Vaihtoehtomedian nousu valveuttamaan tietoisuutta valtamedian ylläpitämän maailmakuvailluusion kyseenalaistamiseksi
Länsimainen julkinen keskustelu on ollut tällä vuosikymmenellä voimakkaan murrosvaiheen kourissa myös täällä Suomessa, koska valtamediainstituutioiden haastajaksi muodostunut yhteiskunnallispoliittinen vaihtoehtomedia ja sosiaalisen median parista ponnistava muunkinlainen virallisen totuuden ja yleisen mielipiteen kyseenalaistus on entistä voimakkaammin onnistunut luomaan valveuttavaa ja tietoisuutta laajentavaa kiilaa valtamedian ylläpitämän pahasti luutuneen ja ummehtuneen maailmankäsityksen hegemoniaan.
Se maailmankäsitys on ollut käytännössä erittäin tiukasti elimellinen osa transatlanttista eli länsimaista geopolitiikan ja ekonomian imperialistisesti laajenevaa agendaa länsieliitin intressien täyttämiseksi jo kauan, mutta viime vuosikymmeninä erityisen korostuneesti. On hyvin oleellista havaita ja nimenomaan ymmärtää, kuinka sellainen agendallisuus on erittäin ideologisesti perustunut irrationaalisen ja antihumaanin pinnallisesti opillisiin käsityksiin länsimaista ns. globalisaation ja "vapaan" kaupan tyyssijana - Oligarkkisen periaatteen käytännön toteuttamiseksi rahataloustotalitarismina ja geopoliittisena imperialismina.
Valtamedia onkin luonut periaatteellisen hegemoniallisesti tiedotusmetodinsa ja journalistisen sisältönsä tämänlaisen opillisuuden mukaan geopolitiikassa ja ekonomiassa havaintoni mukaan kahdesta pääsyystä johtuen:
>> Yhtäältä valtamedioita johdetaan keskusluonteisesti ja hierarkkisesti ylhäältä alaspäin juuri niiden länsimaisten eliittivaltaliittojen tahoilta, jotka pyrkivät ohjaamaan politiikan ja ekonomian lisäksi yhteiskuntatoimintaa ja julkista keskustelua yleisestikin noiden em. opillisuuksien mukaisissa puitteistuksissa. Maailmankuvaa siis pakotetaan länsimaissa tarkoituksella yhdenmukaiseksi valtamedioita seuraavien mieliin sekä harhautus- että ohjaamistoiminnallisesti ko. eliitti-intressien promotoimiseksi.
>> Toisekseen valtamedian alemmilla "pikkupomojen" ja rivitoimittajien piireissä uskotaan kategorisesti ja hölmön hyväuskoisesti tuosta em. ylhäältä ohjaamisesta tietämättömänä, että moisten opillisuuksien mukainen maailmankuva on koko totuus olevaisesta ja vieläpä edistyksellinen sellainen eikä sille siksi voisi muka olla olemassa vaihtoehtoisia sisältöjä uskottavasti. Ja jos jossain määrin heidän havainnoissaan onkin, niin ne ovat kuitenkin muka harhaisina kyseenalaistettavia - jopa vaarallisia ja siten tähdellisesti ja yksioikoisesti vastustettavia.
Näiden kahdenlaisen valtamediaominaisuuden piiristä käsin tapahtuu oleellinen osa vaihtoehtomedian ja sosiaalisen median yhteiskunnallispoliittisen sisällön kyseenalaistamisesta ja mustamaalaamisesta. Kyseessä on kahden eri maailmankuvakokonaisuuden yhteentörmäys, jossa länsieliitin yhteiskunnallispoliittinen valtaliittoagendallisuus kaikkine "Uudeksi maailmanjärjestykseksi" nimitettyine ilmenemismuotoineen on keskeinen ko. vastakkainasettelun polttopiste.
Hyvin yksinkertainen käytännön asetelma on siinä se, että valtamedia on hyvin paljon sellaisen Uuden maailmanjärjestyksen puolella kyseenalaistamatta ja vaihtoehtomedia on sitä vastaan kriittinen, tuomitseva sekä uudistavalla tavalla tervehdyttäviä ja laajentavia näkemyksiä tarjoava.
Valtamedia vs. vaihtoehtomedia -vastakkainasettelun ajatushistoriallisista taustoista
Voimmekin pohtia seuraavaksi sitä, miksi tällainen maailmankuvien vastakkainasettelu on nyt eskaloitumassa ja ennen muuta miksi ja miten valtamedian hyysäämä tuollainen vanha maailmankuva on ollut olemassa niin totaalisena ja kyseenalaistamattomana viime vuosiin saakka, mutta alkanutkin nyt kyseenalaistua hegemonialtaan vaihtoehtomedioiden ansiosta?...
Siihen löydetään parhaimpia vastauksia mm. tutkimalla yhtäältä Seppo Oikkosen (Kuinka Karl Marx tavataan) syvällisen edelläkäyvää käsitystä länsimaiden ajatushistoriallisista ominaisuuksista ja kehityslinjoista etenkin n. 500 viime vuoden aikana. Toisaalta tarkastelemalla LaRouche -liikkeen perinpohjaisesti ymmärtävää käsitystä historiasta, ekonomiasta, yhteiskunnasta, geopolitiikasta, sosiologiasta ja tieteestä ko. eliitti-oligarkia vs. humaani edistys -vastakkainasettelujen puitteistuksina antiikista nykyaikaan.
Oikkosen mukaan ns. eurooppalainen uusi aika on edennyt em. vuosisatojen mittaan ajatushistoriallisesti ns. kartesiolaisen ajatteluparadigman toteutumiseen, missä yksilöllisen minäsubjektin eriytyminen on kehittynyt keskeiseksi maailmanjäsennyksen muodoksi ihmisten ajatuksissa. Siinä yksilöillä on kehittynyt sitä prosessia vastaavasti lisääntyvää potentiaalia ja kykyä havainnoida ja ymmärtää objektivoituvaa todellisuutta korrespondenttisesti. Se on synnyttänyt kollektiivisesti pohjaa humaanille edistykselle eli länsimaisen luonnontieteen, teollisen hyvinvoinnin ja tekniikan voimakkaan kehityksen voittokululle.
Oikkonen sanoo: "Individualismi, yksilövapaudet ja -oikeudet sekä edustuksellinen demokratia sellaisena kuin se meille näyttäytyy, ovat kaikki eurooppalaisen uuden ajan tuotetta. Taustalla on koko uutta aikaa hallinnut Subjektin eriytyminen ja todellisuuden Objektivointi, ns. kartesiolainen paradigma, jonka tuotetta myös empirismi, luonnontieteet, tekniikka ja teollinen hyvinvointi ovat." - Sepon kommentti tässä jutussaan.
Tuollaisesta länsimaisen kulttuurin edistyksestä huolimatta Sepon usein tähdentämää on myös se, kuinka tämä kartesiolaisen ajatteluparadigman kehitys on alkanut etenkin viime vuosikymmeninä ajautua itse syvään kriisiin synnyttämällä väestöjen keskuuteen eskaloituvaa yli-individuaalia sokeutta, jossa minän Subjekti on alkanut eriytyä liikaa omaksi autonomiseksi harhakseen yhteisöjen ja kollektiivisuuden kustannuksella muodostaen sairastuneen itseisarvoisesti elämäntapoja hyvin Ayn Randilaisesti.
On tapahtunut ahneuden ja itsekkyyden nousua yhä voimakkaampaan rooliin synnyttäen ohessaan entistä enemmän sosiopatiaa ja psykopatiaa. Tämän prosessin seurauksena yksilöt ovat alkaneet hälyyttävästi menettämään kykyään mm. tuohon todellisuuden Objektivointiin.
Niinpä tässä paradigma- eli maailmankuvakriisissä liiallisen yksilöeriytymisen ajatteluvääristymät ovat tyyppiä >> Yksilövapaudet ja -oikeudet käsitetään tosiolevaisen muodostamisen perusteina ylikorostuneesti ilman ymmärrystä ryhmäpsykologisista - yhteisöllisistä ilmiöistä ja periaatteista - Kuvitellaan itselle oikeuksia ja vapauksia kohtuuttomasti yli vastuiden ja sääntöjen ymmärtämättä kollektiivisen olevaisuuden muotoja ja sisältöjä yhteishyvän tärkeinä perustoina.
Kansallisvaltioperiaatteiden historiallinen rooli humaanina edistyksenä ja valtamedian sensuuri / ymmärtämättömyys siitä
Todellisuuden objektivoinnin kannalta tällainen minäsubjektivääristymän aiheuttama ongelma on käytännössä varsin symmetrisesti se, että ymmärrys empirismistä, luonnontieteistä, tekniikasta ja teollisesta hyvinvoinnista on alkanut vääristymään ja hämärtymään entisestään kieroon yhteiskuntatoiminnoissamme ja valtamedian tiedottamisessa.
Seurauksena on mm. se, että nimenomaan valtamedian ikeessä ei enää länsiväestöjen keskuudessa ymmärretä kunnolla niitä periaatteita ja historiallisia jatkumoita, joiden varassa kaikkien noiden objektivoituvan maailman puitteistuksissa olleet humaanit edistysprosessit ovat toteutuneet tuottaen meille länsimaisen sivistyksen suurimmat saavutukset >> Kansallisvaltioperiaatteiden luomat hyvinvointi- ja kehitysedellytykset.
Tämä käsittää kokonaisuutena historiallisesti tuon kartesiolaisen ajatteluparadigman positiivisen kehityskaaren synnyttämät kansallisvaltioperiaatteet sellaisina, mitkä ovat suojanneet noiden empirismin, luonnontieteiden, tekniikan ja teollisen hyvinvoinnin yhteishyvällistä ja antientrooppisesti edistyksellistä toteutumista keskeisinä arvoina tulevaisuuteen. Ne yhdistettynä terveydenhuollon ja koulutuksen kanssa tunnetaan LaRouche -kielellä kokonaisuudessaan fyysisenä ekonomiana.
Olemme täten kadottaneet riittävän ymmärryksen myös siitä, kuinka edustuksellinen demokratia ja nuo kansallisvaltioperiaatteet ovat olleet historiallisesti käsi kädessä kulkeva yhteiskuntien edistyksellinen ja moraalisesti paraneva kehityskaari perustuen kartesiolaisen ajatteluparadigman mukaisesti individuaalin eriytymisen kanssa sopivasti korreloineeseen todellisuuden objektivointiin tuottaen nuo fyysisen ekonomiankin edistysaskeleet yhdessä kansallisvaltiokehityksen mukana.
Parhaimmat tähänastiset kehitysvaiheet sen piirissä muodostuivat Yhdysvaltojen perustajaisien teesien käytäntöönpanoissa, joiden perusteet pohjautuivat Renessanssin ajattelijoiden pohjatyöhön. Niiden pohjina olivat puolestaan antiikin Kreikasta lähtöisin oleva filosofia ja siinä erityisesti Platon.
Yhdysvaltojen perustaminen 1700 -luvulla oli tietoinen tavoite luoda sellaisen ajatteluperinteen ihanteet todeksi ja sen puitteissa niitä yritettiin parhaiten toteuttaa mm. Alexander Hamiltonin, Henry Careyn, Abraham Lincolnin, Franklin D. Rooseveltin ja John F. Kennedyn huomassa. Prosessin tuloksena syntyi kansallisvaltion idea hyvinvoinnin ja edistyksen keskeisenä yksikkönä.
Muualla maailmassa ko. periaatteiden kehitystyötä oli tekeillä mm. Otto von Bismarckin Saksassa, Kiinassa ja tsaarin Venäjällä ennen kommunistisia vallankumouksia sekä aivan viimeisimpänä Pohjoismaissa Ruotsissa ja Suomessa vasemmiston ja sosiaalidemokratian aikaansaamana ns. hyvinvointivaltioperiaatteena 1900 -luvun lopulla. Olof Palme oli täällä pohjolassa sen suurimpia keulakuvia ja itse asiassa Ruotsi ja siitä mallia ottanut Suomi olivatkin hetken maailman demokraattisimmat ja edistyneimmät esimerkit tästä kehityskaaresta - Ennen EU:n ja euron tuloa!
Länsieliitin oligarkkinen ja imperialistinen hegemonia vs. kansallisvaltioperiaatteet
Kuitenkin tätä humaania kehitystä vastaan länsimainen oligarkia imperiaali-intressisenä eliittidystopiana on pyrkinyt taistelemaan ja toteuttamaan globaalia hegemoniaansa taivuttaakseen yhteiskuntamme Uuden maailmanjärjestyksen nimellä kulkevien tavoitteidensa ikeeseen; taloususkonnollista rahataloustotalitarismia, imperiaalista diktatuuria ja feodaalista väestönhallintametodia pakotetaan monenlaisin manipulaatioin paikalleen.
Koko tuon n. 400 vuotta kestäneen kansallisvaltiokehityskaaren ajan tämä länsieliitti on operoinut näitä tihutöitään Brittiläisen imperiumin -nimellä kulkevan globaalin kartellirakenteensa muodossa. Sen viimeaikojen merkillepantavimpina elementteinä ovat olleet juuri EU:n ja euron luominen, joiden pääasiallinen tarkoitus on aina ollut em. kansallisvaltioperiaatteiden tuhoaminen oman dystopiansa eteen päin viemisen mahdollistamiseksi. Tämä prosessi onkin ollut tällä vuosikymmenellä hälyyttävän katastrofaalisesti eskaloituva!
Länsieliitin taholta harjoitetaan tietoisesti manipulointia ja harhauttamista ko. imperiaali-intressiensä hyväksi laaja-alaisesti >> velkapyramiditalous fyysisen ekonomian näivettämiseksi neofeodaaliseksi diktatuuriksi, Agenda 21 viherfasistisena tukioperaationa, EU ja euro muka yhteishyvän- ja rauhanprojektina jne.
Voimme nähdä, kuinka liiallisen yksilöeriytymisen individuaali sokeus on ollut ko. länsieliitin piirissä tavallaan jo järjestelmätasollakin heidän keskeinen sosiaalisen rakenteen ominaisuus useiden vuosisatojen ajan niin, että siinä päädynastiat ja -suvut eivät itse asiassa ole koskaan edes päässeetkään eurooppalaisen uuden ajan ajatushistoriallisten kehityslinjojen piiriin. Heissä tavallaan on jäänyt lähtökohtaisesti elämään hyvin itsepintaisesti Rooman valtakunnasta ja keskiajasta lähtien ihmisyyden kaikki nurjat puolet tuottaen elämänkatsomuksen totaalisesti mm. juuri feodaalisena - taloususkonnollisena projektiona. Länsieliitin mielestä kansallisvaltioiden sävyttämässä eurooppalaisessa uudessa ajassa onkin ollut muka virhe, joka on muka korjattava - Tuhottava kansallisvaltioperiaatteet.
Taloususkonnollisen ja imperialistisen valtaliitto-opillisuuden pakkomielle onkin ollut tämän eliitin ikiaikainen missio, jonka puitteistuksissa ja heidän yhteiskuntadystopiansa sisällön promotoimiseksi on syntyneet kaikki ne nykyiset yhteiskunnallispoliittiset agendat sateenvarjotermi "Uusi maailmanjärjestys" alla, joiden piiriin läntisen valtamedian journalistinen sisältö on kapeakatseisesti ja kohtalokkaasti nykyään sidottu mm. juuri pinnallisina globalisaatio- ja "vapaa" talous -opillisuuksina.
Tuo ilmennyt lisääntyvä vaikeus moisesti yli-individuaalisokeiden todellisuuden objektivoinnissa aiheuttaa täten hyvin tähdellisesti systeemikriisiä. Ko. länsieliittien omana ongelmana sitä, että nämä rahatalous- ja imperialismiagendansa joutuvat yhteensovittamattomiin ristiriitoihin reaalitodellisuudessa kaikenlaisten yhteiskuntatoimintojen kanssa.
>> Heidän rahataloutensa on ristiriidassa meidän reaalitaloutemme kanssa, heidän globaali liittovaltioajattelunsa on ristiriidassa meidän kansallisvaltioperiaatteemme kanssa, heidän äärirelativistisesti yksilökorostunut moraalittomuutensa on ristiriidassa meidän yhteisökeskeisen moraalimme kanssa, heidän isäntä vs. orja -ihmiskäsityksensä on ristiriidassa meidän tarpeidemme ja onnellisuutemme kanssa jne.
Kansallisvaltioperiaatteiden nykytilasta
Tällä hetkellä moiselta yhteiskuntatuhonnalta on säästynyt enää harvoja suojapaikkoja em. kansallisvaltioperiaatteiden humaanin kehitystyön jatkamiselle; niitä ovat ainakin Argentiina ja Islanti sekä Neuvostoliiton totalitarismihaamuista eroon pyrkivä Venäjä sekä laajemmassa mielessä ns. BRICS -maat; Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Yhdysvalloissa LaRouche -liike on merkittävin toisinajattelijaryhmä, joka tekee ideologisena johtajana töitä tämän kehityskaaren jatkamisen eteen. Suomessa kansallisvaltioperiaatteita ei enää juurikaan noudateta, koska olemme EU:n jäseninä länsieliitin oligarkkisen ja imperialistisen vallan alla.
Kaikkialla kansallisvaltiollisen kehityslinjan jatko on kuitenkin koko ajan vaakalaudalla ja vaarassa tuhoutua mm. juuri moisen länsieliitin hegemonian koventaessa otettaan. Toisaalta sen toteuttamisessa on vielä opittavaa esim. Venäjällä demokraattisen yhteiskuntatoiminnan harjoittelun ollessa siellä vasta totalitarismin jälkeisessä alkuvaiheessa. Viime aikojen vastakkainasettelu länsieliitin ja Venäjän välillä kertoo kuitenkin juuri siitä, kuinka Venäjän nykyhallinto on alkanut luomaan jatkoa kansallisvaltioperiaatteiden käytännön toteuttamiselle...
Vaihtoehtomedian länsieliitti-intressien paljastus ja kyseenalaistus valveutumisen toiminnallisena tavoitteena
Seuraavaksi voimmekin siirtyä tarkastelemaan lisää sitä, miten tämänlainen ajatteluparadigmojen kriisi liittyy tuohon valtamedian ja vaihtoehtomedian vastakkainasettelutilanteeseen >>
Valtamediassahan oli esilletuomanani nuo kaksi pääogelmaa: Sen olo yhtäältä lännen eliittivaltaliittojen totalitaarisessa ohjailussa ja toisaalta sen piirissä työskentelevien rivitoimittajien olo ko. länsieliittien promotoiman imperialismiopillisuuden vankina hyväuskoisesti - tietämättöminä.
Valtamedian piirissä työskentelevät rivitoimittajat eivät tässä ymmärtämättömyytensä tilassa löydä ajattelunsa puitteista niitä todellisuuden objektivoinnin taitoja, joiden avulla he ymmärtäisivät kaikki nuo mainitut vaarat, joista puolestaan vaihtoehtomedian yhteiskunnallispoliittiset kyseenalaistukset erittäin tähdellisesti ottavat selvää varoittaen ja valistaen.
Valtamediatiedottamisessa katveeseen jää siis paljon mm. juuri tuo ymmärrys edustuksellisen demokratian ja kansallisvaltion elimellisestä yhteydestä länsimaisen kulttuurin keskeisenä ja historiallisena kehitysprosessina ja -alustana. Valtamediajournalismissa ymmärtämättä jää siten se, mikä vaara mm. teollista hyvinvointia sekä luonnontieteellistä ja teknologista edistystä uhkaa jopa sivilisaatioperikatona parhaillaan! >> Ideologisesti juuri noista länsieliitin opillisuusvääristymistä ja taloususkonnosta johtuen sekä valtamedian itsensä osallisuuden takia moisia ylläpitäen - jopa eskaloiden!
Vaihtoehtomedian kyseenalaistukset ja uusien - humaanien ideoiden tarjoamiset ovat siksi tulleet viime vuosina ns. kreivin aikaan osoittamaan moisen pahuuden haitallisuutta ja pohtimaan tervehdyttäviä malleja tähän kriisiin!
Vaihtoehtomediat ja laajemmin koko sosiaalisen median yhteiskunnallispoliittinen uusi sisältö ovat yrityksiä ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa kunnolla tutkia ja opetella tähän kartesiolaisen ajatteluparadigman oman kriisinsä mukaiseen ongelmavyyhtiin pesiytyneitä ymmärryspuutteita ja yhteiskuntatoiminnan vaaroja yhteiskuntien kääntämiseksi ko. eliittidystopioista takaisin kansallisvaltioperiaatteiden mukaiseen humaaniin kehityslinjaan.
Toisaalta on toki ymmärrettävä, että myös vaihtoehtomediat ovat ponnistamassa tällaiselle uudelle ajattelun tasolle tuosta samaisesta kartesiolaisen ajatteluparadigman kriisisopasta, jolloin sen roolia hankaloittaa myös osittain samaiset yli-individuaalisen sokeuden ja todellisuuden objektivoinnin ongelmat; yhteiskuntaongelmien osoittamisessa ja kritisoimisessa sekä niihin lääkkeiden muodostamisessa meillä vaihtoehtomedian aktiiveilla onkin toki vielä paljon lisää opittavaa tämän maailmantilanteen puitteissa.
Teemme sen piirissä kukin tahollamme sentään jotain edistyksellistä ja humaania, mutta tekeekö valtamedia samassa mitassa jotain samaa? Ei tee! Se on nähty monta kertaa.
Vaihtoehtomedia vastustaa valtamedian valveutumista haittaavaa sisältöä ja asennetta promotoimalla valveuttavaa ajattelua ja toimintaa
Sen sijaan valtamedia näyttää olevan asettautumassa juuri sellaiseen lapselliseen ja ymmärtämättömään vastakkainasettelusuhteeseen vaihtoehtomediaa kohtaan, jossa se sokeasti ja vaarallisen haitallisesti uskoo em. tapaan oman eliittikontrolloidun ja ideologisesti kapean maailmankuvansa erehtymättömyyteen aivan liikaa. Länsimainen valtamedia ei ole enää riittävästi uskottavan eikä oikean tiedon tyyssijana!
Näiden kahden mediatahon vastakkainasettelun eskaloitumisessa piileekin siksi vaara synnyttää juuri tuosta eliittikontrolloidusta johtamisesta käsin sananvapautta rajoittavaa totalitarismia, jos valtamediassa ei tapahdu yhtään ymmärryksen laajentumista ja tietoisuuden lisääntymistä. Toisin sanoen valveutumista tähän kuvaamaani maailman kokonaistilanteeseen ja asettumista ko. länsieliitin sijasta meidän kansallisvaltioiden väestöjen puolelle...
Valtamedia vs. vaihtoehtomedia -vastakkainasettelu on tämän kriisimme puitteissa siksi hyvin oleellinen sosiaalisen konstruktion tila tällä hetkellä. Siksi Suomen puitteissa on ollut juuri niin hienoa havaita esim. Verkkomedian nouseminen journalistisena uutena humanismin airueena osoittamaan vaihtoehtomediallista esimerkkiä tässä valveutumisessa!
Parhaimmillaan valtamedia ja vaihtoehtomedia voisivat hedelmällisesti täydentää toisiaan tai vaihtoehtomediasta voisi tulla uudenlainen kakkosvaltamedia... Varsin kaukaiselta tämänlainen visio kuitenkin toistaiseksi minusta vaikuttaa.
Aikamme tarvitsee kuitenkin joka tapauksessa erittäin kipeästi lisää Verkkomedian, LaRouche -liikkeen ja Seppo Oikkosen luomien sisältöjen kaltaista holistisesti syvää ja kokonaiskuvaltaan koherenttia ymmärrystä kriisitilastamme ja lääkkeistä siihen. Ei pelkästään valtamediaa vastaan tulevana informaatiosota-aseena, vaan lisäarvona hyvin monipuolisesti, moniarvoisesti ja korkealuokkaisen moraalisesti ymmärtäen renessanssista alkaneen humanismin kehityksen ja oppien luomaan tulevaisuuteen sille yhä parempia ajattelu- ja toimintasisällön puitteita.
Se kuitenkin vaatii erityislaatuisen valveutumisen (Ko. kartesiolaisen ajatteluparadigman kriisin sekä sen mainittujen oheisongelmavaarojen havaitsemisen) etenemistä vielä paljon lisää. Sellaisen valveutumisen ongelmat ovat hyvin moninaiset sekä yksilö- että kollektiivitasoilla, mistä riittää jatkopohdittavaa moneen tulevaan kertaan.
Eikä valtamedia tule siinä mitä ilmeisimmin kuitenkaan auttamaan, vaan pikemminkin haittaamaan entisestään ylläpitämällä vähintään valveutumattomuutta edesauttavaa viihdesumua ja poliittista propagandaa; pahimmillaan ehkä tulevaisuudessa ankaraa totalitarismia ja sananvapauden rajoittamista, mikäli tilanteiden eskalaatio ko. länsieliitin intressien pakottamisessa sitä edellyttää...
Valtamedian valveutumista haittaavasta toiminnasta esimerkki - Long Playn pseudovaihtoehtoinen journalismi
Viime aikoina onkin nähty huolestuttavasti näiden valtamediatahojen asettumista hyökkäyslinjalle täällä Suomessakin vaihtoehtomedian ilmentämää uutta valveutuneempaa tiedostamista ja valtamediahegemonian kyseenalaistusta vastaan. Siinä merkittäväksi ilmentymäksi on osoittautunut tämän vuoden alussa aloittanut Long Play -media, jonka hiljattaiset jutut ovat paljastaneet moisen asenteellisuuden kirkkaasti.
Yksi sen jutuista on tämä: Google-syrjäytyneet. Ensireaktioni siihen oli heti, että hohhoijaa miten kömpelö propagandapläjäys ja valhe tämä itse artikkeli on! Sen sisältö perustuu ym. mukaisesti juuri seuraavaan >>
LP -jutun kirjoittaja Ilkka Pernu kuvittelee olevansa muka fiksu, kun hän "salaliittoteorioita" yksioikoisen asenteellisesti mollaten puolustaa ko. valtamedian ylläpitämän virallisen totuuden sisällön olevan se ainoa oikea tapa ajatella älykkäästi ja luovasti - Ainoa oikea tapa muka olla hyväksytty ja kunnioitettu kansalainen on valtamedian sisältöjä uskova ja kunnioittava opetetun valveutumattomuuden yksilö. Vaihtoehtomedian sisältö asetetaan kyseenalaiseksi kokonaan muka epäuskottavina "salaliittoteorioina" näkemättä em. maailmantilan kokonaiskuvaa.
Sellainen asenne on kuitenkin yhtälailla tavallaan samaa valveutumattomuutta ja mielen taantumusta, jota edustavat tässä Long Play -jutussa kritisoidut lähdekritiikkiä ymmärtämättömät ja medialukutaidottomat teinitkin.
Jutun vähät hyvät pointit hukkuvatkin juuri sellaiseen käsitykseen virallisesta totuudesta, jonka pohja löytyy em. transatlanttisen eliittihegemonian promotoimasta politiikan, yhteiskunnan ja ekonomian irrationaalisen opillisesta ajattelemisesta kriisiytyneen kartesiolaisen ajatteluparadigman puitteistuksissa; yli-individuaali sokeus ja harhat todellisuuden objektivoinnissa edesauttavat moista vaihtoehtomedian luulemista yksioikoisena "salaliittoteoriahörhöytenä".
>> Valtamedialla ei ole kykyä nähdä kuvatun maailman kokonaistilanteen metafyysisiä ja dynaamisia yhteyksiä tiedostetun ja tiedostamattoman sekä yksilöllisen ja kollektiivisen väleillä koherenttisena kokonaiskuvana eikä sillä siten ole kunnon ymmärrystä kuvatuista vaaroista ja mahdollisuuksista lännen nykytilanteen puitteissa.
Valveutumista haittaavista ominaisuuksista sekä valtamedian ikeessä että itse ajattelemisemme kriisissä
Yksilöt juuri valtamediahegemonian ikeessä joutuvatkin kokemaan korrespondenttisessa maailman objektivoinnissa megaluokan ongelmia mm. koherenttien ajatusten muodostamisessa ja se sairastuttaa ymmärryksen pois yhteisöelementtien ja ryhmäpsykologisten ilmiöiden tajuamisesta sekä niitä uhkaavien vaarojen havaitsemisista, joita ovat juuri mm. opilliset ja maagiset reaalitodellisuudesta irronneet ekonomiset ja poliittiset intressit / lahkot, kuten Agenda 21, EU ja euro, rahataloustoiminta velkapyramidi- ja johdannaisvetoisesti ja toisaalta sellaiset "totuusliikkeet", jotka pohjaavat em. eliitti-intressien vastustamisessa tavallaan peilikuvana edelleen yli-individuaalin sokeuden puitteistukseen.
Tällaiset harhauttavat "totuusliikkeet" ovat tyypillisimmillään pinnallisen poliittisia opillisuuksia sekä korostuneen totaalisesti ryhmäsidonnaisia tunnustuksellisuuksia akselilla äärioikeisto vs. äärivasemmisto. Niidenkin puitteissa em. maailmantilan kokonaiskuvan ymmärtäminen jää hämäräksi, kun ryhmäpsykologisia ja yhteishyvällisiä kollektiiviominaisuuksia huonosti tajuava opillisuus ja tunnustuksellisuus peittoavat todellisuuden korrespondenttisen objektivoinnin piirissä mahdollistuvan ymmärryksen - Valveutuminen korvautuu siinäkin liikaa opitulla valveutumattomuudella.
Valveutuminen on yhteiskunnallispoliittiselta kannalta sen ymmärtämistä, joka kartesiolaisessa paradigmassa edistää em. kansallisvaltioperiaatteiden kehittymistä yhdessä demokratian ja hyvinvointiedellytysten kanssa fyysisen ekonomian ollessa ylläpitävä ja kehittävä alusta ihmisen ja luonnon luovassa ja systeemiä ylöskorottavassa vuorovaikutuksessa.
Länsieliitit intresseineen eivät halua, että väestöt pääsisivät tästä perille, koska opetettu valveutumattomuus sopii heidän Uuden maailmanjärjestyksensä ajamiseen paremmin. Valtamedian sisältöä on siksikin rukattu eliitin näkökulmasta tämänlaisenkin taantumuksen varmistamiseksi.
Niinpä yli-individuaalin sokeuden maailmankuvassa em. tavalla kapeuttavasti yksilökorostunut ja todellisuuden objektivoinnissa vammautunut ajattelu ilmenee helposti pitäytymisenä virallisen totuuden mukaisessa valtamediasisällöissä juuri opittuna valveutumattomuutena niin, että "salaliittoteorioita" ei osata nähdä vaihtoehtomedian osoittamana tavoitteena yhä parempaan valveutumiseen ja eroon pyrkimisenä länsieliitin dystopiaintresseistä. Valtamedian ominaisuutena on tämän status quon ylläpito ja jopa pahentaminenkin länsieliitin talutusnuorassa ja valtamedian itsensä ymmärtämättömyydessä.
Länsieliitin "salaliitot" ovat valveutuneelle mielelle vaihtoehtomedian paljastamaa reaalipolitiikkaa ja vakava uhka humaanille edistykselle
Kuten juuri esim. Verkkomedia ja LaRouche -liike ovat osoittaneet, niin länsimaisten valtaliittojen ja valtahierarkoiden piilossa pysytelleet "salaliitto-osat" ovat silti vakuuttavasti todellisuutta erittäin laajasti ja vahvasti. Ne ovat historiallisen kansallisvaltioperiaatteen jatkokehittämiselle vakavin uhka ja valtamedia on kätyriosallinen siinä.
Tällaisten "salaliittojen" löytämiseen, tutkimiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan juuri mm. tämän kartesiolaisen paradigmavääristymän yläpuolelle nousevaa ymmärrystä ja kokemusta - Osaamista kyetä laajentamaan tietoisuutta mm. juuri sekä tahallisen että tahattoman valtamediasumun ohitse mukaan lukien koulujärjestelmän kaventavasti ja propagandistisesti skolastinen opillisuus ja vulgaaripositivistinen asenne.
Länsimaiden "salaliittojen" eli em. eliitti-intressien havaitseminen ja ymmärtäminen tapahtuu ainoastaan perinpohjaisesti valveutumalla ja siihen liittyvän oppimisprosessin myötä kyseenalaistamaan ja kritisoimaan harjaantumalla sekä näkemään kritiikkikohteita ja ko. kohteiden aiheuttamia / ylläpitämiä ongelmia vastaavia lääkkeitä oikein. Vaihtoehtomedia auttaa tässä keskeisesti, mutta itse kunkin oma ajattelu ja ajattelussa harjaantuminen on tärkein toiminnallinen valveutumisen metodi.
Salaliittojen ja siihen liittyvän Uuden maailmanjärjestyksen agendan havaitseminen ja ymmärtäminen on siis paljon samaa kuin myös ymmärtää niiden taustalla oleva tämä kartesiolaisen paradigman kriisi ja sen vaikutus haitallisesti ajattelussa harjaantumiseen.
Valtamedian ymmärtämätön agendallisuus länsieliitin hyväksikäytössä
Sen sijaan Ilkka Pernun osoittama ylimielinen ja omasta maailmanuskomuksestaan ylivarma toiminta-asenne on juuri tuota valveutuvaa ymmärrystä mitätöivää ja haittaavaa propagandaa, kun se luo suorastaan kaikesta vaihtoehtomedian osoittamasta tietoisuuden laajentamisen yrittämisestä ja valtamediahegemonian kyseenalaistamisesta kuvan muka ymmärtämättömänä medialukutaidottomuutena ja salaliittoteoriahörhöytenä.
Tämä on oikeastaan pahimmillaan nykysysteemiä kyseenalaistavien tyhmää ja idioottimaista mustamaalaamista tarkoituksella, jotta itse Pernunkaan ei oikeasti tarvitsisi opetella tosivalveutumiseen liittyviä em. asioita eikä varsinkaan opetella oikeasti ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti ko. ehdollistetun valtavirta-ajattelun ulkopuolella, mikä on vaatimus lääkkeiden löytymiseksi tässä länsimaiden rappiokriisissä.
Lännen kuvattujen valtaliittojen hegemonialle ja imperiaali-taloususkontoagendojensa talutusnuorassa oleville valtapoliitikoille eli siis tälle ns. viralliselle totuudelle tuonlaiset Long Play -jutut ja lähes koko valtamedian yhteiskunnallispoliittinen sisältö sopivatkin hyvänä peiteoperaationa. Sellainen on oivallinen, mutta rappiollisen antihumaani sisällöllinen harhautus sekä poliittisesti että tiedollisesti saattaa yhteiskuntatoimintoja länsieliitin intressien toteuttamiselle suotuisaan suuntaan. Long Play toimii täten valtamedian oikeana kätenä tähdellisesti.
Valtamedian ja muiden länsi-instituutioiden sisäisestä saastumisesta länsieliitin intressien toteuttajiksi vastoin kansallisvaltioperiaatteita
Tässä ja näissä rooleissaan valtamedialla on vielä yksi merkittävä seikka olemuksessaan, mikä sitoo em. rivitoimittajatkin helposti instituution operaatio- ja sisältömaailmaansa tiukasti kiinni ja sementoi vaihtoehtomediavastaisuutensa itsetarkoitukselliseksi asenteeksi.
Valtamedialla on nimittäin ryhmäpsykologisena ominaisuutena tuottaa piirissään toimiville sellaista ylemmyyden ja etevyyden tunnetta, joka ilmenee kollektiivisesti tiukkaa ryhmäsidonnaisuutta toteuttavana me -henkenä; "me (valtamediajournalistit) olemme yhteiskunnan ainoa ja paras tiedottamisen taho, mihin kaikki muut ovat vain vähäpätöistä ja vääristynyttä verrantoa".
Tämänlainen asenne on toki nähtävissä kaikissa valtiollisissa instituutioissa, joiden toimintasisällön oletetaan olevan yhteiskunnan palvelemisessa edistyksellisintä ja parasta laatua; valtamedian lisäksi koulujärjestelmä yliopistoineen, poliisi, julkinen hallinto, oikeuslaitos jne.
Olemme kuitenkin joutuneet havaitsemaan juuri vaihtoehtomedioiden paljastamina, kuinka kaikki nämä ovat olleet kovin helposti korruptoitavissa ja saastutettavissa em. länsieliitin dystooppisten intressien ajamisen välineiksi ja kuinka kaikkien instituutioiden toimintaa on alkanut heikentämään ja rappioittamaan myös tämän kartesiolaisen paradigman kriisi yli-individuaalin sokeuden ja todellisuuden objektivoinnin vääristymisen ongelmavyyhtinä.
Kun näiden instituutioiden tarkoitus on ollut olla alunperin kansallisvaltioperiaatteiden humaaneina toiminta-alustoina pohjautuen antiikin Kreikan ja renessanssin filosofisiin periaatteisiin, niin nyt niiden toimintaa on alettu kääntää juuri länsi-imperialismin rappiollistavaan piiriin.
>> Valtamedia tiedottaa ja koulusysteemi opettaa ko. eliitti-intressejä myötäillen, julkista hallintoa on otettu eliitin rahatalous- ja imperiaalitavoitteiden käytännön toteuttajaksi, poliisi ja oikeuslaitos ovat alkaneet suuntaamaan toimintaansa näiden eliitti-intressien turvaamiseksi kansalaisten kustannuksella ja terveydenhuoltoa sekä teollista hyvinvointia tuottavaa infrastruktuuria on alettu yksityistämään ko. eliitin rahataloustotalitarismin ikeeseen.
Valveutuminen asetettava keskeiseksi tavoitteeksi taistelussa länsieliitin intressejä ja siinä valtamedian sekä muiden instituutioiden kätyriroolia vastaan!
Esim. tuollaisesta Long Playn kirjoituksen kaltaisesta ontosta ja ymmärtämättömästä valtamediajournalismista kritiikittömästi innostuneilla onkin täten vielä paljon tehtävää valveutumisen polulla etenemisessä >> Medialukutaidottomuus on moisten hegemoniallisten ajatusvääristymien vain yksi ilmentymä - oire monista koko länsimaisen rappion kuvatussa vyyhdissä.
Medialukutaidottomuus on paljon tähdellisemmin kritiikitöntä suhtautumista antihumaanisuuksia vaalivaan valtamediaan kuin antihumaanisuuksia paljastavaan vaihtoehtomediaan.
On myös ymmärrettävä, kuinka imperiaalinen ja taloususkonnollinen oligarkia-, monarkia- ja rahatalousvalta ylimmistä dynastioista ja historiallisista imperiumeista lähtien on käyttänyt hyväkseen näitä vääristyneitä ja sairastuneita ajatuskoherensseja luodakseen "täydellisen pedon" eli täydellisesti rahataloustotalitarismin ja imperialismin mukaan toteutettavan yhteiskuntadystopian globaalina maailmanhallintona demokratian, kansallisvaltioiden ja moraalisesti laadukkaan humaanin edistyksen sijalle >> EU ja euro ovat meille eurooppalaisille selvin todiste siitä, kuinka katastrofaaliseksi tämänlainen pahuus on jo päässyt!
On siksi korkea aika ryhtyä valveutumisen ja neorenessanssillisen ryhdistäytymisen kultaiselle tielle! Vaihtoehtomedian rooli on siinä oleellinen.
Lähteitä ja liitteitä:
>> Verkkomedia: Valtamediat vaativat: 'tappakaa sanansaattajat!' >> Oivallinen vastine Janus Putkoselta Long Playn muka kriittiseen ja analyyttiseen journalismiin, joka onnistuu lähinnä nolaamaan itsensä sekä tulevaisuuden silmissä että valveutuneiden mielissä.
Lainaus: " 'Hesarin nettisaitti' Long Play tuottaa harvakseltaan artikkeleitaan. Sivusto perustettiin alkuvuodesta ja koetun perusteella informaatiosodan sivusto keskittyy mollaukseen. Kolmannessa artikkelissaan LP käänsi keihäänsä vaihtoehtoista mediaa vastaan. On aika laajentaa rintamaa.".
>> Verkkomedia: Media - kielletty ala harrastaa? >> Janus Putkoselta vastinejatkoa vaihtoehtomedian mollaamiseen.
Lainaus: "Ammattitoimittajille ja mediataloille tuntuu olevan suuri järkytys, että alalle on tullut journalismin harrastajia ja kansalaismedia.".
>> Verkkomedia: Oliko kertominen hasbarasta liikaa - verkkosensuuri iski Verkkomediaan?
>> LaRouche -liikkeen yhteiskuntapoliittisia historiasisältöjä: LaRouche -liikkeen vanhaa yhteiskunnallispoliittista tutkimusaineistoa valveutumiseksi oligarkiaa ja imperialismia vastaan.
>> Kuinka Karl Marx tavataan (Seppo Oikkonen): Tavikset tahtoo tasa-arvon, Paluu kansallistasolle, ja demokratiaan ja Eurooppalaisuus kunniaan -- alas EU!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment