Tällä kertaa syynä kasviestetiikan ja kasvukauden tilanteen esilleottoihin on myös se, kun muutaman vuoden tauon jälkeen tämän kasvukauden kehityksessä ilmenee jopa ennätysvarhaista-etuaikaista etenemistahtia - Nyt tämän raportin julkaisuhetkellä etumatka tavanomaiseen kasvukauden kehitysvaiheeseen verrattuna on Etelä-Suomessa jopa n. kolme viikkoa!
Viimeksi vastaavalla tavalla äärimmäisen varhaista / etuaikaista kasvukehitystä tapahtui Etelä-Suomessa vuoden 2011 kasvukaudella, josta tein silloin tänne blogiini valokuvallista seurantaa eri osissa otsikolla "Kasvukauden 2011 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin" > Tunnisteen kasvukausi 2011 kautta pääsette tutustumaan sen parissa sen vuoden kasvukauden ihmeellisyyksiin.
Nyt palaan samanlaisella otsikolla seuraamaan tätä vastaavalla tavalla ilmenevää hyvin varhaista kasvukauden etenemistä Etelä-Suomessa; eli todennäköisesti tästäkin tulee pitkin tätä kesää tapahtuva valokuvallinen seuranta, missä samalla esittelen valokuvillani tapaani havainnollistaa kasviestetiikkaa - Teen kuitenkin valokuva- ja tekstisommittelua ko. sarjan osiin nyt toisella tavalla kuin tuolloin vuonna 2011.
Tähän parhaillaan etenemässä olevaan kasvukauden äärivarhaisuuteen on ollut syynä ennen kaikkea päättyneen toukokuun ennätyslämpimyys - Siinä oli jopa kolme erityisen lämmintä / helteistä sääjaksoa aivan kuun alusta alkaen, ja niiden jaksojen väleissä ei ollut erityisen viileää, vaan ihan normaalilämpöistä "koleimmillaankin", ja vain lyhyen aikaa.
Lisäksi kasvukauden varhaista etenemistä auttoi jo jonkin verran sekin ennen toukokuuta, kun talven lumet alkoivat sulaa jo helmikuussa ja maaliskuun alussa pois, ja kun huhtikuun alun lämpöaalto sulatti tammikuun ankarassa kolmen viikon pakkasjaksossa muodostuneen roudan hyvin pois. Huhtikuun lopussa kasvuunlähtö ei kuitenkaan ollut vielä merkittävästi edellä tavanomaisesta, vaan syy tämän hetken tilanteeseen oli juuri toukokuun tasainen ja jatkuva huippulämpö.
Nyt on tosin eilisestä saakka vallinnut aivan uudenlainen suursäätila, eli tavanomaista koleampaa on nyt ollut, mikä on huipentunut tänään sunnuntaina 5.6. jopa eteläisessä Suomessakin alle +15 asteen päivälämpötiloihin ja ensi yönä paikoin uhkaavaan hallanvaaraan.
Jatkossa ensi viikolla 23 voidaan vielä kärsiä kesäisemmän ti-ke vaiheen jälkeen to-pe varsin koleista säistä ja voimakkaan matalapaineen runsaista sateista ja mahdollisista jopa myrskytuulistakin, mutta ensi viikonlopusta alkaen näyttäisi kesäsää palautuvan taas pysyvämmin > Niinpä tämä viileämpi säävaihe ei vielä kovin merkittävästi kavenna tätä kasvukauden hyvin varhaista etenemisen astetta tavanomaiseen nähden. Eli todennäköisesti myöhemminkin kesällä hyvin varhaista kasvukauden etenemistahtia ilmenee, ja varsinkin uusien helleaaltojen edesauttamana aina syksyyn saakka...
Seuraavaksi alla on poimintani tämän touko-kesäkuun vaihteen tienoon kasvukauden tilanteista, missä olen ottanut kasvivalokuvia Espoossa, Helsingin Meilahden arboretumissa sekä Hämeenlinnassa. Kuviani on alla 20 kpl., missä olen jaotellut valokuvat ryhmiin seuraavasti: Ylimmän ja kahden alimman valokuvan olen valinnut edustamaan tänään sunnuntaina 5.6. vallinnutta tilannetta, ja näiden väliin koostin kolme ryhmäkokonaisuutta; ylimpänä ryhmänä esittelen myöhäisimmin lehtiään esille kasvattavia ja / tai lehdiltään erikoisia puita ja pensaita. Sitten toinen ryhmä keskellä on puiden ja pensaiden kukkimistilanteille varattua estetiikkaesittelyä. Viimeisenä eli alimpana ryhmänä esittelen niityillä ja pelloilla vallinneita kasvu- ja kukintatilanteita ko. ajankohtana.
Kukintatilanne-esimerkki poimittuna yleisistä koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>
Juhannusruusujen (Rosa pimpinellifolia "Plena") jo hieman ohittumaan alkanutta kukintahuipentumaa kuvattuna Hämeenlinnassa Paasikiventien sillan lähellä sunnuntaina 5.6.2016 - Kukkiensa terälehtiä oli jo siis alkanut varisemaan, mutta huippurunsasta kukkamerta riittää vielä muutaman päivän. Muita samaan aikaan kukkivia koristepensaita ovat olleet tässä vaiheessa mm. koivuangervo (Spiraea betulifolia), monet pihasyreeniä myöhäisemmät syreenilajit (Syringa sp.), ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ja kultasade (Laburnum alpinum).
Puiden ja pensaiden lehtien kasvun-kehityksen vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista >>
Punapähkinäpensaan (Corylus avellana "Fuscorubra") vielä voimakaspunaisina säilyneitä täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Värikäslehtisillä lehtipuu- ja -pensaslajikkeilla lehtiensä lajikeväreillä on taipumusta haalistua vaihtelevasti pois kesän mittaan, mutta tässäkään tapauksessa erittäin etuaikainen kasvutilanne ei ollut ehtinyt vielä vaikuttaa väreihin merkittävästi. Taustalla on havaittavissa kolme pylväshaapaa (Populus tremula "Erecta") jo täysikesäisissä lehvissään.
Otatammen (Quercus palustris) lähes täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myöhäisimmin lehtensä puhkaisevien puiden joukossa olevana tämäkin laji oli jo ehtinyt poikkeuksellisesti lähes täysilehteen kesäkuun aluksi, mutta keskeneräisyyttä lehvästössään ilmensi vielä vaalea vihreys; vastaavia muita olivat tuossa vaiheessa esim. lehtosaarni (Fraxinus excelsior), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) ja maakkia (Maackia amurensis).
Mustajalopähkinän (Juglans nigra) puolikokoisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jättiläislehtiset ja myöhään kasvussaan etenevät ulkomaiset puulajit olivat myös jo poikkeuksellisen lehteviä ajankohtaan nähden, kuten juuri kaikki jalopähkinälajit; samalla muita vastaavia olivat talvenarat jumaltenpuu (Ailanthus altissima) ja trumpettipuut (Catalpa sp.).
Valkopyökin (Carpinus betulus) täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Suurin osa sekä luonnonvaraisista että viljellyistä lehtipuulajeista oli jo saavuttanut täysikesäisen lehvästön, kuten tämä Keski- ja Länsi-Euroopan tyypillinen lehtopuulaji; vain vähän lehtien tummumista oli sillä enää jäljellä syvän kesäasun saavuttamiseksi. Viime talven erikoisuus ennätysleutoudesta tammikuun ankaraan pakkaseen ei näytä vaikuttaneen haitallisesti tälle lajille.
Kultakuusen (Picea abies f. aurea) lähes täysikasvuisiksi pidentyneitä uusia oksia neulasineen kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Havupuidenkin parissa erityisen etuaikainen kasvuvaihe näkyi mm. kuusten vuosikasvainten pituuskasvussa; tällä lajikkeella neulastensa keltainen lajikevärikin oli jo alkanut haalistumaan, vaikka normaalisti se olisi parhaimmillaan vasta kesäkuun alkupuolen aikana.
Japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia) yli puolikokoisia lehtiä ja keskellä emikukintoterttunsa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jalopähkinöistä isolehtisimmäksi oli ehtinyt jo tämä Kaukoidän laji, ja kukintansa loppuminen oli jo myös käsillä hedenorkkojensa varisemisena. Kuitenkin emikukkiensa punaiset luotit olivat vielä hyvin esillä, vaikka hedelmäraakileiden pullistumistakin oli jo havaittavissa. Tässä vastavaloon erottuivat hyvin myös nuo nuorten lehtiensä pääruotien nuoruuskarvat valkoisina.
Puiden, pensaiden ja köynnösten kukintatilanteita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista, Espoosta ja Hämeenlinnasta >>
Tarhapimpinellaruusun (Rosa pimpinellifolia -ryhmä "Glory of Edzell") täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Juhannusruusu (tuo ylimmässä kuvassa oleva pensasaidanne) on tämän lajikeryhmän yksi edustaja, ja tässä niistä on upean pinkkikukkainen lajike yhtä varhaisessa kukassa. Lajikkeen soisi yleistyvän paljon viheralueiden koristeena, ja mm. juuri juhannusruusun kanssa se loisi tosi hienon kukintaparin.
Alppikärhön (Clematis alpina) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä kasvukauden vaiheessa ei itse asiassa ole juuri muita kauniisti kukkivia köynnöslajeja, kun köynnöskuusamakin (Lonicera periclymenum) on jo enemmänkin kukintansa lopettanut; myöhemmin kesällä tulevat kärhöistä kukkaan monet näyttävä- ja isokukkaiset puutarhalajikkeet.
Unkarinsyreenin (Syringa josikaea) noin puoliksi avautunutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Nämä pihasyreeniä myöhäisemmät syreenikukkijat eivät juuri koskaan aloita kukintaansa toukokuun puolella; edes tuolloin vuonna 2011 ei niin ehtinyt käymään, kun silloin sen kasvukauden ennätysetuaikaisuus oli enemmänkin kasvukauden loppupuoliskon asiaa. Niinpä tämä kukinta ilmensi hyvin tämän kertaista kasvukehityksen äärietuaikaisuutta; tällä hetkellä pensaan kukinta on huipussaan.
Marjaomenapuun (Malus baccata) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä vaiheessa kaikki muut omenapuulajit ja -lajikkeet olivat jo lakanneet kukkimasta, mutta viimeisenä niistä kukkiva tämä laji pystyi vielä viivyttämään kukkiaan kesäkuun puolelle saakka näissä erikoisolosuhteissa; esim. tarhaomenapuissa (Malus domestica) oli samalla jo menossa selvä raakilevaihe. Nyt ko. puun kukinta on jo melkein ohi ja muissa omenapuissa raakileet ovat jo n. sormenpään kokoisia.
Kevätkotakuusaman (Weigela praecox) jo hieman hiipumaan alkanutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Normaalisti kesäkuun alkupuolelle olisi tarjolla monia hyvin näyttävästi kukkivia pensaslajeja, mutta näissä erikoisolosuhteissa niistä onkin muotoutunut tällä kertaa selvemmin toukokuun loppupuolen näytöslajeja.
Atsalealajikkeen - nimikyltissä ei tarkkaa nimeä - (Rhododendron cv.) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myös alppiruusujen ja atsaleojen suvussa pääkukinta tapahtuisi vasta kesäkuun mittaan sen kuun lopullekin saakka, mutta tällä kertaa moni suvun laji oli ollut jo toukokuun puolella runsaassa kukassa, ja niinpä kesäkuun "sesonkinsa" on jäämässä äärietuaikaisuuden takia hyvin vajaaksi, tai siis se jäi enemmänkin toukokuulle.
Pihasyreenin (Syringa vulgaris) täyttä kukintaa kuvattuna Espoon Leppäsillassa maanantaina 30.5.2016 - Suomen yleisimpiin koristepensaisiin kuuluvan pihasyreenin kukinta on normaalisti myös kesäkuun merkkipaaluja alkupuolella kuuta, mutta tällä kertaa sen paras kukinta oli jo kokonaan toukokuun puolella; tänään sunnuntaina sen kukinta on jo vähintään puoliksi päättynyt ja joka tapauksessa paljon haalistunut.
Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) täyttä kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Sibeliuksenpuistossa sunnuntaina 29.5.2016 - Tämä erittäin näyttävä puu on aina merkkitapaus kukkiessaan; normaalisti siis kesäkuun puolella tämäkin, mutta jo tätä kuvaa otettaessa sen kukkia oli jo alkanut varistumaan maahan; maassa olikin jo selvää kukkamattoa, vaikka tertut näyttivät vielä hyvin täyteläisiltä. Tällä hetkellä puun kukinta on jo kokonaan ohi.
Niittykukinnan ja -kasvun vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Hämeenlinnasta ja Espoosta >>
Täydessä kukassa ollutta ukonpalkoa (Bunias orientalis) kuvattuna Hämeenlinnassa Citymarketin länsipuolisen moottoritieliittymän varrelta kohti Goodman-tavarataloa sunnuntaina 5.6.2016 - Urbaaneilla / rakennetuilla alueilla oli jo alkanut kerran-pari kesässä niitettävien niittyjen niitto myös etuajassa, kuten kuvassa taustalla moottoritiealueen viherkaistoista nähdään. Tuo keltaisena kukkiva tulokaslaji olisi hieno koristekasvi myös viljeltynä, mutta sen koristearvoa ei kunnolla ymmärretä edes näissä itsestään kylväytyneissä muodoissaan! Lajin kukinta olisi normaalioloissa Juhannuksen tienoon merkkipaaluja.
Koristeena viljeltyä kukkaniittyä hyvin runsaassa kukassa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustassa Albergan kartanon vieressä lauantaina 4.6.2016 - Koristeeksi viljellyt niityt ovat sentään paikoin yleistyneet uusissa kaupunkitiloissa, ja tässä on siitä yksi parhaimmista esimerkeistä! > Kuvan kukkijat ovat: Vaaleanpunaisena puna-ailakki (Silene dioica), valkoisena päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja keltaisena niittyleinikki (Ranunculus acris). Normaalisti tämä kukinta olisi näin näyttävää vasta siis Juhannuksen tienoilla.
Edustalla täydessä kukassa ollutta koiranputkea (Anthriscus sylvestris) tiheikkönä ja taustalla jo isolla oraalla ollutta ohraviljelmää kuvattuna Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla lauantaina 4.6.2016 - Koiranputki on yleisistä luonnonvaraisista kasveista yksi tyypillisimmistä Juhannuksen tienoon kukkijoista, mutta tällä kertaa se on ollut jo selvästi toukokuun puolelta saakka kukassa. Peltoviljelyssä viljojen oraantumisen etuaikaisuus on vaihdellut riippuen kylvöajankohdasta; ensimmäisenä kylvetyt ovat jo yli 10 cm korkeita kasvustoja. Lisäksi syysviljat (syksyllä kylvetyt ja oraantuneet) ovat olleet tällä viikolla eniten etuaikaisina jopa jo kukintatähkällä, kuten ruis!
Lähes täydessä kukassa olleita koiranputkia (Anthriscus sylvestris) ja edellisvuoden pujojen (Artemisia vulgaris) jäänteitä kuvattuna ko. päivän ukkossateiden jälkeisessä iltausvassa Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla torstaina 2.6.2016 - Tässä koiranputken kukinta tuoksui ihanasti tyynessä ja kosteassa illassa! Tämän vuoden Juhannukseksi koiranputkikukinnan sijaan voidaankin sitten odotella jo tyypillisiä heinäkuun kukkijoita, kuten maitohorsman (Chamerion angustifolium), mesiangervon (Filipendula ulmaria) ja puistolehmuksen (Tilia X vulgaris) kukintaa....
Kukinta- ja hedelmätilanne-esimerkit poimittuna luonnon- ja koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>
Jo osaksi hiipunutta lupiinien (Lupinus polyphyllus) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Vanajaveden rantatörmällä ja Paasikiventien vieressä sunnuntaina 5.6.2016 - Lupiinit ovat myös normaalisti tyypillisiä Juhannuksen tienoon kukkijoita, mutta tämän esimerkin mukaan niiden kukinta on lämpimillä paikoilla jopa jo lakkaamaan päin tällä hetkellä; suurin osa niistä on kuitenkin kukinnan huipussa alkavalla viikolla 23.
Vuorijalavien (Ulmus glabra) massoittain varisseita siemeniä kadulla kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa sunnuntaina 5.6.2016 - Tämän päättyvän viikon 22 eriskummallisimpia kasvi-ilmiöitä on ollut tämän puulajin siemennys; siemenensä kypsyivät kokonaan alkuviikon helteessä nopeasti kerralla, joten niitä pääsi tuulen mukaan sakeana pyrynä ja siten ne ovat kinostuneet myös kuin pyryn jälkeen. Tällä hetkellä ko. puissa on enää vajaat 5% jäljellä koko siemensadosta.
No comments:
Post a Comment