Edellisen sääennusteen päivityksessä tämän päättyvän viikon 42 säätilanteiden osalta ennusteet ovat toteutuneet varsin tarkkaan kohdalleen (En tässä tarkemmin kertaa päivittäisiä säätilanteita, vaan toteutuneet olosuhteet ovat varsin hyvin luettavissa tuon ennustepäivityksen perusteella), missä Etelä-Suomessa sää muuttui ajankohtaan nähden varsin kylmäksi ja osin jopa talviseksi ke - la väliseksi ajaksi - Syynä oli se, kun heikkojen matalapaineiden vyöhyke siirtyi Suomen eteläpuolelle ja Jäämereltä vahvistui korkeapainetta Suomen itä-koillispuolelle, mikä mahdollisti koillisesta kylmän ilman virtaamisen alueelle. Kylmimmillään sää oli to-pe sekä pe-la välisinä öinä, jolloin itä-koillistuulet olivat heikentyneet ja sää seljennyt ainakin osittain - Alimmat mitatut yö-aamulämpötilat olivat tuolloin sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä sekä etelärannikolla -1 ja -5 asteen välillä. Vain lounaissaaristossa säästyttiin paikoin pakkaselta.
Tänään sunnuntaina myöskin hyvin tuon ennustepäivityksen tapaan Britteinsaarten - Islannin välimaille asettuneen laajan matalapaineen alueesta on irronnut pieni osakeskus kohti Etelä-Suomea ja sen rintamasysteemi on tuonut kosteaa ilmaa sekä runsaasti sateita viime yöstä alkaen. Samalla etenkin etelärannikolle ja lounaiskolkkaan on virrannut rintamasysteemin lounaispuolitse lännestä aikaisempaa paljon leudompaa säätä - Itse asiassa lämpötilajakauma on siksi muodostunut tänään Etelä-Suomen alueella eroiltaan hyvin jyrkkärajaiseksi ja isoksi, kun Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osassa Satakuntaa on leudontunut täksi illaksi +10 asteen vaiheille ja ylikin sekä lounaissaaristossa jopa n. +14 asteeseen! Samalla muualla Etelä-Suomessa on jääty vain +5 asteen vaiheille ja itäkolkassa pakkasyön jälkeen on leudontunut vain vähän nollan yläpuolelle. Sateet ovat tulleet muutoin vetenä, paitsi tuolla itäkolkassa osittain myös lumena-räntänä. Lauhtuminen on tuonut myös sumuja ja tihkusateita varsinkin sen jälkeen, kun rintamasysteemiä edeltäneet voimakkaat etelä-lounaistuulet ovat nyt tyyntymässä saderintaman jälkeen.
Jatkossa suursäätilallinen asetelma alkaa vaikuttaa seuraavalla tavalla viikon 43 sään muodostumiseksi >> Parhaillaan Euroopan mittakaavassa on jatkunut edelleen erittäin suuri ero ilmamassojen jakautumisessa, missä Lapissa ja varsinkin Länsi-Venäjän pohjoisosissa on pysynyt ympärivuorokautisesti pakkasta ylläpitänyt talvi-ilma ja em. matalapainesysteemin lounaasta syöttämänä Britteinsaarille ja varsinkin yleisesti manner-Eurooppaan on puolestaan virrannut uusi annos ajankohtaan nähden erittäin kesäistä ilmaa jopa yli +20 asteen päivälämpötiloineen! Kylmä annos on tosin päässyt Suomesta myös Itä-Eurooppaan Mustallemerelle saakka.
Fennoskandia on ollut näiden täysin eri ilmamassojen rajavyöhykettä ja alkavalla viikolla 43 käy niin, että ma-to välisenä aikana Jäämereltä työntyy uudestaan korkeapainetta Suomeen, mikä mahdollistaa tuon koillisen talvi-ilmamassan laajentumisen etelään ja virtaamisen Etelä-Suomeenkin. Uutta annosta kylmää tulee myöhemmin taas myös Länsi-Venäjän eteläosiin ja osaan Itä-Eurooppaankin, kun tämän päiväinen matalapaine on siirtynyt Etelä-Suomesta kaakkoon ja sen perään ke aikana lännestä irtoava uusi matalapaine on siirtynyt Etelä-Skandinavian ja Etelä-Baltian kautta itään. Pohjois-Atlantin matalapainetehdas jatkuu kuitenkin sen verran aktiivisena koko ajan, että Länsi- ja Keski-Eurooppaan on tiedossa enimmäkseen koko ajan leutoa länsivirtausta, mutta toisaalta myös epävakaisuutta ja etenkin Britteinsaarilla myös kovia tuulia ja runsaita sateita. Skandinavian eteläosat saavat siis ilmamassojen raja-alueella myös runsaita sateita sekä jyrkkiä lämpötilaeroja ja Lapissa jatkuu talvi vahvasti, joskin edelleen varsin vähälumisena - lumettomana. Erittäin talvinen sää jatkuu tietenkin yhä Länsi-Venäjän pohjoisosissa.
Päiväkohtainen tarkempi sääennuste Etelä-Suomeen kertoo puolestaan seuraavaa - Huomenna maanantaina matalapaine alkaa siis etääntyä tarkastelualueelta vähitellen itäkaakkoon; tällöin matalapaineen pohjoispuolitse alkaa kiertymään uudestaan koko alueelle kylmää ilmaa. Pilvisyys pysyy vielä koko päivän runsaana ja aluksi etenkin leudontuneella alueella jatkuu utuinen, sumuinen ja tihkusateinenkin sää tuulten pysyessä aluksi tyyninä. Myös reippaampia sateita voi esiintyä. Päivän mittaan voimistuva itä-koillistuuli alkaa kuitenkin kirkastamaan ilmamassaa ja lopulta sateetkin lakkaavat. Em. leudontuneella alueella lämpötilat pysyvät aluksi korkeina n. +10 asteen vaiheilla, mutta itäkolkassa pysyvät vain 0 ja +5 asteen välillä; loppupäivän aikana leudontuneen alueen lämpötilat laskevat ja näin koko tarkastelualueella aletaan päätyä 0 ja +5 asteen välille; lounaissaaristossa yli +5 asteen lukemat pysyvät tosin pisimpään.
Tiistain aikana vallitsee alueella korkeapaineen eteläpuolinen kuiva ja kylmä itä-koillisvirtaus kohtalaisena - ajoittain navakkana, missä on vielä runsasta alapilvisyyttä, mutta pohjoisesta alkaen pilvipeite alkaa ohenemaan. Sää on enimmäkseen silti poutaista ja edellispäivän sumuista ei ole tietoa enää missään. Lämpötilat laskevat vähitellen, joskin ilman vuorokausivaihtelua tässä vaiheessa - Leudointa on lounaiskolkassa vielä paikoin lähes +5 asteen verran, mutta sisämaassa ollaan nollan vaiheilla ja itäkolkassa jo enimmäkseen koko ajan parisen astetta pakkasella; illalla pakastuu lisää.
Ke-to aikana korkeapaine ulottuu etelämmäksi Suomeen, jolloin noin idänpuolinen tuuli jatkuu vaihtelevan voimakkaana ja jo ke alkaen sää on enimmäkseen vähäpilvistä ja ajoittain täysin selkeääkin; meren äärellä ja varsinkin lounaassa voi olla ajoittain runsaampaa pilvisyyttä ja riskiä räntä-vesikuuroille. Ilmamassa myös kylmenee entisestään, jolloin talvinen ote kiristyy. Samalla sään seljettyä lämpötilan vuorokausivaihtelu palautuu etenkin sisämaassa - Lounaissaaristossa pysytään enimmäkseen hieman plussalla ja etelärannikolla lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin. Sisämaassa yölämpötilat laskevat -5 ja -10 asteen välille ja päivälämpötilat jäävät asteen pari pakkaselle; kylmintä on idässä.
Perjantaina alkaisi säänmuutos, mutta sen aikataulu ja laatu on vielä jonkin verran epäselvää - Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tuo korkeapaine siirtyisi kaakommaksi Suomen itä-kaakkoispuolelle työntäen siis Länsi-Venäjän eteläosiinkin eteläpuolellaan kylmää talvi-ilmamassaa. Sen sijaan korkeapaineen länsipuolitse alkaisi vyörymään Pohjois-Atlantin matalapainetehtaan auttamana lounaasta Fennoskandiaan ja koko Suomeen Länsi-Euroopan erittäin leutoa ja kosteaa ilmamassaa. Toisaalta tuo Venäjän pakkasilmamassa voisi pistää enemmän hanttiin ja leudontuminen ei pääsisikään niin vain etenemään idemmäksi...
Tällöin pe-la tienoo olisi leudompaa ilmaa edeltävän säärintaman tuloa lännestä sateineen ja voimakkaine etelä-lounaistuulineen, missä osa sateista voisi alkaa ainakin sisämaassa lumena. Lämpötilat alkaisivat kohota lännestä alkaen jollain aikataululla; viimeisenä pakkaset poistuisivat siinä tietenkin idästä. Lämpötilat kohoaisivat leudoimmassa versiossa etelärannikolla ja lounaassa su mennessä ilman vuorokausivaihtelua +10 asteen vaiheille ja ylikin sekä itäkolkan sisämaassakin +5 ja +9 asteen välille. Kylmempi versio pitäisi etenkin itäosia monta astetta tuota arviota kylmempinä... On myös mahdollista, että leuto lounaisvirtaus pääsisi sitten seuraavan viikon alussa viimein kunnolla vaikuttamaan... Tarkennusta viikonlopun ennusteeseen on vielä tehtävä alkavalla viikolla.
Lopuksi tuttuun tapaan tässä on luontohavaintoja mm. ruskan päättymisen vaiheista Etelä-Suomeen >> Ruskavaiheista teinkin jo kattavan analyysin tarkastelualueelle viikoilta 39-41 ja ennusteen kera tälle päättyvälle viikolle 42 - Mainittakoon tässä, että olen vielä viime aikoina täydentänyt siinä olevaa lajilistausta kasvilajikohtaisessa ruskakuvausosassa!
Tällä hetkellä Etelä-Suomen ruska on edennyt loppua kohti lähes tuossa ruskaennusteessa mainittuun tapaan - Siinä mainittujen vielä lehtevinä pysyneiden lajien lisäksi vähän lehtiä on vielä jäänyt myös luonnonpuuston osalta myöhäisimpiin koivuihin (Betula sp.), haapoihin (Populus tremula) ja lepistä etenkin tervaleppiin (Alnus glutinosa) - Eniten tietenkin etelärannikolla ja lounaissaaristossa. Myös paikoin viljellyissä puissa on säilynyt lehtiä ennakoitua vähän enemmän; esim. osassa puistolehmuksia (Tilia X vulgaris), joissa pakkasvauriot ovat kuitenkin värjänneet lehdet ruskeiksi.
Tuo ensi viikon pakkasjakso etenkin sisämaassa täydentää ruskan päättymistä myös myöhään lehdessä säilyvien viljeltyjen puiden ja pensaiden parissa: Vielä vihreinäkin pysyneisiin lehtiin tulee lisää pakkasvaurioita ja niiden varistuminen ilman varsinaisia ruskavärejä lisääntyy. Etelärannikolla ja varsinkin lounaissaaristossa näitä pakkasvaikutuksia tulee paljon vähemmän ja niipä erot näiden alueiden ja sisämaan välillä ruskan päättymisessä korostuvat entistä enemmän - Sisämaassa kokonaan alastomien puiden ja pensaiden osuus lisääntyy siis vahvimmin.
Nurmikoiden ja luonnossa vielä kehittyvinä olleiden ruohovartisten lajien osalta tuo äskettäinen pakkaskäsittely on nyt päättänyt kasvun etenkin sisämaan itäosissa, mutta leudompana parhaillaankin ilmenevän etelärannikon - lounaiskolkan alueella lisää kasvua on vielä hieman ilmenemässä; tosin katkonaisesti keskeytyen taas tuossa ensi viikon kylmässä vaiheessa. Kasvukausi jatkuu siis vielä ainakin lounaiskolkassa. Toisaalta itäkolkassa jopa termisen talven alkaminen kolkuttaa samaan aikaan...
Maaperä ehti jäätymään etenkin sisämaassa ohuesti tuon äskettäisen yöpakkasvaiheen aikana, mutta on nyt sulanut lähes kaikkialta; itäkolkassa tosin maajäätä säilyy ja siellä tänään lisäksi satanut ohut lumipeite ei ehdi sulaa kokonaan ennen ensi viikon pakkasvaihetta. Tuo tuleva pakkasvaihe jäädyttää maata tietenkin lisää kaikkialla lounaissaaristoa lukuun ottamatta ja etenkin itäosien tapauksessa roudan alkaminen vaatii jo kunnollista plussakeliä sen sulamiseksi... Ensi viikon lopun mahdollisessa säänmuutoksessa odotellaan sitten ehkä laajemmin lumipeitettäkin sisämaahan...
Vesistössä järvivesien lämpötilat ovat laskeneet selvästi tuon äskettäisen yöpakkasvaiheen takia; monin paikoin on jo päädytty alle +5 asteen lukemiin, mutta isojen järvien ulapoilla varsinkin on mitattu edelleen +5 ja +9 asteen välisiä lämpötiloja. Nuo kaksi yöpakkasta näyttivät olevan esim. Hämeenlinnan Vanajaveden tarkastelussa sen verran nopeita, etteivät ne vielä kerinneet aiheuttamaan matalissa rantavesissäkään jäätä. Tosin pienet lammet ja koristevesialtaat vetivät päälleen ohuen jääkannen yleisesti. Tuo ensi viikon pakkasjakso etenkin sisämaassa voi jo kuitenkin aiheuttaa järvissäkin rantavesien jäätymistä ja joka tapauksessa pintavesilämpötilojen laskeminen alle +5 asteen yleistyy. Suomenlahdella meriveden pintalämpötilat laskevat edelleen tuttuun tyyliin vain hyvin hitaasti etenkin ulapalla, mutta sisälahdissa jo vähän nopeutuvaan tahtiin +5 ja +10 asteen välisissä lukemissa. Ulapalla pysyy vieläkin yli +10 asteen lukemia etenkin länsiosissa ja tietenkin Pohjois-Itämeren alueella.
Päivitystietoa (25.10.2014 klo. 20:35) Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan erikoisten kasvilajien ruskavaiheista viikoilla 42 - 43 >> Olen nyt käynyt ko. puutarhassa kaksi kertaa lyhyehkön ajan sisällä eli viime viikon torstaina 16.10. ja eilen perjantaina 24.10. Tämän perusteella kerron nyt monien eteläisten ja / tai harvinaisten puu- ja pensaslajien ruskavaiheista ko. tarkastelupisteessä.
Kohteessa on ollut edelleen käynnissä mittava perenna-alueen remonttirakentaminen, joten sen takia aivan kaikkia tarkastushavittelemiani kasveja en päässyt näkemään ja osaa vain etäisyyden päästä, mutta riittävän hyvin kuitenkin.
Mainittakoon tässä myös vallinneista sääoloista etenkin pakkasten suhteen noiden käyntikertojen lähellä - Tuo ensimmäinen käyntikerta sattui juuri ennen ko. alueen tämän syksyn ensimmäisiä kunnon yöpakkasia, missä to-pe yönä minimilämpötila oli -1 astetta ja pe-la yönä -4 astetta. Sitten koitti tilapäisesti pakkaseton leudompi hetki, mutta tällä viikolla ti - pe välisenä aikana hyvin kylmä sää on jatkunut ja sinä aikana tälläkin paikalla oli ympärivuorokautisesti pakkasta -1 ja -5 asteen välillä. Lisäksi sinä aikana oli jatkuvasti kohtalaista - navakkaa tuulta, jolla oli pakkasvioituksia voimistaneita vaikutuksia etenkin vielä vihreinä säilyneisiin lehtiin.
Aloitetaan niistä puista - pensaista, joilla pakkasenarat lehdet tuppaavat varisemaan herkästi heti ensimmäisen yöpakkasen tultua; tuon viime viikon käyntikerran aikana vain vähän ruskaantuneina täysilehtisiä / lähes täysilehtisiä olivat mm. jumaltenpuu (Ailanthus altissima), eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides) ja vähän enemmän ruskaantuneena keltatrumpettipuu (Catalpa ovata). Tuo ensimmäinen yöpakkasvaihe palellutti ja varisti näiden lehdet kerralla kokonaan ja vain tuohon julmaltenpuuhun on jäänyt tähän mennessä törröttämään vielä pelkkiä lehtiruoteja.
Samalla tavalla lehtiruotejaan jäivät tuon ensimmäisen pakkasvaiheen jälkeen törröttelemään hernekasvipuista lakkipuu (Cladrastis kentuckea) ja kentuckinpapupuu (Gymnocladus dioica); näistä ensin mainittu ehti ennen ko. pakkasvaristumista keltaruskeaan ruskahuipennukseen, mutta jälkimmäisellä ruskaa oli ehtinyt tulla vain vähän.
Muista hernekasvipuista valeakaasialla (Robinia pseudoacacia) lehvästö oli ennen tuota ensimmäistä pakkasta vielä kokonaan kesäasussa ja niinpä sen lehdet paleltuivatkin kokonaan siten, että ne ovat yhä jääneet kuiviksi käppyröiksi muuttuneina kiinni oksiin. Kolmiokalla (Gleditsia triacanthos) puolestaan keltaista ruskaa ehti syntyä ennen tuota ensimmäistä pakkasta, mutta aivan kaikki lehdet eivät olleet paleltuneet tämän viikon käyntikertaan mennessä. Silti suurin osa lehdistään on varistunut ja silläkin pelkkiä lehtiruoteja on vielä jäänyt törröttämään. Maakkialla (Maackia amurensis) ruska ehti vain vähän esille ja sen lehdet paleltuivat hyvin tummanruskeaksi tuossa ensimmäisessä yöpakkasvaiheessa ja nyttemmin sen lehdet ovat lähes kaikki varistuneet.
Jalopähkinöille (Juglans sp.) sukua olevat siipipähkinät, kuten tällä paikalla japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia) olivat vasta vähän ruskan alussa ennen tuota viime viikon ensimmäistä pakkasta, mutta heti sen myötä lehtensä paleltuivat tummanruskeiksi ja ovat nyttemmin kokonaan varistuneet.
Jalokastanja (Castanea sativa) pysyi ensimmäiseen pakkaseen saakka kokonaan kesäasussa ja tähänkin mennessä sen lehdet ovat saaneet vain osittaisia pakkasvaurioita. Sama koskee poimuetelänpyökkiä (Nothofagus antarctica) kaukaa katsottuna. Sekä euroopanpyökki (Fagus sylvatica) että niverävaahtera (Acer campestre) ovat myös säilyneet yllättävän hyvin vain vähillä pakkasvaurioilla ja siten niiden vielä lähes kokonaan kesäasussa säilyneet lehvästönsä noiden muiden tapaan saanevat alkavassa leudossa jaksossa mahdollisuuden vielä varsinaisen ruskan etenemiselle lehdissään.
Tarkastelupaikalla on useita eri magnolialajeja (Magnolia sp.), joiden lehdet ovat noudattaneet varsin paljon samaa kaavaa keskenään - Niillä varsinainen ruska ehti osittain ja paikoin hyvin runsaastikin näkyviin ennen pakkasia, mutta tähän mennessä lehdet ovat saaneet lisäksi runsaasti ruskeita pakkasvauriosävyjä. Silti varisemista on tapahtunut vain vähän.
Lehtensä palelluttivat kokonaan kuiviksi tähän mennessä kesken ruskaantumisen mm. kerria (Kerria japonica) ja neillia (Neillia sinensis).
Monilla atsaleoilla (Rhododendron sp.) osittain / lähes kokonaan kesäasussa säilyneet lehvästönsä ovat olleet varsin kestäviä näitä ensimmäisiä pakkasia vastaan tällä tarkastelupaikalla; lehtiinsä on tullut vain vähän vaurioita.
Harvinaisista pohjoisamerikkalaisista tammista - Kaikilla näyttää lehdet säilyneen lähes kokonaan vaurioitta, joten niiden osittain kesken jäänyt / lähes ruskahuipennukseen päässyt varsinainen ruska pääsee vielä hyvin etenemään alkavassa leudossa säässä; näin esim. lajeilla; otatammi (Quercus palustris), keltatammi (Quercus muehlenbergii) keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) ja mustatammi (Quercus velutina).
Mustatupelo (Nyssa sylvatica) ja japaninselkova (Zelkova serrata) ehtivät ruskaantumaan vain osaksi ja näissä viimeaikaisissa pakkasissa lehtensä ovat saaneet runsaasti vaurioita vaihtelevan ruskeasti; ensin mainittu on nyttemmin lähes täysin varistunut, mutta jälkimmäisellä lähes kaikki lehtensä ovat olleet vielä kiinni oksillaan. Mustatupelon kanssa vastaavasti on käyttäytynyt ryytilaakeri (Lindera benzoin), mutta siinä keltainen ruska ehti lähes huipentumaan. Sen sijaan sassafras (Sassafras albidum) pysyi lähes kesäasussa viime viikon pakkasvaiheeseen saakka ja sittemmin sen lehdet ovat paleltuneet kuiviksi käppyröiksi ja ovat lähes kokonaan pysyneet vielä kiinni oksilla.
Toisusupaju (Toisusu urbaniana) ehti saamaan ennen ensimmäistä pakkasvaihetta vähän keltaista ruskaa, mutta viime viikolla tummanruskeaksi ja tällä viikolla lisäksi kuivaksi paleltuminen on yleistynyt levästössään ja varisemista on myös tapahtunut jonkin verran.
Suosypressin (Taxodium distichum) punaruskean oranssi ruska on ehtinyt lokakuun mittaan varsin värikkääseen vaiheeseen jo viime viikoksi, mutta nämä kaikki pakkaset eivät ole onneksi aiheuttaneet lähes yhtään vaurioita neulasiinsa; niinpä ruskansa pääsee alkavassa leudossa säässä etenemään yhä lisää. Tämä muistuttaa myös monien lehtikuusien (Larix sp.) tilanteita.
Tämän päivityksen lopuksi mainittakoon vielä, että tulppaanipuun (Liriodendron tulipifera), nenäliinapuun (Davidia involucrata) ja neidonhiuspuun (Ginkgo biloba) tilanteita en päässyt näkemään. Näillä on kuitenkin todennäköisesti ilmennyt varsin paljon samankaltaiset tilanteet kuin viime viikon esittelykasvilla valkomulperilla (Viikon 42 kasvivalokuva: Valkomulperi (Morus alba) ) - Näiden ruska ehti lähes / täysin kokonaan huipentumaan, mutta tuon ensimmäisen yöpakkasen myötä lehtensä varistuivat heti kerralla kokonaan.
Myös aitoviikunan (Ficus carica) tilannetta en päässyt näkemään, mutta sillä on todennäköisesti säilynyt ensimmäiseen pakkaseen saakka kesäasu lähes täysin ja sitten jo viime viikolla kaikki lehtensä paleltuivat ja ovat nyttemmin varisseet.
Sääennustepäivitys lauantaina 25.10.2014 klo. 22:10: Edellä oleva ennuste tälle viikolle 43 on toteutunut lähes tarkalleen eli kuten jo tuossa ruskapäivityksessä kerroin, niin tämän viikon ti-pe aikana on vallinnut ajankohtaan nähden hyvin kylmä sää Suomen itäreunalla etelään siirtyneen korkeapaineen kierrätettyä eteläkauttaan Länsi-Venäjän suhteellisen ankaran talven alueelta itä-kaakkoistuulilla pakkasilmamassaa - Tämän myötä ilmamassat olivat kuivia, tuulet ajoittain puuskaisen voimakkaita ja sään seljettyä osaksi (Etelärannikon tuntumassa runsaampaa pilvisyyttä ja pe heikkoja lumikuuroja) yölämpötilat olivat ke-to vaihteessa alimmillaan lounaissaaristossa paikoin nollassa, etelärannikolla -1 ja -5 asteen välillä, lännen sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä sekä itäosissa paikoin jopa -15 asteen vaiheilla. Manneralueella ja osassa etelärannikkoa oli pakkasta myös yötä-päivää.
Tuossa aikaisemmin ennustettuun tapaan leudontuminen on kuitenkin alkanut varsinkin tänään lauantaina ja lämpötilat ovat alkaneet kohota koko Suomessa nollan yläpuolelle; lounaassa jo +5 ja +10 asteen välille. Samalla pilvisyys on runsastunut, ilmamassa alkanut muuttua utuisemmaksi ja eilisillan - viime yön aikana lounaasta käsin on saatu myös sateita. Tarkastelualueella on satanut kuitenkin vain vähän ja lähinnä sisämaassa heikkoina vesisateina, mutta entisen Oulunläänin seutu ja Etelä-Lappi on saanut jopa 10 - 20 cm uutta lunta. Pohjois-Lapissa talvi on jatkunut vähälumisena.
Nyt on kuitenkin varmistunut em. ennusteskenaarioista se kaikkein leudoin, joten talvi saa lähipäivinä vielä kuolettavan komennuksen pois jopa suuresta osasta Lappia; niinpä nuo em. lumet sulavat vielä lähes kaikki pois - Katsotaanpa tarkemmin, kuinka leudoksi sää äityy:
Suursäätilallisesti asetelmaksi muodostuu huomenna su ja ensi viikon 44 alussa se, että korkeapaine asettuu laajana Länsi-Venäjän eteläosiin ja siitä ulottuu länteen manner-Eurooppaan selännettä. Samalla Pohjois-Atlantin matalapainetehdas jatkuu voimakkaana ja se tuottaa rajuja matalapaineita n. Islannin suunnasta Lappia hipoen itäkoilliseen ja Uralin pohjoisosiin. Näiden elementtien välissä voimistuu laajana vyöhykkeenä Länsi-Euroopasta hyvin leuto ja kostea länsi-lounaisvirtaus, joka on etenkin Fennoskandian alueella ajoittain hyvin voimakastuulinen ja tämä virtaus vyöryy myös Uralille saakka - Tämän myötä sää leudontuu etenkin Fennoskandiassa - Uralilla hyvin rajusti, missä leudoin vaihe on ma-ke paikkeilla; ajankohtaan nähden hyvin korkeita lämpötiloja on siis tulossa ja suojasäätä saadaan koko Lappiin ja suojaa leviää lopulta myös Uralille; siellä ainoastaan pienellä alueella pohjoiskolkassaan säilyy selvemmin pakkasta, mutta toisaalta ko. matalapaineet tuovat Uralille myös runsaasti lunta. Samalla manner-Euroopassa länsiosat pysyvät edelleen leutoina ja äskettäin melko talviseksi kylmenneessä itäosissa lämpötilat kohoavat etenkin päivien osalta öiden säilyessä monin paikoin halla- ja pakkasöinä. Länsi-Venäjällä leutous ohjautuu siis etenkin pohjoisosiin, mutta muuallakin siellä viime aikaiset talvilämpötilat antavat vähitellen periksi; ko. korkeapaineen alueella yöpakkasia silti säilyy.
Ensi viikon 44 puolivälistä parisen päivää eteen päin voi aluksi Britteinsaarilla ja sitten Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjän pohjoisosissa tapahtua tilapäinen kylmeneminen matalapaineen heiketessä Suomen yllä kierrättäen luoteesta kylmempää ilmaa ja korkeapaineen selänteen seuratessa lännestä perään, mutta näillä näkymin ko. viikon lopussa leuto, kostea ja ajoittain sateinen lounaisvirtaustilanne palautuisi voimakkaan ja laajan matalapaineen alueen muodostuessa Länsi-Eurooppaan / Pohjois-Atlantille... Tästä skenaariosta palaan tekemään tarkempaa ennustetta uudessa kirjoituksessa ensi viikolla.
Sitten päivittäistä sääennustetta Etelä-Suomeen: Huomenna su kostea, leuto ja voimakas lounaisvirtaus alkaa vaikuttaa yhä enemmän; sää on pilvistä, utuista ja ajoittain voi sataa heikosti vettä tai tihkua. Lämpötilat kohoavat koko päivän ajan niin, että aluksi etelärannikolla ja lounaassa on +6 ja +10 asteen välisiä lukemia ja sisämaassa on n. +5 astetta ja kylmintä idässä. Illalla +10 asteen ylitykset yleistyvät etelärannikolla - lounaassa ja sisämaassa itäosia myöten päästään +6 ja +10 asteen välille.
Lounaisvirtaus jatkuu siis ensi viikon alussa ja ma - ke välinen aika on säältään koko ajan hyvin samanlainen >> Lounais-länsituuli on hyvin voimakasta ollen ajoittain jopa kovaa ja merellä myrskyistäkin. Ilmamassa on utuista, pilvisyys on koko ajan runsasta ja ajoittain sataa vettä ja tihkua. Lämpötilat asettuvat ilman vuorokausivaihtelua lähes samoille sijoilleen koko ma-ke väliseksi ajaksi ollen ajankohtaan nähden hyvin korkeita; etelärannikolla ja lounaassa +10 ja +14 asteen välillä sekä sisämaassa +10 asteen vaiheilla.
Sitten keskiviikon jälkeen tapahtuu todennäköisesti tilapäistä kylmenemistä jonkin verran ja ilmamassan kuivumista luoteisvirtauksen saapuessa alueelle; tästä tarkemmin ensi viikolla...
Lopuksi vielä luontoseurantaan päivitystä >> Viime aikaiset pakkaset ovat siis jäädyttäneet maata etenkin sisämaan itäosissa, missä muutamia senttejä routaakin ehti muodostua. Etelärannikolla jäätyminen jäi vähäiseksi ja lounaissaaristossa olemattomaksikin. Itäkolkassa saatiin siis myös lunta muutamia senttejä. Järvissä ilmeni yllättävän olematonta jäätymistä sisämaassakin ja vain itäosien -10 astetta kylmempien pakkasten alueella järvijäitä muodostui selvästi. Tässä vähäjäisyydessä oli syynä ilmeisesti mennyt erittäin helteinen kesä, joka lämmitti vesistöjä hyvin syvälle ja se myötä vesiin on varastoitunut tälle syksylle lämpöä niin hyvin, että ensimmäiset pakkaset ovat pystyneet kylmentämään pintavesiä vain normaalia hitaammin. Kuitenkin tällä hetkellä lähes kaikissa Etelä-Suomen järvissä pintavesilämpötilat ovat jo laskeneet alle +5 asteen, joitakin isojen järvien ulappoja lukuun ottamatta. Suomenlahdella on jatkunut hidas kylmeneminen +5 ja +10 asteen välillä.
Tuo ensi viikon 44 erittäin leuto sää sulattaa myös itäosissa kaiken jäätyneen ja sataneen lumen kokonaan pois; viimeistään jo maanantain aikana. Samalla järvien pintavesissä voi tapahtua uudelleen lämpenemistä parisen astetta ensi viikon alkupuolen mittaan.
Jokien virtaamat ovat olleet ajankohtaan nähden alhaisia, koska moneen viikkoon ei ole tullut kovin paljoa sateita eikä jatkokaan muuta oleellisesti tilannetta päivittäisistä tihkuista ja vähäisistä vesisateista huolimatta.
Nuo pakkaset pysäyttivät nurmikoiden ja muiden vielä vihreinä pysyneiden ruohovartisten lajien kasvun kokonaan sisämaassa ja hetkeksi / osaksi etelärannikollakin. Samalla joillakin nurmikoilla heinäkorsissa on tullut pakkasvioitusta ja täten nurmikoiden vihreys on haalistunut ja alkanut muuttua paikoin jopa ruskeaksi. Ensi viikon erittäin leuto sää voi toivuttaa kasvua vielä uudestaan käyntiin näiden kasvien osalta etenkin etelärannikolla ja eniten lounaissaaristossa, missä määritelmällisestikin voidaan todeta kasvukauden vielä jatkuvan. Peltoviljelyssä oraantuneet ruis ja syysvehnä eivät ole ottaneet pakkasista nokkiinsa.
Puuvartisilla lajeilla etenkin sisämaassa ruska on jo lähes kaikkialla kokonaan päättynyt, mutta etelärannikolla ja varsinkin lounaissaaristossa on vielä paikoin ruskaa jäljellä luonnonlajeillakin; tosin siis pakkasvaurioituneena manneralueella. Tänään ilmassa onkin ollut poikkeuksellista hajua ympäri Etelä-Suomen taajamia >> Kyseessä on ollut etenkin viljellyissä puissa ja pensaissa vielä olleet lehdet, missä vihreinä säilyneet saivat viime päivien tuulisissa pakkasissa paleltumiskäsittelyn rapisevan kuiviksi ja nyt sään alettua leudontumaan niistä on päässyt leviämään ilmaan mausteista vauriohajua kuin yrttikuivauksessa.
Viljellyillä lajeilla em. tapaan on siis enemmänkin lehteviä puita ja pensaita vielä jäljellä ensi viikollakin, mutta palaan näihin ruskan vihonviimeisiin vaiheisiin vielä myöhemmin, kun olen havainnut niiden osalle tuon alkavan erittäin leudon vaiheen vaikutuksia...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment