Thursday, December 24, 2020

Joulun 2020 tunnelmia - Osa 2

Tässä tulee jatko-osa edelliselle osalle tämän vuotista joulutervehdystäni: edellinen osa keskittyi pimeällä valokuvattuihin joulu- ja juhlavaloihin Hämeenlinnassa. Tässä osassa puolestaan tulee tänään aattona Hämeenlinnassa vähän ennen puoltapäivää valokuvattuja valoisan ajan maisemanäkymiä, joiden avulla havainnollistan tämän hetken sää- ja luonto-olosuhteita.

Säätilanteiden taustasta pidemmältä ajalta totean ensin, miten koko kulunut syksy ja tämä alkutalvi on ollut Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämpimien / leutojen ilmamassojen dominointia, missä kylmät ilmamassat ovat olleet vain lieviä ja hyvin lyhyitä aikoja kestäneitä tilanteita. 

Marraskuussa tehtiin myös koko Suomen mittakaavassa koko mittaushistorian uusi lämpöennätys, joka oli 6.11.2020 Maarianhaminassa mitattu huikea 16,6 astetta! - tässä on Ilmatieteen laitoksen ennätystilastoja lämpötilojen suhteen.

Tämä loppuvuoden leutous on edesauttanut myös tätä alkutalven leutoutta mm. siten, että Suomea ympäröivät merialueet ovat pysyneet koko ajan pintavesiltään normaalia paljon lämpimämpinä: nytkin meret ovat jäätyneet vain vähän lähes ainoastaan Perämerellä, kun normaalisti tähän aikaan jo kaikkialla Suomen merien rannikoilla pitäisi olla runsaastikin jäätä - tässä on merien jäätymistilanteista seurantalinkki.

Myös Etelä-Suomen järvet ovat olleet vasta vain osittain / ohuesti jäätyneitä, ja kokonaan sulina ne pysyivät jopa joulukuun alkupuolelle saakka - Lapissa puolestaan on ollut jo kunnon talvea parin kuukauden ajan, vaikka sielläkin on ollut suuren osan aikaa tavanomaista leudompaa. Viime jouluun nähden lumipeite on siellä kuitenkin nyt ohuempi, kun viime jouluna siellä oli ennätyspaksujakin hankia.

Eilen 23.12.2020 tuli siis Etelä-Suomeen usean päivän lumettomuuden jälkeen ohuesti märkää lunta, jota satoi lounaiskolkkaa lukuun ottamatta kaikkialla, ja eniten itäosissa - lumipeitteitä on ollut Etelä-Suomessa vain silloin tällöin marras- ja joulukuun aikana, ja enimmäksen vain 1 - 2 cm:n veroisesti kulloinkin, jolloin ne ovat sulaneet aina uudestaan tulleissa plussakeleissä hyvin nopeasti aina pois laajalta alueelta.

Eilinen lumipeite on taaskin jo sulanut Etelä-Suomessa aika paljon pois lievässä suojasäässä myös länsiosien sisämaasta, joten tällä hetkellä lumipeitteen raja menee (mm. Ilmatieteen laitoksen ja Kelikameroiden perusteella havaittuna) kiemurrellen Vaasan pohjoispuolelta vähän Tampereen ja Hämeenlinnan länsipuolitse ja siitä noin Uudenmaan pohjoisrajaa pitkin Porvoon ja Kotkan väliselle alueelle Suomenlahden itärannikolle: Päijänteen itäpuolisella sisämaa-alueella lumipeitettä on säilynyt kuitenkin 5 - 10 cm:n verran.

Alla olevissa valokuvissa nähdään, miten Hämeenlinnan alueella siitä eilen sataneesta 1 - 2 cm:n lumipeitteestä on ollut tänään aattona jäljellä noin puoliksi sulanutta nuoskaista lunta: kokonaan se ei ehdi Joulupäiväksi ja Tapaninpäiväksi sulaa, koska sääennusteissa on tapahtumassa niiksi päiviksi tästä illasta alkaen lievä pakastuminen. Lisää lunta voi samalla tulla vain hyvin ohuesti, joten ns. joulukorttimaisemia ei ole kuitenkaan odotettavissa.

Joissakin stratosfäärin ennusteissa on ollut uumoiltavana ns. ssw-tapahtuma (Sudden Stratospheric Warming) alkavaksi tässä vuodenvaihteessa, joka voisi aiheuttaa troposfääriin arktisten ilmamassojen helpompaa levittäytymistä etelään napa-alueelta sekä toisaalta Venäjältä länteen...

Näin ollen viimeistään tammikuussa saattaisi olla vuorossa kunnon talven tuloa myös Etelä-Suomeen ja ehkä laajasti muuallekin Eurooppaan, ja näin viime "talven" kaltaista koko ajan jatkunutta poikkeuksellista leutoutta ei nyt toistuisi Etelä-Suomeen...

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin vielä siltä troposfäärin ennustemallien valossa, että heti joulunpyhien jälkeen Etelä-Suomi saisi vielä vuodenvaihteeseen saakka ja vähän sen ylikin uusia annoksia leutoja plussakelejä etelävirtauksessa. Toisaalta Venäjällä noin Uralin tienoilla on ainakin alkuun merkkejä ankaran pakkasaallon leviämisestä ja voimistumisesta, mutta vielä ei näytä siltä, että se vaikuttaisi Fennoskandian ja Euroopan säähän pariin viikkoon ja itse asiassa sielläkin pakkanen ehtisi vielä leudontua uudestaan...

Tämän myötä on nyt aika toivottaa kaikille rauhallista ja kaunista Joulua 2020!


Joulun 2020 tunnelmakuvia: osa 2 >>

 










 Näkymää Hämeen linnalle Linnanpuiston eteläpäädystä kuvattuna 24.12.2020: edellispäivänä sataneen märän lumen käyttäytymisessä näkyy tässä tyypillinen ominaisuus, kun puuston alle ei ole jäänyt lunta juuri ollenkaan märän lumisateen tartuttua oksiin niin hyvin; oksista se oli silti jo ehtinyt sulaa pois tähän mennessä.

 










 Näkymää Hämeen linnalle pääkirjaston viereiseltä Vanajaveden rannalta kuvattuna 24.12.2020: virtaavissa vesistöissä jäät olivat sulaneet pois ko. viikon aikaisemmissa plussakeleissä suureksi osaksi, joten jäljelle oli jäänyt vain ranta-alueelle jääriitettä ja edellispäivän lumisateesta sen pinnalle loskaa. Tuuli oli nyt hyvin heikkoa, kuten peilityyni sula vesi paljastaa.

 










 Näkymää Vanajavedelle Paasikiventien eteläpuoliselta ranta-alueelta läheltä uimahallia ja kuvattuna 24.12.2020: tässäkin havainnollistuu hyvin se, miten tässä järvessä loskapintaista jääritettä oli säilynyt vain ranta-alueella ja ulappa oli sulanut laajasti auki; kahden seuraavan päivän pikkupakkasessa uudestaan umpeen jäätyminen on silti helppoa pintaveden ollessa lähellä nollaa astetta.

 










 Rantanäkymää Vanajavedelle Citymarket-tavaratalon takaisella ranta-alueella kuvattuna 24.12.2020: sulaneen jään reunassa nähdään tässä tyypillinen ilmiö, missä sulamisen edetessä tuulten myötävaikutuksella jään reunaan oli syntynyt hajoavan jään palasista pirstalevyöhykettä.

 










 Rantanäkymää Paasikiventien eteläreunalla kevyenliikenteen väylän varrelta kuvattuna 24.12.2020: Ko. viikolla edeltänyt plussakeli oli myös sisämaassa niin voimakas jopa yli +5 asteen lämpötiloineen, että aikaisemman pikkupakkasjakson myötä jäätynyt maaperä suli kokonaan, ja siten edellispäivän lumi sulikin asfalteilta helposti pois. Kuvassa näkyy myös hauska ilmiö etelätuulella sataneen lumen muodostettua puun runkojen mukaan sulia katveita.

 










 Hämeenlinnan keskustan Kauppatorin luoteiskulmalla olevaa tekojäistä luistelukenttää kuvattuna 24.12.2020: edelliseen talveen nähden tämä tekojäärata on tällä kertaa päin vastaisessa torin kulmauksessa, ja tälläkin kertaa se on ollut hyvin suosittu varsinkin siksi, kun talvi on ollut toistaiseksi niin lumeton ja leuto, jolloin luonnonjääratoja ei ole voinut perustaa.

 










 Näkymää Sibeliuksenpuistossa kohti Sibeliuksen patsasta ja Lyseo-rakennusta kuvattuna 24.12.2020: viime joulun aikaanhan tämäkin patsas oli saanut päähänsä salaa tonttulakin, ja vielä tämän kuun alussa näin sellaisen nytkin. Mutta ehkä kaupunki itse on sen poistattanut, koska virkamiesten suusta on kuulunut kritiikkiä moisen toiminnan takia, kun he ovat olleet huolissaan patsaiden kunnosta ja rikkoutumisesta tonttulakkien näissä sala-asetteluissa.     

 










Näkymää Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna 24.12.2020: tätä näkymää olen varmaankin useimmiten tarjoillut blogissani erilaisten säätilanteiden havainnollistuksissa eri vuosina; tällä kertaa se saakin havainnollistaa tämän ohuen lumipeitteen tilannetta yhdistettynä taustan sulaan järviveteen.

Joulun 2020 tunnelmia - Osa 1

Teen nyt blogin ensimmäisen päivityksen pitkän tauon jälkeen, missä viimeksi kirjoitin tänne viime Vapun tunnelmia valokuvien kera - tämä postaus on jo pitkäksi perinteeksi muodostuneen jouluisen valokuvatervehdykseni tämän vuotinen kerta.

Itse asiassa päätin jakaa tämän kertaisen joulutervehdykseni kahteen eri postaukseen suuren valokuvamäärän takia, missä tähän osaan laitan Hämeenlinnassa eilen 23.12.2020 illalla ottamiani pimeän ajan joulu- ja juhlavalokuvia. Toisen osan julkaisen heti tämän jälkeen, ja siellä valokuvateemana on tämän aattopäivän valoisan ajan sää-, lumi- ja järvijäätilanteita Hämeenlinnassa.

Eilisen päivän yöllä ja aamulla Etelä-Suomessa sisämaapainotteisesti saatiin usean päivän lumettomuuden jälkeen viime tingassa ennen joulua hennosti märkää lunta maahan, ja tässä Hämeenlinnan tapauksessa 1 - 2 cm: vaikka jo eilisen aikana lievässä suojasäässä osa siitä lumesta alkoi jo vähän sulaa, niin alla olevissa valokuvissakin lunta jäi vielä hyvin näkyviin ko. tilanteissa.

Kävin valokuvaamassa joulu- ja juhlavaloja edellisvuoden tapaan etenkin Hämeen linnan ja kaupungin keskustan Kauppatorin alueilla. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa nyt siltä, että Hämeenlinnan kaupunki on parantanut satsaustaan jouluvaloihin entisestäänkin, ja etenkin Hämeen linnalla juhlavalaistus on selvästi näyttävämpää kuin edellisvuonna.

Havaintoni mukaan näyttää myös laajemmin Suomessa siltä, että myös ihmisten yksityisissä jouluvalaistuksissa on runsastumista ja näyttävyyden lisääntymistä edellisvuosiin nähden: yksi syy sille on päättelyni mukaan se, miten ihmiset taitavat mm. tällaisen juhlavalaistuksen kauttakin hakea lohtua ja piristystä tämän vuoden aikana ilmenneeseen poikkeukselliseen ankeuteen ns. korona-taudin aiheuttamien yhteiskunta- ja olosuhdemuutosten ikeessä -- Tässä vaiheessa pidemmittä alustuksitta seuraavaksi alla olevien valokuvien esittelyyn:


Joulun 2020 tunnelmakuvia: osa 1 >>

 










 Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran kulmauksessa olevan ikivanhan metsävaahteran (Acer platanoides) ylle laitettuja jouluvaloja kuvattuna keskiviikkona 23.12.2020: olen esitellyt näissä joulutervehdyksissäni tätä joulupuuta varmaankin lähes jokainen kerta alusta saakka, ja niin nytkin. Ko. puu on jo lähellä loppuaan, mutta joistakin lahoista poistetuista oksista huolimatta se kelpaa edelleen mm. tähän jouluvalonäytökseensä. Nyt mukana oli myös puolikuuvaiheinen kuutamo sumupilvien takaa pilkistäneenä; itse asiassa tarkka puolikuuvaihe oli edellispäivänä.

 










Hämeen linnan joulu- / juhlavalaistusta kuvattuna 23.12.2020: kuva on otettu linnan sisäpiha-aukiolta, missä nähdään pilarimaista valoteemaa muurissa; valopilareissa vaihtuu tasaiseen tahtiin värit muutamina eri versioina.

 










 Hämeen linnan joulu- / juhlavalaistusta kuvattuna 23.12.2020: tämä valoseinämä on kuvattu linnan itäpuolella, missä kuvaajan selän takana on Vanajaveden selkää ja sen takana Sairionranta-niminen kaupunginosa.

 










 Hämeen linnan joulu- / juhlavalaistusta kuvattuna 23.12.2020: tämä linnan valaistus on kuvattu puolestaan rakennelman pohjoispuolella jyrkän vallihautarinteen ylitse kohdassa, missä on vallihaudan yli silta linnan piha-alueelle.

 










 Hämeen linnan joulu- / juhlavalaistusta kuvattuna 23.12.2020: tässä on laajempaa yleisnäkymää linnalle kuvattuna sen eteläpuolelta. Mukana sommitelmassa on vasemmalla vanha hopeasalava (Salix alba "Sibirica"), jotka ovat ko. Linnanpuiston omansalaisiaan näyttäviä maamerkkejä.

 










 Hämeen linnan joulu- / juhlavalaistusta kuvattuna 23.12.2020: edellisessä kuvassakin nähtävä valoheittimen "taivasvana" näkyy erityisen hyvin matalapilvisissä sumupilvien tilanteissa, kuten oli tässä vaiheessa. Kuva on otettu linnan kaakkoispuolelta, ja etäämmällä näkyy ko. päivänä sataneesta suojalumesta tehtyjä lumiukkoja. Kaikissa näissä kuvissa nähtävät linnan valosysteemit vaihtavat väriä muutamina versioina ohjelmoidun suunnitelman mukaan, ja lisäksi nämä valoteemat vaihtuvat muutaman päivän välein eri suunnitelmien mukaan; tämän suunnitelman ovat tehneet päiväkotilapset - hämeen sanomien juttu.

 










 Hämeenlinnan keskustan Kauppatorin jouluvalaistusta kuvattuna 23.12.2020: Sekä joulukuusi että kirkon seinän valaistus ovat aikaisempaa näyttävämpiä ja lisäksi kuusen viereen on tuotu "Hämpton"-teksti. Tuon tekstin tarkoituksesta on tässä juttua. Kuvassa näkyy myös oikealla tilapäinen pysäköintialue, joka johtuu ko. torin luoteiskulmauksen varsinaisen pysäköintipaikan kohdalle täksi talveksi perustetusta tekojäisestä luistelukentästä.

 










 Hämeenlinnan keskustan kirkon etujulkisivua kuvattuna torilta päin 23.12.2020: julkisivun valoteemaan on yhdistetty pääovien yläpuolelle teksti, jossa on usealla eri kielellä julistus: "Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.". Seurasin noin minuutin välein vaihtuvan tekstin eri kieliä, ja mukana näyttivät olevan suomen lisäksi ainakin: englanti, ruotsi, venäjä, viro ja arabia. Etualalla näkyvä loskainen vesi johtui siitä, kun tuin kameraani kohdalla olevan suihkulähdekaivon ulkoreunaan, ja tuo vesi oli siis ko. altaassa.

 










 Hämeenlinnan keskustan Kauppatorilla olevan "Hämpton"-tekstin luonnetta lähempää kuvattuna 23.12.2020: huomasin tosiaan, miten ihmiset kuvauttavat itseään / toisiaan ahkerasti tämän tekstin äärellä.

 










 Hämeenlinnan keskustan Kauppatorilla olevan "Hämpton"-tekstin luonnetta lähempää kuvattuna 23.12.2020: edellistä vielä lähempi kuva paljastaa, miten ko. tekstin "sisälle" on laitettu jouluista kaupunkikuvaelmaa.

Thursday, April 30, 2020

Vappu 2020 - Koronavirustilanteesta huolimatta vapputervehdys ja Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteen havainnollistusta valokuvieni kera

Blogini onkin ollut pitkällä tauolla taas, koska niinhän siinä kävi, että koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnallinen ja poliittinen poikkeustilanne on aiheuttanut minullekin poikkeuksellisia aikoja - Itselleni ei ko. viruksesta ole aiheutunut kuitenkaan toistaiseksi mainittavaa tai isoa haittaa enkä ole ollut sairaana edelleenkään...

Olen kuitenkin keskittynyt someaktiviteetin parissa hyvin intensiivisesti Facebook-seinälläni koronavirustilanteen kaikenlaisten aspektien tutkimiseen ja analysoimiseen, joka on vienyt aikaani ja vaivaani hyvin paljon maaliskuun alkupuoliskolta saakka lähes koko ajan - näin ollen en ole viitsinyt kiinnittää mitään huomiota tänne blogiini, jolloin myös tämä viime talven säätilanteita analysoiva projektini on jäänyt tekemättä, enkä toistaiseksi tiedä löytyykö minulta innostusta edes enää ollenkaan sen tekemiseen jatkossakaan >> Syksyn 2019 ruska-analyysin ja kuluneen talven 2019-2020 sääseurantaraporttien jälkikäteinen valmiiksiteko päivittyvin linkein...

Noiden Facebook-seinäni koronavirusmateriaalien osalta olen sen sijaan miettinyt jossakin vaiheessa (ehkä alkavan toukokuun aikana) koostaa tänne blogiini analyysisarjaa, mutta palaan siihen aikanaan.....

Tämän blogipostauksen teemana on kuitenkin katkaista luonto- ja sääaiheilla bloggaustauko ja toivottaa samalla niihin aiheisiin sopivan valokuvieni kavalkadin myötä näin poikkeusoloissakin hyvää vappua! - tämänlainen luonto- ja sääkuvien sarja on ollut blogissani joinakin aikaisempinakin vuosina ko. ajankohdan luontovaiheiden sopivana tarkastelukohtana, missä mm. Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteet ovat tulleet hyvin ilmi, ja nyt sama jatkuu tässä.

Tällä kertaa ajankohdan kasvukauden kehitysasteen luonteeseen on ollut vieläkin hieman vaikuttamassa mennyt ennätysleuto talvi (koko marraskuun ja maaliskuun välinen jakso), mutta tämä päättyvä huhtikuu on ollut sääolosuhteiltaan pitkästä aikaa jo selvästi normaalimpi.

Lyhyesti huhtikuun säiden koosteena voidaan todeta, että kuun aikana oli kaksi muutaman päivän mittaista lämpöaaltoa, jolloin Etelä-Suomessa saavutettiin +15 asteen ylityksiä päivälämpötiloissa. Toisaalta niiden välissä yhdessä jaksossa ja viimeksi tällä viikolla oli myös kylmän ilman purkaukset yöpakkasineen ja takatalvisine lumisateineen: näin ollen kuukauden lämpötilaoloista on muodostunut melko tavanomainen kokonaisuutena eikä enää ole voinut puhua poikkeuksellisista säätilanteista.

Viimeksi takatalvista lumisadetta Etelä-Suomessa saatiin vasta eilen lumi-, räntä- ja lumiraekuuroina kylmässä koillisvirtauksessa. Tänään vappuaattona tuo kylmä koillisvirtaus on tyyntynyt korkeapaineen selänteessä, mutta päivälämpötiloissa on silti jääty selvästi alle +10 asteen melko runsaspilvisessä kumpukerrospilvien tilanteessa, ja viime yönäkin minimilämpötilat olivat asteen pari pakkasella eteläisimmässäkin Suomessa.

Jatkossa sää alkaa lämmetä selvästi uudestaan tavanomaisempiin ajankohdan lämpötiloihin ja toukokuun ensimmäiselle kokonaiselle viikolle (4. - 10.5.) on näkyvissä enimmäkseen normaalilämmintä säätä edelleen, mutta melko epävakaisena. 

Ensin huomenna Vappupäivänä lounaasta lähestyvä matalapaine alkaa syöttää itäpuoleltaan eteläkaakosta lämpimämpää ilmaa Suomeen ja länsiosiin saapuu viimeistään iltapäivällä vesisateita; vappuyönä voi olla vielä yöpakkasia, mutta iltapäivällä poutapaikoilla lämpötilat nousevat taas usean päivän tauon jälkeen yli +10 asteen Etelä-Suomessa itäpainotteisesti.

Sitten viikonloppuna matalapaine jää laajana Fennoskandian ylle siten, että Suomi näyttää jäävän sen lämpimämmälle sivulle: näin ollen Etelä-Suomeen on tulossa vaihtelevapilvistä ja kuurosateisen epävakaista säätä, mutta lämpötilat nousevat siten, että yöpakkaset ja hallat poistuvat minimilämpötilojen jäädessä jo laajasti yli +5 asteenkin. Päivälämpötiloissa puolestaan +15 asteen paikkeille on taas mahdollisuus poutahetkillä. 

Ilmamassojen lämpeneminen tietää myös sitä, että tällaisessa epävakaisessa ja kosteassa vaiheessa saattavat alkaa esiintymään vuoden ensimmäiset ukkosetkin rankimmissa kuurosateissa ainakin hajanaisina / yksittäisinä salamoina ja jyrinöinä.

Sitten tuo matalapaine siirtynee sen verran Suomen itäpuolelle, että ensi viikon alkupuolella voi olla tulossa vähän viileämmän sään vaihe lännen ja pohjoisen välisten virtausten myötä, mutta sitten taas olisi melko pian lämpimämmän sään vuoro - kuitenkin selvästi kesäisten ilmamassojen saapumista ei kannata odotella vielä silloinkaan Suomeen, koska näillä näkymin matalapaineiden asemat ja muodot näyttävät pitävän ne yhtäältä kauempana manner-Euroopassa ja toisaalta kesäinen sää valtaa alaa kauempana Venäjällä etelästä käsin...

Lapissahan on edelleen sulamatta melkein kaikki / suurin osa viime talven ennätyspaksuista lumihangista, mikä on tarkoittanut edelleen laajalla alueella jopa yli metrin paksuisia lumensyvyyksiä siellä - jatkossa myös Lapissa lämpenee sen verran, että lumien pääsulaminen alkaa vähitellen ja mukaan voi tulla myös vesisateitakin: näin ollen pahat suurtulvat voivat olla jossakin vaiheessa myöhemmin toukokuussa mahdollisia Lapissa!...

Kasvukauden etenemisen aste Etelä-Suomessa on ollut menneen ennätysleudon talven ja vielä hyvin leudon maaliskuunkin ansiosta eräillä tavoilla erikoinen, vaikka nyt vappuna ei ollakaan enää kovin paljoa edellä tämän ajankohdan tavanomaisesta kehitysasteesta - nimittäin vielä maalis-huhtikuun vaihteessa talven huippuleutous tarkoitti maaperän suhteen roudattomia / lähes roudattomia olosuhteita jo silloin, ja se edesauttoi varhaisten ruohovartisten kasvien kasvun ja kukinnan alkamista jo siitä paikkeilta vähitellen, mitä nuo huhtikuun kaksi eri lämpöaaltoa katkonaisesti kiihdyttivät aluksi hyvin varhaisestikin tavanomaiseen nähden.

Näin ollen monet ruohovartiset kasvit ovat olleet kasvussa Etelä-Suomessa jo jopa lähes koko huhtikuun ajan ja puistoissa-puutarhoissa jotkut varhaiset sipulikasvit (kuten kevättähti ja krookukset) alkoivat kukkimaan jo maaliskuun puolellakin selvästi. Luonnossa puolestaan esim. valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukintaa on ollut jo yli kahden viikon ajan ja nyttemmin puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat monin paikoin hyvinkin vihreitä ja narsissit (Narcissus sp.) ovat kukintahuipussaan.

Puuvartisten kasvien kohdalla menneen ennätysleudon talven ja roudattomien olojen vaikutus ei ole ollut yhtä selvää kuin ruohovartisilla kasveilla - poikkeuksia siinäkin silti on ollut, mistä esimerkkeinä ovat olleet ainavihantien kasvien selviämiset poikkeuksellisen elinvoimaisina ja vaurioitumattomina talvesta tänne saakka kevääseen koko ajan; esim. alppiruusut (Rhododendron sp.) ja monet aratkin havupuut ovat olleet ajankohtaan nähden poikkeuksellisenkin terveesti ja vahvasti vihreitä talvesta saakka tähän päivään. 

Toisaalta esim. tuiviolla (Microbiota decussata) on tapana olla keväällä myös roudattomissakin oloissa aluksi varsin ruskea havuiltaan talven kuin talven jäljiltä, mikä nyt kävi näissä ennätysleudoissakin oloissa ilmi; nyttemmin tuiviokin on alkanut vihertymään selvästi havuiltaan.

Erikoisina poikkeuksina puuvartisten kasvien osalta olivat myös lepät (Alnus sp.) ja varsinkin pähkinäpensas (Corylus avellana), joiden kukinnat virittyivät ennätysleudon talven aikana jo tammikuun lopulta alkaen käyntiin, ja pähkinäpensaan osalta kukintahuippunsa asettui pitkänä ja vähitellen kehittyneenä vaiheena helmikuun alun ja maaliskuun alun väliselle jaksolle. Myös leppien kukinta tapahtui pääosin jo helmi- ja maaliskuun aikana - etenkin pähkinäpensas oli siksi tällä kertaa ns. talvikukkija Etelä-Suomessa!

Talven ennätysleutous aiheutti myös varhaisimmilla puu- ja pensaslajeilla silmujensa turpoamista ja osittaista avautumistakin vähitellen jo helmikuulta alkaen, mutta varsinaisesti ne puhkesivat kunnolla hiirenkorvalle vasta noiden kahden huhtikuun lämpöaallon ansiosta: nämä lajit ovatkin jo isolla hiirenkorvalla tällä hetkellä ja niitä ovat mm. tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa), kuusamat (Lonicera sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.) ja viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia).

Tällä hetkellä koivut (Betula sp.) ovat etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jo pieneltä osin hiirenkorvalla ja kukinnan alussa, mutta sisämaassa siinä on hieman viivettä, kun esim. verrataan em. alueita vaikkapa Hämeenlinnan seutuun - viime viikon alun (20. - 23.4.) viimeisin lämpöaalto sai ne jo lähes tähän kuvattuun vaiheeseen, mutta sen jälkeen kasvun kehitys on ollut hyvin hidasta / lähes pysähtynyt.

Koivujen noissa vaiheissa vastaavasti tähän mennessä joillakin metsävaahteroilla (Acer platanoides) on jo alkanut kukintaa jonkin verran ja eteläisimmässä Suomessa rusokirsikka (Prunus sargentii) on myös jo paikoin kukkimassa.

Jatkossa kasvien kasvu palautuu ajankohtaan nähden melko normaalisti eteneväksi heti Vapun jälkeen sään lemmetessä, ja näin ollen viimeistään toukokuun ensimmäisen kokonaisen viikon (4. - 10.5.) aikana koivut tulevat yleisesti koko Etelä-Suomessa hiirenkorvalle ja samalla myös mm. metsävaahteroiden kukinta alkaa saavuttaa vähitellen täyttä vaihettaan.

Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan menneen talven roudattomien olojen ansiosta viljojen kylvöjä on saatu tehtyä jo poikkeuksellisen aikaisin tämän huhtikuun loppupuoliskon aikana etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja ensi viikolla kylvö- ja muut kasviviljelyolosuhteet jatkuvat hyvinä myös sopivien sateiden ansiosta koko Etelä-Suomessa.

Alla on koostettuna 10 valokuvani sarja havainnollistamaan tämän hetken kasvukauden kehitysastetta Etelä-Suomessa, ja tarkemmin sanottuna Hämeenlinnassa, koska kaikki nuo kuvat on otettu siellä tänään 30.4.2020. Pidemmittä tarinoitta alla on seuraavaksi ne kuvat pienine selostuksineen:


Kasvukauden kehitysastetta Hämeenlinnassa 30.4.2020 >>


















Rauduskoivun (Betula pendula) lähes kukkimaan alkaneita hedenorkkoja kuvattuna Hämeenlinnassa 30.4.2020 keskustan itäreunalla.


















Balkaninhevoskastajan (Aesculus hippocastanum) osittain avautuneita isoja silmuja kuvattuna Sibeliuksenpuistossa Hämeenlinnassa 30.4.2020 - taustalla on Hämeenlinnan lyseo.


















Äskettäin istutettuja orvokkeja (Viola sp.) Hämeenlinnan kirkon viereisellä muistomerkillä kuvattuna 30.4.2020 - oikeanpuoleisin taustapuu on metsävaahtera (Acer platanoides), joka on esimerkki myöhäisemmästä kukkimaan alkajasta, sillä toisaalla tässäkin kaupungissa yksittäisiä toisia metsävaahteroita on jo vähän kukkimassa.


















Hämeenlinnan torin laidalla suihkulähteen kanssa vappua koristavat runsaat mininarsissit (Narcissus "Tête-à-tête") kuvattuna 30.4.2020 - huomatkaa koronapandemiatilanteen aiheuttama ihmisten puuttuminen, kun normaalisti jo tähän aikaan vappuaatosta tämä paikka olisi lähes tungokseen saakka täynnä ihmisiä tällä kuvan kellonlyömällä (15:55).


















Näkymää Vanajavedelle Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna 30.4.2020 - maiseman koivuista (Betula sp.) nähdään, ettei tällä alueella ole ihan vielä niiden hiirenkorvavaihe, vaikka melkein se on ollut jo tuloillaan viime viikolta alkaen. Samalla kuvassa on hyvin esillä tämän iltapäivän aikana vallinneet kumpukerrospilvet (Stratocumulus).


















Hämeenlinnan keskustan itäpuolella Vanajaveden rannassa pienten pensaiden hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - oikealla on terttuselja (Sambucus racemosa) ja muut oksat ovat viitapihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia): näillä lajeilla on normaalistikin värikkäät nuoret lehdet, mutta alla on esitelty viimeaikaisten yöpakkasten takia tavanomaista "ruskaisempia" lehtiä tuottaneita lajeja tässä vaiheessa >>


















Hämeen linnan puistossa kuusaman (Lonicera sp.) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen keltaisia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.


















Hämeen linnan puistossa kiiltotuhkapensaan (Cotoneaster lucidus) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen punertavia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.


















Hämeenlinnan keskustassa Itsenäisyydenpuiston leikattua pensasaitaa hiirenkorvalla kuvattuna 30.4.2020 - näissä pensasangervoissa (Spiraea sp.) ilmenee em. lehtivihreäpako yöpakkasten takia hyvin vaihtelevasti eri yksilöiden väleillä ja siitä johtuu värien kirjavuus; se on esimerkki siitä, miten samallakin lajilla yksilöiden geneettiset vaihtelut vaikuttavat myös kasvilajin sisäisestikin visuaalisen luonteen vaihteluun.


















Hämeenlinnan Ystävyydenpuiston perennaryhmää kuvattuna 30.4.2020 - kellertävät lehdistöt ovat kahta eri lajia päivänliljaa (Hemerocallis sp.) ja niiden väleissä on tulppaanien (Tulipa sp.) alkuja; myös tässä edeltäneiden öiden pakkaset ovat pitäneet lehtivihreää jonkin verran kehittymättä toistaiseksi; ensi viikolla kehittynee nopeasti.