Viikon 14 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 3

Lumensulamistilannetta nurmikkokentällä ojakanavatulvan kera kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Espoon Tapiolassa. Alimpaan kuvaan verrattuna nähdään se, kuinka nopeasti tällä viikolla ko. samalla kohdalla lumi suli. Kuten nähdään, niin ojakanavan tulva oli edelleen korkealla.




Lumensulamistilannetta taajamametsässä ojakanavatulvan kera kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Espoon Tapiolassa. Toiseksi alimpaan kuvaan verrattuna nähdään se, kuinka nopeasti tällä viikolla ko. samalla kohdalla lumi suli. Kuten nähdään, niin lumi suli ensimmaisenä ojakanavasta veden takia ja sula alue eteni sitten ylös reunoja.




Lumensulamistilannetta taajamametsän kenttäkerroksessa kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Espoon Tapiolassa. Etelärannikolla sisämaata runsaampi lumimäärä näkyi vielä aukeiden alueiden sulettua metsissä, jotka tyypillisesti ovat aina viimeisiä lunta säilyttäviä paikkoja varjoisuutensa takia. Mustikan (Vaccinium myrtillus) varvut olivat kuitenkin jo paljastuneet paikoin lähes kokonaan.




Lumensulamistilannetta taajamametsän varjoisalla reunalla kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Hämeenlinnassa. Tällä etelärannikkoa selvästi vähälumisemmalla sisämaa-alueella säilyi vielä hetken varjopaikkojen lunta; tämän lämpäreen sulaminen ottaa enää päivän - pari vallitsevissa lämpimissä oloissa.




Vanajaveden jään sulamisen tilannetta kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Hämeenlinnassa. Kapealla järven kohdalla varjoisalle lounaisrannalle oli vielä jäänyt vyöhykkeittäin jäälauttarivejä, joista silloin tällöin irtosi lauttoja keskemmän alueen virtaavaan veteen; virtaamissuunta on vasemmalle. Rantakivien sammalet olivat taas aloittaneet kasvun.

Vanajaveden jään sulamisen tilannetta kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Hämeenlinnassa. Alempaan kuvaan verrattuna jään reunaa runsaan kumpukerrospilvisyyden vallitessa koillistuulen aiheuttaman lievän aallokon kera. Jään reuna oli sulamassa edelleen nopeasti oikealle kohti seisovan veden rantaa, jossa oli vielä paikoin yli 10 cm paksuakin jäätä.

.

Vanajaveden jään sulamisen tilannetta kuvattuna lauantaina 10.4.2010 Hämeenlinnassa. Ylempään kuvaan verrattuna jään reunaa vastaisessa auringonvalossa itätuulen aiheuttaman lievän aallokon kera. Seuraavaksi päiväksi tämä kohta oli jo sulanut; jää suli oikealle kohti paksumpaa seisovan veden jääkenttää.

.

Vanajaveden jään sulamisen tilannetta kuvattuna perjantaina 9.4.2010 Hämeenlinnassa. Hauraaseen sohjojäähän oli vielä jäänyt sulamisen jo pitkälle edettyäkin talven jalankulusta vaaleita jälkiä; johtui lumihangen tiivistymisestä ko. kohdilla ja ne sulivat hitaammin ympäröiviin kohtiin verrattuna. Ylempiin 2 kuvaan verrattuna tämä oli kuvattu sen seivovan veden alueelta, jonne suuntaan jää suli tuolta edestäpäin tästä kuvasta katsottuna.

.

Töölönlahden jään sulamisen tilannetta kuvattuna torstaina 8.4.2010 Helsingin Kaisaniemessä. Sisämaajärviin verrattuna samanlaista tumman ja vaalean kirjavaa harmaata ja railoutunutta sohjojäätä oli näissä Suomenlahden sisälahdissakin; jäiden paksuus oli kuitenkin vielä seisovan veden kohdilla jopa 20 ja 40 sentin välillä, mutta sulaminen eteni reippaasti tavanomaista lämpimämmissä oloissa. Taivaalla myös kaunista hahtuvapilvikantta.

.

Lumensulamistilannetta Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan perennanäytemaalla kuvattuna torstaina 8.4.2010 Helsingin Kaisaniemessä. Myös tämä aukea alue oli vielä sisämaan (Esim. Hämeenlinna) vastaaviin paikkoihin verrattuna jäljessä sulamisessa, mutta su mennessä lumet olivat käytännössä häipyneet ja varhaisimpien perennojen kasvu saattoi alkaa roudan sulaessa nopeasti samalla.

.

Lumensulamistilannetta talven jättiläisaurauskasan kohdalla kuvattuna keskiviikkona 7.4.2010 Espoon Tapiolassa. Tämä lumikasa on sulanut yllättävänkin nopeasti kiitos sen tumman ja hiekkaisen likaisuuden. Helmikuun lopulla tämä lumikasa (Josta on tässä sarjassa talvikuvia) oli paljon tuota liikennemerkkiä korkeampi, joten tässä vaiheessa se oli sulanut jo n. puoliksi.

.

Lumensulamistilannetta kaakkoon viettävällä rinteellä kuvattuna tiistaina 6.4.2010 Espoon Tapiolassa. Rajatun ja valoisan ylispuuston alla oli talven mittaan aukeita alueita vähemmän lunta ja auringon suuntaan melko paljon olleena tämä rinne sulikin jo alkuviikoksi paljaaksi muihin alueiseen verrattuna; alta paljastui mm. vihreinä loistavat sammalet ja ylispuuston viime syksyn lehtiä; koivut (Betula sp.).

.

Lumensulamistilannetta nurmikon notkon tulvan kera kuvattuna tiistaina 6.4.2010 Espoon Tapiolassa. Lumipeitteen alla vielä säilynyt routakerros (pääasiassa jo alle 30 cm) piti sulamisvesiä notkopaikoilla tulviksi asti. Vaikka haihtuminen on huhtikuussa jo melko tehokasta, niin alkuviikon runsas pilvisyys ehkäisi sitä ja edesauttoi nurmikkotulvien jatkumista.

.

Lumensulamistilannetta taajamametsässä ojakanavatulvan kera kuvattuna maanantaina 5.4.2010 Espoon Tapiolassa. Toiseksi ylimpään kuvaan verrattuna sama kohta on tässäkin vartailussa viikon alun ja lopun tilannetta tarkastellessa; alkuviikolla metsissä oli jopa n. 20 senttiä lunta, mutta la - su nopein sulaminen jätti vielä lunta laajoina laikkuina paikalleen.

.

Lumensulamistilannetta nurmikkokentällä ojakanavatulvan kera kuvattuna maanantaina 5.4.2010 Espoon Tapiolassa. Lumen sulamisen nopeus viikon mittaan selviää vertaamalla ylintä kuvaa tähän saman kohdan kuvaan; alkuviikon vielä reilun 10 senttin hanki suli kokonaan la - su aikana. Ojakanavan tulva pysyi edelleen edellisviikon tapaan korkealla ja jopa vähän kasvoi la - su loppusulamisesta.

Tavanomaista leudompaa, mutta vahvasti lumistuvaa talvea suojasään ja pikkupakkasen vaihdellessa (Päivitys ensi viikon kovasta pakkasesta...)

Tässä on taas sääkatsaus tähän väliin. Viime sunnuntaista asti Suomi on ollut lännessä olevan laajan ja voimakkaan matalapainetoiminnan vaikutuksen alla. Sen myötä Etelä-Suomessa on vallinnut etelän ja kaakon välinen ilmavirtaus ja lounaasta saapuneet sadealueet ovat tuoneet lumipeitteen takaisin lämpötilojen oltua tavanomaista leudommasta tilanteesta huolimatta sen verran pakkasella tai sopivan vähän nollan yläpuolella, kuten etelärannikon viime päivien ajoittaisessa suojasäässä on tapahtunut. Tuo kuva on otettu eilen Espoon Tapiolassa, jolloin edellisenä yönä ylittäneestä sadealueesta satoi tuo lumipeite (vähän reilu 5 cm). Ko. lumi satoi sen verran vähän suojaisena, että se tarttui noihin mustikan (Vaccinium myrtillus) varsiin vain kohtalaisesti. Joka tapauksessa 5 - 10 cm:n lumipeite on nyt sittenkin jo lounaisimmassakin osassa Suomen rannikkoa ja saaristoa.

Tällä hetkellä tuohon etelävirtaukseen lännen laajan matalapaineen reunalle kehittynyt pieni matalapaineen osakeskus on ylittämässä Etelä-Suomen koilliseen ja samalla lumisadealue antaa jälleen melko runsaastikin uutta lumipeitettä. On arvioitu, että paikoin lumipeite karttuisi huomiseen mennessä jopa yli 10 cm:n. Tällä hetkellä parisen senttiä on satanut ja lämpötila on laskenut etelärannikolla aamun nollasta sen verran pakkasen puolelle itätuulen takia, että aivan kauneinta kuorrutusta ei lumisateesta kerry puiden (nimenomaan lehtipuiden ja -pensaiden) päälle; matalan ylityksen yhteydessä tilapäinen suojasää saattaa edesauttaa kuorrutusta.

Jatkossa matalapaineen jälkipuolella luoteistuuli voimistuu huomiseksi ja lumisateen loputtua runsaspilvinen pikkupakkanen jatkuu. Samalla ko. matalan ja lännen laajan matalan väliin kehittyy korkeapaineen selänne, joka sijoittuu lauantaiksi Itä- ja Pohjois-Suomeen ja Lappiin muodostuu oma tilapäinen pakkaskorkeapaineen keskus. Lännen laaja matalapaine tuo osakeskuksen mukana sitten lauantaiksi tyynen pikkupakkasyön jälkeen Etelä-Suomeen takaisin leudon nollakeli-ilmavirtauksen, joka on tässä vaiheessa kääntynyt kaakkois-itätuuleksi ko. korkeapaineen selänteen vaikutuksesta. Samalla uusi sadealue tulee lounaasta-etelästä, kaakkoistuuli voimistuu huomattavasti ja la - su aikana on taas tulossa enemmän tai vähemmän suojaista uutta lunta useita senttejä. Sadealueeseen liittyvä pieni matalapaineen osakeskus jää Suomen etelä-lounaisreunalle.

Sunnuntaina lännen laaja matalapaine osakeskuksineen on alkanut ulottua jo myös Suomen etelä-kaakkoispuolelle ja idässä oleva korkeapaine on alkanut vähän voimistua. Niinpä tämän myötä ilmavirtaus on kääntymässä sunnuntaina kaakkoiseksi, mutta ilmavirtaus jää heikoksi ensi viikon alussakin. Samalla koko ajan etelässä-lounaassa on pieni matalapaine, joka aiheuttaa ajoittaisia lumisateita. Tilanteessa sää kylmenee, mutta lämpötilat alkavat laskea vain hitaasti. Alkuviikolla pakkanen jäänee siksi edelleen heikoksi sisämaassakin ollen siellä korkeintaan -5 asteen vaiheilla; idässä on kylmintä tyypilliseen tapaan. Alkuviikon jälkeen ennustettavuus on huono, mutta merkit kertovat tällä hetkellä siitä, että idän korkeapaine voimistuu, jolloin kaakkoistuuli voimistuu. Tällöin sään kylmeneminen saattaa lisääntyä edelleen...

Tällä viikolla syntynyt ja edelleen huomattavasti vahvistuva (Viikon loppuun mennessä paikoin jo 30cm:n tienoille) lumipeite koko Etelä-Suomessa merkitsee roudan kannalta sitä, että sen syventyminen pysähtyy pienistä ajoittaisista pakkasista huolimatta. Tuore lumi on hyvä eriste ja sen myötä vanhoille vesistöjen jääkansillekin syntyvä paksu lumikerros tietää jäiden paksuuntumisen pysähtymistä. Jäät suorastaan jopa heikkenevät alta päin etenkin virtapaikoilla, joten jäillä liikkuminen voi olla hyvin vaarallista lumipeitteen hämäävyydenkin takia. Tällä hetkellä routa ja jää ovat vähän 10 cm:n molemmin puolin. Järvet ja joet ovat voimakkaimpia virtapaikkoja lukuun ottamatta kokonaan jäässä, mutta Suomenlahti on edelleen vain 5 - 10 cm:n verran jäässä kapealta sisälahti- ja saaristovyöhykkeeltä ja lähinnä vain itäosissa. Jäätilanne on siis erittäin paljon tavanomaista heikompi, mutta ei aivan yhtä ennätyksellinen kuin viime vuonna; tässä Itämeriportaalin linkissä löytyy vertailu viime vuoteen tässä vaiheessa. Merijäänkin päälle on nyt muodostunut ja lähipäivinä muodostuu paljon lisää eristävää ja hämäävää lumikerrosta. Aluksi voimakkaat tuulet eli sen aiheuttamat aallokot haittaavat uuden sulien alueiden jään muodostumista, vaikka olisi vähän pakkasta, mutta ensi viikon alun heikkotuulisuus suosii jään muodostumista herkemmin heikossakin pakkasessa.

Kasvillisuuden suhteen lähiajat ovat lämpötilojen suhteen helppoja, mutta runsaat ja ajoittain märät lumisateet aiheuttavat paikoin hankalia lumikuormataakkoja etenkin havupuille ja -pensaille. Koska etelärannikollakin sateet tulevat tällä viikolla lumena, niin suurin riski lumikuormille on juuri näillä alueilla, koska sinne on tiedossa suojaisimmat säät lumisateiden yhteydessä. Herkimmin suojalunta kertyy ja säilyy metsien ja runsaspuustoisten taajama-alueiden suojassa sekä rakennusten tuulensuojaisilla sivuilla; kuluvalla viikolla tuuliolosuhteiden takia etenkin länsi-pohjoissivuilla. Samat sivut mäkien ja metsän reunojen tapauksissa ovat lumikuormaherkkiä lähipäivinä.

Päivitys 23.1.2009 klo. 9:20: Laitan tähän uusimmat tiedot ensi viikon sään kehityksestä, sillä ennusteet ovat muuttuneet oleellisesti alkuviikon tilanteen jälkeen. Alkuviikolla la - su sadealueen myötä pieni matalapaine jää Etelä-Suomen päälle maanantaiksi ja ainakin etelärannikolla käväistään suojasään puolella, mutta sen jälkeen matalapaineen painopiste näyttääkin siirtyvän itään ja Suomen länsipuolelle työntyy pohjoisesta korkeapaineen selänteen kiila, joka estää lännen matalapainetoiminnan siirtymisen itään. Tämä tietää tiistaiksi ja siitä torstaihin asti koillistuulta, joka tuo huomattavan kylmää ja kuivaa selkeän sään pakkasilmamassaa. Kylmimmillään sää näyttäisi olevan perjantain tienoilla, jolloin pohjoiseen Suomeen aikaisemmin muodostunut korkeapaine on siirtynyt eteläisen Suomen päälle. Tyyntyneessä ja selkeässä säässä päivälämpötila voi olla kylmempi kuin -10 astetta etelärannikkoa myöten ja yöllä sisämaassa voi olla yli -20 astetta pakkasta ja etelärannikollakin -15 ja -20 asteen välillä. Onneksi nyt on se tilanne, että tuohon mennessä kaikkialla Etelä-Suomessa tulee olemaan yli 20 cm paksu tuore lumipeite, joka suojaa kasvillisuutta (nurmikot, taimet, perennat ja ylipäätään juuristot). Perjantain jälkeen on vielä epäselvää, kuinka tuo mahdollinen pakkaskorkeapainetilanne purkautuu, joten sitä täytyy tarkastella lisää vasta lähempänä.