Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 1 (Päivitetty!: mm. ennustetta viikon 23 helteestä)

Tarkastellaan vaihteeksi sää- ja luonto-olosuhteita Etelä-Suomen osalta tässä toukokuussa tapahtuneiden vaiheiden katsannossa - keskeinen tarkasteluasia on tämän alkaneen kesäkauden 2019 ensimmäinen hellejakso, joka sattui kuun 18. ja 22. päivien välisenä aikana; tästä teen siis nyt jälkikäteen aikaisemmilta kesäkausilta tuttua hellepäivien ja kuumimman sään seurantaa Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille. 

Mukaan tähän kirjoitukseen laitan myös kasvukauden etenemisen vaiheista tietoa yms. luontohavaintoja, mitä olen aina ennenkin tehnyt tämänlaisissa yhteyksissä.

Ensin hieman kertausta toukokuun tähän astisista säätilanteista ennen tuota hellejaksoa: Vappupäivähän oli vielä melko lämmin edeltäneen huhtikuun poikkeuksellisen lämpöaallon jäljiltä, mutta heti sen jälkeen tapahtui erittäin dramaattinen kylmeneminen jopa takatalvisiin olosuhteisiin!

Sen aiheutti Etelä-Suomen päällä 2.5. nopeasti voimistunut matalapaine, joka 3.5. voimakkaana Suomen itäreunalle siirryttyään päästi länsireunallaan suoraan Jäämereltä purkautumaan erittäin kovan pohjoistuulen kera talvisen kylmää ilmaa koko Fennoskandiaan: itse asiassa osassa Keski-Suomea 3.5. päivälämpötilat jäivät jopa hitusen pakkaselle, mikä oli ennätyskylmää! 

Etelä-Suomessakin päivälämpötilat olivat silloin vain hitusen plussalla ja 2. ja 3. välisenä yönä ja aamuna lumisateita nähtiin koko Suomessa ja jopa osassa etelän sisämaata maahankin tuli hetkeksi lumipeitettä. Keski-Suomen puolella nähtiin jopa paikoin 20 - 30 cm:n vahvuinen uusi lumipeite 3.5.!

Seuraavana 3. ja 4. päivien välisenä yönä sitten jo jännitettiin tietenkin yöpakkasten ankaruutta, koska kaikkialla Etelä-Suomessa tuo em. huhtikuun lämpöaalto oli saanut kasvukauden alkamaan ja etenemään ko. ajankohtaan nähden hyvin etuaikaisena! - suureksi onneksi pilvisyys pysyi edelleen runsaana ja tuulet sen verran voimissaan, että minimilämpötilat laskivat silloin melko siedettävästi lähinnä "vain" parisen astetta pakkaselle. Sitten jo 4. päivästä lähtien alkoikin jo toipuminen takatalvesta lämpenevään suuntaan, joskin vielä parina seuraavanakin yönä suunnilleen samanmoista yöpakkasta esiintyi yleisesti etelärannikkoakin myöten.

Vähitellen lämpenevää säätä oli sitten länsipainotteisen matalapainetoiminnan kera n. 7. päivän tienoille saakka, eli sateita saatiin ajoittain lähes joka päivä ja viimeistään 5. päivän jälkeen ne olivat kaikki vettä aikaisempien päivien räntä- ja lumiraesateiden sijaan. 

Sitten alkoi lämpenemään kunnolla 7. päivän jälkeen, kun Venäjälle muodostui kesäisen lämmintä korkeapainetta ja edelleen jatkuneen länsipainotteisen matalapainetoiminnan kera etelästä alkoi pääsemään epävakaisten säiden mukana perille yhä lämpimämpää ilmaa; yöpakkaset ja hallat kaikkosivat ja päivälämpötiloissa päästiin 9. päivästä alkaen poutahetkillä jo yli +15 asteen - näin kasvukauden eteneminen palasi selvästi.

Erittäin kesäinen ja helteeksikin äitynyt ilmamassa jäi kuitenkin vielä täpärästi Venäjän puolelle, mutta kuun 11. päivänä kaakosta kohti Etelä-Suomea nousseen matalapaineen kierrättämänä itärajalle pääsi hetkeksi tuota helleilmaa, jolloin Ilomantsin seudulla päästiin +25 asteen paikkeille. Muualle Etelä-Suomeen sen päivän iltana ja seuranneena yönä tuli runsaita sateita. Samassa yhteydessä tuolla itäisimmissä osissa koettiin kesäkauden ensimmäinen runsaiden ja rajujenkin ukkosten hetki.

Lämpöaalto jäi sitten vielä kauemmaksi Venäjälle kuun 12. - 15. päivien välisenä aikana, kun tuo kaakosta tullut ja pohjoiseen siirtynyt matalapaine kierrätti ensin länsipuoleltaan uudestaan viileämpää ilmaa alueelle ja kun sitten Suomen länsipuolelle jämähti korkeapaine ylläpitämään viileää lännen ja pohjoisen välistä virtausta - sää pysyi kuitenkin varsin poutaisena, kuivana ja ajoittain aurinkoisena tuon matalapaineen jälkeen, mutta tässä yhteydessä hallat ja paikoin lievät yöpakkaset palasivat ja aluksi päivälämpötiloissa jäätiin auringonpaisteessakin +10 ja +15 asteen välille.

Tuo mainittu kesän 2019 ensimmäinen helleaalto alkoi sitten muodostumaan 15. päivästä alkaen seuraavalla tavalla: em. länsipuolinen korkeapaine alkoi ulottamaan Etelä- ja Keski-Suomen ylitse kaakkoon heikkotuulista selännettä, jonka alueella vähäpilvisessä säässä ilmamassa lämpeni päivittäin yhä enemmän, kunnes jo kuun 17. päivänä päästiin ensimmäisen kerran sitten huhtikuun sisämaassa yli +20 asteen päivälämpötiloihin. Yöt pysyivät vielä kuitenkin varsin koleina ja sisämaan alavilla mailla oli vielä hallanvaaraakin.

Sitten 18. päivästä alkaen hellelukemia alettiin mittaamaan ja yötkin alkoivat selvästi lämpenemään, kun korkeapaineen selänne siirtyi sen verran Suomen itäpuolelle, että säätä alkoi lämmittämään myös Itä-Euroopan / Venäjän hellealueelta lisälämpöä tuoneet kosteammat kaakkois-etelätuulet - tämä asetelma pysyi melko muuttumattomana 21. päivään saakka, mutta helteisin ilmamassa jäi koko ajan ulottumaan varsin kapeana kiilana kaakosta Suomeen. Siksi kaikkein kuumimmat lämpötilat keskittyivät selvästi tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin. 

Toisaalta Suomen etelä-lounaispuolella ollut laaja matalapaine kierrätti myös kosteutta ja ajoittain pilviä etelästä, mikä lämmitti yöt myös erittäin lämpimiksi yleisesti: kuun 19. - 22. välisenä aikana öiden minimilämpötilat jäivät paikoin jopa +15 asteen tienoillekin!

Kosteampi sää tarkoitti myös sitä, että tuolla em. helteisimmällä alueella etelässä ja lännessä koettiin myös kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoskuurot sisämaapainotteisesti iltapäivisin kuun 21. ja 22. päivinä.

Helleaallon päättyminen tapahtui sitten 22. päivästä alkaen siten, että tuo Suomen itäpuolinen korkeapaineen selänne antoi periksi, ja samalla Jäämereltä työntyi Lappiin koleaa korkeapaineen selännettä. Samalla etelästä tarkastelualueelle ulottuneen matalapaineen pohjoisreunoitse alkoi itä-koillistuulella leviämään etelämmäksi viileämpää ilmaa, joka valtasi tarkastelualueen 22. ja 23. päivien välisenä yönä.

Katsotaanpa sitten tuttujen maksimilämpötilalistausten kera tämän helleaallon luonnetta tilanneselostuksineen vuorokausittain 18. - 22.5. - Mainittakoon tässä, että alla olevissa listauksissa jäi viimeistä vuorokautta lukuun ottamatta aina harmillisesti puuttumaan Kotka Rankin lämpötilat, koska jostain syystä se sääasema oli epäkunnossa sen ajan (mainintana ko. kohdilla "- Ei lukemaa -"). 

Lisäksi tässä on viime kesän uudistuksesta tuttu selitys lukemamerkinnöistä: Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot merkitsen punaisella. Sitten +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella. Lopulta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan puolestaan paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista, ja lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. >>


Lauantain 18.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +25 astetta, Salo +24 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +22 astetta, Lappeenranta; Lepola +22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +21 astetta ja Ilomantsi +21 astetta.

Korkeapaineen selänne vallitsi edellispäivän tapaan heikkotuulisena Etelä- ja Keski-Suomen päällä luode-kaakkosuuntaisesti ja alkoi vähitellen sijoittumaan idemmäksi. Sää pysyi laajasti selkeänä ja vain vähäisiä untuvapilvilauttoja esiintyi sekä iltapäivällä sisämaassa pieniä kumpupilviä. Korkeapaineen selänteen asema mahdollisti sen, että lämpimin ilmamassa alkoi kehittymään tarkastelualueen lounais-länsiosiin, jossa mitattiin +25 asteen paikkeille kohonneita maksimilämpötiloja vuoden ensimmäistä kertaa. 

Heikkotuulisissa oloissa havaittiin myös selvästi tyypillinen ajankohdan suurten vesistöjen viilentävä vaikutus maksimilämpötiloihin, kuten esim. etelärannikolla ja suurimpien järvien äärellä. Järvissä tosin pintavesilämpötilat olivat jo saavuttamassa +15 astetta monin paikoin.

Sunnuntain 19.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +27 astetta, Salo +26 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +20 astetta ja Ilomantsi +19 astetta.

Korkeapaineen selänne asettui selvemmin Suomen itäreunalle pohjois-eteläsuunnassa, jolloin eteläkaakosta alkoi virtaamaan entistä helteisempää ilmamassaa tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin kiilana, ja hellelukemat yleistyivätkin ja voimistuivat etenkin sillä alueella. Itäkolkkaan (Joensuu-Ilomantsi) sen sijaan jäi muuta aluetta selvästi viileämpää ilmaa tuon korkeapaineen selänteen pakottamana, kun sille alueelle kiertyi Jäämereltä Kuolanniemimaan itäpuolitse ilmaa. 

Sää pysyi enimmäkseen vähäpilvisenä, mutta Ruotsissa pohjoiseen liikkuneen sadealueen myötä länsiosiin levittäytyi vähitellen runsaammin ylä- ja keskipilvilauttaa; eniten niin tapahtui Ahvenanmaalla jopa sadekuurojen kera, minkä takia siellä päivälämpötila jäi edellispäivää alemmaksi.

Maanantain 20.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +26 astetta, Salo +27 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +21 astetta, Savonlinna +17 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +16 astetta.

Korkeapaineen selänne pysyi sijoillaan etelä-pohjoissuuntaisesti Suomen itäreunalla, jolloin eteläkaakosta jatkui kiilamaisesti helleilman virtaaminen etenkin tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin. Ilmamassa myös alkoi muuttua kosteammaksi ja samalla ylä- ja keskipilvilauttoja esiintyi edellispäivää yleisemmin ja laajemmin, mutta aurinkoa pääsi niiden läpi myös kuultamaan. 

Keski-Suomen puolelle kehittyi paikoin kuurosateita, mikä viilensi siellä paikoin lämpötiloja edellispäivään nähden, kuten Jyväskylän seudulla. Sen sijaan lounaassa ja lännessä helle voimistui yhä n. asteella monin paikoin edellispäivään nähden. Runsaampi pilvisyys ja kosteampi ilma nostivat tässä vaiheessa yölämpötiloja paljon kaikkialla, eli minimeiltään yli +10 asteen laajasti. Itäkolkassa vaikutti edelleen muuta aluetta paljon viileämpi ilmamassa.

Tiistain 21.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +28 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +21 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) - Ei lukemaa -, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +18 astetta ja Ilomantsi +18 astetta.

Korkeapaineen selänne pysyi edelleen lähes sijoillaan Suomen itäpuolella, mutta alkoi antamaan vähitellen periksi ja samalla lounaasta alkoi ulottumaan vähäistä matalapainetta enemmän tarkastelualueelle. Tarkastelualueen etelä- ja länsiosiin jäi silti vielä vaikuttamaan kiilana kaakosta tuo helleilmamassan alue, vaikka tuulet etelästä-kaakosta lähes tyyntyivätkin tässä vaiheessa. 

Helleilmamassan kosteus alkoi olla ko. alueella suurimmillaan, jolloin iltapäivällä etelä- ja länsiosien sisämaassa kehittyi paikoin ukkoskuuroja etenkin alkuillaksi. Ne kuurot eivät siis ehtineet madaltamaan iltapäivän korkeimpia hellelukemia mainittavasti, vaikka kuurojen kohdilla lämpötilat hetkellisesti romahtivatkin jopa n. 10 asteellakin. Itäkolkka jäi edelleen helteettä.

Keskiviikon 22.5.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +27 astetta, Salo +26 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19, Mikkeli +21 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +20 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +13 astetta.

Korkeapaineen selänne idässä oli surkastumassa jo kokonaan pois ja samalla Lappiin oli työntymässä koleaa korkeapaineen selännettä Jäämereltä. Etelästä-lounaasta ulottui tarkastelualueelle yhä laajemmin matalapainetta, mutta vielä aluksi lähes tyynissä tuulissa tarkastelualueen etelä- ja länsiosissa jäi sijoilleen vaikuttamaan kostea helleilmamassa; niinpä sillä alueella toistui edellispäivän kaltainen tilanne, jossa monin paikoin iltapäivällä ja alkuillalla muodostui ukkoskuuroja sisämaassa. Tosin alkuillalla osa kuuroista ulottui tällä kertaa myös etelärannikollekin, koska kuurot liikkuivat edellispäivän "lännestä itään" -liikesuuntaan nähden enemmän luoteesta kaakkoon. 

Kuurojen liikesuunta vihjasi siitä, miten helle oli karkaamassa pois kaakkoon, ja sitten seuranneen yön aikana matalapaineen pohjoisreunalla ja tuon Lapin korkeapaineen selänteen kierrättämänä koillisesta pääsi valtaamaan koko tarkastelualueen viileämpi ilmamassa voimistuneessa itätuulessa ja tiiviiden alapilvilauttojen kera; tässä vaiheessa tuolla itäkolkassa (etenkin Ilomantsi) se viileys vaikutti selvästi jo ko. päivän aikanakin.

Tänään perjantaina 24.5. lounaasta on liikkunut hajanaisehko sadealue alueen yli ja runsaspilvisessä säässä lämpötilat ovat olleet pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä; eilen torstaina oli vielä monin paikoin reilun +15 asteen päivälämpötiloja viileästä itätuulesta huolimatta - toisaalta runsaan pilvisyyden ansiosta erot yö- ja päivälämpötilojen välillä ovat olleet hyvin pieniä.

---- Tähän päättyy kesäkauden 2019 ensimmäinen helleseuranta, ja lopuksi koostan vielä sääennustetta jatkolle, sekä siinä arviota mahdollisesta seuraavasta hellesäästä. Aivan viimeiseksi tulee luonnehdintaa kasvukauden etenemisen vaiheista ja muista luontoilmiöistä näiden mainittujen säävaiheiden mukana tapahtuneena.

Sääennustetta Etelä-Suomeen viikoille 22 (27.5. - 2.6.) ja 23 (3. - 9.6.): Tuosta em. Lappiin ulottuneesta korkeapaineen selänteestä muodostui täksi pe päiväksi uusi korkeapaineen keskuksensa maamme itäpuolelle, mutta sen verran heikkona, että tänään siis satoi lounaasta käsin ja jo huomenna lounaasta saapuu Etelä-Suomen ylle myös matalapaineen keskus uuden sadealueen kera - tämä aiheuttaa / aiheutti kuitenkin sen, että kaikkein kolein ilma ei ole päässyt Lapista etelään. Matalapaineinen sää sateineen ja runsaine pilvineen on kuitenkin mahdollistamassa sen, ettei ilma tunnu kesäiseltä tänä viikonloppuna.

Matalapaine jää vaikuttamaan osakeskuksineen ensi ma-ti saakka Fennoskandiaan, jolloin vähintään kuurottaisia sateita esiintyy ajoittain ja päivälämpötilat ovat korkeintaan reilussa +15 asteessa poutahetkillä. Toisaalta hallanvaaraa ei ole ollenkaan runsaassa pilvisyydessä ja kosteissa oloissa. Kuurosateissa voi huomisesta lauantaista alkaen olla paikoin polaari-ilmamassan heikkoja ukkosia, mikä on jo myös alkaneen kesän merkkejä sekin.

Sitten ti tienoilla kaakosta-idästä ulottunee korkeapaineen selännettä Etelä-Suomeen ja poutasäässä voidaan sisämaassa lähennellä taas +20 astetta. Ke tienoilla Itä-Euroopasta lähestyy kuitenkin matalapaine sateineen, mutta lämpimähköä on silti ennen sateita ja tuon matalapaineen itäpuolella Itä-Euroopassa ja Venäjällä alkaa taas laajentumaan ukkosherkkä helleilmamassa.

Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että tuo etelästä lähestyvä matalapaine kaartaisi ke-to yön tienoilla Suomen kaakkoispuolitse koilliseen, jolloin helle jää sen reitin kaakkoispuolelle ja Etelä-Suomi jää tyypillisesti sen matalapaineen sateiden ja Skandinaviassa olevien toisen matalapaineen sateiden välialueelle; poutahetkillä päivälämpötiloissa on mahdollista yhä +20 asteen saavuttaminen ja yötkin ovat hallattoman leutoja, koska mm. vaihtelevaa pilvisyyttä ja tuulia esiintyy joka tapauksessa.

Sitten ensi viikon pe-la aikana tuo Venäjän - Itä-Euroopan helle näyttäisi tekevän uutta Suomeen tulon yritystä, kun yhtäältä korkeapainetta pullistuisi idässä uudestaan ja Baltiasta lähestyisi uutta matalapainetta pohjoiseen - voisi olla mahdollista, että siinä yhteydessä kaakosta tulisi klassisesti hellemaistiainen eteläiseen / itäiseen Suomeen voimakkaidenkin ukkosten kera, mutta ennusteet sinne saakka ovat vielä epävarmoja...

Mainittakoon kuitenkin vielä tuon jatkona pidemmällekin, että sitten ensi viikon lopun jälkeen Suomen itäpuolelle jäisi vellomaan tuota helleilmaa, ja Suomen ollessa sen rajoilla lämpötilat olisivat epävakaisuudesta huolimatta hyvin kesäisiä ja ajoittain voitaisiin saada runsaastikin ukkosia. 

Sitten pidemmällä seuraavalla viikolla 23 joissakin ennustemalleissa on vihjeitä siitä, josko tuo Venäjän helle laajenisi voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi helleaalloksi jopa koko Fennoskandiaankin, mikäli siinä näkyvissä oleva korkeapaine muodostuisi sopivasti Fennoskandiankin alueelle...

Tuollainen kesäkuinen ankara hellejaksohan on ollut jo monta vuotta jopa ihan olematon ilmiö, vaikka muutamina viime vuosina ollaan koettu nimen omaan touko- ja heinäkuisia ankaria hellejaksoja - olisiko siis nyt vihdoin vuorossa monen monen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen helteinen kesäkuu? - Siinäpä jännä skenaario seurattavaksi jatkossa....

Kasvukauden 2019 etenemisvaiheista toukokuussa, ja sen etenemisen ennustetta kesäkuun alkuun saakka: Toukokuun alkupuoliskon kolea ja takatalvinenkin vaihe hidastutti merkittävästi kasvukauden etenemistä, mutta siitä huolimatta juuri ennen tuota ensimmäistä kesän 2019 hellejaksoa sen etenemisen asteessa oli edelleen säilynyt etuaikaisuutta - otan siitä seurantaesimerkkinä metsävaahteran (Acer platanoides), jonka huhtikuun lopulla selvästi alkanut kukinta pitkittyi tuonne hellejakson alkuun saakka eli yli toukokuun puolivälin, kunnes sen hellejakson aikana sen kukinta päättyi ja lehtensä kasvoivat huippunopeasti lähes täysikokoon tämän hetken tilanteena.

Tuossa toukokuun alun äärikylmässä vaiheessahan oli kiinnostavinta kasvien suhteen se, miten alkanut kasvu selvisi kuun 2. - 5. päivien välisestä ankarasta takatalvikylmyydestä: esim. tuon metsävaahteran kukinta joutui yöpakkasten kouriin, mutta nyttemmin on ilmennyt se, että pääosin se ei liiemmin kärsinyt pakkasista ja ainakin lähes kaikissa ko. lajin puissa on nyttemmin alkanut hedelmien muodostuminen aivan hyvin.

Samassa katsannossa varsin hyvin pakkasvaurioitta selvisivät ko. takatalvivaiheessa kukkimassa olleet rusokirsikatkin (Prunus sargentii), mutta toisaalta harvinaisena etelärannikon tuntumassa viljeltyjen magnolioiden (Magnolia sp.) esille puhjenneet suuret kukat kärsivät paikoin pakkasvaurioita pienilmastollisten erojen mukaan - esim. Helsingin kasvitieteellinen puutarha toi esille somessa sen, miten Kaisaniemen puutarhassaan magnolioiden kukinta säilyi varsin hyvin, mutta Kumpulan puutarhassaan ne kukat kärsivät tosi pahasti pakkasista.

Suomen oma luonnonvarainen kasvilajisto ei kärsinyt noista yöpakkasista mainittavasti, koska ensinnäkin vasta pakkaskestävimmät varhaiset kasvuun lähtijät olivat lehdessä / kukassa, ja toisaalta arimmat ja myöhään kasvuun lähtevät lajit (kuten tammi ja saarni) eivät olleet vielä aivan avanneet silmujaan pakkasvaurioille ja säästyivät siksi tuhoilta täpärästi. Näin ollen myös mustikan (Vaccinium myrtillus) marjasato metsissä on edelleen turvattu, koska sen kukinta ei ollut vielä ehtinyt alkaa ko. takatalveen mennessä.

Tuossa kesän ensimmäisessä hellejaksossa tapahtui sitten hurjaa kasvupyrähdystä huomattavaan etuaikaan ajankohdan tavanomaiseen kasvun kehitysasteeseen verrattuna - Esim.: hellejakson alkuun mennessä kukintansa aloittanut tuomi (Prunus padus) on lopettanut kukintansa tähän mennessä (24.5.) jo suureksi osaksi, kun sen helteen loppuun mennessä kukintansa puolestaan aloittivat ja siis nyt parhaillaan kukkivat mm. pihasyreeni (Syringa vulgaris), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja isoine hedenorkkoineen jalopähkinät (Juglans sp.).

Ruohovartisten kasvien parissa tuo hellejakso sai kukintahuipentumaan erittäinkin näyttävästi voikukan (Taraxacum officinale), missä monilla nurmilla sitä on kukkinut erittäin runsaina keltaisina merinä, kuten esim. moottoriteiden viherkaistoilla. Osa voikukista on ehtinyt parhaillaan jo jopa siemenvillavaiheeseenkin. Lämpimimmillä paikoilla kukintaansa ovat jo aloittelemassa jopa lupiinit (Lupinus polyphyllos) ja koiranputket (Anthriscus sylvestris), jotka normaalisti tunnetaan vasta lähinnä juhannuksen ajan kukkina!

Runsaasta kukinnasta puheen ollen! >> Koko alkuvuoden aikanahan olen hehkuttanut sitä, miten haapa (Populus tremula) on kukkinut tänä keväänä jopa ennätysrunsaasti ainakin sataan vuoteen.

Tämä päättynyt hellejakso sai sitten haavan emipuut (haapa on siis ns. kaksikotinen laji) kehittämään hedelmänorkkonsa jo siementämisvaiheeseen, ja äärimmäisen runsaana niitä ko. puut täynnään tapahtui siinä kerran elämässä tyyppisiä visuaalisia elämyksiä: nimittäin ensinnäkin ko. norkoistaan notkuvat puut muuttuivat erikoisen harmaanruskehtaviksi latvuksiltaan, kun siemenvillansa alkoi tulla esille. 

Toisekseen sen siemenvillan lentoon lähtö aiheutti tämän viikon alussa hellesäässä hennossakin tuulessa kuin lumipyryisiä olosuhteita ilmaan runsaudessaan ja maahan alkoi kertymään monin paikoin jopa kinoksittain haavan siemenvillapeitteitä! - itse en edes muista koko elämäni ajalta, koska viimeksi on tai edes onko ollenkaan moista massasiementämistä esiintynyt ko. lajilla.

Kokonaisuutena siis tämä hellejakso sai maisemat vihertymään Etelä-Suomessa nyt jo melkein täysikesäiseen asuun, missä myös nuo em. myöhään kasvuun lähtevät metsätammi (Quercus robur) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior) ovat jo puolilehdessä, ja niin paikoin reilustikin - täysilehtisyys häämöttää niilläkin jo kesäkuulle tullessa. 

Samalla maaseudun maisemissa jopa ennätyksellisenkin huomiota herättävää on nyt sekin, miten huhtikuun lopun poikkeuksellisessa lämmössä äärivarhain alkuun laitetut peltokylvöt saatiin yhtäältä toukokuun puoliväliin mennessä kaikilta osin jo valmiiksi, ja toisaalta huhtikuun puolella kylvetyt pellot oraantuivat vihreiksi jo ennen tuota hellejaksoakin. Nyttemmin monet pellot viheriöivätkin jo kuin normaalisti vasta pitkällä kesäkuussa!

Lisäksi tämän vuoden toukokuussa sateita on saatu lähes kaikkialla varsin kiitettävästi, mikä on edesauttanut maisemien tämän hetkistä vihreyttä ilmenemään hyvin pikantin rehevänä kallioisia mäkiä myöten. Samasta syystä johtuen ja huolimatta tuosta toukokuun alun takatalvesta kasviviljelijöiden kukinta- ja sato-odotukset ovat edelleen monin osin erittäinkin hyvin etenemässä...

Jatkossa sateita on tulossa siis lisää, joten kuivuutta ei pääse syntymään ja rehevän vehreä kasvu vain jatkuu. Lisäksi parin seuraavan päivän viileyden jälkeen palaava kesälämpö saa kasvun jatkumaan etuaikaisena myös kesäkuulle tullessa - Ja mikäli viikolle 23 näkyvissä oleva erittäin helteinen sää toteutuisi, niin koko kesäkuun mittaan voidaan sitten odottaa kaikilla kasvilajeilla erittäin etuaikaisia kukinta- ja kasvuvaiheita: kuten tyyliin Juhannuksena heinäkuun tyypillistä kukintaa horsmineen ja mesiangervoineen...

Eläinmaailmassa kesäntulon etuaikaisuutta korostaa sekin, miten jo hyvissä ajoin viime viikolla 20 (13. - 19.5.) tein monta havaintoa pääskyjen saapumisesta Etelä-Suomeen.

Mainitaan vielä viimeisenä vesistöjen pintavesilämpötilojen kehityksestä havaintoja ja arvioita: ennen tuota kesän ensimmäistä hellejaksoa järvissä oli siis jo ylittymässä vuoden ensimmäisiä kertoja 15 asteen raja, ja tämän viikon alussa öiden rajusti lämmettyä Etelä-Suomen järvivesien pintalämmöt hyppäsivät varsin nopeasti ensimmäisiä kertoja jo peräti +20 asteen tienoillekin!

Merivedet ovat pysyneet vielä tyypillisesti paljon viileämpinä etenkin ulappavesien osalta, mutta onpa aivan rantaviivalla ja sisälahdissa ollut myös +15 asteen ylityksiä paikoin.

Nyttemmin vesistöjen pintalämpötilat ovat laskemassa huippulukemistaan kohti ajankohdan tavanomaisia lukemia, mutta tuo odotettavissa mahdollisesti oleva uusi hellesää viimeistään viikolla 23 saisi järvivesissä pintalämmöt nousemaan hyvinkin nopeasti yli +20 asteen... Näyttää siltä, että kesäkaudella 2019 myös uintiolosuhteet ovat heti alussakin erinomaiset.

Eipä enää muuta tähän kirjoitukseen, ja katsotaan sitten viimeistään viikolla 23, josko silloin tulisi tarve tehdä tähän kesäkauden helleseurantaan jo toinen osa...

Päivitys torstaina 30.5.2019 klo. 21:00: Sääennusteisiin on tullut sekä muutoksia että on pysynyt myös samoja sisältöjä tämän viikon loppuosan ja ensi viikon 23 tilanteissa - päivitän niistä vielä tähän loppuun tietoja.

Tällä viikolla 22 muutoksena on ollut ja tulee olemaan vielä sunnuntaihin saakka se, että lounaasta on jatkunut reippaiden matalapaineiden tuloa aikaisempaa arvioita idempää / eteläisempää reittiä, jolloin Suomi on jäänyt nopeasti vaihtelevan epävakaisen ja viileän sään alle koko ajaksi; päivälämpötiloissa on tosin poutahetkillä ylitetty tiistaista alkaen +15 astetta ja tuulinen sekä osaksi pilvinen säävaihe on pitänyt yöhallat etelästä onneksi lähes kaikkialta poissa edelleen.

Tarkemmin jatkosta: ensi to-pe yönä maamme ja tarkastelualueen ylittää hyvinkin voimakastuulinen ja runsassateinen rintamasysteemi itään, jonka myötä paikoin voi olla odotettavissa jopa myrskyisiä puuskia ja tuulivahinkoja!

Huomenna pe 31.5. on poutaantuvaa säätä edelleen melko voimakkaassa länsituulessa ja poutajaksoa kestää lauantain iltaan saakka, jolloin pienempi ja heikkotuulisempi matalapaineen osakeskus saapuu Etelä-Suomeen sateineen.

Sen matalapaineen jälkeen luoteesta leviää taas kuivempaa ja poutaisempaa ilmaa sunnuntaina, mutta viileähkö sää jatkuu lämpötilojen osalta; poutahetkillä on toki edelleen mahdollisuudet +15 asteen ylityksiin päivälämpötiloissa, kun sen verran kesässä jo ollaan.

Maanantaina 3.6. näyttää sitten alkavan se muutos jopa erittäinkin helteiseen suuntaan, mitä jo alunperinkin arvelin olevan tulossa viikolla 23! - tässä vaiheessa helle näyttää alkavan sellaisen skenaarion myötä, missä ma-ti aikana Suomen kaakkoispuolelle voimistuu nopeasti korkeapaine ja matalapaineet jäävät Fennoskandian länsireunalle ja manner-Euroopan länsiosiin. 

Tämä näyttää jo melko varmasti avaavan mahdollisuuden etelästä-kaakosta virtaavalle helleilmamassalle niin, että todennäköisesti jo tiistaina 4.6. päivälämpötilat alkavat ylittää ensimmäisen kerran +25 astetta.

Näillä näkymin tämä ensimmäinen helleannos olisi voimakkaimmillaan ensi viikon ke-pe aikana, mutta olisi kosteaa ja lännessä säärintama sen verran lähellä, että täysin poutasäätä siinä yhteydessä ei näytä olevan tulossa. Sen sijaan ukkosbongareiden mieliksi epävakaata ollee sen verran, että myös voimakkaille ukkosille syntyy mahdollisuus!... - Hyvin runsaat sademäärätkin ovat siksi paikoin todennäköisiä.

Hellelukemat kuitenkin ovat siinä yleisiä ja eipä ole poissuljettua kesän ensimmäisen kerran +30 asteen ylitykset paikoin sisämaassa poutaisimmilla paikoilla. Myös yöt lämpenevät kosteissa ja vaihtelevapilvisissä oloissa jopa +15 ja +20 asteen välille.

Sitten pe jälkeen korkeapaineen asema ja muoto voi vaihtua jollakin tavalla Fennoskandian tienoilla, mutta ei ole vielä tarkkaan tässä vaiheessa selvillä miten se tapahtuisi - skenaarioita on tilapäisesti viilenevistä säistä jopa helteen ankaroitumiseen ensi viikon lopusta alkaen.

Tämän enempää en päivitykseen lisää, mutta tässä vaiheessa alkaa siis jo varmistumaan, että alkaneen kesän seuraava hellejakso on ensi viikolla ainakin ti - pe välinen aika, jolloin tätä tuttua hellelukemien ja säätilanteiden seurantaa teen sitten niistä seurannan osassa 2....