Espoon seurakuntien adventtikalenterin viimeinen mietelmäkooste on nyt avautunut loppuunsa - Tässä laitan yhteen sen viimeiset viisi mietelmää, ja lisäksi kommentoin ja analysoin koko kalenterisisältöä kaikilta koostekerroilta. Tämä kalenteri löytyy myös Espoon seurakuntien nettisivuilta.
Edelliset mietelmäkoosteet >> Espoon seurakuntien joulukalenteri 2015 - Tärkeitä mietelmiä ja neuvoja elämän varrelle ja yhteiskunnallispoliittiseen ajatteluun; luukut ajalle 29.11. - 6.12.2015, Espoon seurakuntien joulukalenteri 2015 - Tärkeitä mietelmiä ja neuvoja elämän varrelle ja yhteiskunnallispoliittiseen ajatteluun; luukut ajalle 7. - 14.12.2015 ja Espoon seurakuntien joulukalenteri 2015 - Tärkeitä mietelmiä ja neuvoja elämän varrelle ja yhteiskunnallispoliittiseen ajatteluun; luukut ajalle 15. - 20.12.2015.
Tässä on neljäs ja viimeinen joulukalenterimietelmien kokoelma ajalta 21. - 25.12. >>
21.12.2015 >> "Saan sen, mistä uskallan päästää irti.".
22.12.2015 >> "Ensimmäisenä jouluna outo ulkomaalainen toi kalleimmat lahjat.".
23.12.2015 >> "Tänään muistan teitä, pakolaisleirien lapset.".
24.12.2015 >> "Elämäni huoneen valaisee vastasyntyneen katse.".
25.12.2015 >> "Lahjat on tarkoitettu jaettaviksi.".
Lopuksi kommentteja ja analyysejä näistä kaikista mietelmistä >>
Yhtenä keskeisenä teemana näissä mietelmissä / neuvoissa näyttää olleen positiivisen ja mieltä kohentavan ajattelun promotoiminen - Se on tietenkin aina hyvä siihen saakka, kunhan sellainen ei samalla peitä alleen ongelmien havaitsemista ja niiden ratkaisujen löytämistä. Positiivinen ajattelu liiallisena voi siis olla sitä, kuinka se voi myös toimia psykologisena torjuntamekanismina asioiden ja olosuhteiden haitallisten ominaisuuksien havaitsematta ja ymmärtämättä jättämiseksi.
Itsenäisyyspäivän luukussa oli oivallinen ajatus siitä, kuinka rauhan eli toki turvallisuudenkin yksi perusta on juuri itsenäisyys - Vain riittävän omaehtoisella ja paikallisesti itseohjautuvalla myös kollektiivisella tasolla (mm. valtiot) tarkasteltuna on riittävän hyvät mahdollisuudet olla luova ja rakentava yhteishyvän ja inhimillisen kehityksen hyvään ylläpitoon > Esim. EU ei sitä tarjoa!
Jotkut mietelmät olivat hienoja itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen katsannossa - Siinä oli havaittavissa mm. tulevaisuuden tärkeäksi kehittämissuunnaksi asettamista, jossa oman itsen roolia hyvän tekijänä korostettiin > "Millaisia jälkiä jätän tänään".
Toisaalta huomautan taas myös siitä, kuinka tulevaisuuden hyväksi rakentaminen ei lähde vain yksilöistä tai yksilökeskeisesti, vaan parempi maailma rakentuu ihmiskunnassa yhteisöllisiltä pohjilta, koska ihminen on hyvin vahvasti sosiaalinen laji ja sen moraali on lähtökohdiltaan kollektiivista ja kokonaiskuvallisen ymmärryksen sanelemaa > Tässähän nykylänsimaissa on hyvin vakavia ongelmia.
Ihmissuhteiden hyvää tekevä ja parantava merkitys olikin toki hyvin huomioitu joissakin mietelmissä - Läheisyys ja aito hyvyys vuorovaikutuksissa ja yhteyksien ylläpitäminen / kehittäminen on siis ihmisyyden toteuttamismuotojen tärkeimpiä ilmenemiä.
Hyvää näissä mietelmissä oli myös siinä, kuinka esille otettiin ihmisenä kehittymisessä myös kokemuksen karttumisen rooli - Ei siis tavallaan syyllistetty "liiallisuuksiin" menemisestä. Se toki voi riippua asiayhteyksistä, koska onhan myös totta, että yltiöpäisyys voi olla myös haitta tietyillä tavoilla sekä itselle että yhteisölle > Nykyinen taloususkonto ja imperialistinen vallanhalu ovat ilmiselvimmät yltiöpäisyydet haittoina länsimaissa.
Hyvin tärkeä huomio oli ensimmäisten mietelmien joukossa: "Mistä ei voi olla samaa mieltä, sitä on ihmeteltävä yhdessä" - Tässä kiteytyy hienosti myös omien paasauksieni yksi tärkeä sanoma: eli vastakkainasetelmallisiin dualismeihin vajoaminen haittaa juuri ihmisyyden sosiaalisten ominaisuuksien hyvää ja parantavaa toteutumista, joten siksi on yritettävä palata yhteisymmärrystä ja kokonaiskuvallista ajattelua edesauttaviin keskustelun ja toiminnan muotoihin > Suomessa tämä on erityisen tärkeää!
Kalenteri huomioi myös aikamme erilaisten kriisien vaikutuksia - Esim. yksilöiden kestäminen ja jaksaminen on tässä ajassa tietenkin vaikeaa ja rasittavaa monille, joten jotkut mietelmät tarjosivat siihen hyviä itsetuntoa ja voimautumista edistäviä sparrauksia.
Aikamme kriiseistä maahanmuutto-ongelmat otettiin jouluviikolla esille mielenkiintoisella tavalla, ja sitä liitettiin osaksi Raamatun Jouluun liittyviä kertomuksia - "Outo ulkomaalainen", joka "tuo kalleimpia lahjoja" viittaa siis yhtäältä hienosti siihen, kuinka ihmisistä täytyy pyrkiä löytämään hyviä puolia ja rakentavaa yhteiseloa tuottavia ajattelu- ja toimintamalleja.
Toisaalta on siis myös huomioitava sekin, kuinka kaikki ajattelu- ja toimintamallinnus ei voi olla itsestään selvästi / hyvällä tavalla yhteensovitettavaa sellaisten ihmisyhteisöjen kesken, joilla on syvästi erilaiset historialliset ja kehitykselliset taustat > Länsimaissa ei ymmärretä sitä, kuinka ihmisyys koostuu pohjiltaan erilaisista yhteisöllisistä elementeistä ja yksilökehitys on siitä nousevaa kasvua, joka ilmenee eri yhteisöissä erilailla - Yksilöistä ei voida päätellä yhteisöihin päin, niin kuin länsimaissa liikaa nykyään tehdään.
Siksi tässä aikamme maahanmuuttokriisissä elää koko ajan kaksi eri tasoa - Auttamiseen ja paremmaksi tekemiseen perustuva humanismi sekä hajoamista ja ongelmien lisääntymistä aiheuttava geopoliittinen ja ajatusvääristymien paine - viallisuus. Niinpä hyvä maahanmuuttopolitiikka huomioi nämä molemmat tasot toimintamalleissaan
>> "Tänään muistan teitä, pakolaisleirien lapset." -mietelmässä onkin hyvä muistutus siitä, kuinka yhtäältä on toki olemassa paljon autettavia pakolaisia ja muitakin ihmisiä > Aikamme kriisi on myös yhteistä kriisiä.
Toisaalta sen ei pidä piilottaa pois näinä viime kuukausina minunkin esille ottamiani maahanmuuttokriisin ongelmia. Niiden ongelmien esilleotossa ei ole eikä pidä olla kyse rasismista. Eri kehitysvaiheissa olevia yhteisöjä väestöjen liikkeiden muutoksissa voidaan silti tarkastella ja kohdella kehittymistä promotoivasta suunnasta, vaikka samalla yhteisöjen kesken ilmeneviä yhteensopimattomuusongelmia torjutaan ja käsitellään hyvin.
Joulun aikana kalenteri tarjosi tietenkin Jeesuksen syntymään liittyvää uskonnollistakin sisältöä, mikä tietenkin on ihan oikein tämänlaisen kalenterin puitteissa - Mutta voihan niistäkin mietelmistä kehittää myös ideologisesti - uskomuksellisesti neutraalia ja monikatsomuksellista sisältöä, kuten esim. niin, että "elämäni huoneessa" tapahtuva uudistuminen ja elämän jatkuminen "vastasyntyneen katseessa" tarkoittaa myös oman elämän roolin tajuamista uudella ja parantavalla tavalla > Syntyy uusi tapa muotoilla "elämän huone" itsetuntonsa ja persoonansa piirissä.
Tämän päiväisessä viimeisen luukun "lahjojen jakamisessa" kiteytyy myös hyvää viisautta monikatsannollisesti - Mainittu jakaminen voidaan nähdä myös yksilöiden yhteisölle tarjoamanaan sisältönä ja toimintana parantamista ja hyvää rakentamista varten > Ihmisyys on lahja, jonka kehittäminen ja yhteishyvälle voimavaraksi antaminen on oleellista maailmanparantamisasennetta!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment