjavesiä ja järvivesiä pysymään riittävän korkealla myöhemmin kesällä(kin) -- toki hulevesitulvia ja liikamärkyyttä muutenkin saattaa hetkellisesti syntyä rankkasateisimmilla paikoilla tänään ja huomenna.

Sitten toisena Pääsiäispäivänä maanantaina tuo matalapaine ja vesisateet alkavat vähitellen kaikkoamaan itään pois Etelä-Suomesta, mutta ko. päivänä on vielä todennäköisesti runsaspilvistä alkuun. Silti viimeistään illalla koillistuulten puhaltaessa alkaa sää selkenemään ainakin osaksi; yölämpötila on su-ma yönä runsaan pilvisyyden ja sateiden takia vielä +5 asteen vaiheilla edelleen, ja päivällä selkeimmillä paikoilla voidaan päästä yli +10 asteen, mutta muutoin jäädään +6 ja +10 asteen välille.

Näillä näkymin sitten maanantain eli Pääsiäisen jälkeen jonkinlaista korkeapainetta olisi muodostumassa uudestaan lännestä käsin Suomeen, mutta ilmamassa on alkuun kuitenkin sen verran viileää aikaisempaan nähden Etelä-Suomessakin, että selkenevässä ja heikkotuulisessa säässä hallat ja sisämaassa heikot yöpakkasetkin voivat mahdollistua. 

Päivälämpötiloissa olisi odotettavissa kuitenkin miellyttäviä +10 ja +14 asteen välisiä lukemia vähäpilvisissä oloissa -- jatkosta ei vielä kannata enempää kertoa, joten palaan sitten todennäköisesti ma tai ti ensi viikolla asiaan tekemällä uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen.

Takatalvisehko ja vaihtelevasäinen kylmä jakso jatkuu tällä viikolla vielä la saakka sisältäen pe vielä lumisadettakin -- su alkaa nopeasti uusi lämpöaalto ja kasvukauden eteneminen palautuu (Päivitetty!)

Tässä on vielä kolmas peräkkäinen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus, mutta sitten aikomukseni on laittaa jatkossa myös muita aiheita sisältäviä kirjoituksia näiden sää- ja luontoaiheiden väleihin.

Säässä on siis ollut menossa viime viikon perjantaista lähtien vaihteeksi kylmä sääjakso, kun vielä ennen sitä viime viikolla saimme nauttia etenkin juuri Etelä-Suomessa poikkeuksellisen - lähes ennätyksellisen lämpimäksi äityneestä lämpöaallosta.

Nyttemmin on käynyt ilmi se, että valitettavasti tämä kylmä säätyyppi jatkuukin vielä lähes koko tämän huhtikuun ensimmäisen kokonaisen viikon ajan, ja voi sisältää Etelä-Suomeenkin vielä jopa lumisadetta -- lisäksi tätä kylmää ilmaa on päässyt leviämään laajasti Itä-Eurooppaankin ja jopa Välimeren rantaa myöten, joka on aiheuttanut Baltiasta Balkanille ja Ukrainaan yöpakkasten takia pitkälle edenneelle sikäläiselle kasvukaudelle vakavia hallatuho-ongelmia.

Toisaalta sääennustemalleissa on näkyvissä myös jo seuraava voimakas lämpöaalto Suomeen ja laajemmin Eurooppaankin, joka on alkamassa täällä Etelä-Suomessa viimeistään ensi sunnuntaina, ja siitä lämpöaalto voimistunee nopeasti ja selvästi jopa lähes / osittain kesäiseksi saakka ensi viikolle! -- mutta Lappiin jäisi yhä silti kylmääkin ilmaa viipyilemään...

Viime viikon lämpöaallon huipentumasta tein vielä viimekertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen loppuun päivityksen, missä listasin tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille keskiviikolta 2.4. ja torstailta 3.4. niiden vuorokausien maksimilämpötilat. Lukemista huomataan, kuinka noina vuorokausina oli jopa ennustettuakin lämpimämpää, kun melkein saavutettiin +20 astetta muutamilla paikkakunnilla, ja siinä oli hilkulla syntyä Suomen koko säämittaushistorian varhaisin keväinen +20 asteen saavutus!

Viime perjantaina sitten alkoi säässä tämä meneillään oleva kylmä säätyyppi, joka on edennyt seuraavasti tähän päivään (8.4.) mennessä:

Korkeapaineen vetäydyttyä pysyväluonteisesti lännemmäksi Länsi-Euroopan ja Britteinsaarten ylle pitäen siellä jopa kesäistä lämpöä ja hyvin etuaikaista kasvukauden etenemistä yllä, oli samalla Lapin yli itäkaakkoon siirtynyt voimakas matalapaine, joka toi perjantaiksi jo selvästi kylmempää ilmaa koko Suomeen voimakaspuuskaisen luoteis-pohjoistuulensa kera; 

Etelä-Suomessa perjantaina oli vaihtelevan runsaspilvistä ja hajanaisia vesikuuroja esiintyi yölämpötilan pysyttyä vielä plusasteilla ja päivälämpötilan noustua vielä paikoin jopa +10 asteen vaiheille lounaassa ja muutenkin +5 ja +9 asteen välille. Illalla entistä kylmemmän ilman purkautumista pohjoiskoillisesta edelsi runsaamman kuurottaisen sateen möykky pohjoisesta, jossa sateen olomuoto jo muuttui osittain rännäksi ja lämpötilan alettua laskea lähelle nollaa.

Lauantaina voimakas matalapaine oli Suomen itäpuolella, joka syötti länsireunallaan pohjoiskoillisesta voimakkaasti hyvin kylmää ilmaa myös Etelä-Suomeen, missä runsaan vaihtelevassa pilvisyydessä esiintyi etenkin iltapäivällä hajanaisesti räntä- ja lumikuuroja. Yölämpötila oli jo hitusen pakkasella ja päivälämpötila jäi osassa aluetta jopa nollan vaiheille ja vain lounaassa ja etelärannikolla oli aste-pari plussaa. Illalla sää alkoi seljetä ja tuuli tyyntyä pohjoisesta alkaen ennakoiden hyvin kylmää pakkasyötä.

Sunnuntaina yö oli selkeä / vähäpilvinen ja heikkotuulinen, jolloin sisämaassa minimilämpötilat olivat jopa -5 ja -9 asteen välillä ja muutenkin yleisesti ainakin -2 ja -5 asteen välillä. Kuitenkin jo aamulla lännestä alkoi pyrkiä vähän lämpimämpää ilmaa, jolloin lämpimän rintaman lauttamaiset pilvet alkoivat vallita koko loppupäivän ajaksi vaihtelevasti melkein ilman sateita; paikoin esiintyi heikkoja vesisateita. Lämpötila kohosi päivällä lännessä +5 ja +10 asteen välille ja idässä +2 ja +5 asteen välille; illallakin lämpötila pysyi plusasteilla.

Tällä alkaneella viikolla eilen maanantaina ja tänään tiistaina tuo em. läntinen korkeapaine on yrittänyt tulla hieman lähemmäksi Suomea, mutta edelleen pääosassa on ollut melko kylmä pohjoinen ilmavirtaus myös täällä Etelä-Suomessa. Silti kuitenkin niin, että lännessä on ollut itää selvästi lämpimämpää; sää on ollut molempina päivinä enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoista ja poutaista, missä eilen pohjoisvirtaus oli voimakkaampaa kuin tänään. Molempina päivinä päivälämpötila oli lännessä +5 ja +9 asteen välillä ja idässä +5 asteen vaiheilla. Yölämpötilat ovat olleet 0 ja -5 asteen välillä, ja idän sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmissäkin lukemissa.

Siirrytään sitten tulevan sään ennustamiseen loppuviikon ajalle ja etenkin Etelä-Suomeen:

Tänään illalla sää on pilvistynyt pohjoisluoteesta alkaen, koska Jäämerellä Lappia hipoen on pyörähtämässä uusi voimakas matalapaine, joka syöttää rintamasysteemin koko Suomen yli luoteesta kaakkoon, ja siinä esiintyy myös Etelä-Suomen alueella ensi yönä hieman vesi- ja etenkin idässä osin myös räntäsateita lämpötilan ollessa yöllä 0 ja +5 asteen välillä; lämpimintä lounaassa.

Huomenna keskiviikkona tuon rintamasysteemin perään voimistuu kovapuuskaiseksi pohjoistuuli, joka tuo taas uuden annoksen hyvin kylmää ilmaa Jäämereltä koko Suomeen, missä täällä etelässä runsaspilvinen ja räntäkuuroja sisältävä sää vallitsee iltapäivään saakka ja pitää päivälämpötilan 0 ja +4 asteen välillä. Illalla tuuli taas heikkenee ja sää poutaantuu luoteesta alkaen.

Torstain yöllä ja aamulla heikko korkeapaineen selänne siirtyy Skandinaviasta Etelä-Suomen yli kaakkoon, jolloin selkeä / vähäpilvinen sää vallitsee iltapäivään saakka, ja yölämpötilat ehtivät laskemaan taas useammankin asteen pakkaselle, eli ainakin -2 ja -5 asteen välille. Päivälämpötila voi nousta lännessä-lounaassa +5 asteen ylikin, mutta idässä voidaan jäädä sen alle. Illalla alkaa runsastuva pilvisyys, koska Norjanmereltä kaakkoon kohti Etelä-Suomea tulee pieni matalapaine sateineen.

Perjantaina yöllä ja aamulla tuo em. matalapaine siirtyy suunnaltaan vaihtelevine tuulineen Etelä-Suomen yli kaakkoon, jossa yhteydessä sateita tulee yleisesti ja yölämpötilan ollessa nollan vaiheilla (idässä vähän pakkasta ja vain lounaiskolkassa on hitusen plussaa) sateiden olomuoto on suuressa osassa aluetta lunta ja räntää, mistä tulee laajoille alueille pe aamuksi takatalvinen lumipeite 1 ja 5 cm:n välisine paksuuksineen; vain lounaiskolkassa jäätäneen ilman lumipeitettä vesisateissa. Iltapäivällä vallitsee pohjoistuuli ja sää alkaa vähitellen poutaantumaan, mutta räntä- ja lumikuurot ovat vielä mahdollisia aluksi. Päivälämpötila jää vain 0 ja +5 asteen välille; kylmintä idässä.

Lauantaina alkaa jo näkymään suursäätilan muutos kohti laajaa ja voimakasta lämpöaaltoa! -- Korkeapaine alkaa siirtymään Britteinsaarilta manner-Eurooppaan ja lopulta Itä-Euroopan ylle Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja samalla matalapaineet Atlantilta alkavat ottamaan reittiä Islannin tienoilta Fennoskandian pohjoisosien yli itään-koilliseen; tällöin Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla pitkään muhinut kesäisen lämmin ilmamassa alkaa vallata Eurooppaa idemmäksi ja siitä tulee etenkin Etelä-Suomeen annosta sunnuntaista alkaen.

Aluksi tuolloin lauantaina yön ja aamun korkeapaineen heikkotuulisen ja vähäpilvisen selänteen myötä minimilämpötilat ovat vielä vähän pakkasella yleisesti Etelä-Suomessa, mutta länsituuli alkaa jo tuomaan lämpimämpää ilmaa iltapäivällä vaihtelevapilvisen sään kera; päivälämpötila voi kohota länsiosissa jo paikoin yli +10 asteen ja muutoin ainakin +5 ja +10 asteen välille.

Sunnuntaina alkaa sitten tulla manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta lounais-etelätuulten kera nopea lämpeneminen Etelä-Suomeen, missä vaihtelevassa ja ajoittain vähäpilvisen aurinkoisessa säässä yölämpötila voi jo olla etenkin lounaassa useita asteita plussalla ja lievää yöpakkasta / hallaa lienee enää vain itäosan sisämaassa. Päivälämpötila voi ampaista joka tapauksessa laajasti jo peräti +15 asteen vaiheille ja lounaassa sisämaassa sen ylikin!...

Sitten jää vielä tarkemmin nähtäväksi se, miten paljon-voimakkaasti heti ensi viikon (alku)puolella tuo lämpöaalto ulottuu Etelä-Suomeen -- näillä näkymin Euroopan mittakaavassa tuo lämpöaalto alkaa keskittymään etenkin Keski- ja Itä-Eurooppaan (ja myös Venäjälle), missä voidaan odottaa jopa kesäkauden ensimmäistä helleaaltoakin (yli +25 asteen päivälämpötiloja vuoden ensimmäisen kerran monin paikoin tai ehkä jopa laajastikin...), ja vuorostaan Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla koittaa viileämpi ja sateisempi matalapainevaihe; tässä tilanteessa lämpöaallon ulottuminen etelästä-kaakosta ainakin Etelä-Suomeen on melko varmaa, mutta Lappiin jäisi vielä kylmää ilmaa tai lämpö ulottuisi sinne vain vähän / annoksittain...

Tarkastellaan tuota ensi viikon lämpöaallon tilannetta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa paremmin, eli en teekään tähän kirjoitukseen päivitystä, vaan todennäköisesti ensi su tai ma teen jo kokonaan uuden ko. aihepiirin kirjoituksen...

Loppuosa tästä kirjoituksesta on taas luontoseurantatutkielmaa ja -havainnointia Etelä-Suomen alueelta ja alueelle:

Tuon viime viikon lämpöaallon myötä kaikki viimeisetkin lumipeiterippeet mm. varjopaikkojen kinostumajäänteinä lähellä Keski-Suomea olevilla alueilla sulivat kokonaan pois. Samoin järvistä katosivat viimeiset jääpeiterippeet ja vain Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla joillakin järvillä on vielä viipynyt näissä viime päivien kylmissä säissä vanhaa jääpeitettä sohjoisina ja hajanaisina lauttoina. Routaa koskee myös sama tilanne; eli vain noilla samoilla "ripealueilla" voi olla vielä varjopaikoilla hieman routajäämiä.

Näissä viime päivien takatalvisehkoissa oloissa uutta lievää lumipeitettä kenties nähtiin hetkellisesti tuossa em. viime lauantain lumikuurotilanteessa siellä täällä, mutta esim. itse en nähnyt edes kunnolla lumihiutaleita ilmassa silloin Hämeenlinnassa -- tuo ennustettu uusi lumipeite ensi perjantaina voi sitten olla pe aamuna muutaman tunnin ajan selvä takatalven merkki, mutta tuollainen keväinen uusi lumipeite sulaa helposti jo saman päivän aikana pois, kun auringonsäteily on tehokasta pilvipeitteen läpikin tähän vuodenaikaan ja vain parissa plusasteessakin, ja lisäksi kun routaakaan ei enää ole. 

Tuo em. la-su välisen yön napakka yöpakkanen ei onnistunut luomaan järviin uutta jäätä enää kunnolla (vain lähinnä rantakaislikoissa vähä riitettä aamuaikana), koska pintavesilämpötilat etenkin kokonaan vanhoista jäistä jo vapautuneilla järvillä olivat jo ehtineet nousta edeltäneessä lämpöaallossa +5 asteen vaiheille ja ylikin, mistä ne eivät ole merkittävästi enää laskeneet viime päivinä, kun auringonpaistetta on ollut sen verran hyvin kylmästä ilmamassasta huolimatta.

Pintaveden lämpötilan mittauksen aloitus on taas tarpeettomasti myöhässä (tätä julkaistaessa edelleen aloittamatta) tällä ympäristö.fi -sivustolla, vaikka avovesikausi on jo ollut käynnissä monta päivää laajasti Etelä-Suomen alueella! ... Sen sijaan pääkaupunkiseudun pintavesilämpötiloja meren, jokien ja järvien osalta on voinut tarkastella tältä Uiras-sivustolta koko ajan -- Suomen merialueista jäätä on enää Merenkurkussa sohjoisena vähän rannikolla ja Perämerellä koillis- ja pohjoisosissaan vielä jopa yli puoli metriäkin paksuina kenttinä.

Kasvillisuuskin siis heräsi jo erittäin ennenaikaisesti kasvuun ja kukintaan tuossa viime viikon lämpöaallossa, joten näissä viime päivien kylmissä olosuhteissa onkin ollut jännittävää tarkastella sitä, miten niiden kehittyneimmät / edistyneimmät kasvu- ja kukintatilanteet ovat selvinneet parista viime öiden kylmimmistä yöpakkasista!

Tarkastelussani on käynyt ilmi, että melkein kaikilla niillä on ollut hyvinkin onnistunutta pakkasselviämistä, vaikka esim. Hämeenlinnassa tuon em. viime la-su välisen yön minimilämpötila käväisi n. -7 asteessa -- kestosalaisuus lienee osaltaan siinä, että huippukylmää oli vain hetkellisesti ja heikoissa tuulioloissa. 

Katsotaanpa tarkemmin kasvillisuuden kehitysasteita tällä hetkellä ja mainitaan niiden pakkaskestostakin jotain:

Kasvukauden eteneminen on ollut siis ainakin viime lauantaista asti koko ajan pysähdyksissä ja kunnollista sen uudestaan etenemistä ei ole tulossa ennen tuota ensi sunnuntaina alkavaa uutta lämpöaaltoa, joten kasvu- ja kukintavaiheet ovat kasvillisuudessa pysyneet ja pysymässä vielä muutaman päivän ajan samannäköisinä kuin ne olivat viime perjantaiksi kehittyneet.

Leppien kukinta oli jo ennen tätä kylmää vaihetta taipunut taantumisvaiheeseen, jossa kukintahuipussa ovat olleet enää lähinnä vain tervalepät (Alnus glutinosa) ja harmaalepillä (Alnus incana) hedenorkkojen variseminen kukinnan loppumisen merkkinä oli jo käynnistynyt. Samoin pähkinäpensailla (Corylus avellana) lähinnä enää myöhäisimmät kukkijat pitivät vielä hedenorkkoja kukintavaiheisina -- näissä viime aikojen yöpakkasissa etenkin pähkinäpensaiden hedenorkkojen kukintaloppuminen on juuri pakkasten takia nopeutunut, koska ne ovat saaneet pakkasvioituksia.

Haavoilla (Populus tremula) kukinta pääsi yleisesti alkamaan viime viikolla, ja etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa osa niistä saavutti kukintahuippuakin; tällä hetkellä näyttää siltä, että näiden sekä hede- että eminorkot eivät ole välittäneet yöpakkasista, eli pakkaselviytyminen on ollut niillä hyvää.

Raidalla (Salix caprea) ja monilla pajuilla (Salix sp.) kukinnan alkaminen on ollut hajanaisempaa, eli osa on aloittanut etenkin lämpimillä kasvupaikoilla hyvin näkyvän kukinnan viime viikolla, mutta osa on pysynyt vielä norkoiltaan "kissa-asteella"; näidenkin pakkaskestävyys on ollut hyvää.

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukintoterttujen esille pursuaminen oli viime viikolla jo melko näkyvää, mutta vasta pieni osa niistä lämpimillä kasvupaikoilla on puhkaissut esille kukinto-osansa eli heteet ja emit; Hämeenlinnassa tarkastelemani eräs vuorijalava näiltä kukkivilta osiltaan oli hieman kärsinyt em. yöpakkasista, eli havaitsin noissa kukkivissa osissa tällä viikolla hieman pakkasvaurion takia kuivumista / nuutumista.

Pienelle hiirenkorvalle lehdiltään viime viikolla puhjenneet puu- ja pensaslajit ovat selvinneet viimeaikojen yöpakkasista myös hyvin, ja jopa yllättävänkin hyvin -- näitä hiirenkorvaisia lajeja ovat mm. pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus).

Lehdiltään ja kukiltaan yöpakkasilta kokonaan turvassa ovat olleet edelleen mm. rusokirsikat (Prunus sargentii), koska niiden silmut ovat olleet viime viikolla(kin) vasta turpoamisvaiheessa, joskin jo varsin huomattavassa sellaisessa -- sama koskee mm. metsävaahteran (Acer platanoides), koivujen (Betula sp.), balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) ja monien muidenkin koristepuiden ja -pensaiden jo selvästi turvonneita silmuja.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa on ollut jo paljon vihreää kasvua ja kukintaa viime viikolta saakka sekä luonnossa että puistojen ja puutarhojen koristekasvien suhteen: luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta runsastui jo viime viikolla paljon, ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinta suorastaan räjähti huippuunsa monin paikoin. Jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kasvustoja ja ensikukintaa alkoi näkymään lämpimillä kasvupaikoilla! -- kaikki nämä näyttävät selvinneen viime aikaisista yöpakkasista hyvin.

Pakkasen kestävyydeltään hyviä ovat olleet luonnossa myös monet ensimmäisiä kasvulehtiään tuottaneet lajit, kuten nokkoset (Urtica dioica), vuohenputket (Aegopodium podagraria) ja tietenkin kaikki heinälajit, joiden uuden kasvun turvin monet puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat näyttäneet jo osittain selvästi vihertyneiltä viime viikolta alkaen.

Erittäin pakkasenkestäviksi ovat osoittautuneet puistoissa ja puutarhoissa myös monet sipulikasvit, joiden uudet kasvustot ovat jo pitkällä ja niistä mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) sekä tietenkin krookukset (Crocus sp.) ovat jo aloittaneet kukinnan; krookukset ovat näistä pisimmällä kukinnassa.

Tietenkin myös maaseudun peltoviljelyssä rukiin ja syysvehnän uuteen vehreyteen viime viikolla jo kehittyneet oraansa ovat olleet myös hyvin pakkasenkestäviä, joten niilläkin kasvu jatkuu sitten tuosta ensi sunnuntaina alkavasta uudesta lämpöaallosta lähtien siitä, mihin se on nyt tällä viikolla tilapäisesti pysähtynyt.

Kasvukausi ei siis ala uudestaan alusta tämän kylmän vaiheen jälkeen, vaikka esim. meteorologisesti on kiusausta tehdä laskennallisesti sellainen päätös luonnonrealismiin nähden virheellisesti; em. kasvuvaiheet ovat olleet kasvukautta jo viime viikolla huolimatta tästä parhaillaan menossa olevasta kylmästä sääjaksosta -- täten lämpösumman kertyminen viime viikolla kasvien kasvua varten ei ole peruuntumassa nollaan, vaan sen kertyminen jatkuu ensi sunnuntaista (tai jopa jo lauantaista) alkaen siitä, mihin se jäi viime lauantaista lähtien.

Aivan viimeiseksi mainitsen vielä Yhdysvaltain sääoloista, joissa on ollut tässä huhtikuun alussa monia poikkeuksellisia piirteitä (taas), kun siellä on ollut keskilännessä ja itäosissaan mm. tornadosarjoja ja ennätyksellisiä tulvia -- tässä on siihen liittynyt Fb-julkaisuni.

Tässä on puolestaan Ryan Hallin livestriimejä ko. rajuilmaepisodeista hänen YouTube-kanavaltaan: The April (XX), 2025 Severe Weather Coverage, As It Happened: A B C D E F.

Nyt en enempää jatka tätä kirjoitusta, joten palataan tarkastelemaan Etelä-Suomen sään kehittymistä ja kasvillisuuden jatkokehittymistä seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa jo siis ensi su tai ma...

Päivitys 10.4.2025 klo. 14:00: 

Pyörränkin em. puheeni ja palaan vielä päivittämään nyt tähän uusimmat tiedot mm. tulossa olevasta lumipyrystä! -- Nimittäin em. ennusteeseen verrattuna uusin tieto kertoo tänään torstaina sen, että ko. Norjanmereltä Etelä-Suomeen tuleva matalapaine lumisateineen on aikaistunut aikataulultaan; sen mukaan täten lumisade alkaakin Länsi-Suomessa jo nyt iltapäivällä parhaillaan ja valtaa laajasti Etelä- ja Keski-Suomenkin illalla.

Lisäksi eiliseltä saakka viime yöhön ja tähän aamuun saakka vaikutti erittäin kylmä pohjoistuuli ennustettua enemmän, joten lämpötila on pysynyt nyt päivälläkin nollan tienoilla ja idässä jopa hitusen pakkasellakin -- tämän takia tuon sateen olomuoto on hyvinkin selvästi lunta tänään illalla ja muutamasta sentistä yli 5 cm:n saakka uutta lumipeitettä muodostuu jo siis nyt illalla, ja jopa lounaiskolkassakin hieman.

Toisaalta tuon sateen ja matalapaineen aikaistunut tuloaikataulu tarkoittaa myös sitä, että tulevana to-pe yönä matalapaine kiepauttaa lännestä sateen perään laajemmin lounaisosiin sen verran leutoa ilmaa yöksi ja aamuksi, että lämpötila kohoaa selvästi plussan puolelle ja viimeiset sateet ovat vettä; näillä näkymin ainakin Päijänteen tasalle saakka itään näin tapahtuu ja idässä pysyy talvisemmat olosuhteet.

Sen myötä esim. elinpiirini puitteissa "Helsinki-Hämeenlinna" -tasalla tänään illalla satanut lumipeite ehtii sulaa jo merkittävästi pois perjantain eli huomisen aamuksi, joten lumipeitettä jää perjantaina lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolelle. Perjantaina kuitenkin aamun jälkeen vallitsee matalapaineen jälkeinen kylmä pohjoistuuli, joten päivälämpötila jää vain pariin plusasteeseen lounaan ko. leudohkosta aamusta huolimatta.

Sitten lauantaina yöllä on vielä pakkasta tuon viimeisen kylmän annoksen perään ja edelleen näillä näkymin em. ennuste saapuvasta uudesta lämpöaallosta pitää paikkansa: tosin sellaisen muutoksen kera, missä lauantaina yöllä ja aamulla ensimmäistä leudompaa ilma-annosta rajaavan lämpimän rintaman kohdalla sataakin ja sade alkaa lumena, joten lauantain aamulla voi olla vielä viimeisen kerran etenkin itäosassa lisää uutta lumipeitettä -- toisaalta lauantain päivällä lämpötila kohoaakin jo laajasti ainakin +5 ja +10 asteen välille ja lounaiskolkassa ehkä +10 asteen ylikin, joten kaikki mahdolliset uuden lumipeitteen jämätkin sulavat sitten idästäkin nopeasti pois lauantain iltaan mennessä.

Sunnuntaina on sitten edelleen em. ennusteen mukaan tulossa erittäin lämmin etelä-lounaisvirtaus päälle etelään ja sen päivän maksimilämpötilat voivat siksi ihan hyvin saavuttaa jo +15 asteen tienoon monin paikoin -- tästä eteen päin sitten ensi viikolle näyttää edelleen siltä, että hyvinkin lämmintä voi olla Etelä-Suomessa useampanakin päivänä, mutta toisaalta Lapissa kummittelee yhä kontrastina myös talvista ilmaa; tästä en nyt kerro enempää enää tässä päivityksessä, ja palaan siis ensi viikosta asiaan vasta seuraavassa uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.

Ajankohtaan nähden hyvin lämpimät ilmamassat olleet pääosassa vaihtelevissa sääoloissa; viikonloppuna ja ensi viikolla entistäkin voimakkaampaa lämpöaaltoa ja enimmäkseen poutaa kevään edetessä 3-4 viikkoa etuajassa (Päivitys: lämpö huipentuu 2. ja 3.4. ennätyksellisesti; sitten raju kylmeneminen viikonlopuksi!)

Viime päivinä yhteiskunnallis-poliittinen julkaisutoimintani on edelleen keskittynyt vain Facebook-seinälleni, ja täällä blogissa taitaa vielä toistaiseksi jatkua vain tämä sää- ja luontoaiheinen kirjoittelu -- tässä on siis uusin sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus, ja tässä tarkastelussa viime viikolta jo tuttu ajankohtaan nähden lämmin kevätsää on tälläkin viikolla jatkunut lähes koko ajan ja on itse asiassa tulevana viikonloppuna voimistumassa yhä enemmän ja sellainen huippulämpö näyttäisi jatkuvan yhä myös ensi viikollakin useana päivänä!...

Viimekertaisessa ko. aihepiirin kirjoituksessa tein kaksi kertaa päivityksen, ja viimeisin niistä tapahtui viime viikon perjantaina (21.3.), jolloin sen viikon alkupuoli vielä maanantaita lukuun ottamatta oli jo ollut tavanomaista paljon lämpimämpää kevätsäätä Etelä-Suomessa.

Tuossa vaiheessa suursäätila oli sellainen, missä korkeapaine siirtyi Britteinsaarilta manner-Eurooppaan ja samalla Norjanmereltä Lapin yli itään liikkui voimakas matalapaine; tällöin Suomen eteläpuoliskolle pääsi kehittymään ti-to ajaksi leuto Föhn-tuulinen länsivirtaus, jossa vaihtelevapilvisessä säässä ja ajoittain hajanaisten ja heikkojen vesisateiden kera yölämpötilat kohosivat nollan vaiheille ja ajoittain reilusti plusasteillekin, ja päivälämpötilat asettuivat +5 ja +10 asteen välille; paikoin n. +10 asteen tienoillekin lumettomalla alueella.

Sitten torstaina tuon matalapaineen siirryttyä itään Lappi kylmeni taas talviseksi ja Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomen päälle la-su ajaksi siirtyneen uuden korkeapaineen edellä tuota kylmyyttä pääsi hieman ujuttautumaan pohjoisesta myös Etelä-Suomeen sen verran, että perjantaina päivälämpötila jäi vain +5 asteen vaiheille siten, että lounaassa oli hieman sen yli olleita lukemia ja idän vielä osittain lumisella alueella alle sen olleita maksimilämpötiloja.

Sitten la-su aikana heikkotuulisessa korkeapainesäässä vallitsi laajasti selkeä tai lähes selkeä sää, jolloin tuon em. kylmän ilman ujuttautumisen takia yölämpötilat laskivat sisämaassa jopa -5 ja -10 asteen välille (idän osittain lumisella alueella jopa sitäkin kylmemmäksi) ja meren äärelläkin muutamaan pakkasasteeseen. Päivälämpötilat kuitenkin alkoivat toipua korkeammiksi pe jälkeen, kun ilmamassa alkoi vähitellen lämmetä lännestä alkaen, ja näin ollen maksimilämpötilat alkoivat olla taas reilummin +5 ja +10 asteen välillä ja yhä laajemmin; su oli siis lämpimämpää kuin la.

Tämän kuluvan viikon alussa sitten tuo korkeapaine alkoi siirtyä itään Venäjälle, jolloin lännessä Atlantilla muhinut matalapainetoiminta alkoi hivuttautua lähemmäksi Fennoskandiaa: ensin maanantaina etelästä pyrki kaakkoiseen Suomeen pieni matalapaine Puolan suunnalta käsin, joka toi vesi- ja räntäsateita "pääkaupunkiseutu-Päijänne" -tasan itäpuolelle. Muutoin sinä päivänä pilvisyys oli runsasta pääasiassa poutaisena yön oltua vielä vähäpilvinen pikkupakkasessa. Päivällä lämpötila asettui siten, että idän sateisella alueella jäätiin vain +1 ja +5 asteen välille, mutta muutoin +5 astetta ylitettiin monin paikoin edelleen.

Sitten tiistaina liikkui taas matalapaine Norjanmereltä Lapin yli itään, jossa yhteydessä lännen ja etelän väliset tuulet voimistuivat ja sää oli Etelä-Suomessa kosteampaa ja hajanaisesti vähän vesisateista runsaassa pilvisyydessä. Näin ollen yö- ja päivälämpötilojen erot kaventuivat, missä minimilämpötilatkin pysyivät plusasteilla ja maksimilämpötilat olivat taaskin runsaasta pilvisyydestä huolimatta jopa +5 ja +10 asteen välillä.

Keskiviikkona eli eilen oli vuorossa vähitellen luoteesta käsin kuivuvaa ja selkenevää säätä, missä yhteydessä hitusen viileämpää ilmaa pääsi taas myös Etelä-Suomeen; ti-ke välinen yö oli hyvin leuto, jossa paikoin jäätiin jopa +2 ja +5 asteen välille, mutta päivälämpötila jäi "vain" +5 ja +10 asteen välille. Illalla vähäpilviseksi muuttuneessa säässä ja heikkenevissä länsi-luoteistuulissa lämpötila alkoi mennä pakkaselle.

Tänään torstaina lännestä on taas lähestynyt matalapainetta, ja tällä kertaa jonomuodostelmana Britteinsaarten ja Islannin väliltä kohti Pohjois-Lappia; näin ollen sen eteläpuolella on voimistunut tänään lämmin lounaisvirtaus Etelä-Suomeen, jossa vähäpilvisen ja pikkupakkasyön jälkeen pilvisyys lisääntyi päivän mittaan vaiheittain ja vaihtelevarakenteisena, kunnes illalla alkoi olla kokonaan pilvistä ja vähäisiä tihkusateita alkoi esiintyä. Päivälämpötila nousi ennen pilvisyyden runsasta lisääntymistä jopa +10 asteen vaiheille ja sisämaassa paikoin vähän sen ylikin. Illalla reilut plusasteet ovat jatkuneet runsaassa pilvisyydessä ja voimakkaassa lounaistuulessa.

Jatkossa eli ensin huomenna perjantaina tuo matalapainejono pysyy lähes ennallaan ja samalla Venäjältä pullistuu Baltian eteläosiin korkeapaineen selännettä; näin ollen Etelä-Suomessa jatkuu lämmin lounaisvirtaus, mutta tuossa vaiheessa sen verran kosteana, että runsasta alapilvisyyttä voi olla koko päivän ja utua sekä yöllä-aamulla jopa sumujakin voi olla. Sateet jäävät kuitenkin lähinnä vain yöllä esiintyviksi heikoiksi vesi- ja tihkusateiksi. Yölämpötila on +2 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötila runsaasta pilvisyydestä huolimatta +5 ja +9 asteen välillä; jos pilvisyys päivällä rakoilee sittenkin kunnolla, niin yli +10 asteen voidaan päästä.

Lauantaina on vuorossa tuon em. korkeapaineen selänteen siirtyminen etelästä enemmän Etelä-Suomen päälle ulottuen edelleen Venäjän laajemmasta korkeapaineesta, ja tällöin tuo pohjoinen matalapainejono pysyy edelleen loitolla; lämmin ilmamassa hieman kuivuu, lounais-etelätuuli heikkenee ja pilvisyys vähenee tässä vaiheessa, missä yölämpötila on jopa +5 asteen vaiheilla, ja aurinkoisemmassa iltapäivän säässä päivälämpötila kohoaa varsinkin sisämaassa yleisesti yli +10 asteen ja paikoin ehkä jopa lähelle +15 astetta!...

Sunnuntaina tuo Venäjältä Etelä-Suomeen ulottuva korkeapaineen selänne hieman antaa periksi ja lounaasta alkaa ulottumaan heikkoa matalapaineen solaa tilalle; pilvisyys runsastuu taas jonkin verran ja ilmamassa voi kostua utuisemmaksi, mutta sateita esiintynee vain paikoin lähinnä heikkoina vesisateina tai iltapäivän aikana jo hieman kesäiseen tapaan kuurosateina, kun ilmamassa pysyy sen verran lämpimänä edelleen. Yölämpötila on yhä ainakin +2 ja +5 asteen välillä ja paikoin jopa +5 asteen vaiheilla, ja päivälämpötila on runsaassa pilvisyydessä +6 ja +10 asteen välillä ja pilvipeitteen rakoillessa +10 astetta ylitetään taas reilusti.

Sitten ensi viikolla näillä näkymin ainakin alkuviikon aikana suursäätila kehittyy seuraavasti: Britteinsaarten suunnasta työntyy uutta korkeapainetta Etelä-Skandinavian kautta Etelä-Suomeen, joka syrjäyttää maanantain aikana tuon heikon matalapaineen solan ja korkeapaineen pohjoispuolella matalapaineiden reitti Atlantilta itään-koilliseen pysyy pohjoisena ja vaikuttaa lähinnä vain Lapissa, jossa on myös ajoittain hyvin leutoa kevätsäätä.

Jos tuo uusi korkeapaine ulottuu sillä tavalla sopivasti Etelä-Suomen päälle, jolloin sen pohjoispuolitse pääsee hyvin lämmintä ilmaa kiertymään etenkin juuri Etelä-Suomeen, niin parhaimmillaan lämpöaalto saattaisi jopa voimistua ensi viikon alkupuolella entisestään; tällöin yölämpötilat pysyvät selkeästä tai vähäpilvisestä säästä huolimatta plusasteilla lähinnä +1 ja +5 asteen välillä, mutta päivälämpötilat voivat nousta jopa +15 asteen vaiheille sisämaassa!...

Sitten ensi viikon loppupuolelle on eri ennustemalleissa esiintynyt ristiriitaisia skenaarioita tuon korkeapaineen käyttäytymisestä; joissakin malleissa korkeapaine vetäytyisi sen verran lännemmäksi Fennoskandiasta, että se alkaisi päästää itäpuolellaan kylmiä pohjois-luoteistuulia valtaamaan alaa Suomessa -- pahimmillaan olisi tulossa silloin jopa takatalven uhkaa etelää myöten...

Toisaalta toisissa malleissa on esiintynyt tuon korkeapaineen itsepintaista lähes sijoillaan vellomista suureksi osaksi myös Fennoskandian päällä pitkään, joten sen mukaan tapahtuisi korkeintaan vain vähäistä kylmenemistä päiväksi-pariksi tai jopa lämpöaalto jatkuisi huippuvoimakkaana koko ajan etenkin Etelä-Suomessa eli koko tuon ensi viikon ajan, ja Lappikin saisi lopulta voimakasta lumia erittäin poikkeuksellisesti (äärietuaikaisesti) sulattavaa lämpöä vähintään annoksittain -- näiden eri skenaarioiden takia pitää tarkentaa päivityksessä ensi viikon alussa tuota ensi viikon loppuosan säätä...

Seuraavaksi taas laajasti Etelä-Suomen luontohavaintoja eri aspekteineen ja niiden parissa ennustetta kevään poikkeuksellisen ellei jopa ennätyksellisen etuaikaisesta etenemisestä ensi viikolle saakka!

Lumipeite on siis ollut sulanut kokonaan jo pitkään Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ja myös Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen eteläosien vyöhykkeellä, ja osassa kaakkoisia osia lumipeitteestä on ollut jäänteenä enää vain varjoisilla paikoilla kinostumalaikkuja. Varsinaista selvempää lumipeitettä on ollut vain noin Tampereen ja Jyväskylän puolivälistä Heinolan kautta Lappeenrannan seudulle olevan linjan koillispuolella ja sielläkin isoille sulalaikuille sulaneena.

Lumisulaminenhan on jatkunut päivittäin ja se vain kiihtyy tänä viikonloppuna ja ensi viikon alussa, jolloin nuo viimeisetkin rippeet lumesta sulavat kokonaan Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen eteläosien vyöhykkeellä, ja osassa kaakkoisia osia, ja tuon lumisimman alueen puitteissakin jää ensi viikolle sulamaan enää vain varjoisten paikkojen kinostumalaikkuja -- Varsinainen lumipeiteraja siis kipuaa ensi viikolla jo nopeasti Keski-Suomessa pohjoiseen, mikä on huhtikuun alkaessa erittäin etuaikaista.

Myös vesistöjäiden sulaminen on jatkunut ja jatkuu erittäin etuaikaisena, vaikka toisaalta vielä viime viikonloppuna nuo em. yöpakkaset tilapäisesti aamuiksi sekä vahvistivat vähän vanhoja jäitä että loivat jo sulaneille vesialueille uusia vähäisiä jääriitteitä lyhyiksi hetkiksi.

Tällä hetkellä Etelä-Suomen kaikissa järvissä kaikki vanhat jääpeitteet ovat jo haurastuneet kulkukelvottomiksi sohjo- ja kevätjäiksi, ja sulamista on tapahtunut sula-aukoille jo seisovavetisissäkin järvissä ja järvikohdissa. Virtaavavetiset järvialueet ovat olleet jo monta päivää kokonaankin sulavetisiä.

Ensi maanantaihin eli maaliskuun viimeiseen päivään mennessä järvien vanhat jäät sulavat jo monin paikoin kokonaan pois, ja ensi viikolle jää vain enää sinne tänne pieniä jäärippeitä sohjolautoiksi -- mikäli tuo ensi viikon kaikkein lämpimin sääskenaario pitää paikkansa, niin ensi viikolla kaikki Etelä-Suomen järvet muuttuvat jo osittain ennätysaikaisin kokonaan jäättömiksi!...

Merivesistöissä kokonaan jäätöntä on jo melkein kaikkialla eteläisillä merialueilla, missä esim. lähinnä vain Suomenlahden itäisimpien osien rannoilla ja sisäsaaristoissa / sisälahdissa on sohjoisia jäälauttarippeitä; näidenkin kokonaan poissulaminen tapahtunee jo ensi viikon alkuun mennessä -- Perämerelle jää toki vielä paljon jäätä sulamaan, mutta sielläkin ulappansa on jo laajasti jäätön.

Kokonaan jäistä vapautuneilla vesistöalueilla (sekä järvet että meret) on jo osittain alkanut pintavesien lämpeneminen ja tämä yleistyy ensi viikon alkupuolelle mennessä Etelä-Suomen puitteissa jo lähes kaikkialle -- pintavesilämpötilat nousevat aluksi 0 ja +5 asteen välillä, mutta mm. aurinkoisimmilla rannoilla voidaan päästä jo ensi viikolla yli +5 asteenkin pintavesilukemiin varsinkin lämpimimpien sääskenaarioiden tullessa, ja nämä pintavesilämpötilat saattavat olla siksi silloin ennätyksellisen korkeita ajankohtaan nähden!...

Maaperän routa on jatkanut sulamistaan myös erittäin etuaikaisesti lukuun ottamatta noita viime viikonlopun tilapäisiä uudestaan pintamaan jäätymisiä -- joka tapauksessa routaa onkin ollut sulatettavaksi muutoinkin hyvin vähän, koska pääosin erittäin leuto talvi piti roudan muodostumista hyvin vähäisenä Etelä-Suomessa lukuun ottamatta helmikuussa vähälumiseen kohtaan sattunutta pakkasjaksoa.

Näin ollen oikeastaan tuon viime viikonlopun yöpakkasten jälkeen etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä osittain myös Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen eteläosien vyöhykkeellä, ja osassa kaakkoisia osia routaa on ollut tällä viikolla enää vain varjoisilla paikoilla jäännelaikkuina -- jatkossa ensi viikon alkuun mennessä nämä kaikki jäänteetkin sulavat pois ja näin ollen Etelä-Suomessa tulee laajasti kokonaan roudatonta hyvin etuaikaisesti normaaliin nähden.

Roudattomuus mahdollistaa myös siltä osaltaan kasvukauden etuaikaista alkamista, ja onpa jo viime viikolta saakka monena päivänä kertynyt lämpösummaakin kasvukauden alkuvaiheina, koska monena päivänä on jo ollut yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja.

Tämä on näkynyt viime viikolta tälle viikolle luonnossa jo selvästi heränneinä kasvien kasvuvaiheina, missä  esim. tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) ja pikkuherukan eli lamoherukan (Ribes glandulosum) silmut turposivat jo selvästi, ja kahdella viimeksi mainitulla on tällä viikolla tullut näkyviin jo lehtien selviä hiirenkorvia -- näillä silmujen turpoamiset ja lehtien hiirenkorvalle puhkeamiset jatkuvat ja voivat ensi viikolla äityä erityisen lehteviksi ajankohtaan nähden! Sama koskee mm. varhaisia kuusamia (Lonicera sp.), pensasangervoja (Spiraea sp.) ja tuhkapensaita (Cotoneaster sp.)...

Seuraavana lehteen puhkeavilla puu- ja pensaslajeilla on ensi viikolla etenemässä vasta silmujensa turpoamisvaiheet, joten niistä esim. koivut (Betula sp.) eivät ole vielä tulossa hiirenkorvalle, mutta tämä erittäin poikkeava etuaikaisuus kuitenkin jo lähentää sitäkin erikoisesti, ja voi sattua ennätysaikaisin jos huhtikuussa lämpö vain jatkuu ja jatkuu...

Jo viime kirjoituksessa uumoilin, josko jo maaliskuun loppuun mennessä haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) varhaisimmat norkot ehtisivät kehittymään varsinaisen kukinnan alkuun toisen kerran elämäni aikana, mutta vielä tällä hetkellä sellaista ei ole aivan ehtinyt tapahtumaan tuon viime viikonlopun yöpakkasvaiheen takia. 

Norkkonsa ovat kuitenkin jo hyvin isoja ajankohtaan nähden, joten ehkä tuo tulevan viikonlopun ja ensi maanantain lämpö saattaa nippa nappa riittää lämpimillä kasvupaikoilla mm. yksittäisten haapojen kukinnan alkamiseen, ja joka tapauksessa näyttää siltä, että sitten ensi viikon mittaan kukinta on näillä alkamassa yleisemminkin varsinkin lämpimimpien sääskenaarioiden toteutuessa...

Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat olleet jo pitkään kukintavaiheissaan, ja tänä viikonloppuna voimistuva lämpöaalto saa lepillä kukinnan huipentumaan ja leviämään yleisesti vallitsevaksi koko Etelä-Suomen alueelle, ja samalla pähkinäpensaalla kukinta alkaa jo jopa hiipumaan vähitellen lopuilleen.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa kukintaakin on myös erittäin etuaikaisesti: puistoissa ja puutarhoissa on jo alkanut mm. krookusten (Crocus sp.) kukinta ja luonnossa yleistyy leskenlehden (Tussilago farfara) kukinta -- ensi viikolla voidaan odotella näiden lisäksi puistoissa ja puutarhoissa varhaisten narsissien (Narcissus sp.) ja sinililjojen (Scilla siberica) kukintaa ja luonnossa sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukintaa.

Puistojen ja puutarhojen nurmikoilla ja katuviherkaistoilla on jo tapahtunut aurinkoisimmilla paikoilla (mm. eteläluiskat ja etelärinteet) lievää heinien kasvun alkamista, joten ensi viikolla niillä paikoilla alkaa näkymään jo huomattavan vihreitä nurmikkokasvustoja, ja ensikasvua alkaa tapahtumaan yleisesti muillakin nurmikkokohdilla varjoisia paikkoja vielä lukuun ottamatta.

Jo 1-2 viime viikon aikana nurmikoilla on alkanut näkymään jo ennen heinien kasvua sellainen kevätilmiö myös erittäin etuaikaisesti, missä sammaleiden itiöpesäkkeet ovat nousseet runsaina esille; esim. nurmikoilla yleisillä sammallajeilla on esiintynyt niin runsaita itiöpesäkemattoja, että ne ovat saaneet näyttämään ko. sammalkohtia kirkkaan punaruskeina laikkuina.

Maaseudun peltoviljelyssä vaivaa tällä hetkellä vielä monin paikoin maaperän märkyys heti roudan sulamisen perään, koska maaperä on ollut viime syksystä saakka koko ajan hyvin märkä koko talven mittaan monta kertaa tapahtuneiden useiden eri lumipeitteiden kokonaan sulamisten ja vesisateiden vuoroteltua -- maaperä on alkanut kuitenkin jo kuivumaan ensimmäisenä lumesta ja roudasta sulaneilla alueilla ja se prosessi jatkuu entistä voimakkaampana ensi viikolle mennessä.

Maaperän kuivuminen on edennyt ensimmäisenä vaiheena jo siihen asti, missä viime kesän niittykasvijäte on jo kuivumassa maastopalovaaraa aiheuttavalle tasolle myös erittäin etuaikaisesti normaaliin nähden; ensi viikolla tämä yleistyy nopeasti.

Maaperä ei ehdi kuitenkaan kuivumaan vielä ensi viikolla niin paljoa, että pelloilla mahdollistuisi ensimmäiset kevätviljakylvöt. Viime syksystä saakka orailla olleet syysviljat (ruis ja syysvehnä) ovat alkamassa kuitenkin kasvaa taas uudestaan talvitauon jälkeen, ja niillä talven liikamärkyyksistä ja jääpolteongelmista toipuminen pääsee jo varsin hyvään alkuun ensi viikolle mennessä.

Etuaikainen kevät on merkinnyt myös sitä, että taajamissa on alkanut tie- / katupölykausi myös hyvin etuaikaisesti, ja se on ollut ajoittain iso ongelma isoimmissa kaupungeissa -- toisaalta kaupunkien ja taajamien kaduilta ja kevyenliikenteen väyliltä on alettu poistamaan talven liukkaudentorjuntasepeliä ja -hiekkaa myös hyvin etuaikaisesti parin viime viikon aikana, joten se työ onkin jo paikoin edennyt hämmästyttävän paljon loppuunsa Etelä-Suomen kaupungeissa.

Näin tämä kevät on jatkamassa viime vuonna alkanutta sarjaa erityisen paljon normaalia lämpimämmistä säistä, joten erittäin suurella mielenkiinnolla katselen ja tutkin sää- ja luontoasioita jatkossakin!...

Päivitys 31.3.2025 klo. 22:50:

Tänään maanantaina uusimpien sääennustemallien mukaan tästä huhtikuun aloittavasta viikosta on tulossa lämpötiloiltaan rajusti kahtiajakoinen; aluksi edelleen meneillään oleva lämpöaalto odotetusti jopa voimistuu entisestään, jolloin ke ja to se huipentuu ajankohtaan nähden lähes ennätyksellisen korkeisiin päivälämpötiloihin Etelä-Suomessa! 

Edellä jo uumoilin sitä, että tämän ko. viikon lopulla olisi tulossa lämpöaallon perään kylmeneminen, ja nyt valitettavasti sellainen on varmistumassa jopa rajuksi; toisaalta se olisi näillä näkymin jäämässä tilapäiseksi "häiriöksi" ja seuraavan viikon puolella lämpö pyrkisi osittain jo maanantaina palaamaan kunnolla etenkin Etelä-Suomeen ja on merkkejä siitä, että lämpöaaltoa pukkaisi taas hyvinkin voimakkaana sen viikon lopulta alkaen...

Katsotaan tässä seuraavaksi tarkemmin suursäätilan kehitysten kera sitä, mistä tällainen hurja lämpötilan poukkoilu lähiaikoina johtuu maassamme, ja etenkin täällä etelässä:

Em. viitaten tänään maanantaina on siis ollut vielä lounaasta ulottunutta heikkoa matalapaineen solaa Etelä-Suomen päällä, ja korkeapaineet ovat olleet sen molemmin puolin Venäjällä ja Britteinsaarilla - Etelä-Skandinaviassa. Tämän solan itäpuolitse kaakkoiseen Suomeen pääsi tänään myös etelä-kaakosta erittäin lämmintä ilmaa, jonka ansiosta yölämpötila oli suuressa osassa etelää jopa +5 asteen vaiheilla ja päivälämpötila nousi poutaisella kaakon alueella +11 ja +15 asteen välille runsaahkosta pilvisyydestä ja utuisesta ilmasta huolimatta. Lännessä heikkoja-kohtalaisia sadekuuroja sisältäneellä alueella puolestaan päivälämpötila jäi vähän vajaaseen +10 asteeseen.

Jo em. ennusteen mukaan tuo Britteinsaarten - Etelä-Skandinavian korkeapaine työntyy ti-ke ajaksi vähän enemmän Etelä-Suomen ja Baltian päälle, ja matalapaineet pysyvät pohjoisella reitillä hipoen Lappia: tämä mahdollistaa korkeapaineen pohjoispuolitse hyvin lämpimän ilmaan kiertymistä lännestä Suomeen (Lapissakin keväinen lämpöaalto), ja tosiaan ke-to tämä lämmin virtaus huipentuu Etelä-Suomen osalta.

Huomenna tiistaina virtaus on vasta tulossa ja etelässä on heikkotuulinen ja vähäpilvinen välivaihe, jossa tätä päivää vähän viileämpi ilmamassa vallitsee luoteesta tulleena hyvin pienenä annoksena: sää on yleisesti hyvin aurinkoista, aikaisempaa vähemmän utuista ja myös heikkotuulisuus edesauttaa "viileämmästä" ilmamassasta huolimatta päivälämpötilojen nousun taas laajasti +10 ja +14 asteen välille. Yölämpötila on hieman plussan puolella, mutta paikoin sisämaassa selkeimmillä alueilla voi olla hitusen pakkasta, ja monin toisin paikoin syntyy sumuja.

Keskiviikkona hyvin lämmin länsivirtaus voimistuu hieman ja sää jatkuu vähäpilvisenä, joskin lämpimän ilman virtaus voi ajoittain näkyä ylä- ja keskipilvilauttoina. Yölämpötila on idässä sisämaassa hitusen pakkasella, mutta lännessä lämpimän virtauksen tulo jo pitää yölämpötilan plusasteilla. Päivälämpötila on idässä +10 ja +14 asteen välillä, mutta lounaassa-lännessä päästään jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen yli.

Torstaina Norjanmereltä Lapin yli itä-kaakkoon alkaa siirtyä voimistuva matalapaine, jonka perässä odotellaan sitten sitä rajua kylmenemistä Etelä-Suomea myöten. Kuitenkin ennen sitä juurikin etelässä lämmin virtaus vielä huipentuu ja tuulen kääntyminen vähän lännestä luoteisemmaksi mahdollistaa kaikkein lämpimimmän ilman pakkautumisen etelärannikolle; sää jatkuu vielä enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoisena, missä yölämpötila on laajasti jopa +5 asteen vaiheilla ja paikoin sen ylikin, ja päivälämpötila on suorastaan ennätyksellisesti +14 ja +18 asteen välillä, jossa tosiaan etelärannikolla voi olla lämpimintä!

Perjantaina tuo em. matalapaine on jo siirtynyt yön aikana maamme itäpuolelle yhä voimakkaampana, jolloin yön aikana etelää myöten kylmä luoteis-pohjoisvirtaus valtaa koko maan! -- tilanteessa kylmän rintama ylitys menee yöllä vaihtelevapilvisenä ja enimmäkseen sateettomana Etelä-Suomen yli, jolloin yölämpötila pysyy vielä hitusen plussan puolella. Päivällä vallitsee sitten voimakaspuuskainen kylmä tuuli, jossa vaihtelevassa pilvisyydessä pienen vesi-räntäkuuroriskin kera päivälämpötila jää vain +5 asteen vaiheille, joten edellisestä päivästä kylmenee yhtäkkisesti jopa yli 10 asteella!

Tämän kylmän virtauksen vaikutus olisi voimakkaimmillaan sitten lauantaina, jolloin pohjoistuuli vaikuttaa vielä melko voimakkaana vaihtelevan pilvisyyden kera pääasiassa poutasäässä. Yölämpötila on yleisesti pakkasella 0 ja -4 asteen välillä ja päivälämpötila uhkaa jäädä muutamille plusasteille lähinnä vain lännessä-lounaassa ja etelärannikolla, ja idässä sisämaassa jopa vain nollan tienoille. Mahdolliset iltapäivän kuurosateet olisivat täten räntää-lunta!

Sitten la-su välinen yö on kylmin tuossa kylmänpurkauksen jälkeisessä tilanteessa, jossa sisämaassa -5 asteen kylmemmällekin puolelle voidaan mennä ja muutenkin on yleisesti yöpakkasta, kun tuuli on tyyntynyt ko. yöksi. Päivällä sunnuntaina lännestä alkanee tulla kuitenkin jo leudompaa ilmaa, joten päivälämpötila kohonnee lännessä jo +5 ja +10 asteen välille ja idässäkin useita asteita plussalle.

Kun tuossa em. kylmänpurkauksen tilanteessa korkeapaine on vetäytyneenä kauemmaksi Suomen / Fennoskandian länsipuolelle, niin tuossa uudessa lämpenemisvaiheessa se olisi tulossa uudestaan enemmän Fennoskandian päälle ja pohjoisessa matalapaineiden reitti olisi selvemmin sellainen, jossa se jättäisi vielä tuossa seuraavan viikon alkuvaiheessa Lappiin talvista ilmaa, mutta länsivirtaus toisi etelään taas ehkä jopa toisen kunnon lämpöaallon, ja jopa +15 astetta taas tavoittelevien päivälämpötilojen kera...

Tätä em. skenaariota täytyy tarkastella lisää seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa (todennäköisesti teen sen tulevana viikonloppuna), koska toiset ennustemallit eivät ole nähneet tuota lämpenemistä, ja sen sijaan tuo tuleva kylmyys olisi niiden mukaan jatkumassa pidempäänkin...

Joka tapauksessa tuolla yllä aikaisemmassa kirjoituksen luontoseurantaosiossa arvioimani kasvillisuuden kevääseen heräämiset ja etenemiset ovat toteutumassa vielä tässä menossa olevassa äärilämpöaallossa torstaihin mennessä huikean etuaikaisesti tällä alkaneella viikolla, joten silloin hiirenkorvalle puhjenneet lehdet ko. mainituilla ja muillakin vastaavilla lajeilla ja kukkimaan alkaneet muut kasvit ovat sitten viikonloppuna yöpakkasten armoilla!

Näillä on onneksi tilanne se, että tällaiset varhaisimmin kevääseen heräävät lajit ovat näiltä kasvuvaiheiltaan vielä ja yleensä varsin hyvin pakkasenkestäviä -- mutta tarkastellaan sitten seuraavassa kirjoituksessa niiden reagoimista ja kohtaloa "takatalvessa" tarkemmin; tässä vaiheessa lopetan siis tämän kirjoituksen päivittämisen tähän.

Päivitys 8.4.2025 klo. 20:30:

Huhtikuun ensimmäinen kokonainen viikko on jo tiistaissa tässä päivityksessä, mutta päätin vielä viimeiseksi koota tähän alle tuttuna listauksena viime viikon poikkeuksellisen korkeat päivälämpötilat keskiviikolta 2.4. ja torstailta 3.4. Etelä- ja osin Keski-Suomen niille paikkakunnille, joita olen useina vuosina käyttänyt tällaisissa lämpötilalistauksissa täällä blogissa.

Sen viikon lämpöaalto siis huipentui noina päivinä, missä keskiviikkona korkeapaine oli Suomen lounaispuolella, jolloin sen pohjoispuolitse kiertynyt hyvin lämmin ilmamassa kattoi etenkin Etelä-Suomea länsipainotteisesti ja lisäksi kaikkein lämpimin ilma pakkaantui etelärannikolle vallinneessa luoteistuulessa sään oltua selkeää / lähes selkeää.

Seuraavana päivänä torstaina hyvin lämmin ilmamassa kattoi vielä vähän laajemmin tarkastelualuetta, mutta Norjanmereltä Lapin yli itäkaakkoon viilettänyt voimakas matalapaine oli jo liikkeellä, ja se voimisti päivän mittaan länsi- ja lounaistuulia; sen takia etelärannikolla mereltä vaikutti viileämmät tuulet ja päivälämpötilat olivat edellispäivää alemmat, vaikka mm. Keski-Suomen puolella oli päin vastoin lämpimämpää kuin keskiviikkona. Illalla kylmä rintama alkoi sitten ylittää aluetta pohjoisesta pilvipoutaisena ja se vei seuraavaksi perjantai-päiväksi lämpimän ilman jo kokonaan pois Suomesta.

Lämpötilat ovat ko. vuorokausien maksimilukemia, ja ne on saatu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivulta lämpötilakäyristä. Lukemat on pyöristetty seuraavaan lähimpään kokonaislukuun ylös- tai alaspäin, ja puolivälitilanteessa (0,5 astetta) ylöspäin.

Keskiviikon 2.4.2025 ylimmät lämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +17 astetta, Salo +18 astetta, Pori +14 astetta, Hämeenlinna +16 astetta, Tampere; Härmälä +15 astetta, Tampere; Siilinkari +13 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +18 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +15 astetta, Kouvola +15 astetta, Porvoo +18 astetta, Lappeenranta; Lentoasema +15 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +15 astetta, Mikkeli +16 astetta, Jyväskylä +13 astetta, Savonlinna +12 astetta, Joensuu +11 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.

Torstain 3.4.2025 ylimmät lämpötilat: Maarianhamina +19 astetta, Turku +16 astetta, Salo +17 astetta, Pori +15 astetta, Hämeenlinna +18 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +16 astetta, Vantaa +18 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +17 astetta, Kouvola +17 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lentoasema +16 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +15 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +16 astetta, Savonlinna +15 astetta, Joensuu +11 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.