Erittäin leudon ja sateisen säätyypin hallitsemaa marrastunnelmaa

Katsotaan taas tässä välissä lyhyesti sään kehittymistä. Tämän viikon puolivälissä saapui siis korkeapaine lännestä, jonka myötä sää kylmeni ja yöpakkasta oli etelärannikkoa myöten. Sisämaassa lukemat osoittivat kahtena yönä noin -5 astetta. Nyt loppuviikon aikana tuo korkeapaine on väistynyt etelään-kaakkoon ennakoitua hieman nopeammin, jolloin leuto ja kostea lounaisvirtaus on päässyt vaikuttamaan selvästi sumuineen ja tihkusateineen. Myös rintamasateita on jo saatu vetenä. Lämpötilat ovat kohoamassa edelleen ja huomenna koko Etelä-Suomen alueella ollaan +5 ja +10 asteen välillä yötäpäivää.

Atlantilla muodostunut voimakas matalapainetoiminta ulottaa jatkossa vaikutuksensa Suomeen yhä selkeämmin, jolloin ensi viikon alussa lounaisvirtaus on voimakasta ja useiden matalapaineen osakeskusten mukana monta rintamasadetta pyyhkäisee Etelä-Suomenkin ylitse koilliseen. Ilmamassa on hyvin leutoa ja lämpötilat saattavat saavuttaa tiistain tienoilla jopa +10 asteen ja mennä ainakin rannikolla jopa sen ylitse. Tuulisuus ja pilvisyys merkitsevät tähän aikaan olematonta lämpötilan vuorokausivaihtelua ja lämpötilaerot syntyvätkin tilanteessa lähinnä vain säätilan vaihteluista. Torstain paikkeilla korkeapaineen selänne muodostuisi Suomen ylle, jolloin leuto lounaisvirtaus keskeytyisi ja sää viilenisi muutamalla asteella. Pian sen jälkeen Atlantin matalapainetoiminta kuitenkin alkaisi taas ylläpitää leutoja ja kosteita lounais-länsivirtausolosuhteita ja näin tuo lyhyt kylmeneminen ei ehtine etenemään (yö)pakkaisiin ja lumisateen mahdollisuuteen asti edes sisämaassa kuin korkeintaan ehkä vain itäisimmissä osissa...

Kasvillisuuden kannalta tämä leutous tietää vielä osittain kesävihreinä säilyneiden ulkomaisten puu- ja pensaslajien ruskan etenemistä ensi viikonkin mittaan. Näin etenkin etelärannikolla, jossa tämän viikon yöpakkasten mietous ei kuivattanut ko. jäljellä olevia lehtiä. Tulossa olevat runsaat sateet pitävät maan hyvin märkänä ja liikakosteuden vaara saattaa olla jo ongelma paikoitellen. Lisäksi joet voivat olla taas nousemassa tulvakorkeuteen ensi viikon alun sateiden myötä. Tämän viikon yöpakkaset aiheuttivat sisämaassa parin sentin routaa, mutta se on sulanut jo viimeistään tänään kokonaan. Näin olemme taas viime "talvea" muistuttavassa tilanteessa; olisiko Etelä-Suomessa taas alkamassa puoli vuotta kestävä "marraskuu"?...

Helvetti vai Renessanssi?! - Amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin syntyminen

Nyt tarkastellaan syvemmin amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin luonteita, ominaisuuksia ja eroja aluksi niiden juurten ja synnyn avulla ja jatkossa lisää muutoinkin. Erittäin tärkeää tässä analyysissä on havaita brittiläisen systeemin huonous verrattuna amerikkalaiseen systeemiin ja etenkin tämän seikan ilmeneminen "nykymaailman" tilanteessa. Pyrinkin tähdentämään tätä keskeistä eroa mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti. Tässä joudumme suuren informaatiomäärän keskelle, mutta yritän yksinkertaistaa menettämättä keskeistä sisältöä.

Brittiläisen systeemin juuret: Aikoinaan 1400 -luvulla Välimerellä nykyisen Italian alueella oli syntynyt tilanne, jossa paaviuden vaikutusvallasta pyrki eroon koko ajan joukko ryhmittymiä - perheitä. Toisin sanoen oligarkkeja heidän kaupanteon- ja elämänasenteensa takia. Nämä joukot olivat ottaneet kaupunkivaltion nimeltä Venetsia tukikohdakseen jo aiempina vuosisatoina, kun he aiemmin olivat osa Bysantin imperiumia ja sen heiketessä Venetsia itsenäistyi omaksi tasavaltakokonaisuudeksi. Paljolti juuri tämän Venetsian toimet olivat olleet syynä edellisen vuosisadan (1300 -luku) katastrofaaliseen koko Euroopan talousromahdukseen ja sitä seuranneeseen "pimeään aikaan" mustine surmineen, johon nykyään Lyndon LaRouche viittaa kertoessaan tämän "nykymaailman" talousromahduksen vastaavasta vaarasta; A New Dark Age.

Näiden Venetsian ihmisten mielestä paavius ja katolilaisuus edustivat ihmisen rappiota ja he kehittivät tätä vastustavan taloudellispoliittistieteellisfilosofisen ideologian. Se sanoi: ihmisellä ei ole sisäsyntyisiä ideoita, ihminen on syntymässään tyhjä taulu "tabula rasa", jota hän täyttää ulkoa keräämiensä kokemuksien kautta; näin syntyy eriarvoisia ihmisiä orjista eliittiin, koska eri ihmisillä on eri edellytykset täyttää "tyhjää taulua". Lisäksi ihmisen sielu ei ole kuolematon, ihmisen sielu ja ruumis ovat täydellisesti eri ja ihmisen tekemiset ja ajatukset on syytä jakaa tiukasti tämän periaatteen mukaan niin, että sielu (uskonto - henkinen elämä) ja ruumis (tieteellinen työ - konkreettinen elämä) on erotettava tiukasti toisistaan. Kaiken tieteen on oltava siten mahdollisimman empirististä ja laskukaavallista sekä mystiikasta vapaata. Ajattelun kehitys vei tässä linjassa vähitellen juuri tuohon.

Renessanssin myötä tämän ideologian edistyessä sementoitui yhä vahvemmin talouden ja politiikan metodi, jossa ko. ideologiaa toteutti parhaiten tämä Venetsian oligarkki; muodostuu eliitti, joka käskyttää ja riistää alamaisia omaksi edukseen. Näiden ihmisten mielessä oli siis aikaisemmistakin imperiumeista (Rooma ja erityisesti Bysantti) tutut teesit, joiden mukaan valtaa ja varallisuutta on lupa keskittää ja kahmia ns. vapaan kaupan avulla. Näiden feodaalisten aristokraattien oligarkkisysteemin kehityksessä syntyi tällöin yhdenlainen kapitalismin esiaste, kun uskonto ja kirkko erotettiin heidän toimestaan Venetsian kaupunkivaltion elimistä. Keskeinen henkilö tämän ideologian edelleenkehittämisessä oli mm. Paulo Sarpi. Antiikin maailmasta tämän ideologian esikuvana toimi Aristoteles.

Amerikkalaisen systeemin juuret: Samoihin aikoihin 1400 -luvulla muualla Italian alueella oli toisenlaista liikehdintää kaikessa kulttuurissa. Oli Varhaisrenessanssin aika, joka vaikutti myös taloudellispoliittistieteellisfilosofisella tasolla, mutta toisin kuin Venetsiassa. Tämän Renessanssin ideat levisivät eritoten Ranskaan, missä kuningas Louis XI toimeenpani hallintokaudellaan näitä katolilaisuuden alla syntyneitä mahdollisuuksia taloudellispoliittistieteellisfilosofisella tasolla. Kyseessä oli merkittävä elämänkatsomuksellinen oivallus, jota auttoi syntymään alkujaan Nicholas of Cusa, katolilainen kardinaali, jonka ajatuksista ja teoista syntyi perusta tuolle Louis XI kansallisvaltioesiasteelle. Siellä ihmistä katsottiin suorastaan päinvastaisesta näkökulmasta kuin tuossa Venetsian kaupunkivaltiossa.

Tuon näkökulman mukaan ihminen on ns. Jumalan kuva "Imago Dei"; valmiiksi täynnä sisäsyntyistä potentiaalia, joka tulee vain kaivaa esiin opiskelulla ja itseänsä kehittämällä. Kuuntelemalla toisin sanoen sisäistä ääntään ja olla sille uskollinen. Tämä potentiaali on tuon näkemyksen mukaan yhtäläinen kaikilla ihmisillä ja näin heitä tulee kohdella tasavertaisina. Se potentiaali ilmenee ns. universaalissa dynamiikassa ja universaaleissa arvoissa; ihminen on osa universumia ja toimii siten osana kokonaisuutta ja ihmistä hyödyttävät ajatukset ja teot on vain löydettävä näistä universaaleista periaatteista. Tieteen harjoittamisesta muodostui tämän mukaan tapa, jossa empirismin ja laskukaavojen lisäksi otetaan huomioon ennen kaikkea ihmisen sisäisen dynamiikan ja harmonian luoma apu. Toisin sanoen oman luovan itsensä eli potentiaalinsa hyödyntämistä osana kokonaisuutta, jossa tiedekin ilmenee; tieteellisen kohteen ymmärtää paremmin, kun sen tajuaa oman itsensä kautta universaalina prosessina ja ilmiönä eikä vain laskukaavana ja empiirisenä kokeena ulkoa oppien.

Niinpä tuo merkittävä elämänkatsomuksellinen oivallus ilmeni ensimmäisen kerran politiikan ja talouden pidossa juuri 1400 -luvun Ranskassa, missä Louis XI ymmärsi sen voiman johtaessaan kansaansa paremmille vesille. Tuon hallintokauden tuloksena syntyi toisenlainen kapitalistinen esiaste; ihmisten tasa-arvoon perustuva kansallisvaltio, jossa jokaisen ihmisen piileviä kykyjä arvostettiin ja pyrittiin edesauttamaan ja kasvattamaan. Näin syntyivät mm. akatemiat ja yliopistot, joihin myös ns. tavallisella rahvaalla oli pääsy. Samalla ihmisten sisäsyntyisiä piileviä potentiaaleja ruokittiin parhaiten siten, että ihmisten elinolosuhteita parannettiin mahdollisimman tasapuolisesti ko. valtiossa; mm. infrastruktuurin parantaminen. Toisin siis kuin oligarkkisysteemiä suosivassa Venetsiassa, missä ihmisten elinolosuhteet pyrittiin pitämään sitä vastoin kaksijakoisina; eliitti vs. alamaiset (orjat). Näin eliitti varmisti itselleen mahdollisimman turvatut olosuhteet. Tuossa Ranskan ideologiassa Antiikin esikuvana oli Platon.

Kuten huomaamme, niin amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi eivät olleet tässä vaiheessa nimiensä mukaisissa maantieteellisissä paikoissa. Eivätkä tuon ajan ihmiset käsitelleet tietenkään noita ideologioita sellaisilla nimillä, joita me voimme tästä "nykymaailman" puitteista katsoen käyttää. Mitä sitten tapahtui seuraavan 200 vuoden aikana, karkeasti sanottuna 1500 - 1700 luvuilla? Miten amerikkalaisesta systeemistä tuli amerikkalainen ja miten brittiläisestä systeemistä tuli brittiläinen? Käsitelläänpä tämä seuraavana.

Jo tuolloin 1400 -luvun lopulla kävi selväksi, että nämä kaksi hyvin erilaista ideologiaa eivät voineet elää toistensa kanssa rauhassa. Venetsian oligarkkisysteemi tietenkin vihasi uutta Ranskan mallia, koska se antoi myös tavalliselle rahvaalle mahdollisuuden menestyä ja näin se oli uhka eliitin etuoikeutetuille olosuhteille jo siitäkin syystä, kun Ranskan malli osoittautui erittäin menestykselliseksi. Niinpä seurasi sotia, joissa näiden molempien ideologioiden edustajat pyrkivät pääsemään voitolle toisistaan. Tuolloin ko. sotien ja valtataisteluiden vastapuolina eivät kuitenkaan olleet nämä ideologiat suoraan, vaan ko. ristiriidat esiintyivät peitellysti motivoituina tekosyyn kaltaisten asioiden mukana. Ensimmäinen vaihe tässä oli 1500 -luvulla nimeltään Uskonpuhdistus eli Reformaatio ja sen vastareaktio Vastauskonpuhdistus. Tämä on se vaihe, jolloin brittiläinen systeemi alkoi saada ensimmäistä muotoaan oikealla maantieteellisellä paikallaan.

Aluksi Venetsian kaupunkivaltio aiottiin nujertaa aivan 1500 -luvun alussa sodassa nimeltä War of the League of Cambrai. Venetsian kohtalo oli paavin vallassa tuolloin ja viime hetkellä hän lopetti sodan, koska uhkana oli sotien leviäminen koko Italian silloisen kaupunkivaltiosysteemin alueelle ja paavi saatiin taivutettua pois Venetsiavihasta. Seuraavina vuosina sodat ympäri Eurooppaa yrittivät päästä lopulta yhteen päämäärään; Ranskan tuhoamiseen. Niinpä Venetsia säilyi hengissä ja jatkossa 1500 - luvun aikana se alkoi päämäärätietoisesti levittää valtaansa sekä territoriaalisesti että soluttautumalla hoveihin ja muihin yhteiskuntien elimiin. Strategisesti tärkeä kohta Euroopassa oli tuolloin Englanninkanaali, joka oli silloisen Espanjan ja Englannin kuningaskunnan välillä hyvin tärkeä laivojen kauppareitti. Nämäkin valtiot olivat tuolloin merkittäviä ja niinpä Venetsian oligarkkisysteemi päätti iskeä tuohon strategiseen kohtaan turvatakseen ja levittääkseen jatkossa valtaansa ja ideologiaansa, koska itse Venetsian alue kävi em. sotien vuoksi strategisesti huonoksi päämaja-alueeksi. Miten päämajan "kodinvaihto" Englantiin tapahtui ilman sotaa?

Tuolloin Euroopassa hovien ja muiden yläluokkaisten ryhmittymien välillä oli paljon ns. vaihtoa; mentiin ristiin naimisiin jne. Tässä Venetsian oligarkkisysteemi näki mahdollisuuden vaivihkaiselle juonittelulle Englannin maaperällä. Samaan aikaan menossa ollut Uskonpuhdistus tarjosi myös otolliset olosuhteet. Käytännössä Uskonpuhdistus oli nimenomaan tuon Venetsian ideologian levittämistä ja päämajan "kodinvaihtoa" sen varjolla, että paavius ja katolilaisuus olisivat muka olleet rappiotilassa ja sen lääkkeeksi piti tehdä "Uskonpuhdistus" ympäri Euroopan ja etenkin Englantiin. Tuolloin 1500- luvun alussa myös Englannin kuningaskunta oli vielä vahvasti katolilainen ja paavin vallassa. Venetsian oligarkkiagentit ja heidän ideansa ujuttautuivat vähitellen ja aluksi Uskonpuhdistuksen varjolla Englannin hoviin ja yhteiskuntaelämään lähes 200 vuoden ajan. Tätä he tehostivat mm. sabotoimalla Englannin älymystön elämää juurruttamalla mustaa magiaa yms. pseudotieteitä harjoittavien ihmisten ajatuksia ja teoksia Englantiin, kuten esim. Heinrich Cornelius Agrippan.

Venetsian oligarkkieliitin käännytystaistelu oli kuitenkin hyvin hidasta ja välillä Englannin kuningaskunta palasi paavin ja katolilaisuuden pariin. Sitten 1600 -luvulla tieteen vallankumous mm. Isaac Newtonin avulla ja filosofiset ajatukset esim. John Lockelta (ns. Brittiläinen empirismi) vahvistivat osaltaan tilannetta Englannissa siihen suuntaan, että se saattoi ottaa vastaan tuon venetsialaisen oligarkki-imperialismin ja niinpä 1700 -luvulle tultaessa työ alkoi vihdoin olla selvä; Venetsian oligarkkisysteemi oli päässyt Englannin yhteiskuntaelämään kokonaan, kun uusi kuningas George I astui valtaan. Protestanttisena kuninkaallisena George I alkoi suosimaan ja kehittämään maassaan tuota Venetsiassa jalostunutta ideologiaa politiikan- ja taloudenpidosta. Venetsialainen oligarkkisysteemi oli näin saatu juurrutettua pitkällisen ja vähittäisen työn tuloksena Englantiin, sen uuteen kotiin. Siellä katolilaisuutta pidettiin tästä lähtien sen takia uhkana ja se näkyy yhä edelleenkin Britannian laissa vallanperimyksestä.

George I aikana Brittanniaan muodostettiin kabinetillinen parlamentti ensimmäisen pääministerinsä kera; Sir Robert Walpole. Näin oli viimein muodostunut uusi valtio Britannian Yhdistyneet kuningaskunnat, joka alkoi nyt toteuttamaan Venetsian oligarkkieliitin hengessä imperialistista kapitalismia. Sitä kuvastavat mm. ns. vapaa kauppa ja kaksijakoinen näkemys ihmisistä (eliitti vs. alamaiset - yläluokka vs. alaluokka). Tämä tilanne on brittiläisen systeemin syntyminen ja sen puitteissa tuosta lähtien kaikkia sen imperialistisia tekoja ja aikeita on kutsuttu myös nimellä Brittiläinen imperiumi.

Miten amerikkalaisen systeemin kehittymisen oli käynyt tällä välin? Ranskassa kehittynyt kansallisvaltioidea oli kokenut vakavan tuhon tuolloin 1500 -luvun alussa, kun Ranska nujerrettiin silloisissa sodissa. Vielä 1600 -luvullakin sodat juuri katolilaisten ja protestanttien välillä ilmensivät tätä kaksijakoisuutta, joka oli johtamassa brittiläisen systeemin ja amerikkalaisen systeemin syntymiseen. Mm. näiden sotien ym. keinojen nimenomaisena tarkoituksena oli yhtäältä Ranskan em. ideologian tuhoaminen ja toisaalta Uskonpuhdistuksen ja sittemmin 1700 -luvulla Valistuksen avulla vaihtoehtoisen systeemin juurruttaminen paitsi Ranskaan niin myös ympäri muuta Eurooppaa. Se vaihtoehto oli tietenkin tuohon Venetsialaiseen oligarkkinäkemykseen perustuva maailmankatsomus poliittistaloudellistieteellisfilosofisine ideoineen. Uskonto ja / tai sen vastustaminen pysyi yhdessä mielessä hyvänä tekosyynä näiden asioiden eteenpäin vyöryttämisessä.

Kaikkea tuota Ranskan uudenlaisen "kansallisvaltion" ideologiaa ei kuitenkaan saatu nujerrettua, vaan se jäi elämään sitä itsepintaisesti ylläpitäneiden filosofien ja tiedemiesten mieliin, kirjoituksiin ja tekoihin aina 1700 -luvulle asti eri maissa ympäri Euroopan. Näitä ihmisiä oli esim. saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler ja Gottfried Leibniz metafyysisen tutkimuksensa kera. Näitä mielipiteitä, kirjoituksia ja tekoja kuitenkin vastustettiin tai vähäteltiin eri tavoin koko ajan juuri tuon venetsialaisperäisen oligarkkieliitin ja heidän suosijoidensa toimesta sekä Valistuksen nimissä.

Monet vaiheet 1600- ja 1700 -luvuilla täydensivät ja veivät loppuun molempien systeemien synnyn ja erottivat ne lopullisesti toisistaan. Näin toimi esim. Pariisin rauha vuonna 1763 seitsenvuotisen sodan jälkeen. Tuota 1700 -lukua on siis kutsuttu Valistusajaksi, jolloin kirkollisen ja uskonnollisen vallan katsottiin vähentyneen merkittävästi monessa yhteiskunnan rakenteessa, nykyaikaisen tieteen katsottiin syntyneen ja nykyisen länsimaisen henkisen ja ajattelun perustan katsottiin viimein sementoituneen ihmisten mieliin kollektiivisesti. Valistus oli siten tärkeä vaihe kaikenlaisen uuden esilletulossa ja siksi tässä on tärkeää huomata se, että Valistusaika kokonaisuutena sisälsi tuon merkittävän kaksijakoisuuden, josta on liian harvoin puhuttu etenkin nykyään (Mikä onkin ollut aivan tarkoituksellista hämärtämistä Valistuksen teesien mukaan sieltä lähtien). Se kaksijakoisuus on yhtäkuin jako amerikkalaiseen systeemiin ja brittiläiseen systeemiin. Molemmat kehittyivät Valistuksen aikana edelleen ja niistä muodostui länsimaisia elämänkatsomuksia, mutta ne ovat aina pyrkineet pääsemään eroon toisistaan. Niin oli ennen Valistusta, niin oli sen aikana ja niin on yhä tänäänkin.

Brittiläisen systeemin synnyn kuvasin äsken, mutta 1700 -luvulle tultaessa amerikkalainen systeemi kehittyi seuraavalla tavalla: Britannia oli jo alkanut harjoittamaan imperialistista, juureltaan tuota venetsialaishenkistä politiikkaa ja kapitalismia mm. lähettämällä siirtokuntia ympäri maailman. Eräs kolkka, jonne ihmisiä oli siirtynyt Britanniasta oli nykyisen Yhdysvaltain maaperä itärannikolla. Sinne oli kuitenkin siirtynyt ihmisiä myös muualta Euroopasta. Nämä ihmiset olivat taustoiltaan hyvin erilaisia, mutta Britannia pyrki pitämään heistä yhteistä "jöötä". Näiden ihmisten joukossa oli kuitenkin myös sellaisia Britannian ideologiaan tyytymättömiä, jotka olivat säilyttäneet sydämessään tai oppineet uudestaan tuon Louis XI aikaisen Ranskan poliittistaloudellistieteellisfilosofisia ideoita. Osa näistä ihmisistä oli tarkoituksellakin paennut tuolle Amerikan uudelle mantereelle, jotta he saisivat mahdollisuuden ko. ideoidensa toteuttamiseen. Oli siis myös niin, että Euroopassa juuri syntynyt brittiläinen systeemi oli päässyt niskan päälle myös muissa valtioissa eri tavoilla (esim. tieteen, ajattelun ja taloudenpidon konsensuksena Britannian mallin ja Valistuksen teesien mukaan) ja tuon Louis XI aikaisen Ranskan myötä jalostuneet ideat olivat siten tukahtumisvaarassa.

Näistä uuden mantereen ihmisistä keskeisiä olivat tuolloin mm. George Washington, Benjamin Franklin ja Alexander Hamilton. Nämä ihmiset halusivat lopulta eroon Britannian vallasta uudella mantereellaan säilyttääkseen ideansa uudesta systeemistä. Se ei ollut helppoa, koska heidän joukossaan oli myös Britanniaa eli brittiläistä systeemiä kannattaneita ihmisiä ja samaan aikaan Britannia kiristi otettaan näistä uusista siirtokunnistaan. Seurauksena oli sotia; Amerikan vallankumous ja vapaussota 1700 -luvun lopulla. Niiden tuloksena Britanniaa eli Brittiläistä imperiumia ja sen brittiläistä systeemiä vastustaneet voittivat ja he perustivat Yhdysvallat. He ottivat taloudellispoliittistieteellisfilosofiseksi lähtökohdakseen valtionsa pitämisessä nuo Louis XI aikaisen Ranskan ideat ja jalostivat niistä oman keitoksensa, jota tästä lähtien on kutsuttu ns. amerikkalaisena systeeminä. Se on monelta osin kuin peilikuva brittiläisestä systeemistä.

Molemmat systeemit ovat kehittyneet tämän jälkeen länsimaisen demokratian piirissä, mutta ne sisältävät henkisessä ytimessään erittäin perustavaa laatua olevan eron käytäntöön ulottuen, jonka olen nyt juuri kuvannut historioidensa juurista lähtien. Siten ne ovat kylläkin kuin sama kolikko, mutta sen eri puolet; kruuna ja klaava. Viimeistään Valistuksesta lähtien brittiläinen systeemi on ollut Euroopassa hallitsevampi ja se on ollut juurtuneena sekä kapitalismiin että sittemmin 1900 -luvulla myös vähän aikaa vaikuttaneeseen kommunismiinkin vaihtelevilla tavoilla. Natsismi oli 1930 -luvulla yksi sen muoto ja se on yhä tänäänkin kaikenlaisen fasismin pohjana. Näin ollen brittiläinen systeemi on muodostanut vahvan kollektiivisen tietoisuuden meidän "nykymaailman" ihmisten keskuuteen etenkin Euroopassa, Venäjälläkin osittain kommunismin takia ja viimeisen parin-kolmen vuosikymmenen aikana vahvasti myös Yhdysvalloissa monetaristisen talousjärjestelmän ja "soluttautujien" (mm. molempien George Bushien hallinnot) takia.

Brittiläisen systeemin pauloista on tässä vaiheessa erittäin vaikea päästä pois sen yllä kuvatun vuosisataisen vaikutuksen takia, jota se on kohdistanut ihmiskuntaan. Brittiläinen systeemi nimittäin kattaa niin paljon kaikkea poliittistaloudellistieteellisfilosofisilla tasoilla yhä edelleenkin erittäin kansainvälisesti. Maailmankuvaamme jouduttaisiinkin muuttamaan erittäin kaikenkattavasti, jotta voisimme ravistaa brittiläisen systeemin olemuksen harteiltamme. Valitettavasti brittiläisen systeemin ominaisuudet ovat olleet yksi suurimmista syistä "nykymaailman" kriisiin ja sen nyt uhkaavaan tuhoon ja siksi yhtenä ensimmäisistä hoitokeinoista koko maailmalle siitä on päästävä tavalla tai toisella eroon sen vaikeudesta huolimatta!

Tämä on siis tilanne tänään kaukaa historiasta saakka tarkasteltuna ja sen havaitseminen sekä ymmärtäminen on eräs erittäin tärkeä osa tämän "nykymaailman" kriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Seuraavalla kerralla paneudun vielä lisää näiden systeemien ominaisuuksiin ja yritän siten paljastaa niiden merkityksiä tämän "nykymaailman" ongelmavyyhdin ratkaisemisessa. Vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä....?

Lähteinä tähän kirjoitukseen olen käyttänyt LaRouche PAC -sivuston materiaalia, noita ko. linkkejä ja Lyndon LaRouchen sekä hänen Schiller-instituutin muiden jäsenten kirjoituksia 1990 -luvulta.

Helvetti vai Renessanssi?! - Brittiläisen imperiumin geopoliittisia ilmentymiä

Jatketaanpa kirjoitussarjaa paneutumalla tarkemmin ongelmaan nimeltä Brittiläinen imperiumi. Tähän alkuun on selvennettävä ko. käsitteen nykypäivän merkitys. Monet teistä saattavat edelleen hymähdellä tälle termille käytettynä nykyään, mutta sitä ei tule rajoittaa vain koskemaan menneisyyden siirtomaavaltaansa. Sen käyttäminen on kuitenkin aivan loogista ja sisällöllisesti erittäin kuvaavaa "nykymaailman" tilanteessakin. Kuten olemme LaRouche PAC -sivustolta nyt havainneet, niin Brittiläinen imperiumi ilmenee yhä nykyäänkin vuosisatojen jälkeen merkittävänä geopoliittisena voimana ja rakenteena. On tärkeä huomata kuitenkin ero Britannian kansalaisten ja ko. imperiumin välillä. Käytännössä kaikkein eniten tuo imperiumi on ollut "nykymaailmassa" noin vuodesta 1971 lähtien monetaristisen talousjärjestelmän puitteissa syntyneen virtuaalisen eliitin ruumiillistuma.

Tämä raharikkaiden sijoittajien ja pankkiirien kartelli on levinnyt ympäri maailman ja osa sen ylläpitäjistä ja suosijoista ei ole edes ollut Britannian kansalaisia. Esim. Yhdysvaltojen nykyhallinto (George W. Bush) on ollut ko. imperialististen intressien suosija ja edesauttaja. Ydin on kuitenkin Britanniassa, jossa paikallinen hallinto ja kuningashuone pyrkii säilyttämään siihen kuuluvia intressejä yhä tänäkin päivänä. Siksi onkin ollut väärin arvioida Yhdysvallat maailman mahtavimmaksi maaksi tässä tilanteessa, sillä maailman mahtavin valta on ollut yhä edelleen Brittiläisen imperiumin virtuaalieliitti hallintonsa ja kuningashuoneensa kera ja se on ollut luonteeltaan kansainvälistä tyyppiä mukaan lukien Yhdysvallat. Yhdysvallat on ollut tämän takia viime vuosikymmeninä kuin yksi Brittiläisen imperiumin provinssi. Geopoliittiselta kannalta katsoen kuitenkin piiloutuneena finanssijärjestelmän puitteisiin.

Yksi maailman historian saatanallisimpiin ihmisiin tässä katsannossa kuuluva Alan Greenspan on ollut arkkitehtina luomassa tällaiselle Brittiläiselle imperiumille kasvualustan ideoimansa monetaristisen talousjärjestelmän avulla. Nyt tässä talousromahduksessa ko. imperiumi yrittää luovia parhaansa mukaan näiden intressien turvaamiseksi välittämättä ihmiskunnalle oikeasti eduksi olevista muutoksista, teoista ja rakenteista. Imperiumia ylipäätään ei kiinnosta ihmisten hyvinvointi muuten kuin työvoimana ja resurssina intressiensä turvaamiseksi ja maksimoimiseksi.

Tarkastellaanpa nyt hieman Brittiläisen imperiumin ilmenemismuotoja kaukaa historiasta nykypäivään: LaRouche PAC -sivuston materiaalia opiskellessa on selkeästi tullut ilmi länsimaiden poliittisen ja sitä kautta myös talouden historian keskeinen dilemma, joka on vaikuttanut jo vuosisatojen ajan aina tähän päivään asti. Se ilmenee vastakkainasettelussa, missä osapuolina ovat ns. amerikkalainen systeemi ja ns. brittiläinen systeemi. Pariisin rauha vuonna 1763 on se hetki, jolloin sementoitui lopullisesti (toistaiseksi) jako amerikkalaiseen systeemiin ja brittiläiseen systeemiin länsimaisessa geopolitiikassa. Amerikkalaista systeemiä alkoi toteuttaa tuon rauhan jälkeen perustettu Yhdysvallat (vapaussodan myötä) ja brittiläistä systeemiä jäi edelleen toteuttamaan kehittyvä Brittiläinen imperiumi. Tuo Pariisin rauha päätti ns. seitsenvuotisen sodan.

Brittiläinen imperiumi on pyrkinyt hallitsemaan maailman kuvioita jo monta vuosisataa tuosta lähtien ja aina kun se on tuntenut itsensä uhatuksi, se on ottanut käyttöön viekkaita ja radikaaleja menetelmiä uhkan eliminoimiseksi. Imperiumia uhkaavana tekijänä on aina ollut tuo ns. amerikkalainen systeemi, jota Yhdysvallat on ajoittain pyrkinyt toteuttamaan menestyksellä. Aina kun Yhdysvallat on ollut onnistumassa siinä, niin aina silloin Brittiläinen imperiumi on laittanut sormensa peliin estääkseen onnistumisen. Brittiläisen imperiumin estämismenetelmiä näiden vuosisatojen kuluessa ovat olleet mm. nämä: amerikkalaista systeemiä edesauttaneiden Yhdysvaltain presidenttien murhaaminen, kuten Abraham Lincoln, William McKinley ja John F. Kennedy. Geopoliittisten ja taloudellisten levottomuuksien synnyttäminen ja levittäminen, joiden myötä oli tuloksena mm. molemmat maailman sodat. Brittiläinen imperiumi mm. edesauttoi vaivihkaa Hitlerin valtaan pääsyä (luetaan; täysin tarkoituksella, kuten esim. nykyisen Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin isoisän Prescott Bushin avulla; hän yritti juurruttaa vaivihkaa natsismia Yhdysvaltoihinkin ja tästähän mm. Wikipedia ei kerro mitään suoraan. Hän kuului pankkiiriryhmään, joka "kävi kauppaa Saksan kanssa ennen Toista maailman sotaa". Franklin D. Rooseveltin hallinto onneksi ehkäisi ko. aikeet), mutta joutui sitten kääntymään Yhdysvaltain puoleen olemaan osa liittoutuneita, kun Hitler kääntyikin lopulta myös Britanniaa vastaan (Britannia ajatteli aluksi nujertavansa Neuvostoliiton Hitlerin avulla). Tässäpä on esimerkki siitä, kuinka Brittiläisen imperiumin moraalittomat ja vääristyneet johtamis- ja hallinnointimenetelmät sisältävät vaarallisia yllätysmomentteja. Aivan kuten nykyäänkin on käynyt tämän monetaristisen talousjärjestelmän kanssa.

Toisen maailman sodan jälkeen Brittiläisen imperiumin menetelmänä on tosiaankin ollut esim. kylmän sodan ilmapiirin ylläpitäminen Yhdysvaltojen ja silloisen Neuvostoliiton välillä; Brittiläinen imperiumi hyötyi tästä mm. siten, että Yhdysvallat ei päässyt kokonaan määräävään asemaan maailmassa. Britannia toimi tässä ollen muka Yhdysvaltain puolella Neuvostoliittoa vastaan lyöden länsimaissa lisää löylyä neuvostovastaisuuden ylläpitämiseksi. Keinothan olivat monet; vakoilu, taloudelliset, poliittiset ja propagandistiset taistelumenetelmät jne. Esim. niinkin suulas ja röyhkeä rouva kuin Margaret Thatcher oli omiaan toimimaan niissä puitteissa. Tärkein menetelmä viime vuosikymmeninä on kuitenkin ollut monetaristisen talousjärjestelmän pystyttäminen, jonka avulla globalisaatio ja vapaa kauppa ovat antaneet mahdollisuuden ko. imperialististen intressien vahvistumiseen ja leviämiseen. Vahvistavina ja levittävinä elementteinä ovat olleet mm. ko. talousjärjestelmän hedge fundit l. suojarahastot. Ne ovat olleet nykypäivän kolonialismia, missä niiden lokerot ovat ulottuneet kaikkeen yhteiskunnalliseen elämään ja toimintaan, koska ko. varoja on ollut kiinni kaikenlaisissa yhtiöissä, palveluissa jne. globaalisti.

Nyt Brittiläinen imperiumi yrittää turvata tämän tilanteen marraskuun 15. päivänä järjestettävässä rikkaiden G20 maiden huippukokouksessa runnomalla läpi sellaista uutta Bretton Woods -järjestelmää, missä heikäläinen finanssioligarkkieliitti saisi edelleen jatkaa valtaansa imperiumin hyväksi. Tämä tapahtuisi mm. rakentamalla sellaista IMF:n valvonta- ja sääntelymenetelmää, missä vain Brittiläinen intressi pääsisi päättämään ja toteutumaan kunnolla; syntyisi täydellisempi finanssidiktatuuri ja parempi kasvualusta mm. fasismille. Tuloksena olisi siis imperiumin säilyttäminen ja vahvistaminen eikä Franklin D. Rooseveltin aikoinaan peräänkuuluttama kansainvälinen suvereenien kansallisvaltioiden Bretton Woods -järjestelmä, josta silloin aikoinaan tehtiin etenkin Rooseveltin kuoleman jälkeen Brittejä miellyttävä versio ns. Keynesiläisen mallin mukaan ja sittemmin se lopetettiin Brittejä miellyttävällä tavalla monetaristisen järjestelmän luomiseen Richard Nixonin aikakaudella.

Tätä kirjoitettaessa Barack Obama on voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit; A B C. Aika näyttää, johtaako Barack Obama Yhdysvallat sellaiseen muutokseen kuin lupaa (tässä on video ko. puheesta). Itse kannatin mieluummin juuri Obamaa kuin John McCainia. LaRouche PAC -sivustolla Obamaan on kuitenkin suhtauduttu skeptisesti, koska hänen vaalikamppanjansa taustalla on vaikuttanut sellaisiakin Brittiläisen imperiumin luottomiehiä kuin George Soros. Obaman esivaalivoittoa varjosti sivuston mukaan Brittiläisen imperiumin halu torpedoida Franklin Delano Rooseveltin kaltainen juuri tuota amerikkalaista systeemiä heijastava presidenttiys, mitä Hillary Clinton edusti selvimmin. Barack oli siis ko. imperiumin silmissä parempi vaihtoehto kuin Hillary ja siksi Hillary oli eliminoitava.

Onko Obama siis ostettu Brittiläisen imperiuminkin intressejä turvaavaksi nukeksi vai onko hän sittenkin Franklin Delano Rooseveltin ja John F. Kennedyn kaltainen muutosta nimenomaan amerikkalaiseen systeemiin tähdentävä kansallisvaltion johtaja, mitä hän lupaa ja antaa ymmärtää? Onko hänkin tällöin Brittiläisen imperiumin vihollinen, joka on eliminoitava; salamurha tulossa vai ei? Jäämme odottamaan toiveikkaana hyvää lopputulemaa koko maailman kannalta. Seuraavalla kerralla kerronkin lisää noista termeistä "amerikkalainen systeemi" ja "brittiläinen systeemi".

Helvetti vai Renessanssi?! - Johdanto

Reilun kahden viime kuukauden aikana olen ottanut rajusti kantaa maailman tilanteeseen. Nyt on aika valottaa lisää näitä ajatuksiani, perustella niitä ja selventää pyrkimyksiäni ilmenneen valossa. Kaikki alkoi siis siitä, kun havaitsin viime elokuussa LaRouche PAC -sivuston olemassa olon Georgian sodan ollessa käynnissä. Sitten syys- ja lokakuun aikana maailman talousromahduksen alkaessa tulla esille yhä enemmän ko. sivusto on ollut koko ajan tiiviisti tarkasteluni alla ja olen verrannut huolellisesti sen sisältöä muihin medioihin, joissa uutisia näistä maailman aiheista on ollut.

LaRouche PAC -sivusto on ollut erinomainen apuväline laajentaa ajatus- ja tarkastelumetodia niin, että asioita on mahdollista katsoa yhtäältä riittävän etäältä ja toisaalta tärkeitä tiedonjyviä löytäen; sen sijaan että tarkastelisi asioita mikromittakaavasta nykymaailman sisältä, niin tässä tapauksessa tarkastellaan asioita makromittakaavasta nykymaailman ulkopuolelta tehden tarkkoja täsmäanalyysejä nykymaailman sisimpään ytimeen. Tällainen laaja tarkastelukulma tähän nykymaailman tilanteeseen on hyödyllinen juuri siinä, että silloin voi nähdä asioiden maailmanlaajuisia syy- ja seuraussuhteita aivan uudella tavalla ja paremmin kuin mikromittakaavasta nykymaailman sisältä. Historiallinenkin aspekti selvenee samasta syystä ja sen avulla havaitaan monien jopa satojen vuosien takaisten asioiden merkityksiä ja ns. juonta aina nykypäivään asti.

Nykymaailmalla tarkoitan juuri sitä, missä olemme täällä länsimaissa eläneet tyytyväisinä jo vuosikymmeniä kuin lintukodossa. Nyt se lintukoto on kuitenkin osoittautunut hyvin huteraksi rakenteeksi ja monilta osin jopa valheelliseksi konstruktioksi, jossa olijat eivät ole mukavuudenhalussaan, ahneudessaan, laiskuudessaan, tyhmyydessään, välinpitämättömyydessään jne. havainneet sen todellista luonnetta ja sen vaikutuksia. "Se" on ollut hämärtyneenä kuin matriisiksi elokuvatrilogiassa Matrix. Nyt on paljastunut, että "Sillä" on mm. monta synonyymistä nimeä (pienin vivahde-eroin); globalisaatio, monetarismi, vapaa kauppa l. "Free Trade", uusliberalismi, "Anglo-Dutch liberal system", Brittiläinen imperiumi...

Merkille pantavaa noiden kaikkien termien kesken on siis se, että ei ole mahdollista ymmärtää niitä eli "Sitä" kunnolla ja havaita niiden tosiolemuksen piirteitä, ellei niitä tarkastele myös etäännyttämällä itsensä niiden olemuksen vaikutuspiiristä ja hylkäämällä niiden merkityksen omalle itselleen. Asettumalla niiden yläpuolelle. Vasta sitten käy ilmi niihin valitettavan paljon liittyviä pahoja ja vääriä asioita, joita LaRouche PAC -sivusto erinomaisesti on tuonut ja tuo edelleen esille. Nyt on aika kritisoida ja tuomita "se" erittäin rajusti ja päättäväisesti, jotta "siitä" päästäisiin lopullisesti eroon!

LaRouche PAC - sivuston avulla olen tässä ajatus- ja työstämisprosessissa havainnut maailmankatsomustani sekä muuttaneita että toisaalta aikaisempia näkemyksiäni vahvistaneita piirteitä. Sen puitteissa ajatukseni ns. hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä ovat tarkentuneet tämän prosessin mukana. Prosessi jatkuu edelleen. Olen käyttänyt voimakasta ja värikästä kieltä näiden asioiden esilletuomisessa, jotta niistä irtoaisi mahdollisimman paljon sisältöä paitsi itselleni niin myös teille lukijoilleni. Tuntuu vielä valitettavasti siltä, että tässä ollaan vasta heiveröisessä alussa määrittelemässä ns. "Uuden ajan" maailmankuvaa. Kiire olisi kuitenkin saattaa ko. kuva mahdollisimman nopeasti ajatuksista tekoihin ja syrjäyttää "se".

Olen nyt havainnut aikaisempaa selvemmin sen, että tämä elämänpiirimme yllä oleva "nykymaailma" on auttamattomasti liikaa kiinni menneisyyden väärissä valinnoissa, huonoissa moraalisissa käsityksissä ja degeneroituneissa ajatuksissa, teoissa ja kyvyissä. Sanalla sanoen tuhoon johtavassa kehityslinjassa. Aikaisemminkin viljelemäni käsite "Uusi aika" on tämän "nykymaailman" syrjäyttämistä tähdentävä symboli. Ajatuksissani ja konkreettisesti koko maailmassa "Uusi aika" nimenomaan on toinen puoli siinä käännekohdassa, jossa olemme nyt koko syksyn eläneet; "nykymaailman" olemus ja siinä itsepintaisesti pitäytyminen on tie yhä syvempään Helvettiin ja siksi sen sijaan meidän tulee valita "Uusi aika", joka on tie Renesanssiin.

Lyndon LaRouche on määritellyt "Uuden ajan" mm. Yhdysvaltain perustuslakiin pohjautuvan uuden Bretton Woods -järjestelmän käyttöönotolla (tässä on sitä selventävä video LaRouche PAC -sivustolta). Se tarkoittaa, että monetaristinen järjestelmä eli globalisaatio lakkautetaan mitätöimällä johdannaismarkkinat vararikkoon ja keskitytään sen jälkeen reaalitalouden elvyttämiseen. Sitä toteutetaan mm. alkamalla rakentamaan uudestaan suvereenien kansallisvaltioiden perustoja (Hylätään haittaavat ylikansalliset rakenteet, mutta pyritään kansainväliseen yhteistyöhön) ja näin käytännön taloudella (teollisuus, maatalous, infrastruktuuri) ja sitä kautta koko ekonomialla on maailmanlaajuiset kehittymisen edellytykset tasavertaisemmalla ja ihmisystävällisemmällä tavalla kuin tässä nykyisessä systeemissä on milloinkaan ollut mahdollista. Tällöin mahdollistuu myös paremmin se, että noudatetaan ohjetta "Benefit of the other" - Toisen hyöty on myös oma hyöty. Siinä noudatetaan riittävää sääntelyä, mutta keskitytään käyttämään mahdollisimman luovasti ja tehokkaasti hyödyksi ihmisen parasta ominaisuutta; aivoja. Nykyisessä järjestelmässä aivot ovat olleet liikaa tyhjäkäynnillä ja ihmisiä on kohdeltu liikaa vain tyhmänä karjana. Lisäksi on muodostunut tarpeeton ja haitallinen virtuaalieliitti.

Ainoastaan ns. amerikkalainen systeemi mahdollistaa tuon "Uuden ajan" tulemisen ja nykyinen vallassa ollut ns. brittiläinen systeemi on ollut hyvinkin konkreettisesti tässä tilanteessa kaiken pahan alku ja juuri. Tämä "Uuden ajan" prosessi olisi vuosikymmeniäkin kestävä ennen kuin se alkaisi tuottaa kunnolla hyvinvointia kaikkialla maailmassa, mutta se pitää ottaa käyttöön heti. Heti siksi, koska jo moneen kertaan on selvinnyt tämän nykyisen järjestelmän tuhoon tuomittu luonne ja olemme jo joutuneet sen puitteissa syöksykierteeseen. Siinä pitäytyminen on paitsi tyhmää, niin myös äärimmäisen kohtalokkaalla tavalla vaarallista ja kuolettavaa. Silloin seuraa Lyndonin kuvaama "A New Dark Age". Se on planeetan kokoinen fataali tauti.

Tämä johdanto on alku kirjoitussarjalle, jossa pyrin valottamaan omasta näkökulmastani tämän maailman historiallisella tavalla traagisen käännekohdan luonnetta, ominaisuuksia ja seurauksia. Kyse on todellakin valinnasta Helvetin ja Renesanssin välillä. Aika käy vähiin ja tuhoa on jo tullut paljon toipumista vaikeuttamaan. Tilanteessa on hyvin monta puolta, johon liittyy tietenkin jokin määrä yllätyksellisyyttä. Asioissa on ollut paljon sulateltavaakin, mutta olen nyt pääsemässä sellaisen hyvän, suoran ja rehellisen maailmankuvan äärelle, josta haluan katsoa elämääni ja sen tekoja eteen päin. Tämä maailman tilanne on kiteyttänyt minulle aikaisempaa paljon selvemmin senkin, mitä tulee tehdä ja mitä tulee jättää tekemättä ja se pätee niin planetaarisessa mittakaavassa kuin itse kunkin henkilökohtaisessa elämässäkin. Näistä asioista pyrin nyt kertomaan, sillä tässä tilanteessa on hyvin tärkeää kommunikoida näkemyksensä maailmalle.

Tätä kirjoitettaessa marraskuun 15. päivänä on tulossa G - 20 maiden huippukokous talouskriisin ratkaisemiseksi; tässä raportissa Lyndonin vaimo Helga Zepp-LaRouche kertoo kokouksen tärkeydestä. Lisäksi ensi tiistaina on Yhdysvaltojen presidentinvaalit; joko John McCain tai Barack Obama valitaan. Nämä kaksi tapahtumaa ovat erittäin kriittisiä virstanpylväitä tässä maailman tilanteessa. LaRouche PAC -sivuston Jeff Steinberg ja John Hoefle kertovat tästäkin uusimmassa videoraportissaan. Pyrin tästä lähtien melko nopeaan tahtiin lisäämään kirjoituksia seuraavien päivien aikana tämä valintatilanne mielessä; Helvetti vai Renesanssi?! Ennen niitä tässä on erittäin tärkeä, pitkä ja perinpohjainen raportti Lyndon LaRouchelta, jossa hän paljastaa laajasti kaukaa historiasta nykypäivään asti valottaen maailman tilanteen. Mm. sitä käytän nyt hyväkseni tässä kirjoitussarjassani omien ajatusteni selkeyttämiseksi ja siitä syntyvän sisällön kommunikoimiseksi teille.

Päivitys klo. 12:30: LaRouche PAC -sivustolle on tullut nopeaan tahtiin uutta materiaalia. Lisään vielä tähän perään nämä kaksi; video ja Lyndonin uusin pitkä raportti. Tuossa raportissa käsitellään jo moneen kertaan esille tulleita seikkoja uusin sanoin, mutta tuossa videossa käsitellään tarkemmin käsitettä korporatismi. Huomaamme siis sen, että "se" eli globalisaatio, monetarismi, vapaa kauppa l. "Free Trade", uusliberalismi, "Anglo-Dutch liberal system" ja Brittiläinen imperiumi ovat olleet vaarallinen kasvualusta myös fasismille. Tämän järjestelmän puitteissa tehdyt ja tehtävät yhtiöitten sekä esim. sairaalapalveluiden ja infrastruktuurin ylläpitoon ja rakentamiseen erikoistuneitten tahojen yksityistämiset ovat Mussolini -tyyppistä korporatismia, joka on yksi fasismin tunnusmerkki.

Nyt tässä talousromahduksessa yhtenä pelastuskeinona ko. Brittiläinen imperiumi yrittää kiihdyttää tätä korporatismia ja siten fasismia syöttämällä pieniä pankkeja suurille eli yhtenäistämällä ja siten vahvistamalla korporatiivista ja pankkiirien valtaa globaalisti. Kansallisvaltiot ovat "lainaamassa" rahaa tähän tarkoitukseen näillä "pelastuspaketeillaan", jotta globaali finanssidiktatuuri eli fasismi muodostuisi ja voisi muka pelastaa systeemin romahdukselta. Valtiot tukevat siis pankkeja, mutta se on käytännössä fasistisen diktatuurin pystyttämistä. Kuten tiedämme; se ei tule onnistumaan, vaan siitä aiheutuu lisää tuhoa. Korporatismi tarkoittaa muutenkin käytännössä esim. tätä; "yksityistäminen" mahdollistaa laajassa mitassa mm. käyttömaksut eli tullit teille ja kaduille (virtuaalieliitille lisää rahaa), jolloin käy helposti niin, että köyhät eivät enää voi käyttää esim. teitä; heidät käytännössä eliminoidaan, koska esim. työmatkat käyvät lopulta jopa mahdottomiksi kalleutensa takia.

Harvinaisen myöhäisen ensimmäisen kunnon yöpakkasen vaikutuksia syksyllä 2008

Romahtaneita jättibalsameita (Impatiens glandulifera) viime yön pakkasen jälkeen. Puut ovat jo lehdettömiä tervaleppiä (Alnus glutinosa).

Yllä on Hämeenlinnassa otettu kuvapari, jossa on havainnollistettu viime yön pakkasen vaikutuksia jättibalsamin (Impatiens glandulifera) avulla. Alempi kuva on otettu eilen ja ylempi tänään. Kuten havaitaan, niin pakkasenarka jättibalsami on romahtanut maan tasalle jään sulettua. Tämä on pakkasenaroilla mehevävartisilla paljon vettä sisältävillä ruohovartisilla kasveilla tyypillistä, kun soluväleissä ja itse soluissa jäätynyt neste rikkoo solurakenteen ja sitten sulamisen yhteydessä vartta tukenut solurakenne antaa periksi. Vastaavalla tavalla ovat viimeistään nyt paleltuneet kaikkialla Etelä-Suomessa myös verenpisarat (Fuchsia sp.) ja begoniat (Begonia sp.), jos niitä vielä on jossain tähän asti säästetty. Ilmatieteenlaitoksen havaintojen perusteella pakkasta oli viime yönä nimittäin eteläisintä rannikkoa myöten vähintään asteen verran, kuten oli odotettavissa. On hyvin harvinaista, että näinkin arkoja ruohovartisia kasveja on säilynyt alimman kuvan osoittamassa kunnossa näinkin sisämaassa jopa marraskuun alkuun. Ilmastonmuutos ilmenee mm. tällä tavalla jatkossakin.

Havaintoni mukaan tällainen alle -5 asteen pakkanen ei ole vielä juurikaan vaikuttanut lehdiltään kestävimpien myöhään lehdessä olevien puu- ja pensaslajien kesävihreinä vielä säilyneisiin lehtiin. Viimeisiä ruskaantuneita lehtiä varisi sen sijaan nyt laajasti iltapäivän sulamisen ja tuulenvireen yhteydessä pakkasen takia. Runsaasti kesävihreitä kestäviä lehtiä vielä sisältäviä lajeja ovat mm.: peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta"), kehtokuusama (Lonicera involucrata), hovijasmike (Philadelphus pubescens), villaheisi (Viburnum lantana), punapaju (Salix purpurea), keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera), kerria (Kerria japonica), taikinamarja (Ribes alpinum), lumimarja (Symphoricarpos rivularis), kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") ja piiskapoppeli (Populus simonii). Osa näistä saa vielä ensi viikolla etenkin sisämaassa lehtiä kuivattavia pakkasvaurioita (Josta seuraa harmaiden ja ruskeiden sävyjen pakkasvaurioruskaa), mutta ainakin etelärannikolla näillä on vielä ensi viikon lopulla tapahtuvan leudontumisen myötä mahdollisuus kehittää kirkkaita syysvärejä (Lehtivihreän virtaaminen riittävässä lämmössä lehdistä varsiin ja runkoihin).

Kasvukauden päättyminen ja maistiainen talvesta, mutta ilman lunta sateettomuuden takia

Tällä viikolla Etelä-Suomi on saanut runsaasti vesisateita (paikoin jopa ukkosen kera) ja sen takia joet ovat nousseet paikoin jopa tulvakorkeuteen. Maa on vettynyt läpikotaisin ja se ei juurikaan ole enää kyennyt imemään vettä. Sateet aiheutti Suomen kaakkoisreunalla monta päivää säilynyt rintamasysteemi ja sateita täydensi vielä lisää torstain-perjantain aikana etelästä päälle tullut matalapaine, jonka pohjoisreunalla Oulunläänissä satoi useita senttejä lunta. Tänään tuo matalapaine on siirtymässä nopeasti koilliseen. Sen jälkipuolella luoteesta on päässyt leviämään sen verran kylmää ilmaa, että mm. Hämeenlinnan seudulla muutama tunti sitten havaittiin ensimmäiset vähäiset räntähiutaleet ja näin yli +5 asteen leutous päättyi viimein. Mistään ensilumesta ei Etelä-Suomessa ole kuitenkaan vielä ollut kyse.

Jatkossa käy tiistaihin asti niin, että Suomen eteläpuolelle on asettunut korkeapaine ja Suomen pohjoispuolelle suuntaa pari-kolme matalapainetta Atlantilta. Tulos; ensi yö on korkeapaineen selänteessä sään seljetessä ensimmäinen kunnon pakkasyö, jolloin jopa etelärannikolla saattaa olla aste pari pakkasta ja sisämaassa paikoin n. -5 astetta. Tämän jälkeen hieman leudompi länsituuli vallitsee sen verran runsaan (mutta vaihtelevan) pilvisyyden kera, että ainakin rannikolla ei yöpakkasia enää esiinny arimpia paikkoja lukuun ottamatta. Päivisin lämpötilat vaihtelevat vähän +5 asteen molemmin puolin niin, että rannikolla on leudointa. Sateita ei tämän päivän jälkeen tule.

Keskiviikkona korkeapaine näyttäisi vahvistuvan Suomen länsipuolelle ja matalapaine siirtyy pohjoispuolelta Suomen itäpuolelle. Tällöin kylmää ilmaa pääsee virtaamaan pohjoisesta koko Suomeen. Keskiviikon jälkeen ko. korkeapaine näyttäisi siirtyvän vähitellen Suomen päälle ja eteläpuolelle. Lämpötilat käyttäytyvät tilanteessa siten, että keskiviikon kylmänpurkaus laskee päivälämpötilatkin nollan tienoille ja vain rannikolla on selvemmin lämpöasteita. Loppuviikon aikana lämpötilat riippuvat sitten ko. korkeapaineen alueella kehittyvästä pilvisyydestä hyvin paljon, koska tuulet pysyvät heikkoina ja auringon säteily on jo heikkoa; runsaspilvisessä tilanteessa lämpötilan vuorokausivaihtelu olisi hyvin pientä ja etenkin rannikolla lämpötilat voivat pysyä lähes koko ajan vähän nollan yläpuolella. Vähäpilvisessä tilanteessa lämpötilan vuorokausivaihtelu olisi suurempaa ja etenkin sisämaassa voisi olla jopa reilun -5 asteen yöpakkasia, mutta päivälläkään ei välttämättä noustaisi nollan yläpuolelle etenkään sisämaassa.

Runsaspilvisemmän vaihtoehdon todennäköisyys kasvaisi viikon loppua kohden, kun korkeapaineen siirtymisen myötä leudompi länsi-lounaisvirtaus alkaisi viriämään. Leudoimmillaan voitaisiin taas nousta jopa +5 asteen tienoille yöksi ja päiväksi... Sateita ei edelleen ole juurikaan tiedossa, ellei lämmin meri synnytä lumikuuroja, jotka voisivat ajautua sopivassa tuulessa paikoin etelä- ja länsirannikoille. Näin saattaisi syntyä vain paikallista lumipeitettä rannikoille, mutta ei sisämaahan. Loppuviikon mahdollinen leudontuminen muuttaisi sateet taas vedeksi (tihkuja ja etenkin sisämaassa sumuja). Rintamasateita ei kuitenkaan ole näköpiirissä korkeapainevoittoisen tilanteen takia.

Kasvillisuuden suhteen on menossa ruskan viimeinen vaihe melko tavanomaiseen aikaan. Siinä luontaiset lehtipuulajit ovat jo käytännössä kokonaan alastomia, mutta ruskan huipussa ovat olleet vielä mm. monet lehtikuuset (Larix sp.) ja poppelit (Populus sp.). Yksittäisiä poppeleita ja esim. villaheisi (Viburnum lantana) ovat olleet yhä lähes kesäasussa. Ensi yön ja tulevan viikon yöpakkaset aiheuttavat rannikon ja sisämaan lämpötilaerojen takia eron ruskan viimeisen vaiheen päättymiseen sisämaan ja rannikon välillä. Pakkaset alkavat kuivattamaan vielä kesävihreinä pysyneitä lehtiä ja varistamaan tehokkaasti ruskaantuneita lehtiä sisämaassa; ruskan kehitys päättyy lehtien kuivumiseen. Etelärannikolla sen sijaan pakkasten vähäisyyden takia vielä kesävihreinä pysyneet lehdet saavat vielä melko hyvän mahdollisuuden saada ruskasävyjä seuraavan leudon jakson aikana (ensi viikon jälkeen) lehtien arkuuden mukaan. Arat lehdet paleltuvat kuiviksi myös etelärannikolla; mm. samettisumakki (Rhus hirta). Viimeistään ensi viikolla myös vielä paikoin paleltumatta säilyneet arat perennavarret ja -lehdet paleltuvat etelärannikollakin.

Kylmyys tietää myös kasvukauden päättymistä, jolloin tämä päivä näyttää olevan yleisesti kasvukauden päättymispäivä määritelmän mukaan; keskilämpötilat vähintään 5 päivää peräkkäin alle +5 astetta ja päättymispäivä on ko. jakson ensimmäinen päivä. Kasvukauden päättyminen tapahtuu selvästi tavanomaista myöhemmin (2 - 4 viikkoa myöhemmin sisämaan ja rannikon erojen takia). Tulevat yöpakkaset ja jotkin kylminä pysyvät päivätkin mahdollistavat myös sen, että etenkin sisämaassa pääsee kehittymään ensi viikon aikana ensimmäinen parin-kolmen sentin kerros routaa, joka sulaa vasta mahdollisesti tulevan kunnon leudon jakson aikana, jos sulaa...