Tässä valokuvajutussa havainnollistan perjantaina 28.2.2014 ottamieni valokuvien avulla tätä erikoisen etuaikaista kasvien kevätvaihetta. Kaikki valokuvat on otettu Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Juttu on julkaistu strategisesti maanantain 3.3.2014 kohdalle keskiviikkona 5.3.2014 klo. 23:20.
Toisaalta mielenkiintoista on ollut tutkia tässä vaiheessa myös tammikuun lopussa olleen pakkasjakson vaikutuksia, koska sitä edelsi lähes jatkuvasti ja osin ennätyksellisenkin leuto sääjakso marraskuusta aina tammikuun alkuun saakka, jolloin em. pakkasia ennen syksyisiä ja jopa keväisiä kasvutapahtumia ilmeni muutamilla kasveilla tämän vuoden puolelle saakka erikoisesti. Niiden joutuminen tammikuun lopun pakkaskäsittelyyn on tehnyt tietysti jonkin verran tuhoa, mikä on ilmennyt tässä vaiheessa jo selvästi yksittäisissä tapauksissa. Niistäkin on alla havainnollistuksia.
Erityisen leutouden keskellä tämän talven kylmintä vaihetta oli siis tammikuun kolme viimeistä viikkoa, jolloin tämän talven pakkaseurantani mukaan alla olevien valokuvieni ottopaikalla Helsingin Kaisaniemessä kylmin lukema oli -18 astetta. Muutoin tuon pakkasjakson aikana kohteen lämpötilat olivat useina päivinä vähän -15 asteen molemmin puolin. Etelä-Suomen sisämaassa kylmimmät lukemat olivat ko. aikana monin paikoin niukasti -20 asteen kylmemmällä puolella, mutta itäkolkassa paikoin jopa -30 asteen lähellä. Tässä mielessä monet aratkin viljelylajit ovat päässeet tästä talvesta todella helpolla, mutta toisaalta liikamärkyys on vaaninut sitäkin enemmän.
Ennen tuota pakkasjaksoa tein myös valokuvallisen jutun tammikuun alussa siihen mennessä pitkittyneen erityisleudon sään vaikutuksista kasveilla >> Erikoisia kasvutapahtumia syyskeväisesti kasveilla joulukuun 2013 - tammikuun 2014 poikkeuksellisessa leutoudessa.
Alla olevissa valokuvissa on edustettuina monia eri kasvityyppejä; lehtipuita ja -pensaita, havukasveja, köynnösruusu, perennoja ja sipulikasvejakin. Otoksessa havainnollistuu siten laaja skaala vaikutuksia niille sekä tuosta pakkasjaksosta että näiden hyvin leutojen valetalvisäiden osalta ilmeten tämän hetken erikoisvarhaisena kevätalkuna. Seuraavaksi itse asiaan:
Erikoisvarhaisen kevään alun tilanteita Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasveilla helmikuun lopussa 2014 >>
Keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tälläkin kertaa tämä pohjoisamerikkalainen tammilaji säilytti monia syksylehtiänsä alkukeväälle, mikä on sillä normaalia. Oikeastaan tämä kuvaa hauskasti tämän lähes talvettoman talven luonnetta, missä tavallaan kevään erotti syksystä ainoastaan tuo em. vain kolmen viikon jakso kohtuullista suomalaista pakkasta.
Kuolanharmaaleppä (Alnus incana subsp. kolaensis) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; monet lepät ovat aloittaneet kukintansa alemman kuvan pähkinäpensaan tapaan jo viikkojen 8 ja 9 aikana, mistä tässä esimerkki hedenorkkojensa osalta. Tämä erityisvarhainen leppäkukinta näyttää olevan Suomen luonnossa tilanteelle tyypillisesti yksilökohtaisen eriaikaista. Joidenkin puiden norkot ovat pysyneet vielä lepotilassa toisten kukkiessa jo täyttä päätä.
Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; alempaan kuvaan verrattuna tämä luonnon normaalityyppi piti hedenorkkoaiheensa terveinä tammikuun lopun pakkasjaksonkin yli ja helmikuun palautunut huippuleutous onkin nyt päässyt käynnistämään kukinnan, mikä oli tässä vaiheessa noilta hedenorkoiltaan puolipitkäksi venyneessä alkuvaihetilassa.
Peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; ylempään normaalityyppiin verrattuna tämän euroopanpähkinäpensaan lajikkeen aremmat hedenorkkoaiheet näyttävät hieman kärsineen tammikuun lopun pakkasista ja siksi niiden herääminen kukintaan on vielä osaksi epävarmaa, mutta sitä voi vielä tapahtua viiveellä... Pakkasvaurioriskiä selvästi kasvatti ylileuto alkutalvi eli tuloksena oli ko. norkkoaiheiden liian kevyeksi jäänyt talvilepo.
Köynnösruusulajike (Rosa "New Dawn") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; monilla köynnösruusulajikkeilla suurin osa lehdistään ei ehdi joka tapauksessa saamaan ruskaa, vaan ne joutuvat paleltumaan ensimmäisissä talvipakkasissa. Tällä kertaa siis vasta tammikuun lopun pakkasissa. Talvettoman talven 2007 - 2008 läpi osa lehdistään säilyi näillä jopa vihreinä kevääseen.
Japanintaikapähkinä (Hamamelis japonica) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tällä pensaalla kukinta sattuu normaalistikin alemman lajin tapaan hyvin varhaiseen kevääseen, mutta tällä kertaa se ei sentään virittynyt kukkimaan alkutalven leutoudessa. Tässä havaitaan noiden kukkanuppujen alkaneen silti jo avautua.
Näsiä (Daphne mezereum) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä normaalisti huhtikuussa kukkiva luonnostammekin löytyvä pensas hämmästytti viime marraskuusta alkaen osittaisella kukinnallaan, mikä venyi tammikuun lopun pakkasjaksoon saakka. Siitä kukinta onkin nyt kärsinyt, mutta vielä saattaa olla toivoa pienestä jälkikukintatoipumisesta myöhemmin viimeistään huhtikuussa...
Tulimarja (Pyracantha coccinea) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä on lehdiltään ainavihannista pensaslajeista yksi arimmista, joten se kärsii etelärannikollakin talvella yleensä aina jonkin verran lehtivaurioista saaden tällaista kuparinruskeaa ruskaa alkukevääksi. Ainoa poikkeus oli talveton talvi 2007 - 2008, jolloin tämä pensas säilyi kevääseen saakka pääosin vihreänä. Lähes täydellisenkin lehtikuoleman jälkeen pensas vesoo silti pääosin hyvin uudestaan.
Suikerotuhkapensas (Cotoneaster dammeri) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä hieman aremmasta päästä oleva ainavihanta maanpeitepensas olisi selvinnyt täysin lehtivaurioitta, mikäli tammikuun lopun pakkasjaksossa olisi ollut riittävästi lumisuojaa. Nyt ohut lumikerros päästi pakkasen puremaan hieman joitakin lehtiä kuolleeksi. Maalis-huhtikuun aikana paahde voi vielä lisätä lehtivaurioita ennen roudan kokonaan sulamista.
Dahurianalppiruusu (Rhododendron dauricum) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; alppiruusuista kaikkein ensimmäisenä Etelä-Suomessa kukkiva laji, joka selvisi tällä kertaa lehdiltään normaalia paljon paremmin vihreänä ja varisematta. Ankarina talvina lajilla on kuitenkin tapana olla ns. puoliainavihanta, missä isokin osa lehdistä varisee ja ne voivat tehdä jo syksylläkin ruskavarisemista. Kukinta sattuu pensaalla jopa jo Vapuksi, jos kevät etenee hyvin.
Lamoalppiruusu (Rhododendron "Elviira") vas. ja nukka-alppiruusulajike (Rhododendron "Hellikki") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; etenkin suomalaiset alppiruusulajikkeet - kuten nämä - olivat täysin turvassa pakkasvaurioilta, mutta myös laajasti koko alppiruusu- ja atsaleasuku pääsi hyvin helpolla tästä talvesta - Hienoa kukintaa on siis luvassa myöhemmin alkukesällä oikeastaan kaikilla lajikkeilla.
Bambulaji (Sasa senanensis) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; nämä Kaukoidän Etelä-Suomessa menestyvät bambulajit - joita tässä puistossa on muutama - kokevat versoiltaan ja lehdiltään talvisin aina kuivumista ja kuolemaa eikä edes näin leuto talvi ole ollut siinä poikkeus, joskin tällä kertaa vihreääkin on jäänyt vielä jäljelle. Vesominen maasta uudestaan mahdollistuu silti hyvin joka kevät.
Jättipihta (Abies grandis) takana ja saksanpihta (Abies alba) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; nämä kaksi melko merellisiltä alueilta kotoisin olevaa pihtalajia suorastaan nauttivat tämän kertaisesta leudosta ja kosteasta talvesta eikä tammikuun lopun pakkasjaksokaan ollut mikään koettelemus niille.
Lännenpihta (Abies lasiocarpa) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; ylemmän kuvan pihtoihin verrattuna tämä niitä mantereisemmalta vuoristoalueelta kotoisin oleva laji ei ole kotonaan leudoissa ja märissä talvissa, jollainen täällä Etelä-Suomessa nyt koettiin. Siksi se tällä kertaa sai neulasilleen harmaahometta ja ruostesienitautia.
Chilenaraukaaria (Araucaria araucana) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä on yksi talvenarimmista erikoisuuksista kokeilussa ulkona! Tässä vaiheessa näyttää siltä, että sen neulasvauriot ovat jäämässä yllättävän vähäisiksi ja myöhemmin kevätkesään mennessä uudelle kasvulle jää yhä mahdollisuus...
Keltapeippilajike (Lamiastrum galeobdolon "Florentinum") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; monet ainavihannat ja kestävinä yleensäkin tunnetut perennat ovat selvinneet sekä ylimärkyydestä että tammikuun lopun lähes lumisuojattomasta pakkasjaksosta kohtalaisesti - erinomaisesti eikä tämä kirjavalehtinen lajike ole siinä poikkeus. Vain lievää lehtitummumista havaitaan.
Opuntia (Opuntia phaeacantha) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä kaktuslaji tuotti kesällä 2012 sensaatiomaista kukintaa heinäkuussa tällä ulkopaikalla! Sittemmin se on alkanut kärsimään kumuloituvasti, kun talven 2012-2013 ankarat pakkaset sekä tämän päättyneen talven ylimärkyydet ovat runnelleet varsiaan osaksi kuolleiksi.
Hapsijukka (Yucca filamentosa) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä ainavihanta perenna on selvinnyt suorastaan erinomaisesti sekä leutojen jaksojen ylimärkyydestä että tammikuun lopun pakkasista, vaikka silloin ei ollut kunnon lumisuojaa.
Sinijukka (Yucca glauca) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; hapsijukan lisäksi tämä sen kanssa lähes yhtä näyttävästi keskikesällä kukkiva jukkalaji on selvinnyt sekä märkyydestä että tammikuun lopun pakkasjaksosta myös varsin hyvin; vain lievää kellastumista näkyy sapelimaisissa lehdissään.
Etelänkurjenmiekka (Iris spuria subsp. halophila) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; kurjenmiekkojen kasvuun lähtö on myös tyypillisesti varhaisinta perennojen joukossa. Tässä kasvustosta osaa oli alkanut haittaamaan liikamärkyys, joka on tällaisten äärileutojen talvien vitsaus varsinkin, jos välillä routaakin pääsee vettä lilluttavasti muodostumaan.
Tarhapäivänliljalajike (Hemerocallis Hybrida -ryhmä "Sammy Russel") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; päivänliljojen kasvua alkoi ilmetä jo joulu-tammikuussa, joten tässä on siitä säilynyttä vihreyttä tienoon ainoan vielä säilyneen pienen lumilaikun kera. Hyvin varhainen kasvuun lähtijä normaalistikin on siis tämäkin.
Kaukasianpioni (Paeonia daurica ssp. mlokosewitschii) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; pioneista touko-kesäkuussa kukkivat lajit ja lajikkeet ovat aina ensimmäisten maasta kasvuun nousevien perennojen joukossa. Tässäkin tuo tyypillinen punanuppuvaihe on siis kuukauden etuajassa. Kuvassa on myös viime syksystä saakka säilyneitä rikkaruohoja.
Darwintulppaanilajikkeet (Tulipa "Pink Impression") ja (Tulipa "Ollioules") kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tulppaanit ovat yleensä viimeisiä tulemaan sipulikukista maan pinnalle keväällä, joten tämä oli sensaatiomaisen yllättävä esiin kasvu! Oletettavaa onkin, että nämä olivat aloittaneet kasvunsa jo joulu-tammikuun seudun poikkeuksellisen leutouden aikana aikataulusta seonneina, mutta selvinneet tammikuun lopun pakkasjaksosta silti hyvin.
Lopuksi hieman muusta näkökulmasta >> Valeakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattu perjantaina 28.2.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tässä puistossa citykanien ja rusakkojen talvisyöntipuuhien varalle talven ajaksi oli tehty hyvin runkosuojauksia, mutta jostain syystä tämä puu oli jätetty sitä ilman. Onneksi vain tämän verran tuhojälkiä oli toistaiseksi ilmaantunut. Muutoin tämä puu näytti selvinneen oksiltaan talven pakkasista erinomaisesti.
No comments:
Post a Comment