Olen luvannut tehdä täällä blogissani lähiaikoina pidempää analyysiä menneistä tämän vuoden euroviisuista ja siinä etenkin sen parissa ilmenneestä kansainvälisestikin ennen näkemättömän merkittävästä suosioilmiöstä Suomen Käärijään liittyen.
Vielä ennen sitä päätin nyt julkaista tässä blogijulkaisunakin tavallaan ko. analyysiä varten osateemaksi / osapohdinnaksi alustuksena tämän jo parisen päivää sitten tekemäni Fb-julkaisuni, jossa esittelen viimeaikojen brittiläisen kohubändin nimeltään Sleep Token, josta on tullut minulle tämän alkuvuoden mittaan yllättäenkin paljon tykkäämäni ja arvostamani suosikki.
Heiltä on viime perjantaina 19.5.2023 ilmestynyt kolmas studioalbumi "Take Me Back to Eden", jonka materiaalia nyt viime päivinä kuunneltuani olen hyvinkin vaikuttunut jopa ihan ihmetykseen saakka! - vaikuttaa jopa siltäkin, että tässä on nyt se lähes "kaikkien" jo kauan kaipaamansa rockin ja laajemmin koko populaarimusiikin pelastaja ja uudistaja!...
Tälle uudelle albumilleen he ovat onnistuneet luomaan ennen näkemättömän monimuotoisen kokoelman kappaleita, joissa genre- ja tyylirajoista ei tavallaan välitetä yhtään, ja itse asiassa kaikista musiikin lajeista otetaan kappaleissaan kaikki irti ja niitä sekoitetaan / sommitellaan kappaleissa hyvin ennakkoluulottomalla, rohkealla ja toisaalta tarkalla tavalla.
Tässä tarkastelussa albuminsa ihmeellisin ominaisuus onkin oikeastaan se, miten itse asiassa bändin käyttämät eri musiikkityylit ovat itsessäänkin erinomaisesti tuotettuja ja sävellettyjä: Sleep Token osaisi siis olla jokaisen käyttämänsä musiikkityylin edustaja erinomaisesti erikseen yksittäinkin - vain yhdellä kertaa mm. pop-bändi / hip hop -kollektiivi / klassisen musiikin yhtye / metallibändi / vaihtoehtorockin edustaja tai avantgardea "väärin" luova taideporukka...
Siinä mielessä on tavallaan hauskaa ja hurjaa pohdiskella mm. sitä, että onko tässä taustaltaan kyseessä kepeä pop-bändi, joka on päättänyt tehdä "vitsinä" ja anonyymisti metallimusiikkia, vai metallibändi joka haluaa vakuuttaa musiikillisen kyvykkyytensä myös kaikkein eniten metallimusiikista eroavien muiden genre- ja tyylisisältöjen puitteissa alleviivatakseen universaalin nerokkuutensa?...
Ja kuten tuolla allakin tähdennän, niin eräs ihmeellisyys onkin myös se, miten tämän kokonaan anonyymin ja persooniltaan kokonaan piiloon jäävän bändin musiikin tekemisestä äänitteille vastaakin itse asiassa lähes kauttaaltaan vain yksi ihminen: bändin laulajana esiintyvä "Vessel" -niminen multi-instrumentalisti -- voiko joku yksittäinen ihminen olla noin lahjakas, että osaa kaikki musiikkityylit näin suvereenisti ja hyvin poikkeuksellisen monipuolista laulutaitoakin myöten, sekä pystyy luomaan samalla tavalla luovaa ja sisältörikasta lyriikkaa kappaleisiinsa!?...
Tämän enempää alla olevan Fb-julkaisuni blogiversion lisäksi ei tästä aiheesta, ja palaan sitten ehkä noin viikon tai kahden sisällä siihen kunnolliseen euroviisujohdannaiseen musiikkianalyysiin tällä blogissa...
Tuo em. Fb-julkaisuni kokonaisena lainattuna:
Kontrastiksi viimeaikaisille Käärijä-aiheisille julkaisuille (Facebook-seinälläni) teenkin nyt hieman erikoisemman musiikkiaiheisen paljastuksen itseeni liittyen! - nimittäin tässä haluan esitellä uuden suosikkibändini, jolta juuri ajankohtaisesti julkaistiin eilen perjantaina uusin albuminsa.
Albumilta on julkaistu jo pitkin tätä alkuvuotta useita biisejä musiikkivideoiden kera "singleiksi", joita viime kuukausina katselemalla ja kuuntelemalla olen nyt hyvinkin "myyty" tälle bändille.
Lisäksi monet muutkin ovat aivan hullaantuneita tähän bändiin: mm. YouTubessa olevilla erilaisilla musiikkireaktio- ja muilla musiikkiaiheisilla kanavilla tämän albumin kappaleita ja ko. bändiä on ylistetty poikkeuksellisilla kehuilla tyyliin:
"Ennen näkemätön metallimusiikin uudistaja", "vuoden paras albumi", "nykyajan merkittävin uusi bändi", "en ole ollut näin innostunut uudesta bändistä vuosikymmeniin", "on kulunut pitkä aika siitä, kun olen odottanut jonkun bändin uutta albumia näin ekstaasissa", yms.
Bändi on minunkin mielestäni hyvin poikkeuksellinen monella hyvällä tavalla, tai itse asiassa kyseessä on "bändi" lähinnä vain livekeikkatilanteissaan, joissa esiintyy neljä ihmistä ko. bändinä.
Itse musiikin teko studioäänitteiden tekemisessä on lähes kauttaaltaan bändin laulajan vastuulla, koska hän vastaa laulamisen lisäksi kaikkien muiden instrumenttien soittamisesta paitsi rumpujen.
Kun ottaa huomioon ko. musiikin nerokkuuden ja monimuotoisuuden, niin tämä laulaja ja multi-instrumentalisti onkin kuin uudenlainen inkarnaatio vaikkapa jo edesmenneestä vastaavasta nerolahjakkuudesta nimeltään "Prince".
Bändin erikoisuus ja tavaramerkki on myös kaapujen ja naamioiden taakse piilotettava täydellinen anonymiteetti kaikissa julkisissa esiintymisissä livekeikoista valokuvien kautta haastatteluihin, ja lisäksi jäsenet käyttävät itsestään numeroituja nimiä; II, III, IV -- Tuo laulaja ja lauluntekijä on puolestaan nimennyt itsensä "Vessel" -nimellä.
Kukaan ei siis tiedä sitä, kuka esim. on nimeltään tuo laulaja- ja multi-instrumentalisti "Vessel". Mitään tietoa hänen / heidän oikeista persoonista ei löydy mistään: Tässä mielessä tulikin toisaalta hassu tunne pohdittavaksi, kun viime aikoina on musiikkipiireissä pohdittu AI-tekniikan kykyä luoda "virtuaaliesiintyjiäkin"...
Tästä em. teistä jo jotkut ehkä tunnistivatkin sen, että kyseessä on Britannian Lontoosta kotoisin oleva bändi nimeltään Sleep Token, ja tuo eilen julkaistu uusi albuminsa on nimeltään "Take Me Back To Eden" - siitä odotetaan mm. Britannian albumilistalle suurta menestystä ensi viikolla....
Heidän musiikkinsa on tosiaan ennen näkemättömällä tavalla genrerajoja rikkovaa, koko populaarimusiikkia uudistavaa ja eri tyylejä kekseliäästi ja yllättävästi sekoittavaa, mutta se kaikki tapahtuu äärimmäisen tarkan ja sisältörikkaan taiteellisen asenteen johtamana.
Jopa yhden biisinsä sisällä on havaittavissa useita eri tyylejä ja genrevaihteluita, ja siksi onkin ihmeellistä se, minkälainen nerolahjakkuus tuo laulaja- ja multi-instrumentalisti "Vessel" oikein onkaan, koska hän kuuluu osaavan soittaa kaikenlaisia musiikkityylejä niin hyvin kaikenlaisilla instrumenteilla, ja lisäksi hänen lauluäänensä valikoima kattaa kaikkea mahdollista kiljunnasta ja karjunnasta puhtaisiin vokaaleihin, sekä jopa kuiskaamiseen ja hengityksellä yms. fyysisillä kikoilla luotuihin efekteihin saakka.
Pääasiassa Sleep Token tuosta monenkirjavuudesta huolimatta lasketaan kuitenkin metallimusiikkigenreen kuuluvaksi, vaikka nuo tyyli- ja genresekoitukset ovat tosiaan poimittu jopa mm. niinkin "äärierilaisista" suunnista, kuten blues, jazz, elektroninen musiikki tai tekno, R&B-tyylinen pop ja hip hop / rap, klassinen musiikki, indie rock, ambient musiikki, eri metallimusiikin ja hard rockin lajit jne....
Lyriikoiden ja muussa merkityksiä ja arvoja sisältävässä katsannossa Sleep Token näyttää havaintoni mukaan olevan entistäkin merkittävämpi ja erikoisempi:
Oman käsitykseni mukaan heidän ikään kuin missionsa yksi osa on kuin onkin luoda "soundtrackiä" henkiselle heräämiselle vaihtoehtovalveutumisen puitteissa, jolloin he ovat tavallaan hyvinkin yhteiskunnallisesti ja poliittisesti ns. tiedostava, muttei kuitenkaan ilmeisellä eikä totunnaisella tavalla.
He eivät siis tee suoria poliittisia tai yhteiskunnallisia viittauksia, vaan he pureutuvat kaiken yhteiskunnallisen ja poliittisen takana erittäin syvällä oleviin sosiologisiin, psyykkisiin ja alitajunnallisiin pohjavirtoihin, ja tuovat sieltä sekä kollektiivisella että yksilöllisellä tasolla ilmenevää syvää ja pimeässä ollutta trauma- ja psyykemateriaalia pintaan esille tarkasteluun.
Tuossa mielessä bändi on tavallaan hyvin sopivaa kuunneltavaa vaikkapa juuri ns. "salaliittoteoreetikoille", jotka tarvitsevat tai joiden olisi syytä tarvita elämänsä parannuttamiseksi myös mm. tällaista "alitajunnan kantaaottavuutta"...
Tästä sisällöstä uuden albuminsa yksi parhaista esimerkeistä on biisi nimeltään "Vore", josta laitan alle kahden muun uuden albuminsa kappaleen kera musiikkivideonsa. Tuo "Vore" -biisi on itse asiassa sykähdyttänyt minua ehkä eniten näistä ko. albumin biiseistä, ja sattumalta huomasin, että sen ensimmäinen musiikkivideojulkaisu oli tehty syntymäpäivänäni 16.2.2023 - oho!....
Laitan tässä alle ko. kappaleen lyriikat lainauksena, niin pääsette siitä jo vähän näkemään juuri sitäkin, miten bändin sisältöä leimaa juuri alitajunnan ja psyyken kaivuu ja siinä varjominuuksien ja traumojen kuvailut ja käsittelyt, joka onkin nimen omaan juuri henkisen heräämisen ja nykyisen "salaliittoasioita" sisältävän yhteiskunnallisen vaihtoehtovalveutumisen eräs peruskivistä...
"Vore"-biisin lyriikat (kompaktissa muodossa):
"You have become the voice in my head Only recourse we're left after death Your viscera welcome me in, welcome me in My life is torn, my bones, they bleed My metaphors fall short in the end Your flesh and bone welcome me in, welcome me in Are you in pain like I am? Will we remain stuck in the throat of gods? Will the pain stop if we go deeper? So let's get swallowed whole I want to go where nobody else will ever go Walls of flesh, so warm again We step into my suffering My only need, welcome me in, welcome me in There is always something in the way I want to have you to myself for once Follow me between the jaws of fate So I can have you to myself for once So let's get swallowed whole I want to go where nobody else will ever go There is always something in the way I want to have you to myself for once Are you in pain like I am? Are you in pain like I am? Are you in pain like I am? Are you in pain like I am?".
Todella näyttävän ja vaikuttavan tehokkaasti bändi on luonut näihin uuden albuminsa musiikkivideoihin tuota em. tematiikkaa ja sisältöä kuvaavan visuaalisen teeman, jossa jokaisessa eri musiikkivideossa on keskeisessä pääosassa erilaiset patsaat, jotka ovat sekoituksia "pedoista", avaruusolennoista ja roboteista, ja oman luonnehdintani mukaan ne ovat kuin kuvallisia metaforia ja symboleita noista yksilön ja yhteiskunnan alitajunnan traumasisällöistä yms.
Niissäkin tavallaan heijastuu länsimaiden traumahistorian tuhatvuotinen sairas sisältö, jota vasta nyt tällainen uusi bändi kunnolla kaivaa "sisäelimistä käsin" osaksi maailmanparantamisen prosessia....
Tässäpä nyt aika pitkä alustus tähän erittäin kovassa nosteessa ja kriitikoiden suuressa suosiossa olevaan lontoolaisbändiin, ja näin lopuksi voin tosiaan todeta uudestaan tuon yllä mainitsemani yllättävyyden itseeni liittyen.
Nimittäin kuten minut jo nuoresta saakka tunteneet saattavat muistaa tai tietää, niin en yleensä ole ollut kiinnostunut niinkään raskaasta tai metallimusiikista, mutta tämä Sleep Token on nyt ollut tavallaan kova yllätys itsellenikin - heidän olemassa olonsa tavallaan pystyy nyt paljastamaan minulle(kin) sen, miten aikaisemmassa metallimusiikin historiassa on ollut aina joku merkittävä puute tai muu luotaan työntävä juttu, jonka takia se genre ei ole minua niin viehättänyt.
Vasta nyt 52-vuotiaalle itselleni Sleep Tokenin kautta tulee sellaista raskasta musiikkia, joka oikeasti ja tyydyttävästi pystyy puhuttelemaan minua monitasoisesti, ja se voi täyttää monellakin tavalla nuo aikaisemmat genreen liittyneet mieltymispuutteet pois....
--- Tässä ensin tietoa ko. bändistä: Sleep Token - Wikipedia.
--- Musiikkivideo: Sleep Token - "Vore".
--- Musiikkivideo: Sleep Token - "The Summoning".
--- Musiikkivideo: Sleep Token - "Chokehold".
No comments:
Post a Comment