Maailmantilannekriisin seurannastani johtuen viikkosääraportin poikkeuksellisen myöhästymisen takia on huomattava korostetusti, että tämä raportti koskee viikon 35 toteutunutta säätä eikä viime viikon 36 säätä, vaikka julkaisen tämän sääraportin nyt maanantaina 9.9.2013 illalla takautuvasti sunnuntain 8.9. kohdalle.
Yleiskuvaus viikon 35 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson alkua ma - ke hallitsi aurinkoinen ja tavanomaista lämpimämpi loppukesän sään, missä päästiin lähes hellelukemiin ja yötkin lämpenivät selvästi edeltäneen viikonlopun koleista lukemista. Pilvisyytenä oli vain vähän untuvapilviä. Ke-to yönä heikko luoteesta tullut kylmä rintama muutti ilmamassan viileämmäksi ilman sateita; ajankohdan normaalilämpötilat vallitsivat loppuviikon. Pilvisyys oli kuitenkin vaihtelevan runsasta to - pe rintamasysteemin jäätyä Suomen eteläreunalle; kuurosateet jäivät kuitenkin vielä yksittäisiksi ja heikoiksi. La Suomen lounaispuolella vaikuttanut pieni matalapaine alkoi voimistua ja tuottaa aikaisempaa enemmän kuurosateita, mutta vasta sunnuntaina oli viikon runsaimpien sateiden aika, kun ko. matalapaineen okluusiorintaman kuurottaisista sateista osa oli hyvin rankkoja ukkosten kera. Espoon Tapiolaan osui siinä yksi erityisen rankka kuuro, josta tein valokuvatutkielman >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Espoon Tapiolan erittäin runsas rankkasadekuuro sunnuntaina 1.9.2013. Terminen kesä jatkui edelleen vakaasti.
Euroopan mittakaavassa hyvin kesäiset lämpötilat jatkuivat viikon alussa ma - to laajasti manner-Euroopassa, Britteinsaarilla ja Fennoskandiassa pääosin korkeapainesäässä; hellettä oli aluksi lähinnä vain Välimerellä ja Mustanmeren pohjoispuolella saakka, mutta viikon puolivälissä myös Länsi- ja Keski-Euroopassa hieman. Islannin tienoilta Jäämerelle suunnannut matalapainetoiminta epävakaisti lähinnä vain Skotlannin, Skandinavian länsireunan ja Lapin säätä. Lisäksi ukkosia esiintyi vielä runsaasti Välimeren keskivaiheilla, Alpeilla ja Mustanmeren ympäristössä. Pe - su tuli suursäätilallinen muutos, missä Britteinsaarten lounaiskulmalle muodostunut korkeapaine toi pohjoispuoleltaan manner-Eurooppaan laajasti selvästi viileämpää ilmaa länsiluoteesta. Samalla Fennoskandiassa epävakaistui laajemmin ja myös viileni; Lapissa pe-la yönä oli taas hallaa. Länsi-Venäjällä puolestaan pohjoisosissa oli aluksi syksyisen viileää halloineen ja paikoin yöpakkasineen, mutta viikon mittaan Jäämerelle tullut voimakas matalapaine syötti sinne lännestä lämpimämpää ilmaa. Toisaalta viikonloppuna uusi annos viileää tuli pohjoisesta Jäämeren läheisille alueille. Etelämpänä säilyi kesä, mutta viikon loppupuoliskolla Mustanmeren pohjoispuolella velloi matalapaine ukkoskuuroineen.
Syksyn ruska otti yhä enemmän ensimmäisiä kirkkaiden värien askeliaan Lapissa pohjoisosapainotteisesti ja laajemmin Venäjän puolella etenkin Vienanmeren ja Uralin välillä; Jäämeren rannan lähellä ja Uralin vuoristossa ruskahuipentumaakin alkoi jo todennäköisesti osittain saavuttua tundrakankailla.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 26.8.2013: Pitkulaiseksi itä-länsisuunnassa muodostunut korkeapaine asettui linjalle Britteinsaaret - Etelä-Skandinavia - Baltia ulottuen Etelä-Suomeenkin. Lounaasta siirtyi Jäämerelle voimakas matalapaine ulottaen rintamasysteemeitään Lappiin ja työntäen eteläpuolellaan Fennoskandiaan yhä lämpimämpää ilmaa lounaasta. Uralilla ollut matalapaine alkoi heiketä, mutta syksyisen kolea ilma jäi vielä sen länsipuolelle. Tarkastelualueella koko päivä oli lähes kokonaan selkeä, mutta ajoittain oli vähäisiä untuvapilvilauttoja. Taivaalla nähtiin myös silmiinpistävän paljon lentokonejuovia ajoittain. Tuulet olivat hyvin heikkoja; etenkin yöllä - aamulla ja illalla oli tyyntä, mutta muutoin lännen ja etelän väliset tuulet virisivät ajoittain. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sisämaassa paikoin +6 ja +9 asteen välillä. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä.
Tiistai 27.8.2013: Britteinsaarilta Baltiaan ulottunut itä-länsisuunnassa pitkulainen korkeapaine vahvistui vähän itäosiltaan Suomen etelä-kaakkoispuolella ja alkoi ulottua kohti Uralin eteläosaa selänteenä. Jäämerellä vaikutti laaja ja voimakas matalapaine, jonka rintamasysteemi hivuttautui vähitellen Lapin tasalta etelämmäksi. Sen eteläpuolella vallitsi lämmin länsi-lounaisvirtaus. Tarkastelualueella oli edelleen lähes selkeää, mutta ajoittain vallitsi vähäisiä untuvapilvilauttoja; iltapäivän ja illan aikana tosin pohjoisesta lähestyi sisämaapainotteisesti em. rintamasysteemin paksumpaa untuva- ja harsopilvilauttaa. Länsi-lounaistuulet olivat heikkoja ja etenkin yöllä - aamulla oli myös tyyntä. Illalla tuulet vähän voimistuivat. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja etelärannikolla +12 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä; yksittäisillä paikoilla n. +25 astetta.
Keskiviikko 28.8.2013: Suomen etelä-kaakkoispuolinen korkeapaine alkoi vähitellen heiketä, mutta toinen korkeapaine alkoi työntyä lännestä kohti Ranskaa; samalla Atlantin matalapainetoiminta lähestyi Islantia ja Britteinsaaria. Jäämerellä pysyi laaja matalapaine, joka kierrätti länsiluoteesta Fennoskandiaan kylmää rintamaa; se saapui loppupäivällä Etelä-Suomeen. Sen hännäksi Etelä-Skandinaviaan muodostui pieni matalapaine. Tarkastelualueella alkupäivällä oli vain vähäisiä untuvapilvilauttoja muutoin selkeässä säässä. Illalla puolestaan em. kylmän rintaman ylityksessä oli vyöhykkeittäin runsaampaa untuva- ja harsopilveä, mikä mahdollisti upeaa iltaruskoa. Lounaistuulet voimistuivat yöstä alkaen ja olivat aamupäivän - iltapäivän aikana ajoittain jopa navakoita. Illalla tuuli heikkeni selvästi. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä.
Torstai 29.8.2013: Jäämeren matalapaine vaikutti edelleen siirtämällä kylmän rintaman yön aikana Suomen itäpuolelle ja viileämpi polaari-ilmamassa pääsi koko alueelle luoteesta. Kylmän rintaman häntä jäi kuitenkin Suomen eteläreunalle ja sen länsipäässä Etelä-Skandinavian pieni matalapaine lähestyi lounaiskolkkaa. Pohjois-Atlantin matalapaineen painopiste keskittyi Islannin tienoille, mutta se syötti osakeskuksineen rintamasysteemeitä Britteinsaarille lännestä. Manner-Eurooppaan kiilautui lännestä korkeapaine. Tarkastelualueella em. rintaman hännän takia taivaalle jäi vellomaan hajanaista untuva-, harso- ja hahtuvapilveä, mutta aurinko paistoi myös hyvin. Illalla lännestä alkaen pilvisyys runsastui vähitellen keskipilviksi ja lounaassa saatiin paikoin kuurosateita ja Suomenlahdella kehittyi yksittäinen ukkosrypäs. Heikot tuulet kääntyivät yöllä luoteeseen, mutta iltapäivästä alkaen vallitsi enimmäkseen tyyni sää. Yölämpötila oli sisämaassa paikoin +6 ja +10 asteen välillä ja muutoin +10 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila jäi +17 ja +20 asteen välille.
Perjantai 30.8.2013: Suomen eteläreunalle jäi yhä heikko itä-länsisuuntainen rintama, jonka länsipäähän Etelä-Skandinaviaan - Pohjois-Itämerelle jäi heikkoa matalapainetta. Keski-Suomessa vaikutti pieni korkeapaine ja Jäämeren matalapaine siirtyi heikkenevänä kohti Uralia. Mustanmeren pohjoispuolelle muodostui myös matalapaine. Islannin tienoille jäi vellomaan laaja ja voimakas matalapaine syöttäen luoteesta-lännestä lisää rintamasysteemeitä Britteinsaarille ja manner-Euroopassa vaikutti heikkoa kesäistä korkeapainetta. Tarkastelualueella vallitsi koko päivän vaihteleva ylä- ja keskipilvisyys runsaanpuoleisena; ajoittain oli puolipilvistä ja hetkittäin kokopilvistä. Sateita tuli kuitenkin vain paikoin lounaiskolkassa ja osaksi ukkoskuuroina Suomenlahdella. Tuulet olivat hyvin heikkoja ja suunnaltaan vaihtelevia; ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa +7 ja +10 asteen välillä ja etelärannikolla +10 ja +13 asteen välillä. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä; viileintä pilvisimmillä alueilla.
Lauantai 31.8.2013: Korkeapaine siirtyi Keski-Suomesta Venäjälle ja Suomen lounaiskulmalle jäi pieni matalapaine vähän voimistuvana. Se sai lännestä rintamasysteemitäydennystä Islannin tienoon laajan ja voimakkaan matalapaineen kierrättämänä; rintama kattoi illalla Skandinavian ja saapui pohjoisesta Länsi-Eurooppaan tuoden takanaan viileämpää säätä, kun korkeapaine vahvistui samalla Britteinsaarten länsireunalla. Uralille Jäämereltä tullut matalapaine toi uudestaan syksykoleaa Länsi-Venäjän pohjoisosiin. Tarkastelualueella yöllä - keskipäivällä pilvisyys pysyi runsaana ja keskipilvien sekaan tuli myös kumpukerrospilveä alapilvikanneksi. Seassa esiintyi etelästä tulleita yksittäisiä kuurosateita, jotka Suomenlahden äärellä olivat osaksi ukkostavia. Iltapäivällä kuitenkin poutaantui ja kumpukerrospilvikansi rakoili paljon. Toisaalta illalla Suomenlahdella kehittyi vielä lisää yksittäisiä kuuroja osaksi ukkostavina; yksi ukkossolu salamoi pääkaupunkiseudun kaakkois-itäpuolella. Tyynen yön jälkeen etelä-kaakkoistuulet olivat heikkoja - kohtalaisia. Yölämpötila oli sisämaassa +7 ja +10 asteen välillä ja etelärannikolla +10 ja +13 asteen välillä. Päivälämpötila oli +17 ja +20 asteen välillä.
Sunnuntai 1.9.2013: Suomen lounaiskulmalla ollut matalapaine voimistui vielä vähän lisää ja siirtyi päivän aikana Pohjanlahtea pitkin pohjoiseen; sen myötä voimakasta kuurottaista sadetta sisältänyt okluusiorintama ylitti Etelä-Suomen päivän mittaan lännestä itään. Tuo matalapaine asettui osaksi matalapainejonoa ulottuen Islannin tienoolta Moskovan seudulle jopa neljän eri osakeskuksen kera. Korkeapaine jatkoi aloillaan keskukseltaan Britteinsaarten lounaiskulmalla; sen ja em. matalapainejonon välissä vallitsi voimakas länsiluoteisvirtaus Skotlannista manner-Eurooppaan. Tarkastelualueella yöllä pilvipeite vielä rakoili, mutta aamulla - iltapäivällä em. rintamaan liittyen oli paksua ja runsasta pilvisyyttä kera kuurottaisten sateiden, missä paikoin ja etenkin meren äärellä syntyi hyvin rankkasateisia ukkoskuuroja. Ennen rintamaa oli myös utua. Rintamasateet kattoivat länsiosia aamupäivällä, itäosia iltapäivästä alkaen ja itäkolkkaa sitten koko loppuillan; niiden jälkeen poutaantui vähitellen ja viimeiseksi jäi itään etääntymään untuva- ja harsopilvivyöhykkeitä. Lännessä selkeni illalla jo lähes kokonaankin. Etelä-kaakkoistuulet olivat ennen rintamaa ajoittain kohtalaisia, rintaman kohdalla oli ajoittain tyyntä ja rintaman jälkeen länsi-lounaistuulet olivat enimmäkseen heikkoja. Yölämpötila oli +10 ja +14 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä; lämpimintä länsiosien ensimmäisenä poutaantuneilla paikoilla.
Alkaneen viikon 36 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitystä ei tule; koko viikon sää on jo toteutunut): Viikkosääraporttini myöhästyminen sunnuntain loppuun viikon 36 osalta maailman tapahtumien takia aiheuttaa sen, että ennuste koskee vain uutta alkavaa viikkoa 37. Jo toteutuneesta viikon 36 säästä totean vain lyhyesti, että ma esiintyi vielä sateita ja ti oli vielä runsaahkopilvinen viileähkössä säässä, mutta sen jälkeen koko loppuviikon vallitsi aurinkoisen korkeapaineinen ja tavanomaista lämpimämpi kesäsää.
Alkavan viikon 37 sääennusteessa pitäydyn myös lyhytsanaisena; maanantaina on vielä vaihtelevapilvisen poutaista ja kesäisen lämmintä n. 20 asteen päivälämpötiloineen, mutta kaakonkulmalta Vaasan seudulle on kuuroriskin alue, jonka itäpuolella pyrkii idästä vähän viileämpää ilmaa. Samoin ti on vielä pilvipoutaa, mutta Suomen itäreunalla oleva korkeapaine kierrättää eteläkauttaa vähän viileämpää ilmaa tarkastelualueelle; päivälämpötilat +15 ja +19 asteen välillä. Ke korkeapaine antaa vähän periksi Skandinaviasta vaikuttavalle pienelle matalapaineelle ja sateen riski kasvaa, mutta samalla etelästä tulee uusi annos hyvin lämmintä ilmaa. Myös torstaina voi olla kuurosateille riskiä, mutta näillä näkymin pe - la korkeapaine Suomen itäreunalla vahvistuisi uudelleen ja tavanomaista lämpimämpi kesäsää jatkunee edelleen. Pohjois-Atlantilla muhisi kuitenkin jo hyvin voimakas matalapaine, jonka vaikutusta voidaan odotella ainakin Skandinaviaan la - su ja viikonvaihteessa laajemmin idemmäksi...
Syksyn etenemisestä viikolla 37 voidaan todeta, että aidosti syksyistä on edelleenkin lähinnä vain Lapissa ja laajemmin Vienanmeren - Uralin välillä ja näilläkin alueilla tavanomaista leudompana ja useana päivänä jopa hallatta; muualla Fennoskandiassa ja etelämpänä Länsi-Venäjällä voidaan edelleenkin puhua lähinnä vasta syyskesästä ja manner-Euroopassa sitäkin kesäisemmin. Tosin siellä on lämpimät kesäsäät jo sen verran vähissä viikolla 37, että helteitä mitataan enää vain Välimerellä ja Mustanmeren ympäristössä ja sielläkin jo heikompina aikaisempaan nähden. Terminen kesä jatkuu Etelä-Suomessa silti vakaasti myös viikolla 37; sisämaassa alkaa olla käsillä sen normaalia pidempään jatkuminen...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 35 - 2013: Viikon lämpimät säät edistivät kasvukauden kehitysastetta ajankohdan normaaliaikataulusta etuaikaan jo vähän yli 3 viikon mittaiseksi, mikä alkoi näkymään mm. perennamaailmassa viimeisten kukkijoiden ja puiden / pensaiden joukossa viimeisenä marjojaan kypsyttävien osalta selkeänä etuaikaisuutena kukkimisten loppumisessa ja marjojen kypsymisessä. Niinpä >>
Rantakukka (Lythrum salicaria) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) jatkoivat vielä uusintakukintaansa paikoin runsaana etenkin etelärannikon tuntumassa, mutta muutoin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta luonnonkasvien kukinnat alkoivat olla kokonaan ohi. Maitohorsman (Chamerion angustifolium) ja sananjalan (Pteridium aquilinum) ennenaikainen kuihtuminen jatkui ja saavutti kasvustoistaan jo paljon yli puolet. Etelärannikon kallioisilla mäillä ja muilla kuivilla niityillä jatkui kuitenkin taannoisen kuivuuden jälkeinen heinikoiden uudelleenvihertyminen ja yksivuotisten ruohovartisten lajien uudelleenkasvu. Sienien esiintyminen oli edelleen runsasta ja sunnuntain 1.9. runsaista sateista ne saivat "lisää vettä myllyihinsä".
Puistojen ja puutarhojen nurmikot jatkoivat rehevää ja nopeaa kasvuansa ja ennen tuota sunnuntain 1.9. sadetta vain vähäistä kuivuusnuutumista tapahtui paahdepaikoilla (mm. eteläseinustat ja -luiskat), koska haihtuminen oli jo niin paljon syyskesäisesti vähentynyttä aurinkoisella ja lämpimällä säälläkin.
Puutarha- ja puistokukinnassa tuoksuasterin (Aster novae-angliae) kukinta saavutti jo lähes huippuvaihettaan, mutta tarhapiiskuista (Solidago sp.) myöhäiset, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball"), japaninjaloangervot (Astilbe japonica hybr.) sekä jotkut myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.), kuten soihtunauhus (Ligularia X hessei) lopettivat jo lähes kokonaan kukintansa. Syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukinnassa vaaleanpunainen vaihe saavutti huippunsa ja siinä se on edelleen jatkamassa.
Hedelmäkypsymisessä mustaseljan (Sambucus nigra) marjat ja viinirypäleet (Vitis sp.) kypsyivät puolikypsän ja kypsän välillä; samoin tekivät kesälaakerin (Ilex verticillata) ja tulimarjan (Pyracantha coccinea) marjat. Suomenpihlaja (Sorbus hybrida), ruohoselja (Sambucus ebulus), marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii) ja myöhäiset orapihlajat (Crataegus sp.) tulivat marjoiltaan täysikypsiksi, mutta ruohoseljan kohdalla on muistettava, että sen marjatertut ovat eriaikaisia. Myöhäiset luumut (Prunus sp.) olivat osittain jo täysikypsiä ja lumimarjan (Symphoricarpos rivularis) marjat saavuttivat jo lähes kokonaan valkoisen vaiheen. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat alkoivat paikoin varista ylikypsinä ja terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat olivat jo lähes kokonaan ylikypsinä varistuneet / lintujen syömät.
Häilyvä esiruska vahvistui hieman viikon mittaan ensimmäisenä ruskaantuvilla lajeilla, kuten ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahteroilla (Acer platanoides), mongolianvaahteralla (Acer tataricum ssp. ginnala), villiviineillä (Parthenocissus sp.), joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.), pikkuherukalla (Ribes glandulosum), joillakin kotipihlajilla (Sorbus aucuparia), etenkin tuomenkehrääjäkoiden toukkainvaasiosta selvinneillä tuomilla (Prunus padus), punasaarnella (Fraxinus pennsylvanica), mantsurianonnenpensaalla (Forsythia mandshurica), kirsikkasorvarinpensaalla (Euonymus planipes), rusokirsikalla (Prunus sargentii), katsuralla (Cercidiphyllum japonicum), ruosteviinillä (Vitis coignetiae) ja perennoista monilla pioneilla (Paeonia sp.). Näistä pisimmällä ensimmäisiä kirkkaita syysvärejä ehtivät tuottaa jotkut tuomet, punasaarnet, pikkuherukat ja villiviinit.
Viikon 36 aikana ruskan eteneminen / alkaminen näytti kuitenkin taantuvan huomattavasti, johtuen yhtäältä syyskuun 1. päivän em. rankoista sateista ja toisaalta sitä seuranneesta kesäisestä lämpöaallosta; niinpä ruska on alkanut aikaisempaan arvioon verrattuna myöhästymään, mutta lisää tästä seuraavassa viikkosääraportissa...
Puuvartisten lajien versokasvua on ilmennyt enää ainoastaan joillakin eteläisillä voimakaskasvuisilla lajeilla; esim. valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos) ja eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides) tuottivat vielä voimakkailla versoilla uusia kärkilehtiä, vaikka voimakkaimmat tämän kesän versonsa olivat kasvaneet jo yli 2 m mittaisiksi. Ne olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi jo puutuneita kiitos etuaikaisen kasvukauden. Aitoviikunan (Ficus carica) uusien vesojen puutuminen alkoi olla n. puolessa mitassa ja havupuista viimeisen versopuutujan varjostinkuusen (Sciadopitys verticillata) uudet oksat tulivat jo lähes täysipuutuneiksi.
Havupuista puheenollen: Männyillä, kuten kotimaisella metsämännyllä (Pinus sylvestris) alkoi viikon mittaan varsinainen vanhojen neulasvuosikertojen syyskellastuminen; taannoisen etelärannikon kuivuuden parissa kuivien kasvupaikkojen männiköissä ilmennyt ennenaikainen neulaskellastuminen on toisaalta aiheuttamassa niille männyille välivuoden tästä varsinaisesta syyskellastumisesta, kun kosteus palasi elokuussa rajusti.
Härmän esiintyminen pysyi edelleen lähes ennallaan, mutta paikoin pahiten saastuneissa kasvustoissa ennenaikaista ruskaa alkoi ilmenemään yhä enemmän. Ruostesienien esiintymisessä alkoi tapahtumaan lisää runsastumista; koivuilla (Betula sp.) etenkin sisämaassa tämän sienitaudin aiheuttama valeruska yleistyi selvästi monin paikoin, mutta varsinaisesta invaasiosta ei voitu vieläkään puhua. Joillakin metsävaahteroilla ja puistolehmuksilla (Tilia X vulgaris) pahiten ruostesienisaastuneet puustot varistuivat entisestään tyhjiksi lehdistä.
Maaseudun peltoviljelyssä puinnit tulivat lähes kokonaan päätökseen lukuun ottamatta yksittäisiä myöhäisiä kaura- ja rypsipeltoja. Sokerijuurikasalueilla ko. juurikkaat toki jätetään tyypillisesti kasvamaan vielä pitkälle syksyyn. Jo aikaisemmin puiduilla sänkipelloilla rikkaruohojen uusintakasvua alkoi näkymään paikoin runsaasti. Ensimmäisenä syysvehnällä ja rukiilla syyskylvetyillä pelloilla alkoi näkymään puolestaan nopeasti oraantumista.
Maaperän kuivuminen pysyi hitaana ennen syyskuun 1. päivän em. rankkasateita, kun haihtuminen jatkoi vähenemistään. Ko. rankkasateet palauttivat maata paikoin hetkellisesti liikamäräksikin yksittäisten tulvatilanteiden kera jälleen kerran, mutta viikon 36 lämpimän aurinkoiset säät kuivattivat maata taas sopivan kosteaksi. Jokien virtaamat pysyivät pääosin normaaleina, vaikka hetkellistä virtaamanousua tuli tuosta syyskuun 1. päivän sadetilanteesta.
Vesistöissä pintavesien lämpötilat pysyivät hyvin tasaisesti lähes samoina pitkin viikkoa ja sama jatkui myös viikon 36 mittaan; järvissä pintavesien lämpötilat pysyivät pääasiassa +15 ja +19 asteen välillä ja Suomenlahdella päti sama niin, että sisälahdet olivat vielä lievästi ulappaa lämpimämpiä. Jatkossa viikon 37 aikainen yhä tavanomaista lämpimämpänä jatkuva sää lievästä epävakaisuudesta huolimatta viilentää vesistöjä korkeintaan hyvin vähän.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
PS.: Viikkosääraportin ja muun bloggaamisen myöhästymisen takia viikon 37 aikana pätee poikkeuksellinen aikataulu; viikon 36 toteutuneen sään viikkosääraportti ilmestyy jossain vaiheessa viikon 37 mittaan. Lisäksi kolme muuta aikomaani blogikirjoitusta ilmestyy sunnuntain 8.9. kohdalle takautuvasti viikon 37 alun mittaan...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment