Poikkeuksellisesti tämän sääraporttini julkaisu on viivästynyt tähän saakka kuluvalla viikolla 24, joten pahoittelut siitä. Viivästyminen on muuttanut vain sääennusteosion sisältöä niin, että ennuste kattaa vain perjantaista alkavan jakson ja ma - to -osa on toteutuneen sään alustavaa kertausta. Sääennusteosioon ei myöskään tule enää päivitystä, vaan uusia ennustetietoja ja ennustemuutoksia tulee suoraan seuraavan viikon 25 sääraportissa.
Yleiskuvaus viikon 23 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Kostea helleaalto jatkui vielä alkuviikolla ma - to välillä (Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 3) huipentuen kesän ensimmäisiin n. +30 asteen helteisiin keskiviikkona. Helteen aikana oli vaihtelevapilvistä ja sisämaassa oli jokaisena päivänä iltapäivisin - alkuiltaisin paikoin ukkoskuurottelua, joiden yhteydessä koettiin yksittäisiä isorakeisia raekuuroja; ukkoset olivat kuitenkin lähinnä pienialaisia ja lyhytikäisiä lämpöukkosia. Helle hiipui vähitellen pois to - pe aikana okludoituneen rintamasysteemin myötä, missä yhteydessä ukkostelu ei kuitenkaan ollut erityistä ja niinpä ukkosseurantaan en ottanut siinäkään tilanteita. Sen jälkeen Skandinaviasta tuli viikonlopuksi matalapainetta Suomen ylle, joka ylläpiti normaalilämpöistä polaari-ilmamassaa ja siinä la oli poutapäivä ja su oli iltapäiväkuuroja. Tuulet olivat koko viikon varsin heikkoja ja ajoittain jopa tyyniä.
Euroopan mittakaavassa hellettä ulottui siis aluksi Suomeen Länsi-Venäjän eteläosista Baltian kautta ja se kapeni vähitellen pois Skandinavian viileän ilman ja idästä myöhemmin pyrkineen viileämmän ilmamassan välissä. Laajemmin Euroopassa lämpötilaolot olivat monimuotoisia; läntistä manner-Eurooppaa vaivannut pitkä kolea jakso päättyi, kun Britannian kautta venyi korkeapaine alkuviikon aikana Lapin pohjoisreunalle yhdistyen Barentsinmeren korkeapaineeseen sekä kääntäen tuulet itäisiksi ja lämmittäen säätä kesäiseksi - paikoin helteiseksikin. Epävakaisuutta säilyi kuitenkin ukkosten kera monin paikoin, mikä hillitsi vain hitaasti Keski-Euroopassa edellisviikolla alkaneita tuhoisia suurtulvia. Lisäksi aivan viikon lopussa Länsi-Euroopassa viileni hieman uudestaan ja helteet keskittyivät Itä-Eurooppaan. Tuo uusi korkeapaine päästi Lappiin ti - ke koleaa ilmaa ja ke - to Itä-Suomeen toisen viileän annoksen, mutta kesä palasi Lappiin hetkeksi. Toisaalta viikon loppupuolella Skandinaviassa ja la - su myös Suomessa ollut matalapaine piti säätä viileähkönä - normaalilämpöisenä; eniten viileänä juuri Skandinaviassa. Länsi-Venäjällä lämpeni viikon mittaan vähitellen myös Pohjois-Uralin aikaisemmin kylmänä pysyneellä alueella ja helteet alkoivat yleistyä etenkin tuon Fennoskandian viikonlopun matalapaineen itäpuolellaan jopa lähes Jäämeren rantaa myöten.
Maisemien täysikesäistyminen eteni jo kokonaan - lähes kokonaan loppuun myös Lapin pohjoisosien viimeisillä paikoilla, kuten Kilpisjärven tienoolla. Eniten maisemien kesäistymisestä jälkeen jääneellä Pohjois-Uralin alueellakin kunnolla lämmennyt sää alkoi viimein vihertää maisemiaan nopeaan tahtiin, mutta täysikesäistyminen jäi siellä vielä myöhemmälle kesäkuulle varsinkin Jäämeren rannalla.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 3.6.2013: Koillisesta ulottui heikkotuulista korkeapainetta Etelä-Suomeen, mutta se alkoi heikkenemään. Pohjanlahden tasalla oli etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi, joka jakoi helleilmamassan Suomeen ja länsipuolelleen pohjoistuulessa kolean ilmamassan; illalla rintama siirtyi vähän idemmäksi. Britanniasta alkoi venyä Norjanmerta pitkin koilliseen uusi korkeapaine. Tarkastelualueella yö ja aamu olivat läntisimpiä osia lukuun ottamatta lähes selkeitä. Iltapäivällä - alkuillalla oli sisämaapainotteista kumpupilvisyyttä ja länsirannikon tuntumassa em. rintamaan liittyen syntyi ukkoskuuroja; rankimmin Porin seudulla (Raju ukkonen sytyttänyt useita tulipaloja Porissa). Illalla sää selkeni läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Ilmamassa oli utuista. Tuulet olivat heikkoja enimmäkseen etelän ja idän väliltä; ajoittain oli tyyntä; illalla länsikolkassa pohjoistuuli voimistui. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; paikoin ja etenkin etelärannikolla jopa +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +26 ja +29 asteen välillä; etelärannikolla n. +25 astetta.
Tiistai 4.6.2013: Etelä-Suomessa vaikuttanut heikkotuulinen korkeapaine vetäytyi heikkenevänä kaakkoon ja lännessä majaillut etelä-pohjoissuuntainen hellettä ja koleaa ilmaa jakanut rintamasysteemi siirtyi yön - aamun aikana länsiosien ylle syrjäyttäen helteen Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta; illalla rintama siirtyi vähän takaisin lännemmäksi. Britanniasta koilliseen siirtymään alkanut korkeapaine alkoi asettua Lapin pohjoisreunalle ja yhdistyä Barentsinmeren vanhaan korkeapaineeseen; Lappiin tulvahti Jäämereltä kolea annos. Tarkastelualueella länsiosissa (Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa) oli koko ajan vaihtelevan runsasta pilvisyyttä ja lounaissaaristossa jopa pilvistä ja ajoittain sateista koleassa säässä. Helleilmamassa vallitsi muutoin ja ko. ilmamassojen rajalla Virosta Länsi-Uudellemaalle, Varsinais-Suomen ja Satakunnan itäreunoille sekä Pirkanmaalle syntyi kaarevassa jonossa ukkoskuuroja iltapäivällä; paikoin tuli paljon rakeitakin (Pingispallon kokoiset rakeet moukaroivat Lounais-Suomea). Idempänä oli lähes selkeää, mutta ukkosista levisi myöhemmin yläpilviharsoja idemmäksikin. Illalla ukkoskuurot siirtyivät länteen ennen hajoamistaan. Ilmamassan utu pysyi hellealueella. Muutoin oli hyvin heikkotuulista ja ajoittain tyyntä, mutta länsikolkassa pohjois-koillistuulet vaikuttivat vaihtelevasti. Lämpötila oli lounaissaaristossa koko päivän +10 asteen vaiheilla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila +20 ja +24 asteen välillä. Muutoin hellealueella yölämpötila oli +15 ja +18 asteen välillä ja päivälämpötila +26 ja +29 asteen välillä; etelärannikolla päivälämpötila jäi paikoin n. +25 asteeseen.
Keskiviikko 5.6.2013: Lapin pohjoisreunan uusi korkeapaine ja Barentsinmeren vanha korkeapaine yhdistyivät pitkulaiseksi korkeapaineeksi itä-länsisuunnassa; sen itäpuolelta alkoi virrata viileämpää ilmaa kohti itäkolkkaa. Hellettä aikaisemmin kolean ilmamassan kanssa jakanut etelä-pohjoissuuntainen rintama jäi länsikolkkaan sijoilleen ja hellesektorin pohjoisraja muotoutui Lapin kolean annoksen kanssa. Näin ollen helleilmamassa jäi kapenevana sektorina Etelä-Suomeen etenkin Uusimaa - Kanta-Häme -vyöhykkeelle. Yöllä ja aamulla oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttoja; runsaspilvisintä länsikolkassa. Iltapäivällä - alkuillalla etelärannikko oli enimmäkseen selkeä, mutta sisämaassa kumpupilvisyys ja monin paikoin ukkoskuurot vallitsivat; eniten ukkostaneet alueet olivat Varsinais-Suomi ja Satakunta itäosiltaan, Kanta-Häme ja etenkin Pirkanmaa sekä idempänä Kymenlaakson - Päijänteen seutu. Loppuillalla kuurot katosivat ja jäljelle jäi hajanaista ylä- ja keskipilvilauttaa. Ilma oli vielä utuinen etenkin hellealueella. Tuuli oli lännessä ja hellealueella hyvin heikkoa ja ajoittain oli tyyntä. Itäkolkassa itätuulet alkoivat viritä. Yölämpötila oli länsikolkassa +10 ja +15 asteen välillä ja muutoin +15 asteen tienoilla tai paikoin +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli lounaissaaristossa n. +15 astetta ja länsikolkassa +20 ja +25 asteen välillä. Myös itäkolkassa jäätiin +25 asteen vaiheille. Siinä välissä hellealueella päivälämpötilat huipentuivat paikoin +30 asteen paikkeille ja etelärannikollakin +28 asteen tienoille.
Torstai 6.6.2013: Korkeapaine muotoutui pohjoisessa enemmän Barentsinmeren tienoille pienenä; Lapissa lämpeni selvästi. Edellispäivänä Etelä-Skandinaviassa muhinut pieni uusi matalapaine siirtyi vähän pohjoisemmaksi. Tarkastelualueella oli yhä heikko rintamasysteemi, jonka puitteissa yhä kapeneva hellesektori vaikutti vielä etenkin Uusimaa - Kanta-Häme -vyöhykkeellä. Viileät itätuulet vaikuttivat itäosissa. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli taas hajanaista ylä- ja keskipilvilauttailua ja iltapäivällä niitä vallitsi edelleen paikoin, mutta kapean hellesektorin länsiraunapainotteisesti syntyi iltapäivällä taas ukkoskuuroja; Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja vähän Kanta-Hämessäkin. Loppuillalla kuurot taas kuolivat ja jäljelle jäi ylä- ja keskipilvilauttoja runsaahkosti; länsiosissa jäi elämään kuitenkin kapeaa kuurojonoa rintaman kohdalle. Muutoin oli hyvin heikkotuulista ja ajoittain tyyntä, mutta itäosissa itätuulet olivat kohtalaisia alkuun. Utu alkoi hälvetä hellealueellakin ilmamassojen kuivuessa. Yölämpötila oli muutoin +10 ja +15 asteen välillä, mutta ko. kapealla hellesektorilla vielä paikoin reilut +15 astettakin. Päivälämpötila oli lounaissaaristossa ja osin länsirannikolla n. +20 astetta ja muutoin hellesektorissa +24 ja +27 asteen välillä. Noin Porvoon tasalta itään jäätiin +20 ja +25 asteen välille ja itäkolkassa jopa vajaaseen +20 asteeseen.
Perjantai 7.6.2013: Korkeapaine Barentsinmerellä heikkeni ja heikkoa matalapainetta oli noin Keski-Skandinavia - Norjanmeri -vyöhykkeellä. Siitä ulottui yhä rintamasysteemiä heikkotuulisena vallinneeseen Etelä-Suomeen, jossa edellispäivien hellesektori alkoi okludoitua jo kokonaan pois alkupäivän aikana rintamasysteemissä. Tarkastelualueella etenkin okludoituvan rintaman kohdalla jatkui kuuroherkkä alue, joka oli yöllä - aamulla vielä pääkaupunkitasan länsipuolella, mutta loppupäivällä siirtyi hitaasti ko. tasan itäpuolelle; ennen rintamaa ja rintaman kohdalla oli vaihtelevasti keski- / kerros- ja kumpupilvisyyttä ja monin paikoin kuurottaisia sateita; eniten rintaman kohdalla, iltapäivällä ja sisämaapainotteisesti yksittäisten ukkosen kera. Rintaman jälkeen selkeni melko jyrkkärajaisesti lännestä ja utu katosi kokonaan; pääkaupunkitasalla puolenyön maissa. Tuulet olivat hyvin heikkoja ja suunnaltaan vaihtelevia; itäkolkassa itätuulet poistuivat. Em. rintaman jälkeen länsituulet virisivät hieman. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; Uudellamaalla paikoin vielä reilut +15 astetta ja itäkolkassa +5 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä; pilvisimmillä paikoilla, lounaissaaristossa ja itäkolkassa n. +20 astetta.
Lauantai 8.6.2013: Barentsinmeren korkeapaine heikkeni pieneksi selänteeksi Länsi-Venäjälle ja Keski-Skandinaviassa ollut pieni matalapaine siirtyi itään enemmän Suomen päälle; siihen liittynyt okludoitunut rintama jatkoi vielä tarkastelualueen itäosan ylittämistä itään yöllä - aamulla. Kapeaa korkeapainetta muodostui Britanniasta Norjanmerelle - Jäämerelle. Tarkastelualueella ko. rintaman ylityksessä oli vielä runsaampaa pilvisyyttä ja paikoin kuurosateita yöllä - keskipäivällä itäisimmissä osissa, mutta muutoin yö - aamu olivat selkeitä - lähes selkeitä. Iltapäivällä syntyi sisämaapainotteista kumpupilvisyyttä, mutta kuurosateita syntyi lähinnä vain Keski-Suomen puolella ja itäkolkassa. Illalla kumpupilvet katosivat, mutta länsiosiin alkoi tulla yläpilviharsoja epävakaamman alueen lähestyttyä Skandinaviasta matalapaineen lounaisreunalla. Tuulet olivat heikkoja - iltapäivällä paikoin kohtalaisia sekä enimmäkseen lännestä. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä länsiosien rintaman jälkeisellä selkeällä sisämaan alueella. Päivälämpötila oli +19 ja +23 asteen välillä; viileintä länsirannikolla.
Sunnuntai 9.6.2013: Matalapaine pysyi Suomen yllä ja venyi vähän etelä-pohjoissuunnassa; matalapaineen heikkotuulinen alue kattoi suuren osan Suomea ja viileää pohjoistuulta vallitsi sen länsireunalla Skandinaviassa. Heikkoa korkeapaineen selännettä oli Britanniasta Norjanmerelle ja toisaalta Länsi-Venäjällä, missä lämpeni yhä helteisemmäksi. Tarkastelualueella pilvisyys oli yöllä - aamulla länsi- / luoteispainotteista ylä- ja keskipilvilauttailua. Iltapäiväksi - alkuillaksi syntyi kumpupilvisyyttä, missä sisämaassa syntyi monin paikoin kuurosateita yksittäisten heikkojen ukkosten kera. Loppuillalla poutaantui, mutta jäljelle jäi ylä- ja keskipilvilauttoja hajanaisesti. Tuulet olivat hyvin heikkoja ja enimmäkseen etelän ja lännen väliltä; länsiosissa myös noin luoteesta. Etenkin yöllä - aamulla oli myös tyyntä. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla - vähän yli, mutta lännen sisämaassa paikoin +5 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; runsaskuuroisimmilla paikoilla vähän vajaa.
Alkaneen viikon 24 sääennuste Etelä-Suomeen (Ma - to on jo toteutunut eikä päivitystä tule): Tätä sääraporttia julkaistaessa on siis jo tapahtunut ma - to välinen jakso; edellisen sääraportin päivitysennusteen mukaan ti - ke väli toteutui varsin hyvin, missä matalapaine vaikutti Suomessa itäpainotteisesti kuurottaisine sateineen ja kuurosateita tuli vielä keskiviikkonakin, vaikka lännestä pyrki tulemaan samalla heikkoa korkeapaineen selännettä. Alkuviikolla ko. matalapaineen länsireunalla etenkin Pohjois-Suomeen pääsi pohjoisesta koleaa ilmaa. Koleus ei ollut kovin korostunutta tarkastelualueella, mutta päivälämpötiloissa jäätiin ti - ke yleisesti vajaaseen +20 asteeseen ja kuurojen lakattua ke - to välinen yö oli varsin viileä +5 ja +10 asteen välissä. Hallaa ei kuitenkaan ollut, mutta usvaa ja sumua senkin edestä tyynessä säässä. Pohjois-Suomessa ko. yö ja edellinenkin yö olivat kuitenkin kylmiä; jopa paikoin heikkoa yöpakkastakin tuli mm. Kainuussa. Tarkemmin näistä toteutuneista säistä ensi viikon sääraportin historiaosuudessa.
Tänään torstaina lännestä tullut heikko korkeapaineen selänne on jo antanut periksi siirtyen itään ja samalla Pohjois-Atlantilla ja Britteinsaarilla muhinut laaja ja voimakas matalapainetoiminta on päässyt vyörymään Fennoskandiaan; tilapäisesti to oli kuitenkin poutaa alkuiltaan saakka ja päivälämpötiloissa palattiin +20 asteen paikkeille. Tänä yönä ja huomenna pe voimakas matalapaine siirtyy keskukseltaan Keski-Skandinaviaan ja siitä Lappiin; se tuo hyvin voimakkaita länsi-lounaistuulia ja to illasta huomisaamuun rintamasateita. Huomenna aamusta iltapäivään toinen runsaampi sadealue kastelee tarkastelualuetta laajasti ja ukkoset ovat myös mahdollisia. Sitten poutaantuu ainakin osaksi, mutta länsituulet ovat illalla hyvin rajuja ja puuskaisia, mistä voi paikoin olla jopa hieman myrskytuhovaaraa! Jos koko pe on runsaspilvinen, niin lämpötila pysyy lähes koko ajan +11 ja +15 asteen välillä; poutapaikoilla iltapäivällä voi tulla yli +15 asteen lukemia.
Lauantaina on koilliseen etääntyvän matalapaineen etelä-lounaisreunalla yhä voimakastuulinen länsivirtaustilanne etenkin alkuun ja iltapäivällä sisämaassa kumpupilvet voivat kehittyä kuuroiksi. Yölämpötila pysyy yli +10 asteessa ja päivälämpötila voi kohota lähes +20 asteeseen poutaisilla paikoilla. Sunnuntaina yöllä on heikon korkeapaineen selänteen vaihe ja minimilämpötilat voivat laskea heikkotuulisessa ja vähäpilvisessä säässä vajaaseen +10 asteeseen ainakin sisämaassa. Su päivällä matalapaineiden jonossa seuraava tulee kuitenkin kuurottaisine sateineen Etelä-Skandinaviasta jo tarkastelualueen päälle; päivälämpötila poutapaikoilla n. +20 astetta ja muutoin n. +15 astetta.
Ensi viikon alussa etenkin ma on vielä epävakainen, kun matalapaine venyy vähitellen Suomen päältä Länsi-Venäjän pohjoisosiin. Kuurottaisia sateita tulee etenkin iltapäivällä paikoin ukkosten kera ja lämpötilat vaihtelevat yön reilusta +10 asteesta päivän +15 ja +20 asteen välille. Ti - ke matalapaine vaikuttaa jo vähäisemmältä Suomen yllä, mutta ainakin iltapäiväkuuroille on yhä herkkyyttä. Sitten ke jälkeen voisi olla mahdollista korkeapaineen muodostuminen lähelle Suomea, joka voisi mahdollistaa Suomen lähettyvillä / päällä sittemmin majaillessaan pidempää poutajaksoa ja ehkä taas lopulta hellettäkin sopivasti Juhannukseksi, jolleivät läntiset matalapaineet uhkaa pian taas perään...
Euroopan mittakaavassa sanottakoon tämän kuluvan viikon 24 osalta vielä >> Helteisintä oli aluksi Länsi-Venäjällä ma - ke laajasti jopa lähes Jäämeren rantaa myöten; poikkeavan kuumaa ei silti ollut. Samalla manner-Euroopassa ja siis etenkin Fennoskandiassa oli viileämpää, kun matalapainevyöhyke oli asettunut Suomeen itäpainotteisesti ja osin Itä-Eurooppaan; helteen rajoilla oli tyypillisesti ukkosia monin paikoin. Ke - to tapahtui raju muutos Länsi-Venäjän pohjoisosissa, kun tuossa Suomen matalapaineessa Laatokan tienoilta voimistui raju osakeskus ja sen nopeasti liikuttua kohti Pohjois-Uralia, päästi se jälkipuolellaan koleaa ilmaa paitsi ensin siis etenkin Lappiin, niin myös paljon Vienanmeren ja Uralin väliin; siellä oli rajuja ukkosia siihen liittyen. Nyttemmin tuon Pohjois-Atlantin voimakkaan ja usean matalapaineen sarjan aloittavan matalapainetoiminnan tulo Fennoskandiaan on tuonut uutta hellettä manner-Eurooppaan lounaasta tuulista ja epävakaista Britanniaa lukuun ottamatta.
Jatkossa viikonlopun aikana matalapainejono Britanniasta Fennoskandiaan ja Vienanmeren itäpuolelle takaa kuitenkin sen, että helteet pysyvät huomisesta pe alkaen poissa Länsi- ja Keski-Euroopasta Välimerta lukuun ottamatta ja kuumuudet keskittyvät enemmän Itä-Eurooppaan ja taas melko laajasti Länsi-Venäjällekin, mutta siellä ei kuitenkaan epävakaisena pysyvälle pohjoisosalle. Matalapainejonossa on eri keskusten yhteydessä ajoittain rajutuulista etenkin pe ja la, kuten pe Fennoskandiassa. Ensi viikolla matalapainejono näyttäisi hajoavan ja matalapaineiden painopisteiksi jäisi vielä lähinnä vain Fennoskandia - Baltia - osa Länsi-Venäjästä sekä toisaalta läntisin Eurooppa. Myöhemmin ensi viikolla voisi siis muodostua korkeapainetta jossain Fennoskandian alueella... Näistä skenarioista ja uusista muutoksista lisää ensi viikolla.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 23 - 2013: Tuon jo muutamia päiviä sitten päättyneen viikon kasvukauden eteneminen oli vielä to - pe saakka erittäin nopeaa, jolloin Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteeseen muodostui ainakin noin kahden viikon etumatka tavanomaiseen nähden. Havainnollistin sitä kasvivalokuvauskeskeisellä poikkeuksellisten- / erikoisten säätapahtumien seurantasarjan osalla >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikkojen 22 ja 23 lämpö- / helleaalto ja sen aiheuttama kasvukauden etuaikaisuus.
Muutoin voidaan todeta seuraavaa: Pihasyreeni (Syringa vulgaris), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), monet orapihlajat (Crataegus sp.), helmipensaat (Exochorda sp.), monet happomarjat (Berberis sp.), monet pensasangervot (Spiraea sp.), monet kanukat (Cornus sp.), monet kuusamat (Lonicera sp.), aroniat (Aronia sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) etenivät ko. viikolla kukkimistensa loppupuolella ja päättivätkin kukintansa jo suureksi osaksi viikonvaihteeseen mennessä. Tällä kuluvalla viikolla loputkin kukkimiset päättyvät näiltä lukuun ottamatta pensasangervoista esim. myöhäistä koivuangervoa (Spiraea betulifolia).
Marjoiltaan jopa jo kypsymään ovat alkaneet sinikuusaman (Lonicera caerulea) ja rusokirsikan (Prunus sargentii) marjat. Kotipihlajalla ja orapihlajilla marjaraakileet kasvavat jo selvästi esillä. Marjaraakileitaan ovat jo lähes täysikokoon kasvattaneet terttuselja (Sambucus racemosa) ja tuomi (Prunus padus) niiltä osin, kun se on paikoin välttynyt erittäin voimakkaasta tuomenkehrääjäkoin toukkien invaasiosta. Invaasiopuissa lehtien uudelleen kasvaminen voi jo alkaa tämän viikon lopussa / ensi viikon alussa... Muista vitsauksista olen havainnut paikoin härmän alkaneen sävyttää lehtiä esim. tuomipihlajilla (Amelanchier sp.).
Juhannuksen ajan normaalit kukkijat jatkavat viilenneissä säissä etuaikaistunutta kukintaansa pitkittyen ja ensi viikolle 25 saakka niiden kukintaa taitaa siten riittää runsaastikin: Koiranputki (Anthriscus sylvestris), niittyleinikki (Ranunculus acris) ja lupiinit (Lupinus polyphyllus). Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on aloittanut kukintaansa jo päättyneen viikon 23 lopussa ja tällä viikolla 24 se on runsastunut selvästi ja saavuttaa Juhannusviikolla huipentumansa. Nurmikoilla on myös jo viime viikon 23 lopusta alkanut yleistymään valkoapilan (Trifolium repens) kukinta ja se runsastuu Juhannukseen mennessä paljon lisää.
Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) ja muut sen kanssa samaan aikaan kukkivat syreenilajit ovat täydessä kukassa vielä osittain, mutta tulevat lähipäivinä jo toisilta osin kukintansa päätökseen. Mongolianvaahtera (Acer tataricum ssp. ginnala), kultasade (Laburnum alpinum) ja osa pensasruusuista, kuten juuri juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena") jatkavat kukintaansa vielä pitkälle ensi viikkoon ainakin osittain. Myös viime viikon kasviesittelyssäni ollut ruusuorapihlaja (Viikon 23 kasvivalokuva: Ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ) pitkittää kukintaansa hyvin Juhannusviikolle. Sama koskee viimeisiä alppiruusun ja atsalean suvun (Rhododendron sp.) lajikkeita.
Perennamaailmassa täydessä kukassa ovat olleet mm. töyhtöangervo (Aruncus dioicus), mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus), vuorikaunokki (Centaurea montana), rantatyräkki (Euphorbia palustris) ja monet kurjenmiekat (Iris sp.) ja niiden kukintaa riittää vielä ensi viikollekin. Kukintaansa ovat aloitelleet mm. tarha-alpi (Lysimachia punctata) sekä monet tarhapionit (Paeonia X festiva -ryhmä) ja kiinanpionit (Paeonia lactiflora -ryhmä). Vesikasveista mm. lumpeet (Nymphaea sp.) runsastuttavat kukintaansa parhaillaan ja huipentuma alkaa juuri Juhannusviikolla.
Erikoisista ja myöhäisimmistä lehteentulijoista valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), samettisumakki (Rhus hirta), lakkipuu (Cladrastis kentukea), ptelea (Ptelea trifoliata), neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut (Catalpa sp.), maakkia (Maackia amurensis) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica) etenivät viime viikolla 23 jo vähintään reiluun puolilehteen ja tällä kuluvalla viikolla 24 täysilehtisyys on saavuttumassa / jo saavuttunut kaikilla muilla paitsi jumaltenpuulla, trumpettipuilla ja etenkin hyvin isolehtisellä kentuckynpapupuulla. Jalopähkinät (Juglans sp.) ovat myös hyvin isolehtisinä saavuttamassa täysilehtevyyttään lähes yhtä myöhään. Lisäksi näistä valeakaasia on aloittanut kukintansa ja sitä riittää pitkin juhannusviikkoakin ja tällä viikolla 24 kukintavuorossa on myös amurinkorkkipuu. Lakkipuu aloittelee kukintaansa.
Havupuista kuuset (Picea sp.) ja pihdat (Abies sp.) ovat edenneet versokasvussaan niin, että puiden latvojen pääversoja lukuun ottamatta uusien vuosikasvaintensa täysimittaisuus on saavutettu ja ensi viikolle 25 tullessa niin tapahtuu myös myöhäisillä serbiankuusella (Picea omorica), hopeakuusella (Picea pungens "Glauca") ja douglaskuusella (Pseudotsuga menziesii). Marjakuusilla (Taxus sp.) sen sijaan versokasvu jatkuu edelleen runsaana ja päättymättömänä. Männyilläkin (Pinus sp.) uusien versojen pituuskasvu on saavuttamassa lopullista mittaansa ja niiden uudet neulaset ovat olleet jo kasvamassa lähes täysimittaisiksi. Juhannusviikolla nämäkin alkavat viimeistään saavuttua kokonaan...
Lehtipuilla ja pensailla monet etenkin ns. pioneerilajit jatkavat kauttaaltaan uusien versojensa pituuskasvua yhä runsaana, joten esim. koivuilla (Betula sp.), lepillä (Alnus sp.), haavalla (Populus tremula) ja monilla pajuilla (Salix sp.) sekä puistoissa poppeleilla (Populus sp.) versojen kärjistä puhkeaa edelleen uusia vaaleita lehtiä tummien täysikasvuisten sekaan. Koivuilla ja etenkin haavoilla nuorten puiden ja taimien kohdalla on alkanut myös jo näkymään latvojen pääversoissa isoiksi kasvaneita pääversolehtiä tyypilliseen tapaan, mutta nyt siis jo etuaikaisesti normaaliin nähden. Ko. uusien pääversojen kasvu on rehevillä paikoilla saavuttanut jo paikoin yli 50 cm.
Tavanomaista rehevämpää versokasvua näyttää edesauttavan edelleenkin kevään myöhäisestä lumien sulamisen suurtulvasta saatu ja pitkittynyt ns. ylimääräinen maaperäkosteus etenkin alavilla / rehevillä paikoilla ja siten maisemien vehreys on säilynyt vähäsateisillakin alueilla varsin pikanttina ja runsaana.
Uusien versojen puutumista nähdään jo etenkin varhaisten lehtipuiden ja pensaiden parissa; esim. monilla pensasangervoilla (Spiraea sp.) uusien versojen tyvistä on alkanut etenemään täysipuutunuttakin verso-osaa. Silti esim. metsävaahteroilla (Acer platanoides) sitä ei kuitenkaan vielä näy ja tänä kesänä monet sen lajin taimet ja nuoret puut näyttävät kasvattavan monia uusia versojaan tavanomaista enemmän hyvin pitkiksi tuottamalla oksien kärjistä jatkuvasti uusia vaaleita - punertavia lehtiä. Tämäkin saattaa olla merkki viime kevään erikoisten lumisulamistulvien mahdollistamasta ns. ylimääräisestä kosteudesta ja siinä myös tavanomaista runsaammista ravinnehuuhtoutumistakin.
Maaperän kosteuden säilymistä on siis edesauttanut mitä ilmeisimmin kevään lumien suursulamistulvien aiheuttama lisäkosteus; siksi en ole havainnut puilla ja pensailla juuri mitään kuivuusongelmia edes paahteisilla paikoilla päättyneen viikon 23 helteen takia ja edes kuurosateitta silloin eniten paitsi jääneillä alueilla. Viikonvaihteeseen mennessä eniten kuurosateitta jäivät etenkin etelärannikon tienoot Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, mutta sittemmin tällä kuluvalla viikolla 24 niillekin on saatu sateita ti - ke ja etenkin Kymenlaaksossa ja idempänäkin paikoin useita kymmeniäkin millimetrejä. Päättyneen viikon 23 ukkoskuurotteluista eniten vettä saivat puolestaan monet Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueet; paikoin silloinkin useita kymmeniä millimetrejä ja Tampereella oli viime maanantaina jopa paha tulvatilannekin >> Ilta Sanomien juttu.
Niinpä kuivuus ehti vähäsateisimmilla alueilla vain kellastuttaa paikoin nurmikoita ja kallioisten rinteiden eteläsivujen ruohovartista kasvillisuutta. Kuitenkin parhaillaan alkanut uusi sadevaihe viimeistään päättää kunnolla kaikkialla kaikki kuivuudet; niinpä nurmikoiden kasvu palautuu kaikkialla rehevän runsaaksi. Paikoin saattaa viikonlopun aikana olla muodostumassa jo liikamärkyyttäkin / lievää tulvimista taajamissa, pienissä ojissa ja alavilla notkopaikoilla, mikä on todennäköisintä jo ennestään em. tapaan runsaasti sadetta saaneilla alueilla. Jokien virtaamat ovat olleet kuitenkin vielä normaaleja, mutta tämän viikonlopun sateista voi aiheutua virtaamien lievää nousua.
Maaseudun peltoviljelyssä kuivuudesta aiheutui aluksi lievää haittaa myöhäisimmin kasvamaan lähteneille oraille etenkin siis etelärannikon tuntumassa. Toisaalta raesateista oli sisämaan ukkosissa paikoin haittaa. Yleensä kasvu on ollut kuitenkin hyvää ja normaalia etuaikaisempana esim. rukiin tähkälle tulo on jo alkanut. Muilla viljoilla sitä odotellaan viimeistään Juhannusviikolla edistyneimmillä pelloilla. Rypsin / rapsin kukintaa ei kuitenkaan ole aivan vielä odotettavissa ainakaan ensi viikon alkuun mennessä. Nämä uudet viikonlopun sateet saattavat aiheuttaa pelloillakin paikoin liikamärkyyttä etenkin noilla jo ennestään useita kymmeniä millimetrejä vettä saaneilla alueilla.
Vesistöjen pintavesilämpötiloissa viime viikon 23 helteet ehtivät lämmittää järvet lähes kauttaaltaan yli +20 asteisiksi; paikoin jopa +23 asteen paikkeille ja matalissa rantavesissä lähelle +25 astetta. Viime viikonloppuna alkanut viileä vaihe on kuitenkin nyt viilentänyt järvivedet uudestaan kauttaaltaan alle +20 asteisiksi. Jatkon viileähköissä säissä järvivedet pysyvät +15 ja +19 asteen välissä ensi viikon puolelle saakka. Sama koskee Suomenlahden sisälahtia ja Saaristomerta. Meren ulapalla ehti olla päättyneen viikon helteiden päätteeksi jo monin paikoin reilustikin +15 asteen ylittäneitä lämpötiloja, mutta viileämmät säät ovat laskeneet niitä takaisin +10 ja +15 asteen välille. Jatkossa lähipäivinä tulossa olevat rajut länsi-lounaistuulet sekoittavat vesiä niin, että syvemmällä olevat kylmät vedet pääsevät viilentämään ulapan pintavesiä paikoin jopa vain n. +10 asteisiksi.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment