Kirjoitussarjani "Helvetti vai Renessanssi?!" jatkaminen on vaatinut aikaa valmistelun suhteen. Olen sitä varten tehnyt paljon taustatutkimusta ja analysointia mm. netin avulla. Internet on todellakin osoittautunut hyvin antoisaksi tässä mielessä; tietoa riittää kaikkialla Youtubesta blogeihin ja ns. viralliseen mediaan ja tietysti Lyndon LaRouchen eri mediat ovat olleet avuksi. Tiedon analysoimisessa on auttanut huomattavasti se, että olen prosessoinut asioita järjen lisäksi myös sieluni kautta ja ymmärtämällä siten sen, että asioiden käsittely tapahtuu paremmin amerikkalaisen systeemin puitteissa kuin brittiläisen systeemin puitteissa. Tässä haluan edelleen tähdentää noiden käsitteiden amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi eroja, koska niiden havainnollistamiseen on nyt tarjoutunut erinomaisia käytännön esimerkkejä.
Havainnollistamista auttavat hienolla tavalla Käymälä -blogissa viime päivinä käydyt sananvaihdot aiheesta fasismi. Osapuolina ovat blogin kirjoittaja Sven ja kommentoija Ironmistress ja tässä ovat ko. merkinnät, joissa ko. ajatustenvaihtoa on tapahtunut; A B C D E. Tähdennän tässä, että en pureudu heihin henkilöinä sinänsä (en määrittele sitä, kuinka paljon ja millä tavalla he ovat mitäkin ominaisuutta), vaan tarkoitukseni on ottaa tarkasteluun nimenomaan heidän kirjoitustensa sisältöjä. Luettuani ne läpi havaitsin, että Svenin kirjoitukset edustavat paljon nimenomaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja Ironmistressin tekstit edustavat ns. vastapuolta eli brittiläisen systeemin mukaista maailmankuvaa. Olen tässä kirjoitussarjassa jo kuvannut ko. systeemien ominaisuuksia, eroja ja syntymistä maailman historian puitteissa, mutta kerrataanpa lyhyesti; amerikkalaisen systeemin sisällöllinen esi-isä on Platon ja brittiläisen systeemin puolestaan Aristoteles. Tämä oivallus sementoi ko. systeemien ominaisuuksia, dynamiikkaa ja prossesseja hyvin pitkälle ja paljastaa niiden luonteiden piirteitä selkeällä tavalla.
Tällaisille systeemeille on hyvin ominaista se, että ko. systeemin vaikutuksen alla elävä ihminen ehdollistuu helposti ko. systeemin ominaisuuksien, dynamiikan ja prosessien vaatimuksille alitajuisestikin ja hän toteuttaa niitä sen mukaan maailmankuvallisesti, mutta kukin eri ihminen tietysti omalla tavallaan; hyvät vs. pahat ihmiset. Nykyään brittiläinen systeemi on ollut niin ylivoimaisesti vallitseva jo useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja monissa asioissa, että on suorastaan ihme löytää ihmisiä, jotka ovat pystyneet sisällyttämään itsessään vallitsevasta tilanteesta huolimatta paljon amerikkalaisen systeemin maailmankuvallista sisältöä ja toimintatapoja.
Noissa kirjoituksissa Ironmistressin brittiläisen systeemin mukaisia seikkoja ilmenee mm. siinä, kuinka hänelle on tärkeää käsitteiden ja termien empiirisesti oikeat muodot ja muodoista suoraan seuraavat sisällölliset johdannaiset. Hän on ehdottoman tarkka mm. siinä, että termit fasismi ja kansallissosialismi ovat ns. oikein käytettyjä ja ns. oikeaan kontekstiin sovitettuja. Hyvä niin. Brittiläiselle systeemille on kuitenkin ominaista se, että se tähdentää juuri empiriaa ja konkreettista järkeä aina ymmärrystä selvästi kaventavaan tilaan saakka ja jopa vääristäviin johtopäätöksiin saakka omien tarkoitusperien mukaisesti. Yhtäältä liika järki siis sumentaa kokonaisymmärrystä ja toisaalta järjen sieluton väärinkäyttö edesauttaa pahuutta eli sieluttomuutta, mitkä ovat nimenomaan brittiläisen systeemin maailmankuvan aiheuttamia haittoja. Svenin teksteissä on puolestaan Ironmistressin tekstejä tärkeämpää (muoto- ja suorien sisältöseikkojen lisäksi) muotoihin sisältyvät dynamiikat, prosessit ja kvalitatiiviset ominaisuudet myös ns. piilotettuina merkityksinä ja asioina nimenomaan sielun kautta katsottuina.
Piilotetun havaitseminen tarkoittaa tässä juuri sitä, että kykenee huomioimaan ja hyväksymään sen, että monista asioista saa tietoa ainoastaan katsomalla empirismin yli mystiikkaan ja metafysiikkaan ja vähintään ottamalla empirismin tueksi soveltuvan metafyysisen lähestymistavan. Tällaiset empirismin ulkopuoliset asiat näkyvät mm. vuorovaikutussuhteiden ja prosessien paljastamina ominaisuuksina (Lämpötilan ja kasvien kasvun välisen riippuvuussuhteen paljastamat esteettisten ominaisuuksien vaihtelut ja tämän hyväksikäyttäminen puistojen ja puutarhojen kasvisommittelussa mielikuvituksen avulla eli empirian ja piilotiedon yhdistäminen), sisältöjen seurannaisvaikutusten kautta (Ihmissuhteissa tietyn käyttäytymisen aiheuttamat emotionaaliset ja siitä seuraavat käytännön seuraukset kohteena olevassa ihmisessä; empatiakyky ja kokemusmäärään / -laatuun perustuva piilotieto) ja konkreettisiin muotoihin epäsuorasti kiinnittyneinä abstrakteinakin sisältöinä (Rivien välistä luettava tieto; esim. kuvataiteessa ja kirjallisuudessa maalauksen / romaanin tietoisuutta laajentavat allegoriat ja symbolit sekä tieteessä matemaattisen kaavan takana vaikuttava ilmiö prosessina ja osana sen ympärillä olevaa kokonaisuutta suorine ja epäsuorine vaikutuksineen käytännössä. Taloudessa montetaristisen järjestelmän ihmiskuntaan vaikuttavat negatiiviset ominaisuudet, kuten nykyään havaitaan). Hyvin älykkäät sieluttomat ihmiset tosin kykenevät matkimalla ja ulkoa oppimalla sisäistämään tällaisiakin asioita, mutta heillä jää aina jokin vajaaksi; mm. opittua käytetään pahoihin tarkoituksiin tai ainakaan opittua ei osata soveltaa kautta linjan ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi.
Näitä asioita ei siis voi havaita kunnolla pelkästään empirismin keinoin, vaan niiden näkemiseen tarvitaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja siinä hyvä apuinstrumentti tarkastelutapahtumissa on juuri sielu ja sielua tukeva mielikuvitus. Itse asiassa mielikuvitus on yksi sielun edesauttama ihmisominaisuus. Näiden ns. piilotettujen asioiden tajuaminen ja havaitseminen paljastavat sielun olemassaolon ja sen ominaisuudet ja toimintatavat. Sielu voidaan todistaa olevaksi ei niinkään empiirisesti, vaan juuri tällaisten piilosisältöjen avulla päättelemällä ja havaitsemalla niiden ajatuksia, olemuksia ja vaikutuksia. Sielun olemus nähdään siis yhtäältä empiiristen muotojen välillä olevana "massana" ja toisaalta ihmisten aivoissa olevana potentiaalina eli kykynä nähdä tuo empiiristen muotojen välissä oleva "massa". Kaikkein eniten sielun kiteyttää kuitenkin se, että noita sielun avulla opittuja asioita osataan soveltaa ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi täydellisesti. Täydellisesti tarkoittaa puhtaana pahuudesta.
Nämä maailmankuvalliset erot tarkastella asioita kiteyttävät osaltaan amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin ominaisuuksia. Brittiläisessä systeemissä asioiden tarkastelu tapahtuu eniten juuri empirismin keinoin ja tähdentämällä Aristoteleen järkeä; ns. konkreettisen todellisuuden asettaminen ainoaksi tai tärkeimmäksi lähtökohdaksi maailmankuvan muodostamisessa. Lisäksi siinä maailmankuvassa käsitys ihmisestä on samalla tavalla konkreettisia muotoja ja muotojen suoria ominaisuuksia korostava; ihminen on pohjimmiltaan vain eläin, joilla on darvinistisella tavalla erilaisia mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä. Alimmalle tasolle jäävä ihminen on "alamainen" eli ns. osa karjaa ja ylemmälle tasolle päässyt on osa eliittiä, jonka kuuluu hallita ja tarpeen vaatiessa riistää alempia ihmisiä. Näin syntyy konkreettinen muotoon perustuva hierarkkia, joka on yhtä Aristoteleen ja lopulta kehittyneen brittiläisen systeemin maailmankuvan kanssa. Jopa moraali ja etiikka jäävät siinä alisteiseen asemaan hyvin helposti. Ja koska ihminen on pohjimmiltaan "vain" eläin, niin tämä eläimellisyys ihmisessä on luontaista "pahuutta"; tappamista, ahneutta, kilpailua, omaneduntavoittelua, vallan käyttöä jne., jota tulee hallita ja rajoittaa brittiläisen systeemin mukaisesti joko hajoita ja hallitse -taktiikalla tai muodostamalla yläluokka vs. alaluokka kompositio. Eläimellinen pahuus on rakenteellinen osa brittiläisen systeemin maailmankuvaa. Nykyinen kapitalismi onkin kulkenut brittiläisen systeemin vaikutuksesta molempiin hallintamenetelmäsuuntiin, mikä on näkynyt mm. oligarkkieliitin muodostumisena ja fasististen hallintamallien juurruttamisena.
Amerikkalaisessa systeemissä Platonin ihanteet ovat keskeisellä sijalla. Sen mukaan ihminen on jotain muutakin kuin vain pohjimmiltaan eläin, jota tulisi muka kohdella ym. tavalla. Sitä jotain muuta kuvastaa juuri sielu ja sielun olemus ihmisessä pitää tuon eläimellisen pahan ihmisessä toimintakyvyttömänä ja siten poissa. Sielun ominaisuuksiin kuuluu tuo "piilotetun" tiedon havaitseminen sielutonta ihmistä paremmin. Sielun ominaisuuksiin kuuluu myös arvojen ja kvaliteettien erojen ymmärtäminen sielutonta ihmistä paremmin. Osana ihmisyyden universaalia prosessia. Tähän sielu pystyy, koska sen avulla ihmisaivot pystyvät paremmin käsitteelliseen, analyyttiseen ja synteettiseen ajatteluun, jossa niin konkreettisten kuin noiden piilotettujen prosessien dynamiikka ja arvojen - kvaliteettien ominaisuudet näkyvät selkeämmin, syvällisemmin ja monipuolisemmin kuin ilman sielun vaikutusta. Näin sielu on hyvin hoidettuna ja vaalittuna avain tuon universaalin ihmisyyden ymmärtämisessä ja toteuttamisessa.
Tähän mennessä ihmiskunta on kuitenkin epäonnistunut sielun olemusta määrittäessään, koska sielua on korostettu kuuluvaksi lähinnä vain uskontoihin kuuluvaksi ominaisuudeksi tai uskonnollisten ominaisuuksien kautta arvioitavaksi "mielikuvituksen tuotteeksi". Itse asiassa sielun ei tarvitse olla välttämättä missään tekemisissä uskonnon kanssa, koska sielu voi ilmetä aivan hyvin myös ihmisten tavallisessa arjessa. Sielun mahdollisuuden tunnustava amerikkalainen systeemi ja siis koko siinä oleva ihmiselämä toimisikin parhaiten silloin, kun sielun ominaisuudet ja toimintatavat asetettaisiin ihmisten kaikkeen arkielämään ja hylättäisiin käsitys sielun kuulumisesta pelkästään vain uskonnollisiin puitteisiin.
Mistä tämä vaikeus käsitellä sielua ihmisen arjessa johtuu nykyään? Se johtuu pitkälti juuri brittiläisen systeemin hegemoniallisen pahasta vaikutuksesta, joka tähdentää sielun kuulumista vain uskontoon ja erilleen arjesta ja kaikista sen toiminnoista. Brittiläinen systeemi on tehnyt kaikki voitavansa, jotta tämä kaikissa ihmisissä piilevänä oleva sielu ilmenisi mahdollisimman vähän, jopa tuhoutuisi ja siksi on kehitetty myös sielua rajoittavia ismejä, kuten juuri fasismi. Täytyy muistaa, että kaikki ismi -päätteiset ideologiat toimivat vaihtelevasti saman päämäärän (sielun rajoittaminen - tukahduttaminen) suuntaan ja siksi niihin on aina suhtauduttava epäillen ja torjuvasti, mikäli mielii saavuttaa amerikkalaisen systeemin ihanteet ja hyvät puolet ja jatkaa siitä eteenpäin (amerikkalainen systeemi on vasta alku hyvälle elämälle "Uudessa ajassa").
Brittiläisen systeemin maailmankuvasta käsin katsova ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta (tai "pahoista voimista") sekä sielun ominaisuuksista ja toimintatavoista arjessa, jotta hän kykenisi hyväksymään sielun siinä arjessa. Todistusta siitä, että hän olisi muutakin kuin pohjimmiltaan vain pelkkä eläin ja kykenevä vain pahaan. Sielultaan vajaa ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta, koska hän yhtäältä kaipaa oman vajavaisen sielunsa esillepuhkeamista, mutta ei toisaalta osaa itse löytää keinoja siihen; joko sielu pitää todistaa hänelle arjessa objektivoituvasti tai hän hakeutuu etsimään siihen keinoja uskonnoista, joiden parissa sielu on yleensä sallittu ja tunnettu. Tämä on tilanne brittiläisen systeemin ehdollistaman ihmisen kohdalla, jolta koko sielu ei ole vielä kuollut. Hyväsieluinen ihminen kärsii brittiläisen systeemin puitteissa elämisestä, koska hän tietää parempaa olevan olemassa ja tässä tapauksessa amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva on niitä ainoita tiedossa olevia parempia vaihtoehtoja. Ellei jopa ainoa...
Ns. sieluton ihminen ei sen sijaan osaa kaivata omaa sielua ollenkaan, vaan toimii yhtäältä konemaisena osana vallitsevaa systeemiä ja sen mahdollistamia toimintatapoja. Sieluton ihminen tekee päätöksensä ja tekonsa ilman moraalin ja etiikan apuja, joka voi johtaa vallitsevan systeemin puitteissa minkälaiseen pahuuteen tahansa. Tässä mielessä on ymmärrettävää Natsisaksan fasismin puitteissa tapahtunut "konemainen teurastus" välinpitämättömästi, byrokraattisesti ja vailla ymmärrystä. Toisaalta sieluton ihminen näkee vain muissa häilyvästi sen, mitä ei voi nähdä ja kaivata itsessään ja näin hän pyrkii käyttämään näitä sielullisia ihmisiä hyväkseen puutteensa korjaamiseen tai "sielullisen" nautinnon saamiseen puutteestaan huolimatta; fasismissa ko. ihmisten riistäminen, hallitseminen ja teurastaminen huvin vuoksi tarkoituksella.
Amerikkalaisen systeemin kautta maailmaa katsova sielullinen ihminen ei tarvitse tuota empiiristä todistusta sielusta, koska sielu on rakenteellinen osa amerikkalaisen systeemin maailmankuvaa ja tälle ihmiselle sielu näyttäytyy subjektiivisesti todistettuina toimintatapoina ja ominaisuuksina ja siten siis myös kaikessa arjessa eikä vain rajoitettuna esim. uskonnossa. Sielu on tullut todistetuksi sielun olemusta ja toimintaa edesauttavan maailmankuvan tarjoaman rakenteen ansiosta. Se maailmankuva sallii mahdollisuuden nähdä sielu paljaana sitä häiritsevistä empiriavaatimuksista, puhtaana sieluttomuuden aiheuttamista "näkö- ja todisteluongelmista". Tällaisen maailmankuvan ehdollistama ihminen kykenee siten käyttämään hyväkseen sielun antamaa mahdollisuutta kasvaa joksikin muuksi kuin pohjimmiltaan vain eläimeksi. Toisin sanoen ihmiseksi. Optimaalisessa tilanteessa eläimellinen pahuus ei pääse missään vaiheessa syntymäänkään, vaan sielu täyttää ihmisen syntymästä kuolemaan ja eläin ihmisessä toteutuu siksi kokonaan sielun kautta.
Ihmisen ominaislaatu on juuri sitä, että hän havaitsee eläimellisyytensä päälle kasvatettavan sielun mahdollisuuden, joka pitää yhtäältä kurissa tuota eläimellisyyttä ja toisaalta antaa sen eläimellisyyden tulla esille sielun kanavoimina hyvyytenä ja kehitysprosesseina, mistä on seurauksena ihmiskuntaa ja ympäristöä optimaalisesti edesauttavat ominaisuudet ja kehityslinjat. Kiteytetysti ihmisen eläimellisyyttä ei hallita vain ulkoapäin systeemissä olevan eliitin tai muun entiteetin toimin, vaan kehitetään ulkoa tulevan inhimillisemmän hallinnan avuksi ihmisen itsensä sisältä päin tuleva hallinta; sielun itsensä kontrolli ja kasvattava luonne. Tätä ihmisen ominaislaatua kuvastaa konkreettisestikin ihmisen aivojen rakenne; "eläimelliset" ja evolutiivisesti vanhat kerrokset ovat alinna ja päälikerrokset ovat "ihmismäisiä" ja evolutiivisesti uusia; eläin on alla ja sielu on päällä ja niiden vuorovaikutussuhde ilmenee molempiin suuntiin em. tavalla. Amerikkalainen systeemi saa tuon rakenteen toimimaan paremmin vuorovaikutuksessa kuin brittiläinen systeemi. Tuossapa on muuten yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka amerikkalaisen systeemin mukainen sielu osaa nähdä selkeän vuorovaikutussuhteen abstraktin eli sielullisen käsitteen ja konkreettisen muodon välillä; ihmisyys käsitteellisellä tasolla verrattuna ihmisaivojen rakenteeseen.
Ihmisenä kasvu tapahtuu siis sielun avulla arjessakin eikä pelkästään uskonnollisen sielun ansiosta. Tämä kasvu voi tapahtua kokonaankin ilman uskontoa ja itse asiassa on huomattava, että uskonto on ollut monesti maailmanhistoriassa paha asia, koska uskonto on ollut etenkin juuri brittiläisen systeemin valtapelien käsikassarana ja siten sielua vahingoittavana piirteenä. Joka tapauksessa sielun ja sitä tukevan amerikkalaisen systeemin olemus toimii ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi todistetusti paremmin kuin sieluton ja sitä tukevan brittiläisen systeemin olemus ja tämä ilmenee ihmisten konkreettisessa elinpiirissä kaikkine puolineen. Todisteena ovat kuitenkin vain yksittäiset ja enimmäkseen kaukaa historiasta tunnetut esimerkit, kuten Louis XI aikainen Ranska ja muutamat amerikkalaista systeemiä toteuttaneet Yhdysvaltain presidenttiydet, kuten Abraham Lincoln ja John F. Kennedy.
Brittiläisen systeemin ylivalta kaikki nämä vuodet ei johdu sen paremmuudesta verrattuna amerikkalaiseen systeemiin, vaan ihmiskunnan tylsistymisestä ja taantumisesta brittiläisen systeemin vallan alla, kuten olen jo kuvannut. Ihmiskunta on ehdollistunut ko. systeemin mukaiseen eloon ja vaihtoehdot ovat hämärtyneitä ja jopa puuttuvia suurelta osalta ihmisistä; on vajottu ja etsiydytty pienimmän pahan sietämiseen. Ne suurimmankin pahan negatiiviset puolet vaikuttavat kuitenkin koko ajan ja enemmän tuhoavasti kuin rakentavasti. Niinpä ko. systeemi onkin siten todellakin kuin syöpä, joka on vallannut ja saastuttanut ihmiskunnan jäsenten kehittymismahdollisuudet sielullisina ihmisinä. Ihmisten edelleenkehittymistä estää tavallaan kavala sairaus.
Tämä sielun olemus ihmistä ihmisenä kasvattavana olemuksena on yksi Lyndon LaRouchen erinomaisista oivalluksista, sillä tässä piilee juuri tämän hetken maailman tilanteen dilemma; näiden kahden systeemin vastakkainasettelu, jota osaltaan kuvaavat mikrotasolla nuo Käymälän Svenin ja Ironmistressin kirjoitukset. Tämän talousromahduksen perimmäisinä syinä piilevät juuri brittiläisen systeemin ihmistä eläimen tasolle taannuttavat ja ihmisten sielua rajoittavat seikat. Jotta ihmiskunta voisi kehittyä ja päästä pois tästä nykymaailman rapauttavasta ja tuhoavasta pattitilanteesta, niin ihmisenä kasvaminen on käsitettävä myös sielun kehittämisenä ja vaalimisena sekä sen päästämisenä ihmisten kaikkeen arkeen uskonnon ja mystiikan piiristä. Parhaiten se tapahtuu juuri hylkäämällä brittiläisen systeemin mukainen maailmankuva ja antamalla alkusysäys "Uudelle ajalle" ottamalla käyttöön amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva ja kehittämällä sitä edelleen.
Tähän mennessä brittiläinen systeemi on johdonmukaisesti yrittänyt monin keinoin pitää sielun poissa ihmisten arjesta ja kaikista arjen toiminnoista rajoittamalla sen vain uskontoon. Näin brittiläinen systeemi on halunnut tehdä siitä vaarattoman, koska ko. systeemi vihaa sitä mahdollisuutta, että ihmiskunnan "alamaiset" saattaisivat alkaa kehittyä ihmisinä ja siten uhata ko. systeemissä olevan eliitin valtaa eli systeemin rakenne kokee olevansa vaarassa. Amerikkalaiseen systeemiin kuuluva käsitys ihmisistä tasa-arvoisina on juuri sen uhan symboli. Tuo tasa-arvo ilmenee juuri siinä, että kaikilla ihmisillä havaitaan olevan sielu, joka mahdollistaa eri ihmisten konkreettisista aivojen älykkyys- ja toimintaeroista huolimatta saman pohjan kehittyä ihmisenä eli olemaan muuta kuin jäämistä vain pelkäksi eläimeksi, olemaan hyvä pahan sijaan. Sielu on jokaisella ihmisellä oletusarvona (ellei tuhottuna perimisen tai henkisen tappamisen seurauksena), mutta se saadaan täyteen loistoon opettelulla ja ihmisten elinolosuhteita sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla parantamalla siten, että vallitseva maailmankuvallinen systeemi on koko prosessia edesauttavana rakenteena. Brittiläinen systeemi ei edesauta sellaista prosessia, vaan tuhoaa sitä lisää. Vasta nyt tämä tragedia alkaa tulla kunnolla esille nimenomaan ko. talousromahduksen ja sosiaalisten häiriökäyttäytymisten (Jokela, Kauhajoki jne.) ansiosta. Tietoisuus brittiläisen systeemin salakavalasta tuhoisuudesta alkaa lisääntymään. Toivottavasti mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeassa tahdissa!
Haittana on kuitenkin edelleen se, että tuo saasta nimeltä brittiläinen systeemi on ehdollistanut ja taannuttanut ihmiskunnan niin totaalisesti valtaansa, että sen puitteissa oleva monetarismin ja globalisaation värittämä länsimainen kapitalismi näyttäytyy siinä monille ihmisille ainoana mahdollisena kuviteltavissa olevana hyvänä yhteiskuntamallina ja siten se on osaltaan ollut haittaava este ihmisten kehittymiselle ihmisenä ja niinpä he ovat olleet vaarassa jäädä koko ajan liiaksi vain eläimen tasolle pahaksi ihmiseksi. Tässä on muistettava se, että brittiläisessä systeemissä "paremmin menestynyt" eliittikin on yhtä eläimellinen ja jopa paljon eläimellisempi ilman sielua kuin ns. sieluttomat alamaiset. Brittiläinen systeemi on niin monesta näkökulmasta katsottuna amerikkalaista systeemiä huonompi, että esim. sieluton - vajaasieluinen eliitti ei ole missään tapauksessa valtansa arvoinen eikä ihmiskuntaa ja ympäristöä edesauttava. Asia on juuri päinvastoin eli tällainen eliitti on arvoton ja tuhoava, kuten brittiläinen systeemi on tilanteen vähitellen muodostanut. Tällainen pahuus on kiteytymässä yhä enemmän kaikkialla maailmassa. Tässä on yksi hyvä esimerkki tällaisesta eliitin saastasta; Britannian (eli Brittiläisen imperiumin) pääministeri Gordon Brown ja hänen toitottamansa brittiläisen systeemin mukainen monetaristinen globalisaatio.
Noissa Svenin ja Ironmistressin kirjoituksissa käsitelty fasismi on brittiläisessä systeemissä vain yksi osa, joka tosin on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä uhkia länsimaissa. Fasismi ja kansallissosialismi ovat kaksi esimerkkiä brittiläisen systeemin sisällä olevista "olennoista", jotka nekin suhtautuvat eroistaan huolimatta ihmisenä kasvamiseen juuri samalla tavalla ko. systeemin mukaisesti; kieltämällä / rajoittamalla Platonin ihmiskuvaa ja sielua eli amerikkalaista systeemiä. Tätä kieltämistä ja rajoittamista on tehty jatkuvasti jo vuosisatoja eri tavoin, joten suurimmalla osalla ihmiskuntaa ei ole enää ollut kunnolla - ollenkaan kykyä ja näkemystä edes havaita amerikkalaisen systeemin hyviä puolia, vaan nähdä vain brittiläisen systeemin hyviä puolia ja traagisesti olla havaitsematta sen katastrofaalisia ja salakavalastikin vaikuttavia huonoja puolia. Muutos tähän tulee jo aivan lähitulevaisuudessa, koska tämä talousromahdus on kaliiperiltaan niin valtavaa luokkaa ja vääjäämättömyydessään niin radikaaleja muutoksia aiheuttava. Muutosten tullessa on tartuttava amerikkalaisen systeemin hyviin puoliin, jotka voittavat mennentullen brittiläisen systeemin hyvät puolet! Brittiläinen systeemi on niin 1900 -lukua (ja niin huonolla tavalla), että 2000 -luku ei voi muuta kuin hylätä sen kokonaan!
Syitä brittiläisen systeemin huonouteen verrattuna amerikkalaiseen systeemiin on käsiteltävä vielä lisää ja huomaankin nyt, että joudun sen takia tekemään yhä lisää osia tähän kirjoitussarjaani "Helvetti vai Renessanssi?!". Jätän tämän osan nyt tällaiseksi ja olkoon se johdantona sille, mistä minun piti alunperin kertoa tässä vaiheessa; biosfäärin ja noosfäärin olemuksista ihmisten kannalta ja näiden ko. systeemien kautta tarkasteltuina. Tähän loppuun laitan lainaukset kuvaamaan tässä merkinnässäni kertomiani asioita;
LaRouche PAC -sivustolta Lyndon LaRouchen tämä kirjoitus sisältää mm. näitä seikkoja:
"The motive for the philosophical reductionists’ systematic denial of the human individual’s access to that reality of cause-effect which lies beyond the domain of mere sense-perception, was the intent of the rulers of society to make virtual slaves of their subjects, by denying those subjects access to secure knowledge of those creative powers of the human individual mind which set the human species above all other species. So, the denial of the knowledgeable use of “fire” by the Olympian Zeus of Aeschylus’ Prometheus Bound, degraded mortal human individuals into virtually mere cattle of the rulers of empires and their like.".
"The more general outcome of the kinds of empiricist frauds spread by the followers of Sarpi in modern university programs, has been the substitution of mathematical formulas for actual discoveries of principle - - the substitution of shadow (the mathematical formulation) for substance (the crucial experimental experience). As in the case of Kepler’s discovery of general gravitation in the Solar system, the actuality of the action of gravitation is expressed in terms of a quality of infinitesimal which is to be defined as ontological, rather than mathematical in nature.".