Viikon 26 sää vuonna 2013: Alussa kosteaa ja ankaraa hellettä; torstain rajujen ukkosten perään vaihtelevan lämmintä ja epävakaista (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 26 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson säätä korosti alkupuoliskolla kesän tähän mennessä ankarin helleaalto kosteana, jossa keskiviikon huipennuksessa mitattiin monin paikoin +30 asteen ylittänyttä kuumuutta. Myös ensimmäiset +20 asteen ylittäneet minimilämpötilat mahdollistuivat laajasti ti - to välillä öisin; näin ollen esiintyi ns. trooppisia öitä. Myös ukkosia liittyi tilanteeseen hellepoudan keskellä sisämaassa etenkin ti, mutta varsinainen hyvinkin raju ukkosepisodi oli torstain aikana helteen syrjäyttäneen kylmän rintaman siirryttyä lounaasta alueen yli. Sekä helteestä että ukkosista tein seurannat >> Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 4 ja Kesän 2013 ukkosseuranta; keskiviikko 26.6. - torstai 27.6. (Kostean helleilman lämpöukkosia ja perään kylmän rintaman ukkosia etelästä).

Lisäksi poikkeavien / erikoisten säiden valokuvaseurantasarjani sai samasta syystä kaksikin jatko-osaa >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 26 helleaalto ja kasvukauden etuaikaistuminen 2 - 3 viikon verran ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Elviira-myrsky (Ukkossateiden tekemää virtauskuviotaidetta).

Torstain jälkeen pe oli viikon poutaisin ja normaalilämmin kesäpäivä, mutta helleilmamassa palasi yrittämään takaisin tarkastelualueen itäisimpiin osiin la ja su ajaksi. Tällöin melko staattiseksi tilanteeksi asettui jako lännen normaalilämpimään ilmaan ja itäkolkan helteeseen, missä niiden välissä heikkotuulisella matalapaineen solan alueella pysyi ilmamassoja jakanut rintamasysteemi sateineen ja ukkosineen lähes sijoillaan.

Euroopan mittakaavassa helteisintä oli alkuviikolla laajasti Itä-Euroopasta suorastaan koko Länsi-Venäjälle Jäämeren rantaa myöten, missä edellisviikonlopusta alkaen Kaspianmeren itäpuolitse pääsi hyvin ankaraa helleilmaa lähes Vienanmeren etelärantoja myöten; paikoin varsin pohjoisessa +35 asteen tienoille yltänyttä kuumuutta! Tätä hellettä ulottui siis kaakosta myös Suomeen etenkin keskiviikkona. Läntisessä Euroopassa sen sijaan vallitsi laajasti varsin viileät ilmamassat, kun Britannian länsipuolella monta päivää vaikuttaneen vahvan korkeapaineen pohjoispuolitse virtasi viileää meri-ilmaa länsiluoteesta kuurosadealueiden kera; epävakaisinta oli Britteinsaarilla ja Skandinaviassa. Helteen ja viileän rajalla ukkosti etenkin Itä-Euroopassa.

Loppuviikolla tilanne muuttui siten, että helleilmamassa kaventui Venäjällä kiilaksi Suomen itäreunalle, kun Barentsinmeren tienoolle tullut uusi korkeapaine päästi itäpuolitseen viileää Länsi-Venäjän pohjoisosiin. Samalla torstaina helle kaventui lounaasta käsin aiheuttaen Suomeen em. rajun ukkostilanteen. Helle jäi koko loppuviikoksi kiilana Suomen itäreunalle. Muualla Euroopassa Britannian länsipuolella vaikuttanut korkeapaine ylläpiti edelleen viileää länsivirtausta ainakin Britanniaan ja Skandinaviaan, minne Islannin tienoon matalapainetoiminta ulotti vaikutustaan. Sen sijaan lännen korkeapaine alkoi ulottaa vähän korkeapaineen selännettä Keski-Eurooppaan lämmittäen säätä. Välimerellä helteisintä oli Espanjan ja Portugalin eteläosissa, missä viikonloppuna alettiin hätyytellä +40 asteen kuumuuksia. 

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 24.6.2013: Hellekorkeapainetta ulottui Pohjois-Venäjältä Suomen itäreunalle heikkotuulisena ja heikkenevä matalapaine siirtyi Skandinaviassa hitaasti pohjoiskoilliseen. Sen heikko etelä-pohjoissuuntainen okludoituva rintama siirtyi tarkastelualueen länsiosan ylle. Kaakosta alkoi virrata sen itäpuolella entistä helteisempää ja kosteampaa ilmaa alueelle; yöllä - aamulla oli hajanaista hahtuva- ja palleropilvilauttaa; eniten lännessä. Iltapäivällä ja alkuillalla niiden sekaan kehittyi paikoin kumpupilvisyyttä ja länsiosissa niistä kehittyi joitakin sadekuuroja. Loppuillalla rintamaa pitkin etelästä tuli runsaasti kumpukerros- ja hahtuvapilvilauttaa. Ilmamassan utu lisääntyi. Tuulet olivat enimmäkseen hyvin heikkoja ja etenkin yöllä oli ajoittain tyyntä. Virtaus kävi etelästä - kaakosta. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla - etelärannikolla ja kaakossa +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli enimmäkseen +24 ja +27 asteen välillä; lounaissaaristossa n. +20 astetta.

Tiistai 25.6.2013: Hellekorkeapainetta ulottui edelleen idästä Suomen itäreunalle. Heikko matalapaine sijoittui Skandinaviasta Lapin pohjoisosiin ja siitä jäi yhä ulottumaan heikko säärintama länsirannikolle etelä-pohjoissuunnassa. Uusi matalapaine voimistui rintaman eteläpäässä Puolan tienoilla. Korkeapainetta vahvistui Britannian länsipuolella ja siitä työntyi selännettä Norjanmerelle. Kaakosta jatkui helteisen ja kostean ilman virtaaminen Etelä- ja Keski-Suomeen. Tarkastelualueella alkupäivä oli etenkin länsiosissa runsaiden hahtuva- ja osin kumpukerrospilvien aikaa. Iltapäiväksi ne haihtuivat etenkin etelärannikolta, mutta sisämaahan kehittyi paikoin ukkoskuuroja Päijänteen länsipuolella. Illalla kuurot kuolivat, mutta hahtuvapilviä jäi lauttoina ja untuvapilviä harsoina koko alueelle. Ilma oli utuinen ja taivas samea. Etelän ja idän väliset tuulet olivat heikkoja; ajoittain oli tyyntä etenkin yöllä. Yölämpötila oli etelärannikon tuntumassa - kaakossa +20 asteen vaiheilla; sisämaassa +15 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 ja +29 asteen välillä; viileintä länsirannikolla ja sisämaan ukkostaneimmalla alueella.

Keskiviikko 26.6.2013: Hellekorkeapaine Suomen itäpuolella alkoi heiketä. Britannian länsipuolella vallitsi vahva korkeapaine ja siitä ulottui selänne Norjanmerelle; illalla siitä muodostui viileää korkeapainetta Lapin pohjoisosiin. Matalapaine nousi Puolan tienoilta Etelä-Ruotsiin ja sen koillispuolella syöttyi tarkastelualueelle kaakosta viikon kuumin annos hellettä; yöllä ja aamulla oli vaihtelevasti hahtuva- ja untuvapilvilauttoja. Iltapäivällä oli muutoin hyvin vähäpilvistä, mutta sisämaassa kehittyi poutaista kumpupilvisyyttä. Illalla Baltiassa etelästä lähestyneen kylmän rintaman etupuolen voimakkaat ukkoset Virossa - läheisillä Venäjän alueilla runsastuttivat pilvisyyttä ja kaakonkulmalta Päijänteelle tuli jo ukkosta pienialaisesti. Myös paikoin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkoi ukkostamaan. Ilmamassa oli utuisen sameaa. Kaakkoistuulet olivat aluksi heikkoja, mutta illalla ajoittain kohtalaisia em. ukkosalueen lähestyttyä. Yölämpötila oli +20 asteen vaiheilla; viileintä lännen sisämaassa. Päivälämpötila oli +30 asteen vaiheilla - paikoin vähän yli; kuuminta itäosissa.

Torstai 27.6.2013: Vahva korkeapaine vallitsi edelleen Britannian länsipuolella ja Lapin pohjoisosiin muodostunut uusi korkeapaine alkoi siirtyä Barentsinmerelle tuottaen itäpuolellaan viileää Venäjälle kaventaen hellettä koillisesta. Etelä-Skandinaviaan tullut matalapaine venytti pientä osakeskusta Keski-Suomeen, jonka mukana helteet syrjäytyivät myös lounaasta käsin; kylmä rintama eteni päivän mittaan okludoituvana etelälounaasta tarkastelualueen yli vähitellen. Tähän liittyi runsasta ja voimakasta ukkostelua jo yöstä alkaen monin paikoin lähes koko päivän; pilvisyys vaihteli sen mukaan ennen rintamaa hajanaisista hahtuvapilvilautoista ja tasaisen sateen pilvilautoista näyttäviin ukkospilviin ja rintaman ylityksen jälkeen sumu- ja kumpukerrospilvien kautta hahtuvapilvilauttoihin ja rintaman takaosan etääntyviin untuvapilviraitoihin. Eniten ukkosti Satakunnassa yöllä - aamulla ja iltapäivällä Pirkanmaalla sekä osittain Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Itä-Uudellamaalla. Vain heikoille kuurosateille / paikoin jopa sateetta jäi Uusimaa sekä Varsinais-Suomen, Kymenlaakson - Etelä-Savon tienoita. Eniten ukkostaneilla alueilla satoi monin paikoin jopa useita kymmeniä millimetrejä. Ilmamassan utu hälveni rintaman ylityksen jälkeen ja loppuillalla idässäkin ukkoset vähivät. Ennen rintamaa tuuli heikosti - kohtalaisiesti kaakosta ja ukkostavimmilla alueilla oli paikoin tuhosia syöksyvirtauksia; rintaman jälkeen länsi-lounaistuuli puhalsi ajoittain navakasti. Yölämpötila oli +19 ja +22 asteen välillä. Iltapäivällä lämpötila jakautui rintaman etenemisen mukaan; länsiosissa päästiin vain +25 asteen vaiheille, mutta idässä ennen rintamaa ehti olla vielä hellettä +30 asteen paikkeille saakka. Illalla lounaasta tulleessa viileämmässä ilmamassassa lämpötila laski +15 ja +20 asteen välille; lännen sisämaassa viileintä.

Perjantai 28.6.2013: Aluksi helteet syrjäyttänyt okludoitunut rintamasysteemi jäi heikkenemään Keski-Suomeen ja matalapaineen painopiste asettui heikkona Skandinaviaan. Samalla Keski-Euroopasta työntyi korkeapaineen selännettä Baltiaan ja toinen korkeapaine asettui Barentsinmerelle. Britannian länsipuolinen korkeapaine vetäytyi vähän länteen ja päästi Islannin tienoolta matalapaineen vaikutusta hivuttautumaan Britanniaan. Illalla Suomen kaakkois-itäreunalle kiilaksi kapeutunut hellealue alkoi hivuttautua taas lähemmäksi ja samalla itäosien päälle alkoi vahvistua etelästä uutta etelä-pohjoissuuntaista rintamasysteemiä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla vallitsi vaihtelevasti ohutta kumpukerrospilvilauttaa ja etääntyviä edellispäivän rintaman ylä- ja keskipilvivyöhykkeitä. Iltapäivällä kumpu- ja kumpukerrospilviä oli sisämaapainotteisesti vähän ja ne hälvenivät illaksi. Illalla alkoi kuitenkin tulla etelästä em. uuden rintamasysteemin länsireunaa pitkin ylä- ja keskipilvilauttailua vaihtelevasti. Alkupäivällä länsi-lounaistuulet vallitsivat enimmäkseen kohtalaisina. Tuuli heikkeni iltapäivän aikana selvästi ja illalla oli varsin tyyntä. Yölämpötila oli lännen sisämaan +10 ja +15 asteen väliltä muun alueen +15 ja +18 asteen välille. Päivälämpötila oli länsirannikon +20 asteen vaiheilta muun alueen +22 ja +25 asteen välille.

Lauantai 29.6.2013: Korkeapaine vahvistui Barentsinmerellä - Novaja Zemljalla, joka edesauttoi helleilmamassan kiilan pysymistä tyrkyllä Venäjältä Suomen itäosiin. Toisaalta samalla Islannin tienoon matalapainetoiminta voimistui idemmäksi ja ulottui Britanniaan ja Skandinaviaan, minne ensimmäinen erä rintamasysteemeitä saapui heikkenemään yhdistyen edellispäivän vähäiseen matalapaineeseen. Sen ja idän helteen välillä Suomen päälle asettui hellettä jakanut rintamasysteemi noin Suomenlahden itäosista Perämerelle hyvin heikkotuulisella matalapaineen solan vyöhykkeellä. Tarkastelualueelle asettui em. rintaman kerrospilviä vaihtelevan aaltomaisine muotoineen runsaasti ja eteläkaakosta alkoi rintamaa pitkin kulkea jo yöllä kuurosateita. Länsirannikolla oli vähäpilvisemmän poutaista samoin kuin itäkolkassa, jossa toisaalta helleilmamassan utuisuus samensi ilmaa. Rintaman sateet voimistuivat kapealla vyöhykkeellä iltapäivällä ja rintamalinjan itäreunalla noin Saimaan tienoilta pohjoisluoteeseen esiintyi ukkoskuuroja. Illalla sateet heikkenivät taas ja rintama alkoi vetäytyä vähän idemmäksi eteläosistaan alkaen. Tuuli oli rintaman kohdalla tyyntä, länsipuolella oli heikkoa pohjois-luoteistuulta ja itäpuolella heikkoa kaakkoistuulta. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; idässä paikoin reilussa +15 asteessa. Päivälämpötila jäi rintaman kohdalla +20 asteen vaiheille, sen länsipuolella se oli +21 ja +24 asteen välillä ja itäpuolella +25 ja +29 asteen välillä.

Sunnuntai 30.6.2013: Korkeapaine vahvistui hieman etelämmäksi Venäjälle Novaja Zemljalta. Helleilmamassan kiila leveni Suomen itäpuolella, mutta ulottui Itä-Suomeen edellispäivää vähemmän; sitä jakanut rintamasysteemi siirtyi yöllä idemmäksi ja asettui noin linjalle Laatokka - Lappi edelleen heikkotuulisen matalapaineen solan alueella. Läntinen matalapainetoiminta tuotti voimakkaan matalapaineen keskuksen lännestä Islannin ja Britannian väliin, minne se asettui heikkenemään; siinä toinen erä rintamasysteemeitä sateineen eivät ulottaneet vaikutustaan juuri Britanniaa - Skandinaviaa idemmäksi. Tarkastelualueella länsiosista käsin rintamapilvisyys vähentyi aamuksi vain hajanaisiksi hahtuvapilvilautoiksi, mutta rintaman kohdalle jäi koko ajaksi runsasta pilvisyyttä ja ajoittain sateita. Sateet olivat voimakkaimmillaan iltapäivällä paikoin ukkosten kera helleilman puolella. Länsiosissa vähäpilviselle alueelle syntyi sekaan iltapäivän kumpupilviä. Illalla rintamaan alkoi tulla kaakosta matalapainetäydennystä rankempine sateineen ja pilvisyys alkoi runsastua takaisin lännemmäksi yläpilviharsojen kautta ja voimakkaan vyöhykkeellisesti. Ilmamassan utu oli vetäytynyt edellispäivää idemmäksi. Tuuli oli edelleen tyyntä rintaman kohdalla, sen länsipuolella se oli heikkoa lännen ja pohjoisen väliltä ja itäkolkassa kaakosta. Yölämpötila oli länsiosissa +10 ja +15 asteen välillä ja idässä +15 yläpuolella; itäkolkassa paikoin lähes +20 astetta. Päivälämpötila oli edellispäivää laajemmin +20 ja +24 asteen välillä; itäkolkassa rintamasateiden siellä puolen yli +25 astetta. Rintaman runsaspilvisellä kaistaleella oli paikoin vajaat +20 astetta.

Alkaneen viikon 27 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Tätä julkaistaessa ma - pe säätilanteet ovat jo toteutuneet, joten ennuste koskee vain viikonloppua ja alustavasti ensi viikon 28 säätä. Tähän mennessä tapahtuneesta säästä kerron vain lyhyesti, että maanantaina jatkui vielä edeltäneen la - su kaltainen jako itäkolkan helteeseen ja muun alueen normaalilämpimään kesäsäähän rintaman jaettua tilannetta sateineen kapealla vyöhykkeellä. Sitten ti - ke lounaisvirtauksessa vallitsi vaihtelevapilvinen ja normaalilämmin - lievästi viileä kesäsää vain pienen kuuroriskin kera. 

Torstaiksi manner-Euroopan itäosissa ja Länsi-Venäjällä pääsi taas muhimaan laaja helleaalto, josta on riittänyt vähän maistiaista eilen ja tänään Etelä-Suomeen; paikoin on päästy vähän +25 asteen yli päivälämpötiloissa. Kuitenkin Pohjois-Atlantilta Fennoskandiaan on vaikuttanut yhä matalapainetoimintaa tuoden rintamasysteemeitä osin Suomeenkin; tänään pe kylmän rintaman edellä on ollut runsaan ukkostelun riskiä (Myrskyvaroitus.com -sivuston ennuste). Ukkoskuurottelua onkin ollut melko paljon Hämeenlinnan tienoilta Pirkanmaalle ja nyttemmin illalla Päijänteellä ja siitä kohti Pohjois-Karjalaa. Ukkosseurantakynnystäni tämä ei taida kuitenkaan ylittää edes takautuvasti, kuten vielä tänään aamulla oli mielessäni. Seurantapaikallani Hämeenlinnassa ukkostelu jäi vain etäiseksi jyrinäksi klo. 18:00 tienoilla.

Jatkossa la - su Länsi-Euroopassa vallinnut korkeapaine alkaa vahvistua entisestään noin Britannian paikkeilla; sen seurauksena lännestä tulee aluksi huomenna la vähän viileämpi annos kuurosateiden kera, mutta sunnuntaina lännestä käsin taas pieni helleannos ja poutainen hetki. Manner-Eurooppa lämpenee viikonloppuna laajasti helteelle Britanniaa myöten ja muutenkin ko. alue on jo ollut tällä viikolla 27 edeltänyttä lämpimämpi. Helle jatkuu Länsi-Venäjällä vielä lähes Jäämeren rantaa myöten, mutta epävakaisuuttakin on ukkosineen pohjoisosissa sekä osin Itä-Euroopassakin. 

Sitten ensi viikon alussa näyttää kehittyvän ilmeisesti melko pysyväksi tuleva asetelma, missä Britannian tienoon korkeapaine siirtyy vähän pohjoisemmaksi ja Norjanmereltä viilettää matalapaine itään ti - ke asettuen sitten laajasti osakeskuksineen Länsi-Venäjälle; niinpä ilmeisesti lähes koko loppuviikoksi 28 muodostuu Fennoskandiaan ja Länsi-Venäjällekin tuon korkeapaineen ja matalapaineen väliin viileä pohjois-koillisvirtaus Jäämereltä ja näin Etelä-Suomessakin kaikki toiveet helteistä ja kunnon kesäukkosista voidaan heittää toistaiseksi polaari-ilmamassan kuurosateiden sävyttäessä säätä ajoittain etenkin iltapäivisin. Päivälämpötiloissa +20 astettakin voi olla ke alkaen tiukassa ja yölämpötilat koleutuvat sisämaassa alle +10 asteen...

Päivitys maanantaina 8.7.2013 klo. 01:50: Länsi- ja Keski-Euroopassa kesähelteitä vielä parin - kolmen lähipäivän ajan ylläpitävä vahva korkeapaine tuo pohjoispuoleltaan Etelä-Suomeen vielä maanantaina ja tiistaina länsi-luoteisvirtauksessa melko lämmintä säätä enimmäkseen hyvin vähäpilvisessä ja ajoittain selkeässä säässä; virtausolosuhteissa lämpimintä on etelärannikolla, kun luoteistuuli kumoaa merituulen. Niinpä ainakin maanantaina juuri etelärannikolla voidaan päästä päättyneen sunnuntain tapaan hellerajalle eli +25 asteen vaiheille päivälämpötiloissa. Tiistaina uhkaa kuitenkin jo Norjanmereltä Etelä- ja Keski-Suomen ylle keskiviikoksi tuleva matalapaine; tiistaina länsituuli voimistuu ja pilvisyys alkaa lännestä käsin lisääntyä. Viimeistään keskiviikkona saapuu runsaasti kuurottaisia sateita ja päivälämpötila jäänee alle +20 asteen runsaassa pilvisyydessä.

Sitten näyttää asetelmaksi edelleen muodostuvan se, että korkeapaine asettuu lännessä vähän pohjoisemmaksi ja sen itäpuolella Fennoskandiaan jää vallitsemaan viileä pohjois-luoteisvirtaus; päivälämpötilat voivat kuitenkin nousta aurinkoisimmilla hetkillä +20 asteen paikkeille - piirun ylitse. Yötkin pysyvät koko alkaneen viikon 28 pääasiassa +10 asteen leudommalla puolella osaksi tuulten ansiosta. Alustavasti näyttää ensi viikonlopun osalta siltä, että Norjanmereltä tulisi silloin uusi voimakas matalapaine Suomen päälle, joka tietäisi viileitä ja hyvinkin epävakaisia olosuhteita; runsaasti sadetta... Seuraava viikkosääraporttini osa ilmestyy aikaisintaan tiistaina. 

PS.: Tänään maanantaina 8.7.2013 sääennuste on sillä tavalla muuttunut, että kylmään rintamaan liittyen ei olekaan vain vähäistä pilveilyä, vaan myös kuurottaisia sateita tulee ja pilvisyys on hetken runsaampaa; kuitenkin lähinnä vain sisämaassa sataa.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 26 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi kiri viikon helteissä normaalista ajankohdan aikataulusta edelle 2 - 3 viikon verran; ero normaaliin oli suurin viikon päätteeksi. Tämän myötä viikon aikana tapahtui mm. seuraavaa: maitohorsma (Epilobium angustifolium), paimenmatara (Galium album), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) saavuttivat kukintahuippunsa, jota ne ovat jatkaneet paimenmataraa lukuun ottamatta tällä kuluvallakin viikolla 27.

Mainittakoon tässä välissä, että äkkäsin äskettäin maitohorsmalle annetun uuden tieteellisen nimen: Se on nykyään: (Chamerion angustifolium).

Lumpeet (Nymphaea sp.) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) hiipuivat kukinnaltaan jo varsin paljon ja tällä kuluvalla viikolla 27 lähes loppuun saakka. Sen sijaan kukintansa alkuun pääsivät jo jopa pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria). Pujonkin (Artemisia vulgaris) kukintatertut tulivat jo selvästi esille, mutta kukinta ei varsinaisesti ole ehtinyt alkaa siitepölyttävään vaiheeseen vielä tällä kuluvalla viikollakaan. Hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) jatkoivat edelleen jo n. kuukausi sitten alkanutta kukintaansa!

Puistoissa ja puutarhoissa perennamaailman kukinnassa monet tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä) alkoivat jo hiipumaan kukintansa ehtoopuolelle, mutta joitakin lajikkeita oli vielä täydessä kukassa. Kukintaansa aloittivat mm. jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) ja niitäkin enemmän jo edellisviikolla kukkiaan aukaisseet auringontähti (Telekia speciosa) ja palavarakkaus (Lychnis chalcedonica). Perennakukinnassa näytöstään alkoivat tekemään myös mm. kirahvinkukka (Cephalaria gigantea), purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) ja monet liljat (Lilium sp.). Monet köynnösruusut, ryhmäruusut ja osa pensasruusuista jatkoivat runsasta kukintaansa. Varhaisimmat pensasruusut olivat jo pitkällä kiulukoidentekovaiheessa.

Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) jatkoivat edelleen runsasta kukintahuippuaan. Lämpimillä paikoilla kukintaansa ehti aloittaa jo syysmaitiainen (Leontodon autumnalis). Nurmikoiden kasvu oli yleensä nopeaa, mutta toisaalta osa nurmikoista alkoi kellastumaan ja pysähtymään kasvultaan yhä enemmän vähimmille kuurosateille jääneillä alueilla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Sisämaan ukkostaneimmilla alueilla puolestaan nurmikoiden kasvu jatkui hyvin rehevänä ja nopeana kauttaaltaan. Heinävaltaisilla niityillä heinäkukinnan huipentuman ohittuminen alkoi ilmetä heinikoiden muuttumisena ruskeiden sävyjen suuntaan.

Puukukinnassa lähes täyteen kukkaan ehtivät monet lehmukset (Tilia sp.), mutta niiden kukinta on ollut varsinaisesti saavuttamassa huipentumaansa tällä kuluvalla viikolla 27 lukuun ottamatta joitakin myöhemmin kukkivia harvinaisia lajeja. Päättyneen viikon 26 alussa kukkivat vielä lakkipuu (Cladrastis ketukea) ja ptelea (Ptelea trifoliata), mutta tälle kuluvalle viikolle tultaessa niiden kukinta ehti jo loppumaan. Samettisumakki (Rhus hirta) ja peruukkipensas (Cotinus coggygria) aloittelivat kukintaansa ja mustaselja (Sambucus nigra) tuli runsaimpaan kukkavaiheeseensa. Täyden kukintavaiheen saavutti myös kasviesittelyni laji >> Viikon 26 kasvivalokuva: Likusterisyreeni (Syringa reticulata).

Männyillä (Pinus sp.) ja kuusilla (Picea sp.) sekä osin pihdoillakin (Abies sp.) uusien versojen puutumiskehitys eteni jo yli puolivaiheeseen. Myöhäisillä kuusten ja pihtojen suvun lajeilla puiden latvojensa pääversokasvu saavutti täyttä mittaansa. Sen sijaan pioneeripuilla (koivut, lepät, pajut ja haapa) nuorten puiden ja taimien latvaversot jatkoivat edelleen voimakasta pituuskasvuaan; rehevillä paikoilla esim. haavan uudet pääversot ovat jo ylittäneet 1 metrin mittaa ja jättikokoisia pääversolehtiä on jo runsaasti. Koivuilla ja lepillä ehtivät puolestaan muualla latvuksissa ilmaantumaan jo kokonaan ensi kevään uudet hedenorkkoaiheet, mutta ne eivät vielä ole ehtineet kasvaa täysikokoon. Metsävaahteran (Acer platanoides) nuorilla puilla ja taimilla jatkui edelleen yksittäisten voimakkaiden versojen pituuskasvu. Lehtipuiden ja -pensaiden versopuutuminen eteni täyteen vaiheeseen mm. tuomilla ja varhaisilla pensasangervoilla (Spiraea sp.).

Marjakypsymisessä terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat alkoivat saamaan jo punaista väriä ja tuomen (Prunus padus) marjat alkoivat olla lähes kypsiä. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjaraakileet eivät ehtineet vielä aivan täysikokoon. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja tarhaomenoiden (Malus X domestica) raakileet alkoivat saamaan väriä; kesäomenalajikkeet jälkimmäisistä ensimmäisinä.

Kasvitaudeista härmää oli edelleen kaikkein yleisimmin; etenkin tuomipihlajissa sitä oli paikoin runsaasti, mutta myös tammissa, vaahteroissa ja terttuseljassa sitä on näkynyt. Ruostesienien invaasiota ei ollut vielä näkyvissä, mutta raidassa (Salix caprea) sitä oli paikoin vähän ja harmaalepissä (Alnus incana) omaansa lehtiä ruskistavaa lajia jo paikoin. Tuomenkehrääjäkoiden toukkien syömät tuomet alkoivat saamaan nopeasti uudet lehdet.

Maaseudun peltoviljelyssä rypsin / rapsin kukintahuippu saavuttui ja keltaisia kukkameriä oli paikoin hyvin kirkkaina. Muut viljat tulivat nopeasti tähkä- eli kukintavaiheeseen. Jopa keskimäärin muita myöhäisempi kaura alkoi paikoin röyhyyntyä. Peltoviljelyn ongelmat olivat kaksijakoisia; yhtäältä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan vähäsateisilla alueilla alkoi olla kuivuuden vaivaa ja toisaalta sisämaan eniten ukkostaneilla paikoilla esiintyi etenkin torstain Elviira-rajuilman takia lakoontumisongelmia.

Vesistöissä torstain ukkostilanne aiheutti paikoin rajuja taajamatulvia ja paikoin ojien tulvimista sateisimmilla valuma-alueilla. Jokien virtaamat pysyivät kuitenkin pääosin normaaleina. Vesistöjen pintavesilämpötiloissa helle lämmitti järvivedet to mennessä yleisesti +20 ja +24 asteen välille; matalissa rantavesissä paikoin +25 asteen paikkeille. Myös Suomenlahden vedet lämpenivat sisälahdissa +20 asteen paikkeille - selvästi ylikin ja ulapalla +15 ja +19 asteen välille. Viikon lopussa vedet alkoivat viilentyä +20 asteen paikkeille. Suomenlahden ulapalla pintavesien lämpötilat pysyivät lähes ennallaan. Lämmenneet vedet edesauttoivat sinileväkukinnan puhkeamista monissa järvissä ja Suomenlahden itäosissa.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.