Tällä päättyvällä viikolla on ollut vaihtelevaa säätä, missä erittäin leuto ja voimakastuulinen länsi-lounaisvirtaus vallitsi alkuviikolla ja sitten to-la välillä oli normaalikylmä vaihe luoteesta kiertyneen ilmamassan takia. Parhaillaan on alkanut uusi erittäin leuto ja kostea lounaisvirtaustilanne vesisateiden kera; erittäin leutoa lounaisvirtausta näyttää jatkuvan ensi viikon 45 keskiviikolle, mutta sitten taas to-la välinen aika olisi kylmempi ja jopa ensiluntakin tuova vaihe. Seuraava leuto vaihe olisi sitten alkamassa viikonvaihteen 45/46 kohdalta... Katsotaanpa alla tarkemmin:
Päättyvän viikon alun leutoudessa lämpötilat olivat yleisesti yli +10 asteessa ja viikon erikoisin säätilanne olikin tiistaina, jolloin leutous huipentui jopa ennätykselliseksi: Tein siitä sille päivälle lämpötilaseurannan >> Lokakuun 2014 lopun leutous viikon 44 alussa - Uusia ajankohdan lämpöennätyksiä Etelä- ja Keski-Suomessa tiistaina 28.10.2014.
Sitten tuossa kylmemmässä vaiheessa kylmimmillään pe-la paikkeilla lounaiskolkkaa lukuun ottamatta oli heikkoa pakkastakin etenkin sisämaassa. Vähäiset kuurosateet olivat kuitenkin pe aikana vettä, joten ensilumesta haaveilleet eivät ole saaneet vieläkään suuressa osassa Etelä-Suomea talvimaistiaista.
Suursäätilallisesti astelmaksi on muodostunut parhaillaan se, että Länsi-Euroopasta Fennoskandian yli Uralille tällä viikolla ulottunut erittäin leuto virtaus on keskeytynyt itäosiltaan, jolloin Länsi-Venäjän pohjoisosissa suojasää on vaihtunut uudestaan talvisiin pakkasiin heikossa korkeapaineessa. Sen sijaan Länsi-Euroopassa on edelleen viihtynyt erittäinkin leutoa tai jopa lämmintä säätä Atlantin matalapaineiden lounaasta syöttämänä, kun esim. eilen lauantaina Lontoossa mitattiin jopa reilun +20 asteen päivälämpötila! Itäosat manner-Euroopasta ja Mustanmeren pohjoispuoli ovat pysyneet yöpakkasta sisältävän syksyisinä.
Jatkossa käy niin, että kahtena seuraavana päivänä matalapaineiden jonoa ulottuu Länsi-Euroopasta Fennoskandian pohjoisosien yli Barentsinmerelle / Länsi-Venäjän pohjoisrannikolle, jolloin sen vyöhykkeen eteläpuolella voimistuu kostea ja erittäin leuto lounaisvirtaus Välimereltä saakka manner-Euroopan ja Fennoskandian eteläosien yli Uralille; näin ollen sillä vyöhykkeellä ajankohtaan nähden korkeita lämpötiloja mitataan taas ja Uralille saakka tulee taas suojasäätä; siellä pohjoisosiin toisaalta yhä lisää luntakin. Korkeapainetta sijoittuu noin Mustallemerelle, jolloin sen meren pohjoispuolella jatkuu yöpakkasten sävyttämä syyssää.
Tuon matalapainejonon pohjoisreunalla on kuitenkin Jäämereltä alkaen vallitsevaa kylmää koillisvirtausta, jolloin viimeistään ti paikkeilla Fennoskandian alueella voimistuu erittäin jyrkkä lämpötilaero noin Oulun tasalle kylmän ilmamassan alkaessa vaikuttaa Lapissa, jonne siis tulee talvisia pakkasia jo silloin -10 astetta kylmemmin lukemin; tänään Lappiin tuli lunta ja lisää lumipeitettä voi tulla ensi viikon alussakin. Sitten ke-to aikana tämä kylmä ilmamassa valtaa lähes koko Fennoskandian ja lopulta osaa manner-Euroopan itäosistakin, kun pieni korkeapaine syntyy n. Suomen alueelle ja em. matalapainejono heikkenee manner-Euroopan-Uralin vyöhykkeellä. Siinä ensin Britteinsaarille kiertyy pohjoisesta ti-ke aikana myös kylmää, mutta Pohjois-Atlantin uusi laaja ja voimakas matalapaine alkaa tuoda sinne pian perään uutta merellistä leutoutta. Samalla ke-to aikana Välimeren keskivaiheille syntyy pariksi päiväksi matalapaine, joka syöttää itäkauttaan Itä-Euroopan eteläosiin ja Mustanmeren pohjoispuolellekin jopa takakesäistä säätä.
Sitten ensi viikon lopussa suursäätilan kuviot ovat todennäköisesti muuttumassa siten, että tuo uusi Suomen korkeapaine siirtyy Venäjälle ja voimistuu samalla, jolloin aluksi sen vaikutuspiirissä Fennoskandiassa jatkuu talvinen sää ja pieni Baltian matalapaine voisi aiheuttaa ainakin eteläisimpään Suomeen jopa lumisateiden riskiä pe aikana. Samalla Länsi-Venäjän pohjoisosissakin talvipakkaset laajenevat taas. Sen sijaan leutoina jatkuisivat olosuhteet Länsi-Euroopassa Atlantin matalapaineen takia sekä erityisen poikkeavasti vielä Välimeren itäosista Mustanmeren pohjoispuolelle jatkuvan etelävirtauksen alueella.
Viikonvaihde 45/46 olisi sitten sellainen, missä korkeapaine Venäjällä muotoutuisi niin, että Atlantin matalapaineiden vaikutuksesta kosteaa ja leutoa etelä-lounaisvirtausta palautuisi vaiheittain taas Länsi-Euroopasta / manner-Euroopasta Fennoskandiaan...
Tarkemmin Etelä-Suomeen on tämän mukaan odotettavissa ensi viikoksi 45 seuraavanlaista säätä >> Tänään su on siis ollut pilvistä ja voimakasta lounaistuulta, missä utujen, sumujen ja vesi-tihkusateiden saattelemana lämpötilat ovat nousemassa taas +10 asteen vaiheille sisämaata myöten. Tämänlainen harmaa ja voimakastuulinen tihku- ja ajoittaisten vesisateiden sää jatkuu siis myös ma ja ti aikana ja yli +10 asteen lukemia ilman lämpötilan vuorokausivaihteluita tulee etenkin lounaassa, mikä on ajankohtaan nähden erittäin leutoa!
Keskiviikkona alkaa kylmeneminen, jolloin Skandinaviasta alkava korkeapainemuodostus ja matalapainejonon etelään rintamasysteeminsä kera siirtyminen aiheuttaa tarkastelualueella länsi-lounaisvirtauksen kääntymisen pohjois-koillistuuleksi; tämän myötä utuisen pilvinen sää vaihtuu kuulaamman kuivaksi ilmaksi ja mahdollisten rintamakuurosateiden jälkeen pilvisyys alkanee rakoilemaan pohjoisesta alkaen. Samalla lämpötilat laskevat sisämaasta alkaen +10 asteen vaiheilta melko nopeasti ja jyrkkärajaisesti nollan vaiheille ja pian pakkasellekin.
To - pe aikana vallitsee tarkastelualueella korkeapaineen eteläreunan itätuuli; sää on muutoin poutaista ja pilvipeitekin voi olla ajoittain vähäistä, mutta Baltian pienen matalapaineen takia ainakin osaan tarkastelualuetta voi ulottua pe aikana runsasta pilvisyyttä ja lumi- / räntäsateiden riskiä ja ainakin sisämaassa lumipeitettä voi tulla! - Lämpötilat ovat tässä vaiheessa lähes ilman vuorokausivaihtelua sisämaan 0 ja -5 asteen väliltä etelärannikon 0 ja +3 asteen välille.
Viikonloppuna (la-su) voisi sitten käydä niin, että Baltian matalapaineen heikennyttyä ja Venäjälle siirtyneen korkeapaineen myötä pienen korkeapaineen selänteen kautta tuulet alkaisivat kääntyä vähitellen voimistuvina etelään-lounaaseen, jolloin ilmamassan leudontumista voisi tapahtua aluksi vähitellen ja viikonvaihteesta 45/46 lähtien nopeamminkin - Pilvisyys pysyisi etelärannikon tuntumassa runsaana ja sisämaassa olisi ajoittain selkeämpää ja sitten leudontumisen edetessä runsaspilvisyys vallitsisi yleisesti ja udut-sumut alkaisivat myös vallita, mutta sateita ei tulisi runsaasti. Lämpötilat olisivat vielä la-su aikana lievästi pakkasella sisämaassa, mutta viikonvaihteesta 45/46 alkaen plussakelit laajenisivat etelästä-lounaasta käsin ja selvästi yli +5 asteen voidaan alkaa päästä... Toisaalta kylmän ilman syrjäytyminen voisi myös viivästyä; päivityksessä asiasta lisää.
Luontohavaintoja Etelä-Suomen alueelta >> Ruska on siis päättynyt tämän viikon 44 mittaan tarkastelualueella muutoin kokonaan, mutta yksittäisissä viljellyissä lajeissa rakennetuilla alueilla eli puistoissa, puutarhoissa, muissa kaupunkitiloissa ja katualueilla on säilynyt lehtevyyttä ja edeltäneistä pakkasista selvinnyttä osittaista ruskaakin. Sisämaassa näilläkin lajeilla on paljon vähemmän lehtiä kuin etelärannikolla ja varsinkin lounaissaaristossa - Viikon alussa erittäin rajut tuulet olivat kuitenkin tehokkaita lehtien loppuvaristajia koko alueella.
Katsotaanpa tarkemmin lajikohtaisesti viimeisen kerran tämän vuoden osalta ruskan loppuvaiheiden luonnetta:
Puulajeista lehtevimmiksi ovat vielä jääneet mm. jotkut myöhäisimmät poppelit (Populus sp.), myöhäisimmät salavat (Salix cv.), lehtikuuset (Larix sp.) ja osa tammista (Quercus robur); kaikkein eniten lehteviä tammista ovat vielä olleet etelärannikon (Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha) pohjoisamerikkalaiset tammilajit. Sama koskee euroopanpyökkiä (Fagus sylvatica) ja yksittäisiä myöhäisimpiä vaahteralajeja, kuten niverävaahteraa (Acer campestre) ja osaa kolmannen ruskavaiheen metsävaahteroista (Acer platanoides). Luonnossa vain raidoista (Salix caprea) osalla ja joillakin pajuilla (Salix sp.) on säilynyt osa lehdistään.
Lehtikuusia lukuun ottamatta kaikilla näillä ruskan loppueteneminen on kuitenkin mennyt ainakin osittain piloille lehtien pakkaspaleltumien takia ja niinpä niissä lehtien variseminen tulee tapahtumaan lähes ruskatta / vain ruskeissa pakkasvauriosävyissä. Toisaalta vaurioiden osittaisuus on mahdollistanut myös normaalia kirjavampaa ruskaa vauriosävyjen ja varsinaisten ruskasävyjen sekoituksena, kuten tuon euroopanpyökin tapauksessa etelärannikolla.
Osassa näistä puista vielä kesävihreinä pakkaspaleltumia saaneet lehtensä ovat toisaalta jopa niin paleltuneita, että ne ovat jääneet pitkittyneeksi ajaksi kuivina kiinni oksiin ja tätä voi jatkua osittain vielä pitkään marraskuun ajankin; näin esim. kanadanpoppelilla (Populus X canadensis "Regenerata") ja myöhäisimmillä euroopanpähkinäpensailla (Corylus avellana).
Noilla lehtikuusilla sen sijaan neulasensa ovat olleet hyvin pakkasenkestäviä, joten niillä vielä osittain vihreinäkin säilyneillä lajeilla keltainen - vaaleanruskea ruskansa on päässyt etenemään varsin normaalisti näiden kylmien säävaiheiden välisten leutojen jaksojen aikana. Eniten eli lähes alastomaksi varistunut lehtikuusilaji on ollut tyypillisesti jo siperianlehtikuusi (Larix sibirica).
Pakkasvaurioituneet lehdet ovat em. poiketen varisseet hyvin nopeasti muutoin myöhäistä lehtevyttä säilyttävistä puistolehmuksista (Tilia X vulgaris) ja lähes kokonaan pylväshaavoista (Populus tremula "Erecta").
Kaisaniemen kasvitieteellisen aroista puista jalokastanja (Castanea sativa) näytti aluksi kesäasussaan selvinneen pakkasista melko hyvin, mutta tämän viikon käyntikerta paikalla paljasti lehtensä lähes kauttaaltaan paleltuneiksi, mutta vauriosävy oli vain vähän harmahtavaan suuntaan muuttunut vihreä. Suosypressi (Taxodium distichum) jatkaa ruskaantumishuipennustaan myöhäisten lehtikuusien mukaisesti.
Myöhään lehtevinä säilyvillä pensaslajeilla on esiintynyt em. kaltaisesti kaikkea loppuruskatyyppiä eli osittaista tai kokonaista lehtien pakkasvaurioitumista, osittain varsinaista ruskaa vauriosävyjen kanssa sekä lähes vielä puhdastakin ruskan etenemistä - Näin esim. monilla kuusamilla (Lonicera sp.), villaheisillä (Viburnum lantana), lumimarjalla (Symphoricarpos rivularis), lännenheisiangervolla (Physocarpus opulifolius), myöhäisillä pensasangervoilla (Spiraea sp.), myöhäisillä kanukoilla (Cornus sp.), myöhäisillä pihasyreeneillä (Syringa vulgaris), keltakotakuusamalla (Weigela middendorffiana) ja joillakin jasmikkeilla (Philadelphus sp.). Eniten pakkasvaurioitta ja normaalin ruskan etenemiseen on selvinnyt taikinamarja (Ribes alpinum).
Tällä viikolla Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa minut yllätti neillian (Neillia sinensis) ja etenkin kerrian (Kerria japonica) sekä höyhenpensaan (Fothergilla major) vain vähäiset pakkasvauriot lehdissään ja niiden lähes normaalisti vielä etenemään pääsevä ruskansa. Lehteviä pensaista osittaisissa ruska- ja pakkasvauriosävyissään ovat myös vielä monet atsaleat (Rhododendron cv.).
Myöhäiset pensasruusut (Rosa sp.) ovat sen sijaan saaneet lehtiinsä monin paikoin hyvin totaalisesti pakkasvaurioita, mutta niillä lehdet ovat jääneet suureksi osaksi oksiin kiinni kuivan ruskeiksi muuttuneinakin. Sama koskee pensashanhikkeja (Dasiphora sp.). Kaisaniemessä sen sijaan monet köynnösruusut ovat säilyneet lehdiltään lähes kokonaan ilman pakkasvaurioita ja yksittäistä kukintaakin on vielä nähtävissä. Sama pätee myös moniin varsinkin etelärannikon ns. ryhmäruusuihin.
Jatkossa ensi viikon 45 uudet pakkaset varsinkin sisämaassa viimeistelevät yhä enemmän loppuun näiden kaikkein vihon viimeisten lajienkin lehtevyyttä / ruskaa, mutta etelärannikolla osa näistä voi vielä säilyä myös viikon 46 puolelle enemmän lehtevinä ja viimeistä ruskaakin tekevinä paleltumatta jääneiltä lehdiltään. Viikolla 46 taitaa silti ruska päättyä jo joka tapauksessa sen verran kokonaan myös niiden osalta, etten enää tämän jälkeen luonnehdi kasvien kehitysvaiheita tämän vuoden osalta - Tosin tuttuun "Viikon kasvivalokuva" -sarjaani olen päättänyt tehdä osat vielä tälle päättyvälle viikolle 44 sekä ensi viikolle 45.
Mainittakoon muista kasvillisuustilanteista vielä se, että nurmikoiden vihreys on palannut vähän ehommaksi tämän päättyvän viikon leutoudessa ja varsinkin etelärannikon tuntumassa - lounaassa on uutta kasvuakin ollut vielä havaittavissa. Jatkonkaan sää ei vaikuta vielä niin kylmältä, että nurmikoiden vihreys olisi edes sisämaassa vielä liiemmin huonontumassa pariin seuraavaan viikkoon. Sammalilla toki jatkuu tyypillinen loppusyksykosteuden turvaama vehreä juhla-aika vielä niin kauan, kunnes talvi ottaa pysyvän roolin.
Ensi viikon to-la aikana etenkin sisämaassa uudet lievät pakkaset voivat kuitenkin taas jäädyttää maata parisen senttiä ja tosiaan pe paikkeilla voisi osaan tarkastelualuetta tulla lumipeitettäkin jonkin verran, muttei ilmeisesti kuitenkaan suurta määrää. Nämä jäätymiset ja lumet voivat kuitenkin vielä sulaa helposti kokonaan pois tuon mahdollisen uuden leudon jakson alettua viikonvaihteesta 45/46...
Vesistöissä tämän päättyvän viikon alkupuolen erittäin leuto sää lämmitti järvivesiä erikoisesti uudestaan parilla-kolmella asteella, joten niiden pintavesilämpötilat päätyivät n. +5 asteen vaiheilta yleisesti vielä +6 ja +9 asteen välille - Nyttemmin kylmenemistä on tapahtunut uudestaan +5 asteen paikkeille ja ensi viikolla 45 sisämaassa uudet pakkaset saattavat taas tehdä ainakin itäosissa lievää jääriitettä pieniin järviin ja muille matalille rantavesille. Sekään jäätyminen ei taida olla vielä lopullista. Suomenlahdella merivesi on jatkanut viilentymistään +5 ja +10 asteen välisissä lukemissa vain hyvin hitaasti ja tasaisesti; tyypillisesti sisälahtien ja rantaviivan läheiset pintavedet ovat kuitenkin jo ulappaa kylmempiä ja ulapalla Itämerelle tultaessa vedet ovat lämpimimpiä.
Jokien virtaamat ovat pysyneet edelleen melko hillittyinä ajankohtaan nähden, kun sateet ovat yhä jääneet normaalia vähäisemmiksi, vaikka näinä leutoina jaksoina on ollut usein vähintään tihkua. Jatkossakaan ei näytä olevan tulossa erityisen suuria sademääriä, joten syksy jatkuu normaalia "kuivempana".
Sääennustepäivitys torstaina 6.11.2014 klo. 01:30: Tähän mennessä em. ennuste on toteutunut varsin oikein, mutta mainittakoon pikanttina yksityiskohtana se, kuinka toissapäivän iltana eli ti-iltana Keski-Suomessa Jyväskylän pohjoispuolella n. Pohjois-Pohjanmaalta Kainuun eteläosiin melko kapealla vyöhykkeellä tuli runsaasti lunta rintamasysteemin etelämmäksi siirtymisen vaiheissa, kun siinä lännestä itään siirtyi runsaita sateita - Lumikertymät olivat siellä monin paikoin jopa 10 - 30 cm! Erikoisen tilanteesta tekee se, kun ko. lumivyöhykkeen pohjoispuolella entisen Oulunläänin pohjoisosassa ja Etelä-Lapissa on lumetonta ja seuraava lumivyöhyke on vasta Pohjois-Lapissa.
Uusimpien ennusteiden mukaan tänään torstaina kolmas lumivyöhyke on syntymässä Etelä-Suomeen! - Toisin sanoen em. ennusteeseen nähden Itämeren / Baltian suunnasta ponnistava matalapaine ja sadealueensa ovat aikaistuneessa aikataulussa ja ennustettua voimakkaampina saapumassa tarkastelualueelle etelästä. Sateet ovat alkamassa etelärannikolla nollakelissä jo tässä yöllä ja voivat alkaa meren äärelläkin lumena; aamulla voi siten olla hitusen lunta myös mm. pääkaupunkiseudulla. Aamun jälkeen lämpötila nousee kuitenkin plussalle etelärannikolla niin paljon, että koko loppupäivän ajan sateet ovat vettä ja mahdollinen lumi sulaa pois.
Sen sijaan vain korkeintaan muutama kymmenen kilometriä sisämaahan päin on raja, josta alkaen pohjoiseen sateet tulevat suurimmaksi osaksi / kokonaankin lumena, jolloin sadealueen melko voimakkaan luonteen takia iltapäivästä alkava sisämaan lumipyry voi tuottaa pe mennessä osassa aluetta yli 10 cm ensilumivaippaa; lumisade on kosteaa suojatyyppiä lämpötilan ollessa pitkin päivää nollan vaiheilla, joten puusto tulee saamaan runsasta lumikuorrutusta ja paikoin jopa tuhoisaa taakkaa. Melko voimakas itätuuli voi lisätä puustotuhoja kallistamalla lumitaakkaisia puita / oksia.
Perjantain aikana matalapaine jää pyörimään Etelä-Suomen reunalle / Baltiaan ja voi edelleen aiheuttaa sateiden riskiä tarkastelualueelle - Alkuun matalapaine voi kierrättää itäkauttaan tarkastelualueelle sen verran leutoa säätä, että plussakelissä sisämaassakin voi olla hetken suojaa ja vesisateistakin. Loppupäivän aikana matalapaineen pohjois-koillispuolelta näyttää kuitenkin kiertyvän uudestaan pakkasilmaa kohti etelärannikkoakin ja mahdolliset sateet muuttuvat taas lumisemmiksi; lopulta ehkä myös etelärannikolla. Lauantaiksi sateet kaikkoavat, kun matalapaine jää heikkenemään pois Suomen itäpuolelle.
Näin ollen Etelä-Suomen sisämaassa lumipeitettä saadaan reilusti to-pe aikana, mutta jossain kohtaan n. Salpausselän tienoille / Uudenmaan pohjoisosan tasalle syntyy jyrkkä lumiraja, jonka eteläpuolella saadaan vain vähän tai ei ollenkaan lunta peitteeksi asti.
Lumipeite ei näillä näkymin kuitenkaan ole pysyvä sisämaan eniten lunta saavilla alueillakaan, koska la-su aikana sää alkaa leudontua em. ennustettuun tapaan, kun korkeapaine alkaa vahvistua laajana Venäjälle eteläosiin ja Pohjois-Atlantin matalapainetehdas muotoutuu hyvin voimakkaaksi - Näin ollen kostea ja leuto etelä-lounaisvirtaus alkaa muotoutumaan vähitellen manner-Euroopasta Fennoskandiaan ja lämpötilat alkavat nousta plussalle koko tarkastelualueella pilvisessä säässä; la pakkasta voi olla lievästi vielä sisämaassa, mutta seuraavan viikon maanantaina yli +5 asteen lukemat voivat olla jo laajoja. Mahdolliset sateet jäävät vähiin; lähinnä tihkuja sumujen kera.
Tässä vaiheessa näyttää jopa siltä, että tällainen lounaisvirtausasetelma jatkuisi hyvinkin pitkään ja siten viikosta 46 olisi tulossa erittäin leuto kokonaisuudessaankin ja mitään kunnon talven tuloa ei olisi tiedossa edes Lappiin ja itse asiassa talviset säät pakenisivat jopa Uraliltakin taas yllättävän paljon!... Tämä tietäisi myös tuon Keski-Suomen lumivyöhykkeen sulamista pois viikolla 46...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment