Lähes ruskahuipennuksessaan ollutta fotiniaa (Photinia villosa) kuvattuna torstaina 18.10.2012 Helsingin Meilahden arboretumissa.
Tässä vaiheessa Etelä-Suomen luonnonvarainen ruska oli jo taittunut lopuilleen ja osa viljeltyjenkin lajien ruskasta oli päättynyt kokonaankin. Niinpä ruskan etenemisessä on nyt alkanut viimeisten värinäytösten aika myöhäisimmin ruskaansa tekevien lajien ansiosta, joista otan tässä esille ns. "fotinian" (Photinia villosa). Se on keskikokoinen pensas, joka on Suomessa jopa vielä niin tuntematon, että itsellänikään ei ole siitä kovin paljoa omakohtaista kokemuksellista tietoa. Tämä kuvan kasvupaikka on ainoa, jossa olen pensasta tavannut ja ko. istutus on vasta parisen vuotta vanha.
Näin tuntemattomilla kasvilajeilla on Suomessa monesti se ongelma, että niillä ei ole vielä virallista suomalaista nimeä saatavilla; niinpä tässä tapauksessa tuo epävirallinen "fotinia" on suora väännös tieteellisen nimensä sukunimestä "Photinia", jossa normaaliin tapaan kirjainyhdistelmä "ph" lausutaan siis f -kirjaimena.
Fotinia on kotoisin Japanista, Koreasta ja Kiinasta eli taas jatkuu kaukoidän pensaiden esittelyni. Mutta mikäs siinä, koska tämä laji on ruskansa värikkyyden lisäksi koristeellinen kukinnaltaan ja marjoiltaankin. Ruska on lajilla siis vasta selvästi lokakuun puolella ja huipentuu usein vasta kuun lopussa, elleivät yöpakkaset nujerra lehtiä ensin (Tänä syksynähän yöpakkasista ei olekaan ollut haittaa laajoilla alueilla Etelä-Suomessa tähän mennessä). Syysvärit ovat tuossa kuvassa ennätysmäisen runsassateisen syksyn takia tavanomaista väljähtyneempiä, keltaisempia ja hämärä sadetilanne kuvaamisessa vaikutti myös asiaan kuvan värikkyyttä haitaten. Pensas tunnetaan kuitenkin kirkkaista orassisista - punaisista syysväreistä, missä seassa on häilyvästi keltaistakin. Paras ja punaisin ruska muodostuu aurinkoisella kasvupaikalla.
Pensaan kukinta muistuttaa pihlajien (Sorbus sp.) tai oikeastaan aronioidenkin (Aronia sp.) vastaavaa; ruusumaiset valkoiset kukat ovat tertuissa kesäkuussa. Kiiltävät ja punaiset marjat kypsyvät arviolta elokuun mittaan tai viimeistään syyskuun alussa. Lehdet puhkeavat kellertävinä toukokuun alkupuolelta lähtien ja saavuttavat täysikoon kesäkuulle tultaessa. Lehdet ovat ehyitä, soikeita ja himmeänvihreitä täyskesäasussaan.
Fotinian menestymisen pohjoisrajaa ei tunneta täällä Suomessa sen harvinaisuuden ja tuntemattomuuden takia, mutta sitä kannattaa alkaa kokeilla runsaasti asian selvittämiseksi ainakin menestymisvyöhykkeelle III - IV saakka; tämän mukaan pensas on menestynyt hyvin Varsinais-Suomen pohjoisosissa Vakkataimi -kokeilualueella.
Pensas on n. 2 - 3 m korkea eli se sopii varsin pienilläkin pihoilla kasvatettavaksi. Laji sopii monenlaisiin istutuksiin; yksittäiskasviksi, ryhmäistutuksiin yksinään tai muiden pensaslajien kanssa ja myös leikkaamattomaksi aidanteeksikin. Lajin voimakas ruska on hieno sommitteluelementti juuri ruskakauden loppupuolelle, kun moni muu pensas on silloin jo varistunut lehdettömäksi. Myöhäisen ruskansa takia laji on myös hyvä kontrasti varhaisille ruskaväreille itse vielä vihreänä syyskuussa säilyvänä ja tässäkin kirkas ruskansa on hieno pari havupensaidenkin kanssa.
Kukinnan tarkkaa ajankohtaa en tiedä (Muutoin kuin tuo kesäkuu), koska en ole sitä koskaan nähnyt täällä. Siksi sen sommitteluroolia on toistaiseksi turha tarkkaan spekuloida. Marjat ovat toki hienoja säväyttämään ennen ruskaa ja kontrastina hieno vaikkapa lumimarjojen (Symphoricarpos sp.) kanssa; marjojakaan näkemättömänä en tiedä vielä sitä, että säilyvätkö ne täällä lehtien varisemisen yli koristamaan loppusyksyä - alkutalveakin...
No comments:
Post a Comment