Silti myös syöksyvirtausten aiheuttamia tuhoja ilmeni monin paikoin ja lisäksi rankat sateet aiheuttivat mm. paikoin taajamatulvia ja viljojen lakoontumisia.
Itse en päässyt kokemaan livenä ko. ukkosten voimaa ja näyttävyyttä, kun seurantapaikallani Espoon Tapiolassa ei ukkostanut juuri nimeksikään. Sen sijaan Hämeenlinnassa ukkosepisodin viimeisiä vaiheita ulottui sinne varsin rankasti ja siihen liittyneet rankkasateet saavat olla nyt tarkasteluni kohteena, kun huomioin tämän Elviira-myrskyn tässä säävalokuvaussarjan osassa.
Ukkonen on ollut minulle erittäin kiehtova sääilmiö jo varhain lapsuudestani alkaen ja jo silloin halusin tarkkailla siihen liittyviä monia seikkoja hyvin tarkkaan ja innokkaasti aina kun oli mahdollista. Ukkosen päällä ollessa se oli kuitenkin usein hankalaa, kun ukkospelkoinen äitini ja varsinkin äidin äitini halusivat komentaa minuakin ukkoselta piiloon; mm. ikkunassa ei saanut ehdottomasti olla katselemassa, mikä tietenkin harmitti minua kovasti, kun olisi ollut kivaa seurata kaatosadetta ja salamointia.
No, ukkosten jälkeen oli kuitenkin mielenkiintoista käydä ulkona katselemassa niiden aiheuttamia jälkiä ja mahdollisia tuhojakin. Ukkossateet joka tapauksessa tekivät aina mm. hiekkakäytäville yms. hiekka- / sorapintaisiin tasoihin veden virtaamisen takia eroosio- ja kasautumiskuvioita, mitkä äkkäsin hyvin mielenkiintoisina luonnon omina taideteoksina >> Kasvi- ja puufanina minulle on tuttu aforismi: "Puut ovat kuin runoja, joita maa kirjoittaa taivaalle". Erittäin osuvasti näistä rankkasateiden vesivirtaamisten aiheuttamista virtauskuvioista voidaan vastaavasti sanoa: "Virtauskuviot ovat kuin runoja, joita vesi kirjoittaa maan poveen"...
Veden virtauskuviotaide onkin säilynyt yhtenä luontotarkkailukohteenani tänne aikuisikään; se onkin opettanut minulle muodoista, sommittelusta ja struktuureista mielenkiintoisia asioita niin taiteen kuin tekniikankin suhteen, mitä olen halunnut vaalia nyt digikamera-aikanakin valokuvaamalla usein kaikkea maassa / maan pinnalla tapahtuvaa ja nimenomaan veteen ja sateeseen liittyvää sellaista.
Nyt tämä Elviira-rajuilma tarjosi siihen taas hyvän mahdollisuuden, kun Hämeenlinnan alueelta löytyi siihen liittyneiden rankkasateiden aiheuttamaa virtauseroosiotaidetta säilyneenä vielä päättyneen viikon lopussakin, kun kävin paikalla.
Tässä alla on kolme valokuvaa esimerkkinä tällaisesta ns. maan povi -taiteesta. Sellainen on ollut minulle aina elävöittävää eikä koskaan esteettinen haitta, joksi mm. puistokäytävien vesieroosiot ja -kasautumat käytännön puistohoidoissa käsitetään >>
Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna lauantaina 29.6.2013 Hämeenlinnassa. Tässä havaitaan veden virranneet Elviira-myrskyssä hyvin vuolaasti kuvan vasemman laidan pensaikosta puistokäytävälle, jolloin on syntyneet nuo tanssillisen aaltomaiset virtauskuviot puistokäytävän pinnalle kuin abstraktina maalaustaiteena. Niinpä puistokäytävän olomuoto vaihtui sateen myötä kuin barokkiseksi ornamentiksi, jonka tyyli sointui yllättävän hienosti yhteen noiden säännöllisen suoraviivasten kukkaistutusten kanssa. Ukkossateen ko. vesivirtaus oli peräisin kuvasta vasemmalta puistoa kohti viettäviltä katualueilta.
Tätä näkymää olettekin nähneet jo aikaisemminkin tänä vuonna blogissani: Kasviestetiikkaluomisen ongelmista ja virheistä sipulikukka- ja kesäkukka-ajan välisessä vaihtumistilanteessa ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 20 poikkeava kesälämpö ja sen ilmeneminen kiivaana kasvien kasvunopeutena.
Tuossa päättyneen viikonlopun tilanteessa nähdäänkin jo istutettujen kesäkukkien runsastuneen oikein hienoon kukkaan; kyseessä ovat siis kesäbegoniat (Begonia sempervirens -ryhmä). Lisäksi kasvukauden tuon hetken etuaikaisuutta (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 26 helleaalto ja kasvukauden etuaikaistuminen 2 - 3 viikon verran) havainnollistavat tässä perenna- ja kesäkukkaryhmässä jaloangervojen (Astilbe arendsii -ryhmä) jo osittain alkanut kukinta.
Vesivirtauskuvioita hiekkakentän laidalla kuvattuna sunnuntaina 30.6.2013 Hämeenlinnassa. Rankkasateet aiheuttavat hiekka- ja sorapinnoilla kahdenlaista päätyyppiä veden virtaamisen aiheuttamissa kuvioinneissaan; tässä yllä on esimerkkiä veden virtaamisen mukaan tarttuneen hiekan siirtymisestä deltamaisiksi ja dyynimäisiksi kasoiksi / levyiksi. Tässä kuvastuu veden maata täydentävä toiminta. Sitä voidaan pitää inspiraation lähteenä massoittelussa ja strukturoinnissa >> Objektin synnyttäminen lisäämällä.
Vesivirtauskuvioita hiekkakentän laidalla kuvattuna sunnuntaina 30.6.2013 Hämeenlinnassa. Rankkasateet aiheuttavat hiekka- ja sorapinnoilla kahdenlaista päätyyppiä veden virtaamisen aiheuttamissa kuvioinneissaan; tässä yllä on esimerkkiä veden virtaamisen aiheuttamasta eroosiosta ja murtumisesta. Tässä kuvastuu veden maata kuluttava toiminta. Sitä voidaan pitää inspiraation lähteenä veistoksellisessa ja kovertavassa muodonannossa >> Objektin synnyttäminen vähentämällä.
No comments:
Post a Comment