Viikon 43 sää vuonna 2013: Alussa hyvin kylmää yöpakkaspoutaa; muutoin pääosin erittäin leutoa ja pilvisen kosteaa vesisateiden ja sumujen kera

Nyt uusi viikkosääraporttini on myöhästynyt niin paljon tavallisesta, että on syytä taas muistuttaa tässä sunnuntain 3.11. julkaisuhetkessä tämän raportin toteutuneiden säiden ja havaittujen ruska- ja luontotapahtumien koskevan edellistä viikkoa 43 eikä vielä tätä jo melkein loppunutta viikkoa 44. Seuraava viikon 44 tapahtumia koskeva raportti julkaistaneen kuitenkin aikaisemmin ensi viikolla 45... 

Yleiskuvaus viikon 43 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Aluksi vallitsi korkeapaineessa tavanomaista paljon kylmempi ja edellisviikon puolelta jatkunut lähes talvi (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikonvaihteen 42 / 43 kylmyyshuipennus ja sisämaan ensilumi vuonna 2013), missä vähäpilvisessä - osaksi selkeässäkin säässä yöpakkaset kiristyivät sekä su-ma että ma-ti öinä sisämaassa -5 ja -10 asteen välille ja etelärannikollakin paikoin lähes -5 asteeseen. Sitten ti - ke alkoi voimakas muutos erittäin leudoksi sääksi loppuviikoksi, missä korkeapaine kaikkosi kaakkoon ja antoi tilaa läntisten matalapaineiden lounaasta - lännestä pumppaamalle virtaukselle manner-Euroopan erittäin lämpimältä ja takakesäiseltä alueelta. Niinpä loppuviikolla useita yhtenäisen ja kuurottaisen sateen alueita saapui lounaasta-lännestä alueelle ja sää oli lähes koko ajan täysipilvistä. Tosin pilvipeite rakoili vähän silloin tällöin; eniten perjantai-iltana. Kosteat ilmamassat olivat myös ajoittain utuisia ja sumuisia; sakeinta sumua esiintyi lauantain aikana. Lämpötilat olivat to - su suuren osan ajasta jopa +10 asteen vaiheilla ja parisen astetta välillä ylikin; leudointa lounaassa - etelärannikolla. Tilapäinen kylmeneminen sisämaassa lähelle nollaa sattui pe-la yöksi vähäpilvisen vaiheen kohtaan. Sisämaassa kasvukausi päättyi alkuviikon koviin yöpakkasiin, mutta etelärannikolla se pääsi jatkumaan vielä osittaisena.

Euroopan mittakaavassa talvinen sää siis vallitsi suuressa osassa Länsi-Venäjän pohjoisosaa ja Fennoskandiaa ma - ti, mutta sitten se vetäytyi ke alkaen pohjoisemmaksi Etelä- ja Keski-Suomen tasalle lounaasta tulleen leudon länsi-lounaisvirtauksen takia; Pohjois-Lapista kapealla alueella Uralille talvi silti jäi koko loppuviikoksi ja matalapaineet toivat paikoin paljon lisää luntakin; Uralilla 50 cm:n ylityksiä. Pakkanen tosin heikkeni ajoittain, mutta viikonloppuna Uralilla kireät pakkaset yleistyivät. Jo alkuviikolla hyvin suurena kontrastina ko. talveen verrattuna manner-Euroopassa vallitsi yleisesti koko viikon erittäin leuto / lämmin sää, joka huipentui ajoittain kesäisiin yli +20 asteen päivälämpötiloihin; hellettäkin mitattiin tilapäisesti lännessä Pariisia myöten alkuviikolla ja useana päivänä Mustanmeren länsipuolella. Loppuviikolla itäosien lämpöhuipennus sattui sunnuntaille, jolloin Puolan tasalla ylitettiin +20 astetta ja Tanskassa, Etelä-Ruotissa ja Baltiassa ylitettiin +15 astetta! Toisaalta Atlantin voimakas matalapainetoiminta toi ajoittain etenkin Länsi-Eurooppaan säärintamia sateineen ja paikoin jopa ukkosineen; etenkin loppuviikolla siellä ja varsinkin Britteinsaarilla sää myös viileni asteittain. Sunnuntaina illalla Britteinsaarten eteläosiin saapui lännestä hirmumyrskyinen matalapaineen osakeskus, jonka tuhoisa reitti oli oleva Tanska - Etelä-Ruotsi - Baltia seuranneen maanantain aikana >> Poikkeuksellisen raju myrsky kylvänyt paljon tuhoa Länsi-Euroopassa ja Skandinavian eteläosissa: Myrskyuutisten kooste - Etelä-Suomessa myrsky jäämässä vaisuksi.

Ruskan eteneminen huipentumaan alkoi vaisuuntua manner-Euroopan alueella siellä koko viikon vaikuttaneen erittäin lämpimän sään takia; huipentuma-alue alkoi ko. viikon mittaan siirtyä Baltiasta ja Fennoskandian eteläosista vähitellen yhä enemmän Itä- ja Keski-Eurooppaan, mutta lämpimässä säässä ruska alkoi mm. hajaantua yhä eriaikaisemmaksi usean eri puulajin kesken varsinkin kaupunkialueilla. Sama päti Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla, missä ruska oli jo myöhästymässä selvästi ja siellä monin paikoin kesävihreitäkin alueita pysyi / ruska viipyi vain laikuttaisena. Mustanmeren pohjoispuolella sen sijaan ruskan huipentuma alkoi jo hiipua ja keskittyä lähinnä vain aivan ko. meren rantaviivoille, vaikka leutoa säätä piisasi siellä. Ruskan huipentuman jälkeinen lähes kokonaan varistunut alue kattoi viikon mittaan Fennoskandiassa n. Etelä-Suomen tasaa - Viroa ja Venäjällä alueita vähän Moskovan tasan molemmin puolin. Ruskaa ei enää ollut laajasti Lapissa ja Venäjällä n. Etelä-Suomen tasalta pohjoiseen.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 21.10.2013: Baltiasta Grönlantiin ulottuneessa kylmässä korkeapaineen selänteessä oma korkeapaine vahvistui Etelä- ja Keski-Suomen päälle. Britteinsaarten länsipuolella pysyneestä laajasta matalapaineesta jäi ulottumaan sijoilleen rintamasysteeminsä kera matalapainetta kiilamaisena jonona itään yli Tanskan ja Baltian eteläosien Mustanmeren pohjoispuolelle jakaen eteläpuolelleen hyvin lämpimän ilmamassan; Länsi-Eurooppaan tuli lounaasta entistäkin kesäisempää lämpöä. Sen sijaan talvi vankisti otettaan Fennoskandian ja Länsi-Venäjän pohjoisosissa. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli selkeää, tyyntä ja hyvin kylmää. Iltapäivällä syntyi vähän ohuita kumpukerrospilviä lauttoina. Illalla ne muuntuivat osittain hahtuvapilviksi, mutteivät hajonneet kokonaan. Länsiosiin tuli samalla lännestä untuva- ja harsopilvivyöhykettä. Tuulet olivat koko päivän enimmäkseen tyyniä, mutta ajoittain heikkoja tuulia virisi kääntyen pohjoisesta vähitellen itään - kaakkoon. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla siten, että länsiosissa minimilukemat olivat monin paikoin -6 ja -10 asteen välillä. Etelärannikolla ja saaristossa yölämpötila oli -1 ja -4 asteen välillä. Päivälämpötila oli +1 ja +4 asteen välillä; lounaiskolkassa leudointa.

Tiistai 22.10.2013: Etelä-Suomen päällä vielä yöllä ollut korkeapaine siirtyi vähitellen kaakommaksi alkaen päästää länsipuoleltaan huomattavasti leudompaa ilmaa lounaasta Fennoskandiaan. Korkeapaineen itäpuolella kylmää ilmaa alkoi toisaalta virrata Venäjällä tilapäisesti kohti Mustaamerta. Manner-Euroopan etenkin länsiosat kylpivät erittäin lämpimässä takakesässä laajan matalapaineen oltua yhä Britteinsaarten länsipuolella; Britteinsaarille tuli runsaita ja osin ukkostavia sateita rintamasysteemien mukana ja ko. matalapaine alkoi venyä Norjanmerelle työntäen lämmintä rintamaa Etelä-Skandinaviassa kohti Suomea. Tarkastelualueella yöllä - aamulla muutoin oli vähäpilvistä, mutta etelärannikon tuntumassa hahtuva- ja kumpukerrospilvisyys säilyi ja vahvistui; tuulten käännyttyä etelään mereltä niiden seassa tuli rannikolle myös lumi- ja lumiraekuuroja. Aamupäivällä se pilvisyys poistui, mutta jäljelle jäi jo aikaisemmin koko alueen vallannut untuva- ja harsopilvikansi, joka em. lämpimän rintaman lähestyttyä paksuuntui lounaasta alkaen vähitellen verho- ja hahtuvapilviksi; illalla länteen saapui rintaman vesisadealue siirtyen vähitellen koilliseen. Sisämaassa osa sateista oli aluksi hetken räntää. Yöllä oli tyyntä, mutta jo aamulla etelätuulet alkoivat voimistua lännestä alkaen ja iltapäivällä - illalla ne olivat navakkapuuskaisia - lounaassa ja etelärannikolla ajoittain jopa kovia. Yölämpötila oli sisämaassa pääosin -5 ja -10 asteen välillä; etelärannikolla -2 ja -5 asteen välillä ja lounaissaaristossa n. 0 astetta. Lämpötila kohosi koko loppupäivän vaiheittain lounaasta käsin; iltapäivällä se pysyi vielä +1 ja +4 asteen välillä, mutta illalla lounaiskolkassa se kohosi nopeasti n. +10 asteeseen ja muualla länsiosissa yli +5 asteen.

Keskiviikko 23.10.2013: Kylmä yöpakkaskorkeapaine asettui Mustanmeren pohjoispuolelle päästäen länsi-luoteispuolellaan erittäin leudon lounaisvirtauksen ulottumaan manner-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin; lämmin rintama sateineen ylitti Etelä-Suomen itäkoilliseen alkupäivällä ja matalapaine siirtyi lounaasta Norjan länsireunalle ja osakeskus Etelä-Lapin yli itään. Lapin ja Länsi-Venäjän pohjoisosan talvea ko. leudontavat tuulet eivät siksi jaksaneet syrjäyttää. Manner-Euroopassa jatkui erittäin lämmin takakesä, mutta länsiosissa liikkui runsassateisia ja ukkostavia säärintamia ja Britteinsaarille kiertyi luoteesta kylmempää ilmaa. Tarkastelualueella koko päivä oli yhtenäisen runsaspilvinen; alkupäivällä ko. rintaman vesisateet ylittivät alueen ja heti niiden jälkipuolella maisemat valtasi utu ja ajoittain sumu tihkusateineen. Illalla lännestä alkaen utu vähän lieveni ja alapilvikansi muuttui kokkareisemmaksi. Etelä-lounaistuulet olivat rintaman ylityksessä aluksi navakkapuuskaisia, mutta iltapäivästä alkaen länsi-lounaistuulet olivat selvästi heikompia. Lämpötila jatkoi kohoamistaan koko päivän vaiheittain; jo yöllä länsiosissa se oli ylittämässä +10 astetta ja oli siellä +10 ja +13 asteen välillä koko loppupäivän. Itäosissa lämpötila oli aluksi +1 ja +4 asteen välillä, mutta ko. rintaman ylityksen jälkeen se kohosi nopeasti iltaan mennessä +6 ja +10 asteen välille; kylmintä vielä itäkolkassa.

Torstai 24.10.2013: Matalapaine venyi sarjamaiseksi jonoksi Norjan länsipuolelta Fennoskandian keskiosien yli Venäjälle ja kohti Uralia jättäen pohjoispuolelleen talvisään. Eteläpuolellaan Fennoskandiaan ulottui aluksi kosteaa ja erittäin leutoa syyssäätä; Etelä-Norjasta käsin viileni - kuivui ja kaksi kylmää rintamaa ylitti päivän aikana Etelä-Suomen itään. Manner-Euroopassa jatkui erittäin leuto ja yhä osin kesäinen sää ajoittain epävakaisena, missä uusi matalapaine Länsi-Euroopan länsipuolella alkoi syöttää etelästä uutta lämpöä Britteinsaarillekin ja toisaalta Mustanmeren länsipuolelta Länsi-Venäjän eteläosiin alkoi tulla leutoa lounaisvirtausta kylmän korkeapaineen tilalle. Tarkastelualueella jatkui lähes koko päivän täysipilvinen sää; yöllä - aamulla utu tiheni ja monin paikoin syntyi myös sumuja tihkusateiden kera. Em. kahden kylmän rintaman mukana tuli heikkoja sadekuuroja ja kunkin ylityksen myötä udut ja sumut hälvenivät asteittain, kunnes illalla oli udutonta ja kokkereistunut alapilvikansi alkoi lännestä alkaen vähän rakoilla. Loppuillalla uusia kuurosateita tuli lännestä alkaen. Yöllä - aamulla länsi-lounaistuulet olivat heikkoja - kohtalaisia, mutta loppupäivällä länsituulet voimistuivat ajoittain navakoiksi. Lämpötila oli lännessä yhä +10 ja +13 asteen välillä, mutta kohosi alkuiltapäivään mennessä lopulta itäkolkassakin +10 asteen vaiheille; illalla viileni +7 ja +10 asteen välille koko alueella. 

Perjantai 25.10.2013: Matalapainetta jäi heikkona jonona Etelä-Lapista Uralille, minkä pohjoispuolella edelleen jäi vallitsemaan talvinen pakkassää. Atlantilla muhi voimakasta matalapainetta ja ennen sitä toinen matalapaine alkoi ylittää Britteinsaarten länsipuolelta käsin Skotlantia koilliseen; Skandinaviaan syntyi sitä edeltänyt heikko korkeapaineen selänne, joka tuli illalla Suomeen. Manner-Euroopassa jatkui laajasti erittäin leuto sää, joka alkoi ulottumaan entistä enemmän myös Länsi-Venäjän eteläosiin. Länsi-Euroopassa ja Skandinavian eteläosissa säärintamat toivat sateita. Tarkastelualueella alkupäivällä vallitsi enimmäkseen täysipilvisesti kumpukerrospilvi ja paikoin esiintyi sadekuuroja. Iltapäivästä alkaen pilvisyys alkoi vähitellen hälvetä lännestä alkaen ja auringonlaskun aikana harventuneet kumpukerrospilvet loivat upeaa iltaruskoa. Loppuillalla oli jo laajasti selkeää, mutta usvaa ja sumua alkoi syntyä sisämaasta alkaen. Lännestä luoteeseen kääntyneet tuulet olivat aluksi kohtalaisia - ajoittain navakoita, mutta iltapäivästä alkaen tuulet heikkenivät selvästi ja illalla oli jo ajoittain tyyntä. Lämpötila pysyi tasaisesti yöstä iltapäivään +7 ja +10 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Illalla lämpötila laski sisämaassa 0 ja +3 asteen välille ja etelärannikolla +5 asteen vaiheille.

Lauantai 26.10.2013: Talvisäätä pohjoispuolelleen jakanut rintamasysteemi jäi yhä Etelä-Lappi - Ural -janalle ja sen seuraan Skotlantia ylittänyt pieni matalapaine siirtyi Keski-Fennoskandiaan lounaasta; okludoituvan rintaman vesisateet alkoivat ylittää Etelä-Suomea lännestä tuoden mukanaan uuden kostean ja leudon ilma-annoksen. Manner-Euroopassa lounais-länsivirtaus voimistui ja uusia sateisia rintamasysteemeitä tuli lännestä Britteinsaarten länsipuolella muhineen laajan ja voimakkaan matalapaineen takia; hyvin leuto sää jatkui siellä kuitenkin laajasti yhä osittain jopa kesäisenä ja leutoutta ulottui Länsi-Venäjän eteläosiin. Tarkastelualueella yöllä syntyi laajasti sumua sakeanakin ja siitä lähtien koko loppupäivä oli täysipilvinen; em. rintaman vesisateet saapuivat iltapäiväksi sumut hälventäen ja ne olivat osittain tihkusateisia. Tihkupainotteisia sateita esiintyi edelleen illallakin ja samalla rintaman jälkipuolella syntyi taas monin paikoin sakeaakin sumua. Yöllä oli aluksi lähes tyyntä, mutta lounaistuulet virisivät jo aamuksi; ennen ko. rintamaa etelätuulet olivat sitten kohtalaisia - navakoita ja rintaman jälkeen länsi-lounaistuulet vähän heikompia. Lämpötila oli aluksi yöllä sisämaassa nollan vaiheilla ja etelärannikolla +2 ja +5 asteen välillä; lounaiskolkassa oli jo reilut +5 astetta. Aamusta alkaen leudontui taas ja iltapäivästä lähtien lämpötila oli länsiosissa koko ajan +10 asteen vaiheilla, mutta idässä leudontuminen yli +5 asteen eteni selvemmin vasta illalla.

Sunnuntai 27.10.2013: Atlantin laaja ja voimakas matalapaine siirtyi keskukseltaan Skotlannin luoteiskulmalle ja sen lounaisreunalla Atlantilla syntyi erittäin raju matalapaineen osakeskus hirmumyrskytuulineen; se saapui su illalla nopeasti lännestä Britteinsaarten eteläosiin tuhoamaan. Lappiin tullut pieni matalapaine sulautui osaksi ko. lännen laajaa matalapainetta ja sen mukana Fennoskandiaan tullut okluusiorintama jäi lähes sijoilleen ulottuen Lapista kaakkoon Venäjälle; sen pohjois-koillispuolella jatkui yhä talvi, joka ankaroitui Uralin tienoilla taas koviksi pakkasiksi. Manner-Euroopassa jatkui kostea ja erittäin leuto sää, mikä huipentui itäosissa takakesän lämpimimpään vaiheeseen ja ulottui erittäin leutona myös Länsi-Venäjän eteläosiin ja etenkin Baltiaan - Skandinavian eteläosiin. Tuo laaja matalapaine kierrätti lännestä kuitenkin viilentävää rintamasysteemiä laajasti ja sen rintamasateet saapuivat okludoituvassa muodossa illalla lounaasta myös Suomeen. Ko. myrskymatalapaine toi runsaita sateita Länsi-Eurooppaan illalla. Tarkastelualueella yöllä - aamulla sumut ja lähes utukin hälvenivät pois ja aamusta illansuuhun pilvipeite rakoili hahtuva- ja kumpukerrospilvinä. Illalla tuon uuden vesisadealueen myötä esiintyi ajoittain sakeaa sumua erittäin leudon ja kostean ilman yritettyä Baltiasta perille. Länsituulet olivat aluksi heikkoja, mutta iltapäivästä alkaen ne kääntyivät lounaaseen ja alkoivat voimistua kohtalaisiksi - loppuillalla ajoittain navakoiksi. Lämpötila oli koko päivän lounaassa - etelärannikolla +10 asteen vaiheilla - ajoittain vähän sen yli. Muualla lämpötila oli +7 ja +10 asteen välillä. Loppuillalla +10 asteen ylittävä raja valtasi aluetta enemmän koilliseen.

Alkaneen viikon 44 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitystä ei tule): Toteutunut sää kattaa siis tässä raportin julkaisuvaiheessa jo lähes koko viikon 44 sunnuntain iltaa lukuun ottamatta; sää on toteutunut aikaisemman raportin ennusteiden mukaan lähes täysin. Se oli pääosin ajankohtaan nähden hyvin leutoa, kosteaa, runsaspilvistä ja ajoittain varsin runsassateistakin länsi-lounaisvirtauksissa lännestä Lappiin ja yli tulleiden matalapaineiden takia. Lisäksi siis alkuviikolla ma-ti etelärannikkoa uhkasi tuo Länsi-Euroopan - Etelä-Skandinavian hurja myrsky, mutta sen vaikutus jäi täällä vaisuksi. Se toisaalta karkotti viimein manner-Euroopasta takakesäisen sään ja toi tilalle uudessa viileämmässä korkeapaineessa sinne syksyisemmän sään loppuviikoksi; Länsi-Venäjän eteläosissa leutous piti pintansa koko viikon ja huipentui ti-ke erityiseksi. Toisaalta Atlantin uudet matalapaineet leudonsivat viime päivinä säätä manner-Euroopassakin vähän uudestaan. Lapin - Uralin välillä ollut talvi antoi periksi ma - ke suojasäälle, mutta nyt loppuviikolla talvinen sää on palannut etenkin Uralin seudulle, missä kireitä -20 ja -30 asteen välisiä pakkasia on tullut uudestaan.

Näistä toteutuneista säistä tarkemmin seuraavassa viikkosääraportissa, mutta seuraavaksi vielä ennustetta ensi viikolle 45 >> Tänään sunnuntainakin Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta on jatkunut voimakkaana osakeskuksineen, mutta sen edesauttamassa leudossa ja kosteassa lounaisvirtauksessa muodostui tänään tyyni alue Suomeen, missä tarkastelualueellakin syntyi siksi erittäin sakeita sumuja yleisesti eikä sumuista ole monin paikoin päästy koko päivänä eroon. Muutoksen tuo kuitenkin jo ensi yönä lounaasta saapuva runsas sadealue ja sen edellä voimistuvat kaakkoistuulet; sumut hälvenevät. Lämpötilat ovat laskeneet tänään aikaisemmasta n. +10 asteesta sisämaassa vajaaseen +5 asteeseen ja etelärannikolla +5 ja +9 asteen välille eikä huomenna ma siihen tule suurta muutosta em. sadealueen ylittäessä tarkastelualuetta vähitellen koilliseen runsaana. Tähän sadealueeseen liittyy huomenna rajuksi voimistuva pieni matalapaineen osakeskus, joka siirtyy Suomen kaakkoiskulmaa viistäen koilliseen; sen myrskytuulet jäävät ulottumatta Suomeen, mutta tuulensuunnat vaihtuvat jyrkästi ja nopeasti kaakosta länteen.

Etelä-Skandinaviassa kärkkyy kuitenkin pian perään toinen pieni ja pippurinen matalapaine, joka saapuu tiistaiksi Etelä-Suomeen; siinä yhteydessä etelä-lounaistuulet voivat olla hetken yllättävän rajuja ja kuurottaisia sateita tulee runsaasti ja rankkoinakin. Lämpötiloissa ei tapahdu suurta muutosta. Illalla ko. pieni matalapaine kaikkoaa Lappiin - Vienanmerelle ja tuulet heikkenevät nopeasti.

Keskiviikkona Atlantin voimakkaasta ja laajasta matalapaineesta kuroutuu taas uusi osakeskus Etelä-Skandinaviaan, mutta ennen sitä tarkastelualueella vallitsee heikkotuulinen, runsaspilvinen ja enimmäkseen poutainen sää, missä lämpötilat ovat yhä yötä-päivää plussalla, mutta pientä kylmenemisen trendiä alkaa olla.

Torstaina matalapainetta ulottuu heikkona jonona Etelä-Skandinaviasta Baltian yli Venäjälle ja tarkastelualue voi saada siitä vähän vesisateita - sisämaassa mahdollisesti osaksi räntää; runsaspilvinen ja heikkotuulinen sää jatkuu silti joka tapauksessa. Lämpötila laskee vielä vähän, mutta on sisämaassa asteen pari plussalla. Toisaalta pilvipeitteen rakoillessa lievää pakastumista voi sattua sisämaassa ke-to ja / tai to-pe yönä...

Loppuviikolla pe - su läntinen matalapainetoiminta voi tuoda taas lisää leudompaa ilmaa lounaasta-lännestä ja rintamasateita, mutta matalapaineen osakeskusten ja ilmamassojen tarkka sijoittaminen - ajoittaminen ei onnistu vielä tarkkaan...

Euroopan mittakaavassa talvinen sää pysyy edelleen kurissa vain Lapin ja Länsi-Venäjän pohjoisosien alueilla; toisaalta Venäjän puolella suojasäätä on tiedossa loppuviikolla läntisten matalapaineiden ohjatessa lounaisvirtausta silloin etenkin Uralin suuntaan Suomen eteläpuolelta. Lappiin näyttäisi jäävän kylmän pakkasilman laikku vangiksi pitkin viikkoa. Manner-Euroopassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa jatkuu enimmäkseen hyvin leuto sää, mutta lännestä vyöryvät säärintamat epävakaistavat säätä usein; tuulisinta ja epävakaisinta on länsiosissa ja etenkin Britteinsaarilla sekä toisaalta Skandinaviassa (Norjassa). Mustanmeren pohjoispuolelle ja laajasti Länsi-Venäjälle pääsee viikon puolivälissä sikäläisittäin taas ajankohtaan nähden aivan erityisen leutoa / lämmintä ilmaa... Välimerellä jatkuu enimmäkseen poutainen ja normaalia lämpimämpi syyskesä, kuten jo pitkään on ollut viime viikkoina; tosin alkuviikolla sielläkin on parisen päivää matalapainetta sateineen.

Näin ollen syksyn eteneminen on manner-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä sekä Fennoskandian eteläosissa yhä normaalia hitaampaa ja talven eteneminen on pysähtynyttä Lapissa / Uralilla voi jopa kääntyä kovista pakkasista suojasääksikin.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 43 - 2013: Ruska alkoi olla loppusuoralla Etelä-Suomessa ja kääntyi lopuilleen varsinkin edellisviikon puolelta jatkuneissa alkuviikon melko kovien yöpakkasten kourissa. Silti monia lajeja säilyi vielä lehtevinä pakkasia seuranneen leudon jaksonkin aikana, missä vielä vihreinä alkuviikolla säilyneet lehdet alkoivat saamaan varsinaista ruskaa nopeasti. Tässä seuraavaksi alla siitä tarkempaa analyysiä >> 

Alastomia jo viikon alussa olivat seuraavat aikaisemmin tässä ruskahavaintosarjassa esiintyneet lajit ja näistä en siksi enää kerro havaintoesimerkkejä jatkossa: punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), lehtosaarni (Fraxinus excelsior), virpiangervo (Spiraea chamaedryfolia), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), mantsurianonnenpensas (Forsythia mandshurica), kirsikkasorvarinpensas (Euonymus planipes), ussurinpäärynä (Pyrus ussuriensis), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), katsura (Cercidiphyllum japonicum), tuomi (Prunus padus), pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica), ensimmäisen ja toisen ruskavaiheen metsävaahterat (Acer platanoides), mongolianvaahtera (Acer tataricum ssp. ginnala), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), rusokirsikka (Prunus sargentii), monet aronialajit (Aronia sp.), korallikanukka (Cornus alba "Sibirica"), varhaiset omenapuut (Malus sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) sekä jalopähkinät (Juglans sp.) ja siipipähkinät (Pterocarya sp.).

Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä seuraavat lajit olivat myös jo alastomia ko. viikon alussa johtuen osittain jo edellisviikon puolella iskeneistä yöpakkasista; neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), nenäliinapuu (Davidia involucrata), jumaltenpuu (Ailanthus altissima) ja keltatrumpettipuu (Catalpa ovata); näistä tosin jumaltenpuulla säilyi tyypillisesti vielä runsaasti lehtiensä pääruoteja yksinään oksillansa.

Luonnossa melkein kaikki koivut (Betula sp.), lepät (Alnus sp.) sekä haapa (Populus tremula) olivat myös jo alastomia viikon alussa etenkin sisämaassa, joten kokonaisalastomuus lehtipuisissa maisemissa kattoi jo sisämaassa lähes 100 % puustoista ja etelärannikolla 75 - 90 %. Näistä etenkin etelärannikolla jotkut haavat ja koivut sinnittelivät vielä runsaslehtisinä ja saavuttivat ko. yöpakkasjakson jälkeisenä leutona jaksona ruskansa huipennusta viimeisiltä osiltaan. 

Viljelty pylväshaapa (Populus tremula "Erecta") pysyi suureksi osaksi kesäasuisen lehtevänä alkuviikon pakkasissa, mutta siinä yhteydessä jo ruskaantuneet lehtensä varisivat heti leudon jakson alettua. Leudon jakson aikana muut lehtensä alkoivat ruskaantua viimein kunnolla.

Raita (Salix caprea) ja monet pajut olivat varistumassa alastomaksi ko. yöpakkasjakson jälkeisen leudon jakson aikana etenkin sisämaassa, mutta toisaalta etenkin etelärannikolla ko. pakkasissa lähes - osittain kesäasussa sinnitelleet raidat alkoivat vasta saavuttaa ruskahuipennustaan viikon lopussa. Istutetuista pajuista hopeasalava (Salix alba "Sibirica") varistui lähes alastoman ja puolialastoman välillä. Harvinainen toisusupaju (Salix urbaniana) / (Toisusu urbaniana) etelärannikolla alkoi selvemmin ruskaantumaan leudon jakson aikana.

Poppeleilla ruskan eriaikaisuus ilmeni vielä jyrkän kontrastisesti: Kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") jatkoi aluksi kesäasussa, mutta leudon jakson myötä se alkoi viimein saamaan varsinaista ruskaa. Koreanpoppeli (Populus koreana) ja pääosin wilsoninpoppelikin (Populus wilsonii) olivat jo edellisviikon puolelta saakka alastomia ja pian ko. viikolla myös jättipoppeli (Populus trichocarpa), harmaapoppeli (Populus canescens) ja balsamipoppeli (Populus balsamifera) leudon jakson alettua.

Metsätammella (Quercus robur) ruskaantuminen eteni yhä kaksijakoisesti niin, että ko. yöpakkasten myötä varhaisempi osa niistä varistui jo lähes alastomaksi, mutta myöhäisemmät puunsa alkoivat vasta ruskaantumaan huipennukseen pakkasia seuranneen leudon vaiheen aikana. Punatammi (Quercus rubra) noudatti lähes samaa kaavaa. Mongoliantammi (Quercus mongolica) varistui tammista ensimmäisenä kokonaan alastomaksi ko. yöpakkasten jälkeen.

Pohjoisamerikkalaisista tammilajeista keltatammi (Quercus muehlenbergii) ja mustatammi (Quercus velutina) olivat yöpakkasten aikana ruskan alussa ja lehtensä kärsivät vähän ruskeista pakkasvaurioista; varsinainen ruskansa alkoi edetä niillä selvemmin leudon vaiheen aikana. Ruskahuipennuksessaan ja osittain lehdiltään pakkasvaurioituneina alkoivat varista jo osaksi alastomaksi otatammi (Quercus palustris) ja keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis); osa niistä sai myös vielä lisää varsinaista ruskaa leudon jakson aikana.

Amerikanpyökki (Fagus grandifolia) sekä varsinkin euroopanpyökki (Fagus sylvatica) ja euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus) saivat lehtiinsä paljon pakkasvaurioita, mutta toisaalta niiden varsinainen ruska huipentui samalla ko. yöpakkasten jälkeen ja lehtiensä variseminen nopeutui samalla.

Vuorijalava (Ulmus glabra) ja kynäjalava (Ulmus laevis) varistuivat lähes alastomaksi jo alkuviikon pakkasissa, mutta pieni osa oli vähän lehteviä vielä viikon lopussakin. Pähkinäpensas (Corylus avellana) eteni kaksijakoisesti ruskassaan siten, että varhaisimmat alkoivat varistua jo kokonaan alastomaksi alkuviikon pakkasten myötä. Myöhäisimmät vielä osittain kesäasussa alkuviikolla olleet pähkinäpensaat saivat paikoin pakkasvaurioita lehtiinsä, mutta seuranneen leudon jakson myötä ne alkoivat myös saamaan varsinaista keltaista ruskaa viimein kunnolla.

Puistolehmuksien (Tilia X vulgaris) jäljellä säilyneet lehdet saivat alkuviikon pakkasista lisää vaurioita ja leudon jakson alettua kaikki sen lajin puut varistuivat nopeasti kokonaan alastomiksi; vain hedelmystöt jäivät. Viimeisen eli kolmannen ruskavaiheen metsävaahterat (A. platanoides) olivat vielä osittain kesäasussa alkuviikon yöpakkasissa ja alkoivat saamaan vasta leudon jakson aikana kunnolla varsinaista ruskaa.

Mustamarjaorapihlaja (Crataegus douglasii), monet omenapuut (Malus sp.), muutamat ulkomaiset pihlajalajit (Sorbus sp.), humalapyökki (Ostrya virginiana), koivuangervo (Spiraea betulifolia), seppelvarpu (Stephanandra incisa), monet tuhkapensaslajit (Cotoneaster sp.) ja amerikantaikapähkinä (Hamamelis virginiana) pysyivät vielä osittain lehtevinä ko. yöpakkasten ylikin, mutta suurin osa niistä tuli jo kokonaan alastomaksi viikon loppuun mennessä. Pikkuherukka (Ribes glandulosum) tuli viimein alastomaksi. Myöhemmässä ruskaantumisensa huipennukseen olivat vasta tulossa leudon jakson alettua monet muut kanukat (Cornus sp.) - paitsi em. korallikanukka - sekä monet pensasruusut (Rosa sp.). 

Alkuviikon pakkasissa myöhäisemmät onnenpensaslajit (Forsythia sp.) sekä norjanangervo (Spiraea "Grefsheim") saivat lisää pakkasvaurioita etenkin ensin mainittujen osalta ja alkoivat varistua kunnolla; toisaalta leutoon jaksoon saakka säilyneet lehtensä saivat vielä lisää varsinaista ruskaa ennen varisemista. Koreanonnenpensas (Forsythia ovata) alkoi tulla näistä ensimmäisenä alastomaksi. 

Myöhäisimmät omenapuut sekä hapankirsikka (Prunus cerasus) ja imeläkirsikka (Prunus avium) saivat etenkin kahden jälkimmäisen osalta pakkasvaurioita lehtiinsä alkuviikolla ja alkoivat varistua osittain nopeasti. Toisaalta seuranneen leudon jakson aikana jäljelle jääneet lehtensä ruskaantuivat vielä lisää ennen varisemista.

Kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.) olivat vasta ruskansa alussa alkuviikon pakkasissa, mutta varistuivat niiden takia osittain lisää sekä jälkimmäisen osalta saivat vaurioitakin lehtiinsä; toisaalta leudon jakson aikana jäljellä olleet lehtensä saivat varsinaista ruskaa lisää ja osittainen ruskahuipentuma alkoi. Höyhenpensasta (Fothergilla major), neilliaa (Neillia sinensis) ja kerriaa (Kerria japonica) koski lähes sama, mutta kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) sinnitteli yhä koko viikon lähes kesäasussa. Villaheisikin (Viburnum lantana) varisti lehtiään osittain keskenruskaisina alkuviikon yöpakkasissa, mutta vähemmän kuin nuo muut ja pysyi eniten kesäasuisena myös leudon jakson aikanakin.

Magnoliat (Magnolia sp.) saivat alkuviikon yöpakkasista niin paljon vaurioita lisää ja varistuivatkin samalla nopeutuvasti niin, että leudon jakson aikana ne tulivat jo kokonaan alastomiksi suurelta osin. Vain suojaisimmilla etelärannikon paikoilla osa niistä pysyi vielä ruskaantuvina koko viikon. Syyshortensia (Hydrangea paniculata "Grandiflora") oli lehdiltään jo alaston alkuviikolla ja ruskeentuneet kukkaterttunsa pysyivät hienoina koristeina. Osa atsaleoista (Rhododendron sp.) oli jo alastomia - lähes alastomia viikon alussa, mutta myöhäisemmät yöpakkasista selvinneet lajikkeet jatkoivat varsinaista ruskaantumistaan leudon jakson aikana vielä osittain kesäasuisina - ruskahuipennuksessa.

Pihasyreenin (Syringa vulgaris) varhaisimmat yksilöt olivat jo alkuviikolla alastomia, mutta myöhäisimmät jatkoivat osittain kesäasuisina ruskaantumista vasta yöpakkasvaiheen jälkeen; yöpakkasista tuli toisaalta niille vähän lisää lehtivaurioitakin etenkin sisämaassa.

Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) jotkut puut olivat jo alkuviikolla osaksi - kokonaan alastomia ja osalle tuli alkuviikon pakkasista lisää lehtivaurioita tummanruskeina. Pakkasista parhaiten selvinneet lehtevät puunsa saivat leudon jakson aikana lisää varsinaista ruskaakin ennen varisemista. 

Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä etelärannikolla seuraavat olivat yhä osittain - lähes kokonaan lehteviä, mutta saivat alkuviikon yöpakkasista lisää lehtivaurioita; valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica). Kaikki nämä olivat ennen vauriovaihettaan vasta korkeintaan ruskansa alussa, mutta säilyivät vaurioituneenakin vielä osittain lehtevinä leudon vaiheenkin aikana. Eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides) jo edellisviikolla vaurioita saaneet lehtensä vaurioituivat myös lisää, mutta ne varistuivat leudon jakson alettua nopeasti lähes kokonaan.

Noita enemmän ruskassa ehtivät olla osittain jopa huipennuksessa lakkipuu (Cladrastis kentuckea) ja maakkia (Maackia amurensis), tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera) ja samettisumakki (Rhus hirta); alkuviikon pakkaset varisuttivat näistä jo alastomaksi lakkipuun ja maakkian, mutta muissa lehtevyyttä säilyi leudolle jaksollekin saamaan vielä lisää varsinaista ruskaa pakkasvaurioruskan sekaan. Jalokastanja (Castanea sativa) säilyi yhä lähes pakkasvaurioitta ko. etelärannikon paikalla ja alkoi saamaan leudon jakson aikana selvemmin varsinaista ruskaa.

Noiden Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ulkomaisten harvinaisuuksien joukossa suosypressi (Taxodium distichum) oli koko viikon ruskahuipennuksessa ja sitä sävytti myös alkuviikolla tulleet lievät pakkasvauriot neulasissaan. Myöhemmässä ruskassaan leudon vaiheen aikana alkoi hitaasti edetä kohti huipennusta osittaisten pakkasvaurioiden kera kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides).

Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) eteni viikon mittaan ruskahuipennuksesta yhä enemmän jo osittain - lähes kokonaan varistuneeksi. Muut lehtikuusilajit alkoivat vasta osittain saavuttaa ruskahuipennustaan pakkasten jälkeisen leudon vaiheen aikana. Jotkut pysyivät jopa vieläkin lähes kesäasussa koko viikon.

Muita luontohavaintoja >> Alkuviikon pakkasista etenkin etelärannikolla säilyi vielä osittain vähäisesti kukkivina tuoksuasteri (Aster novae-angliae), jotkut myöhäiset ryhmäruusut ja köynnösruusut (Rosa cv.), pensashanhikit (Dashipora sp.) sekä luonnossa saunakukka (Tripleurospermum inodorum). 

Nurmikoiden vihreys alkoi kääntymään etenkin sisämaassa osittain kellertävään suuntaan ko. yöpakkasten takia ja se ilmeni pakkasia seuranneen leudon jakson aikana. Toisaalta etenkin etelärannikolla parhaiten vihreänä säilyneiden nurmikoiden ja niiden osien kasvustot palautuivat vielä uudestaan kasvamaan leudon jakson aikana alkaen ilmentämään vielä viimeistä leikkaustarvetta paikoin. Sammaleiden juhlakausi parani viikon loppupuolen hyvin leudoissa ja kosteissa oloissa.

Alkuviikolla etenkin sisämaassa maaperä pysyi pari-kolme senttiä jäässä yöpakkasten takia ja sisämaassa edellisviikolla tulleet 1 - 5 cm paksuiset lumipeitteet eivät sulaneet kuin osaksi auringonpaisteessa. Keskiviikkona alkanut leuto jakso sulatti kaiken lumen ja kaiken jäätyneen hyvin nopeasti torstaihin mennessä. Maaperä jäi yleisesti hyvin kosteaksi - märäksi ja sai märkyyttä lisää leudon jakson vesisateista. Samasta syystä jokien virtaamat alkoivat nousta, mutta tulvia ei muodostunut; tosin taajamissa ja notkoisilla nurmikoilla esiintyi ajoittain paikallista lievää tulvimista.

Vesistöissä pintavesilämpötilat laskivat järvissä alkuviikon yöpakkasissa edelleen ja alkoivat olla yhä yleisemmin vain +1 ja +5 asteen välillä; seisovavetisissä poukamissa ja lahdissa jääkannetkin yleistyivät entisestään mukaan lukien Suomenlahden sisimmät ja pienimmät lahdet. Sitten loppuviikon leuto jakso sulatti to mennessä nopeasti kaiken jäätyneen ja pintavesilämpötilat alkoivat nousta takaisin +5 asteen vaiheille ja vähän ylikin. Suomenlahdella ulapalla pintavesilämpötilat pysyivät koko viikon lähes ennallaan +10 asteen vaiheilla ja sisälahdissa ne vaihtelivat pääosin +5 ja +9 asteen välillä viikon ilman lämpötilojen mukaan lukuun ottamatta noita sisimpiä järvivesien kaltaisesti käyttäytyneitä sisimpiä - pienimpiä lahtia.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.