Lumisateista säätä navakassa itätuulessa kohti illansuun aurinkoa kuvattuna maanantaina 18.3.2013 Espoon Tapiolassa.
Aurinkoista alkuiltapäivän näkymää lumisen jäiselle Vanajavedelle kuvattuna sunnuntaina 17.3.2013 Hämeenlinnassa.
Voimakkaan itätuulen puistokäytävälle tuiskuttamaa ja kinostamaa tuoretta pakkaslunta keskipäivän auringossa kuvattuna keskiviikkona 20.3.2013 Espoon Tapiolassa.
Etelämuurilla paahteisen paikan auringonsäteilyn pitsimäisesti sulattamaa tummaa, likaista ja jäistä lumipenkkaa kuvattuna illansuussa tiistaina 19.3.2013 Espoon Tapiolassa.
Viikkojen 11 ja 12 ajankohtaan nähden paljon tavanomaista kylmemmät sääolosuhteet inspiroivat tekemään tähän viikolla 10 aloittamaani (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Pe 8.3.2013 erityisen sakeapyryinen lumikuurorintaman ylitys) valokuvasarjaan uuden osan, jossa nuo neljä yllä olevaa ottamaani valokuvaa kertovat tämän yhä jatkuvan maaliskuisen pakkasaallon visuaalisista ilmentymistä. Kyse on poikkeavasta sääilmiöstä, kun se on pitkittynyt jo parin viikon mittaiseksi näin myöhään, jolloin termisen kevään pitäisi olla jo alkamassa ja tänään on ollut kevätpäiväntasauskin; näiden kuvien kertomana moinen talvikylmyys ilmenee hyvin.
Ylimmässä kuvassa nähdään tyypillinen pakkasilmamassan lumisadetilanne, jossa hyvin ohuestakin läpikuultavasta pilvestä saadaan sadetta. Tilanne on ollut yksi esimerkki tällä viikolla 12 vallinneesta voimakkaasta ja hyytävästä itävirtaustyypistä. Se kertoo juuri ajankohtaan nähden poikkeavasta kylmyydestä, koska tämänlainen tilanne on tavallista lähinnä vain joulu- ja etenkin tammi- sekä helmikuussa. Normaalisti maaliskuun loppupuolella Etelä-Suomessa pilvityyppien pitäisi olla jo suuntautumassa kesäisemmiksi eli iltapäivisin pitäisi olla jo vähän ns. konvektiivisempaa pilvikehitystä, kuten kumpupilviä ja sadetilanteissakin kokkareisempaa - profiilikkaampaa paksua pilveä eikä tällaiseen keskitalviseen tapaan läpikuultavaa pakkaslumisadeharsoa.
Toiseksi ylimmässä kuvassa nähdään edeltäneen päivän vielä täysin selkeää säätilannetta, jossa ilmamassan kuulas kuivuus edesauttoi erityisen kirkkaan auringonpaisteen. Viikon 11 loppuna tämä oli useana päivänä sään kuva. Auringonsäteily oli tietenkin edennyt hyvin kylmästä ilmamassasta huolimatta keväiseksi ja muutama päivä aikaisemmin sataneen tuoreen lumen valkoisuus tuottikin heijastuksellaan erityisen häikäisevän valotilanteen ko. päivän maisemiin. Keskipäivän tienoilla auringon jo melko korkea asema mahdollistikin tuossa kuvassakin näkyvät hienot puustojen ym. rakenteiden keskitalvea lyhyemmät varjotilanteet hienosti juurikin puhtaan valkeaa lumipeitettä vasten.
Kuvassa havaitaan kylmyyden jo useita päiviä kestänyt vaikutus tuon Vanajavesi -järven jäätilanteesta; se oli vahvana ja yhä paksuuntuvana sekä jalankulkijoita että moottorikelkkailijoita kantavaa; kuvassa moottorikelkkareittiä näkyy vastarannan lähellä, jolla ihmisiä oli kävelemässä. Aikaisemmin leudomman helmikuun aikana tuohon järven virtaavalle keskivaiheille oli ehtinyt muodostumaan jo muutaman metrin levyinen sula pitkä vana, mutta tämä maaliskuinen kylmyys oli jo jäädyttänyt senkin uudestaan tiukasti umpeen ja uusi lumipeitekin oli ehtinyt sen päälle.
Toiseksi alimmassa kuvassa tämä poikkeava kylmyys korostuu erityisesti, koska tilanteessa havaitaan edellisyönä sataneen pakkaslumen keskitalvisen oloista jatkuvaa kinostumista vasemmalta oikealle ko. puistokäytävän päälle. Se paljastaa, että ilmamassan lämpötila pysyi pakkasen puolella läpi auringonpaisteisen päivänkin eikä vaakasuuntaisilla puhtailla lumihangilla ollut siten mahdollisuutta sulaa; tosin näin keväinen auringonsäteily aiheuttaa ns. sublimaatiota, jossa kiinteä vesi (lumi ja jää) haihtuu suoraan vesihöyryksi (kaasuksi). Se on kuitenkin hyvin minimaalinen tapahtuma määrältään lämpöasteissa nesteeksi sulamiseen verrattuna. Joka tapauksessa normaalisti tällainen kinostumisilmiö ei enää kuulu maaliskuun loppupuolen luontoilmiöihin etenkään päivisin lämpötilojen ollessa helposti sulattavissa lukemissa.
Alimmassa kuvassa nähdään sulavaa - sulanutta jäistä lumipenkkaa, mutta juuri sen sulamistapa tässä tilanteessa paljastaa myös poikkeavan pakkaskylmyyden. Tuon lumipenkan pitsimäinen sulamiskuviointi on syntynyt auringonsäteilyn sulattavasta pureutumisesta epäsäännöllisesti hankeen sen vaihtelevasta likaisuudesta ja monenlaisesta rakenteesta johtuen. Tämä on kaikkialla teiden ja katujen varsilla nähtävä ilmiö maaliskuussa, mutta se esiintyy vain ilmamassan ollessa pakkasella päiväsaikaankin. Lämpötilan ollessa plusasteilla tämä sulamisilmiö ei toteudu, koska sulaminen tapahtuu silloin sekä ilman että auringonsäteilyn vaikutuksesta tasaisesti ilman kuvioita. Pakkasilmamassa on siis keväistä auringonsäteilyä luovasti vastustava voima, joka muodostaa teräväpiirteistä ja säteilyn suuntaista jääpitsiä - uurretta sulatettavaan lumeen / jäähän. Maaliskuun lopussa auringonpaisteen jo voimakas säteily ja poikkeava pakkastilanne korostavat nyt tätä visuaalisuutta erikoisen esteettiseksi.
Tätä julkaistaessa hyvin kylmä pakkasilmamassa on jatkumassa lähes vastaavanlaisesti pienen leudontumisen kera vielä koko loppuviikon, joten lisää tässä kuvatun kaltaista visuaalisuutta ja tilanneilmiöitä on tulossa ennen oikeaa kevättä vielä muutaman päivän ajan...
PS.: Huomautan tässä lopuksi päätöksestäni raivata uusille valokuvilleni ilmaista Bloggerin kuvatilaa poistamalla vanhoja valokuviani palvelusta: Kolme muuta jo pitkään päivittymättä ollutta blogiani (Maisema - Landscape, Taivaankansi - Firmament ja Maan Povi - The Bosom Of The Earth) ovat siinä kohteena. Niinpä teillä lukijoilla on nyt lähiaikoina viimeinen mahdollisuus käydä lukemassa ja katselemassa niitä, sillä poistan ne vaiheittain kaikki valokuvineen kaikkineen. Joskus myöhemmin saatan palauttaa niitä kuvia näytille jollain muulla foorumilla ja konseptilla... Poiston aloitan todennäköisesti juuri ennen tämän vuoden kasvukauden kasvivalokuvaesittelyni aloittamista eli huhtikuun aikana...
No comments:
Post a Comment