Sääraporttini sisältää tavanomaista paljon miedompaa talvisäätä, kun viikon 4 pakkasjakson jälkeen viime viikonlopusta alkaen on ollut koko ajan tavanomaista paljon leudompaa ja sellaiset lämpötilat jatkuvat tämän viikon 5 loppuun ja ehkä osaksi viikon 6 puolelle saakka. Toisaalta suojasäät ovat jääneet sen verran lieviksi, ettei etelärannikolla-lounaassakaan ole lumipeitteet olleet merkittävässä sulamisvaarassa - Lumipeitteissä on kuitenkin kasvanut etelärannikon ja sisämaan välinen ero; sisämaassa on jo normaalin paksuinen hanki ja rannikoilla on normaalia ohuempi lumipeite. Viikolla 4 tulikin hieman lisää lunta, mutta tällä viikolla 5 olisi odotettavissa ehkä hyvin runsastakin lumipeitelisäystä la-su paikkeilla - Lapissa odotellaan ehkä ennätysmäisen runsasta lumilisäystä lähipäivinä!... Katsotaanpa tarkemmin alla.
Suursäätilallinen analyysi toteutuneen sään osalta viikolle 4:
Pakkaskorkeapaine vahvistui alkuviikolla Fennoskandian yllä siten, että siitä muodostui kaakko-luodesuunnassa pitkulainen ma-ke ajaksi; sen tyyni alue ulottui noin Perämereltä Itä-Suomen yli kaakkoon. Täten pakkanen kiristyi lähes koko Fennoskandiassa ja etenkin Lapissa ankaraksikin, mutta Etelä-Skandinavia jäi selvästi leudomman etelä-kaakkoisvirtauksen piiriin; jyrkkä lämpötilaero muodostui Lounais-Suomeen ja siitä Länsi-Venäjän keskiosiin - Korkeapaineen itäpuolella ankarahkoa pakkasta tuli Länsi-Venäjän pohjoisosiin, mutta toisaalta Novaja Zemljan tienoille muodostuva matalapaine leudonsi Jäämeren läheisiä alueita. Britteinsaarilla ja manner-Euroopassa sää oli epämääräisesti matalapainevoittoista, mutta sen verran talvisen koleaa, että osa sateista tuli lumena ja yöpakkasia esiintyi monin paikoin. Tämä johtui matalapaineiden asettumisesta Islannista etelä-kaakkoon Välimerelle muodostuvaksi vyöhykkeeksi, joka ei päästänyt länsipuoleltaan leutoa Atlantin meri-ilmaa alueelle. Toisaalta tavanomaista leudompaa suojasäätä jäi vielä Mustanmeren pohjoispuolelle.
Sitten myöhemmin viikon aikana tuo pakkaskorkeapaine siirtyi hitaasti idemmäksi voimistuen ja laajeten samalla - Viikon loppuun mennessä korkeapaine siirtyi vahvana keskukseltaan noin Kaspianmeren ja Uralin väliin. Samalla em. Islanti-Välimeri -vyöhykkeen laaja matalapainevyö jakaantui kahtia n. ke-to siten, että loppuviikoksi vakiintui kahden voimakkaan matalapaineen alueet: Yhtäältä Välimeren keskiosiin jäi pyörimään matalapaine hyvin runsaine sateineen ja toisaalta Pohjois-Atlantilta Islannin yli koilliseen jäi liikkuvien matalapaineiden rata. Tämän myötä Venäjällä ankaroitui ja laajeni pakkasilmamassa, mikä alkoi tuottamaan pohjois-keskiosissaan taas -30 ja -45 asteen välisiä pakkasia, mutta pakkasilma ei aivan jaksanutkaan tulla Mustanmeren pohjoisrannalle ja Itä-Eurooppaan saakka; kovimmat pakkaset keskittyivät ko. korkeapaineen tyynelle keskusalueelle ja siitä vähän pohjoiseen. Samalla Suomi jäi tuon pakkasilmamassan ja Skandinavian leudomman ilman välimaastoon vähine lumisateineen kaakkois-etelävirtauksessa; odotettavissa oli itä-länsisuuntaista lämpötilaeroa ja Lapissa pakkaset heikkenivät loppuviikkoa kohden. Manner-Euroopassa jatkui talvisen kylmä sää heikkoine pakkasineen noiden matalapaineiden välisessä korkeapaineen selänteessä, mutta viikon loppua kohden tuo Islannin tienoon matalapainetoiminta alkoi tuoda Britteinsaarille ja Fennoskandiaan selvästi leudompaa ilmaa länsilounaasta ja Etelä-Suomeen tulikin jo nollakeliä - paikoin lievää suojasäätä viikonlopuksi...
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin: .
Maanantaina 19.1. alkupäivällä etelästä pohjoiseen siirtyi itä-länsisuuntainen matalapaineen sola, minkä jälkipuolella tyynen vaiheen kautta voimistui kohtalaiseksi itä-koillistuuli tuoden pakkasilmaa - Pilvisyys oli aluksi runsasta ja heikkoja-kohtalaisia lumisateita tuli samalla monin paikoin. Sää alkoi tosin selkenemään idän sisämaassa jo aamulla, missä kylmeni nopeimmin. Sitten lännen sisämaassakin pilvipeite alkoi rakoilla iltaan mennessä, mutta etelärannikko-lounaiskolkka jäivät runsaspilvisemmiksi. Lämpötila oli vielä aluksi yöllä-aamulla etelärannikolla-lounaassa nollassa tai asteen pari plussalla ja sisämaassa alkoi pakastumaan; nopeimmin siis idässä - Iltaan mennessä lounaassa-etelärannikolla lämpötila laski -1 ja -4 asteen välille, lännen sisämaassa -5 ja -10 asteen välille sekä idän sisämaassa -10 ja -20 asteen välille siten, että kylmintä oli itäkolkassa.
Tiistaina 20.1. - Torstaina 22.1. korkeapaineen tyynen alueen asettuminen Itä-Suomeen muodosti lämpötilaerot jyrkiksi ja pilvisyyskin vaihteli alueittain - Etelärannikolle-lounaaseen jäi edelleen runsaampaa pilvisyyttä idästä kaakkoon kääntyneissä kohtalaisissa - ajoittain navakoissa tuulissa. Muutoin oli vähäpilvistä varsinkin idässä. Heikkoa pakkaslumisadetta tuli paikoin ja myös jääkidesateita ja jääsumuja esiintyi idän kylmimmällä ja heikkotuulisimmalla alueella. Lämpötila laski edelleen etenkin idässä; alimmillaan lännen sisämaassa oli n. -15 astetta, mutta idän sisämaassa kylmeni etenkin tyynellä alueella jopa -20 ja -30 asteen välille ja itäkolkassa n. -30 asteen vaiheille. Etelärannikolla idässä oli hetkittäin -10 astetta kylmempää, mutta muuten pysyttiin alimmillaan -5 ja -10 asteen välillä. Lounaissaaristossa oli vain heikkoa pakkasta ja ajoittain jopa nollakeliä. Tästä pakkasjaksosta tein seurannan, josta voitte tarkastella toteutunutta säätä tarkemmin >> Talven 2014 - 2015 kylmin yö - Osa 4.
Perjantaina 23.1. Pohjois-Itämerelle alkoi tulla lounaasta pieni matalapaine jo torstain puolella, jonka jo vähän leudontaneita lumisateita saatiin sen iltaan mennessä lounaisosissa, mutta koko alueella selvempi leudontuminen alkoi ko. vuorokauden puolella - Lounaiskolkan pienen matalapaineen aiheuttama leudontuminen heikoissa etelätuulissa ja idässäkin kokonaan pilvistyneessä säässä eteni hajanaisten etelä-lounaasta tulleiden lumisateiden kera niin, että etelärannikolla ja lounaassa saavutettiin illalla jopa nollakeliä ja saaristossa päädyttiin lievästi suojasäällekin. Sisämaassa pysyi vielä heikkoa pakkasta, mutta itäkolkassa lämpötilat kohosivat reippaasti ja päätyivät -10 asteen vaiheille. Illalla pilvipeite rakoili etelässä-lounaassa sen verran, että ilma pakastui hieman uudelleen.
Lauantaina 24.1. korkeapaine kaukana idässä piti pintansa ja Etelä-Suomen päälle tullut pieni matalapaine surkastui pois koilliseen siirtyessään - Tämän myötä aluksi oli tyyntä / lähes tyyntä, mutta Pohjois-Atlantin matalapaine voimisti loppupäivällä hieman lounaistuulia. Pilvisyys pysyi koko ajan runsaana ja ajoittain tuli siellä täällä heikkoa lumisadetta / lounaiskolkassa myös räntää. Baltian kautta lounaaseen ulottui korkeapaineen selännettä, joka piti lämpötilan nousua kurissa; lämpötila asettui koko päiväksi samoille lukemille siten, että sisämaan länsiosissa oli n. nollakeliä ja idempänä oli -1 ja -5 asteen välisiä lukemia. Etelärannikolla, lounaiskolkassa ja länsirannikolla oli ajoittain lievästi suojaa.
Sunnuntaina 25.1. korkeapaineen selännettä oli edelleen Suomen eteläpuolella, mutta Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta jaksoi syöttää lännestä heikon okluusiorintaman tarkastelualueelle; pilvisyys pysyi runsaana ja tuo rintama toi hajanaisia lumisateita lännessä aamusta alkaen ja loppupäivän mittaan muuallekin. Rintaman ylityksen myötä kohtalaiset lounaistuulet tyyntyivät illaksi laajalla alueella, mikä kosteamman ilmamassan kera muodosti monin paikoin sumuja sateiden jälkeen. Lämpötila pysyi edellispäivän kaltaisesti lähes samoilla sijoilla koko ajan eli sisämaan länsiosissa oli n. nollakeliä ja idempänä oli -1 ja -5 asteen välisiä lukemia. Etelärannikolla, lounaiskolkassa ja länsirannikolla oli ajoittain lievästi suojaa.
Sääennustetta viikolle 5 suursäätilallisena analyysinä Euroopan mittakaavassa >>
Ennuste kattaa tällä kertaa viikosta 5 vain to-su jakson ja alustavaa tietoa seuraavasta viikosta 6, koska ennusteen teko on nyt viivästynyt tälle keskiviikkoillalle - Siksi tämä ennuste ei tule sisältämään päivitystä, vaan ensi viikon 6 tarkempaa ennustetta teen jo uuteen sääraporttiin.
Lyhyesti ennen ennustetta voidaan sanoa viikon 5 jo kuluneesta ma-ke jaksosta seuraavasti - Alkuviikolla Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta voimistui ja venyi Lapin pohjoispuolelle syöttäen yhä voimakkaammin ja vähitellen leudommin länsi-lounaisvirtausta Fennoskandiaan ja siitä itään. Siten pakkasilmamassa alkoi antamaan periksi Länsi-Venäjän pohjoisosia myöten ja Lapissakin oli vain heikkoa pakkasta; tarkastelualueella suojasään todennäköisyys ja voimakkuus kasvoi. Ma-ti kylmähköä korkeapaineen selännettä itä-länsisuunnassa oli vielä Venäjältä manner-Euroopan yli Atlantille, mutta tänään keskiviikkona läntinen voimakas ja laaja matalapaine on siirtynyt Islannin suunnasta kaakkoon lähelle Etelä-Fennoskandiaa ja on alkanut ulottua myös etelämmäksi Eurooppaan sateineen. Samalla viime viikkoa piinannut Välimeren keskiosien matalapaine on heikentynyt.
Jatkossa viikon 5 ajalle to-su on odotettavissa jo viime sääennustepäivityksessä ennakoitu - Tuo Fennoskandiaa lähestynyt matalapaine venyy aina Välimerelle saakka ja alkaa tuottaa monia osakeskuksia, joista osa tulee olemaan voimakkaita ja runsassateisia. Matalapaineen keskimääräinen painopiste muodostuu täten moneksi seuraavaksi päiväksi suunnilleen vyöhykkeelle Fennoskandiasta Välimeren keskiosiin. Niinpä sen länsipuolella on vallitsevina merellisen kylmät luoteis-pohjoistuulet runsaine lumi-räntä-vesikuuroineen Britteinsaarten yli Välimeren länsiosiin eli sillä alueella tulee olemaan sikäläisittäin kylmähköä talvisäätä. Itäpuolellaan puolestaan tulee vallitseviksi Välimeren itäosista leudot ja kosteat etelä-lounais- / ajoittain-osaksi etelä-kaakkoisvirtaukset, jotka ulottuvat voimakkaina etenkin Mustanmeren yli pitkälle pohjoiseen jopa Uralille / ajoittain Jäämeren rannalle saakka su mennessä; tällä vyöhykkeellä loppuviikko onkin puolestaan poikkeuksellisen leuto sikäläisittäin.
Niinpä kokonaisuutena lämpötilajakaumasta muodostuu Euroopan mittakaavassa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen tasainen - Lämpötila pyörii vähän nollan molemmin puolin laajasti osasta Britteinsaaria ja manner-Euroopasta Fennoskandiaan ja osaksi Venäjällekin. Erityisen leutoa tulee olemaan yhtäältä Mustanmeren pohjoispuolella, jossa jopa yli +10 asteen lukemat merkitsevät etukeväisiä olosuhteita. Samalla suojasäätä etenee sieltä pitkälle pohjoiseen; yhtäältä Itä-Euroopan kautta Suomeen ja toisaalta Venäjällä kiilamaisesti ja Uralillakin pakkaset heikkenevät vain muutaman asteen lukemiin. Kovempaa pakkasta säilyy ainoastaan Uralin ja Kaspianmeren itä-koillispuolella. Toisaalta Pohjois-Lappiin ulottuu Jäämereltä tuhdimpaa pakkasta.
Suursäätilallinen vaihe loppuviikon osalta on erikoinen myös em. matalapaineen osakeskusten ja niiden runsaiden sateiden suhteen eli eteläkaakosta tulevan kostean ilmasyötön takia - Ensimmäiset osakeskukset syntyvät perjantaina vyöhykkeelle Etelä-Skandinavia - Italia. Sitten lauantain aikana yksi niistä sijoittuu Itämerelle Suomen lounaiskolkkaa lähestyen, voimistuen rajuksi ja alkaen tuottaa eteläkaakosta Suomeen runsaita lumi- ja etelässä räntäsateita. Sunnuntaina matalapaine alkaa heiketä Suomen länsi-lounaisreunalla / päällä ja Mustanmeren suunnasta jo alueella vellovat runsaat sateet saavat jatkuvaa täydennystä. Skandinavia alkaa kylmetä.
Nämä lumisateet pakkaantuvat Lapissa vasten Jäämeren pakkasilmaa ja tuottavat Lappiin ennätysmäistä lumikertymää; etenkin Etelä- ja Keski-Lappi voi saada parissa-kolmessa päivässä jopa n. 50 cm uutta lunta! Siellä jo olevat reilun 50 cm:n hanget saattavat siksi kasvaa ensi viikon 6 alkuun mennessä erikoisen laajasti yli metrin paksuisiksi!... Toisaalta myös muualla ja tarkastelualueellakin saattaa tulla yllättävän paljon lunta; märkänä ja tarttuvana se alkaisi tuottamaan hyvin runsaita puustolumia ja ehkä melkoisia tykkylumiongelmiakin taas jatkossa!...
Alustavasti ensi viikon 6 suursäätilan kehittymisestä voidaan todeta, että tuo em. matalapainesysteemi pysyy vielä lähes ennallaan alkuviikon aikana; Skandinaviaan jää muutamaksi päiväksi laajempi heikkenevän matalapaineen alue kylmenevässä säässä. Sen itäpuolella Mustaltamereltä Suomen itäpuolelle jää pohjoiseen siirtyvien voimakkaiden ja erittäin leutojen matalapaineen osakeskusten vyöhyke, missä ensimmäinen siirtyy ma aikana reittinsä läpi ja toinen ti aikana. Samalla heikompaa matalapaineiden osakeskusvyöhykettä muodostuu Britteinsaarten länsipuolitse Välimeren keskivaiheille; jolloin osassa sitä aluetta lunta voi tulla yhä lisää.
Lämpötila-asetelma laajassa mittakaavassa säilyisi tuolloin vielä suunnilleen ennallaan viikon 5 loppupuolen kaltaisesti, mutta sitten koko Fennoskandia tilapäisesti ja osa manner-Eurooppaa pysyvämminkin voisi kylmetä reilusti pakkaselle, kun keskiviikon tienoilta alkaen matalapaine heikkenisi Fennoskandiassa, voimakas matalapaine jäisi Välimerelle - Mustallemerelle ja korkeapaineen selännettä muodostuisi Fennoskandiaan siirtyen myöhemmin etelämmäksi... Tästä lisää ja tarkennusta seuraavassa sääraportissa.
Sääennustetta Etelä-Suomen tarkastelualueelle tarkemmin >>
Jo toteutuneesta viikon 5 ma-ke vaiheen säästä myös tässä aluksi - Etelän ja lännen välisissä vaihtelevan voimakkaissa tuulissa ja ma pilvipeitteen rakoilua lukuun ottamatta täysipilvisissä olosuhteissa ma-ti lännestä tuli hitaasti edenneestä lounais-koillissuuntaisesta rintamasta kohtalaisia sateita, jotka olivat muutoin lunta / märkää lunta, mutta etelärannikolla-lounaassa ajoittain räntäisempiä ja saaristossa vettäkin. Tänään keskiviikkona uudet hajanaiset lounaasta tulleet sateet ovat olleet vetisimmillään leudoimman vaiheen ollessa nyt käsillä. Lämpötila pysyi ma-ti koko ajan yhä suunnilleen samana eli sisämaan länsiosissa oli n. nollakeliä ja idempänä heikkoa pakkasta. Etelärannikolla, lounaiskolkassa ja länsirannikolla oli ajoittain lievästi suojaa - Tänään keskiviikkona suojasää on levinnyt laajemmalle sisämaahan ja lounaiskolkassa on ollut jopa n. +3 astetta. Samalla lounaistuuli voimistui jopa ajoittain kovaksi.
Torstaina 29.1. läntinen matalapaine syöttää uuden rintamasadeannoksen lounaasta alueelle; runsaspilvisyys jatkuu ja sateet tulevat lumena ja räntänä, mutta saaristossa myös vetenä. Sademäärät eivät ole tässä vaiheessa suuria. Etelä-lounaistuuli on navakkaa. Lämpötila on korkeimmillaan yöllä em. keskiviikkoillan lukemissa, mutta loppupäivän aikana voi olla ajoittain asteen pari kylmempää; suojasää jatkunee keskeytyksettä vain etelärannikolla-lounaassa.
Perjantaina 30.1. läntisen matalapaineen etelään venyminen kääntää kohtalaisia - ajoittain navakkoja tuulia tarkastelualueella enemmän eteläkaakkoon. Siihen liittyen ilmamassa kuivahtaa aluksi sen verran, että pilvipeite voi ajoittain rakoilla ja vain vähäisiä lumisateita / -kuuroja voi tulla. Samalla ilmamassa voi kylmetä sen verran, että sisämaassa voi olla lievästi pakastuvaa ja suojasää voi keskeytyä tilapäisesti iltaan mennessä myös etelärannikolla ja lounaassa saaristoa lukuun ottamatta.
Lauantaina 31.1. etelä-kaakkoistuuli voimistuu ajoittain kovaksi - mahdollisesti myrskyisäksi ja runsaassa pilvisyydessä etelä-kaakosta käsin alkaa muodostua ja tulla runsastuvia lumisadealueita alueelle; iltaan mennessä sateiden runsain vaihe tulee käsille ja silloin on mahdollista monin paikoin ehkä hyvinkin sakeat lumi-räntäpyryt - Mahdollinen talven ensimmäinen lumimyrskyseuranta!... Sateiden mukana eteläkaakosta tulee kosteampi ja leudompi annos, jolloin leudointa voi illalla kehittyä Uudellemaalle-Kymenlaaksoon. Siellä sateet voisivat muuttua hetkeksi vedeksi. Lämpötilat ovat aluksi sisämaassa lievästi pakkasella ja etelärannikolla-lounaassa nollan vaiheilla, mutta sitten illalla suojasää valtaa alan yleisesti etelästä ja em. leudoin vyöhyke saattaa saada puolen yön maissa / pian jälkeen (su) n. +3 asteen lukemia...
Sunnuntaina 1.2. tuulet heikkenevät hieman ja kääntyvät etelälounaaseen Suomen länsi-lounaisreunalla olevan matalapaineen keskuksen mukaan. Runsaimpien sateiden painopiste siirtyy yön-aamun sakeiden pyryttelyjen jälkeen pohjoisemmaksi ja iltapäivästä alkaen pilvipeitteen rakoilu on taas mahdollista; lumikuuroja voi silti vielä esiintyä. Tuon matalapaineen keskuksen ympäri Skandinavian puolelta kiertynee kuitenkin kylmempää ilmaa samalla niin, että yön-aamun suojasäävaihe muuttuu lounaissaaristoa lukuun ottamatta iltaan mennessä lieväksi pakastumiseksi.
Sitten seuraavalla viikolla 6 ma-ti heikkenevissä etelä-kaakkoistuulissa pilvisyys jatkunee runsaana, mutta ajoittain rakoilevana ja lumikuuroja tulee hetkittäin. Lämpötila pyörii vähän nollan molemmin puolin, mutta suojasäätä lienee varmimmin enää vain etelärannikolla-lounaiskolkassa... Sitten keskiviikosta alkaen odotellaan reilumpaa pakastumista, poutaisempaa ja ehkä aurinkoisempaakin....
Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 4 ja ennusteena viikolle 5 >>
Etelä-Suomen lumipeitetilanne pysyi lähes ennallaan viikon 4 mittaan, mutta paikoin sisämaassa maanantaina ja sitten pe-su aikana satoi sen verran lunta, että lisäystä tuli siellä hankiin paikoin 5 - 10 cm. Etelärannikolla lunta saatiin sentin-parin annoksissa pariin kertaan, mutta toisaalta sulamistakin tapahtui sitten hieman viikon lopussa. Lounaissaaristo jäi lähinnä vain laikuttaisen lumipeitteen alueeksi koko viikon ajaksi, mutta muutoin lumipeitettä oli viikolla 4 mantereella siten, että Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueiden tuntumassa oli 2 - 10 cm lumipeitettä viikon lopussa paikoin pienille aukoille sulaneena. Siitä noin vyöhykkeelle kaakonkulma-Lahti-Hämeenlinna-Porin pohjoispuoli lumipeite vakiintui 10 - 25 cm:n välille ja sen vyöhykkeen pohjoispuolella yli 25 cm:n hanget olivat yleisiä varsinkin tuon em. reilun 5 cm:n uuden lumen lisäyksen jälkeen.
Nyttemmin tämän viikon 5 alkupuolen (ma-ke) lumisateista saatiin korkeintaan n. 2 - 5 cm uutta lunta, joten merkittäviä muutoksia hankiin ei ole tullut - Tosin tänään keskiviikkona varsinkin lounaiskolkassa sulaminen on kiihtynyt; yhä laajempia sulia aukkoja siellä rannikon tuntumassa.
Jatkossa lumipeitteet voivat kokea selvempää muutosta vasta la-su tienoilla, mikäli ennustettu runsas lumi-räntäpyry toteutuu - Etenkin sisämaassa lumihanget voisivat kasvaa 10 - 20 sentilläkin silloin ja ehkä paikoin enemmänkin, mutta ainakin tuo em. Uusimaa-Kymenlaakso -vyöhyke kokisi myös reipasta sulamistakin hetken aikaa ko. pyryjen päälle / seassa, joten siellä hankien kokonaiskasvu voi jäädä selvästi vähäisemmäksi viikon 6 alkuun mennessä.
Näiden kaikkien lumien alla on siis myös pysynyt aiemman tammikuun rajujen suojasää vs. ankara pakkanen -vaihteluiden takia syntynyttä jäätä eli ahavaa / kaljamaa. Myös vanha lumihanki alimmaisena on jäisen kovaa - Jatkossa tämän viikon 5 loppuun mennessä kaikki uudet lumipeitteetkin käyvät myös läpi vaihteluita jäätymisestä suojasään sulamiseen, jolloin jäisen kovan ja tiiviin lumihangen osuus kasvaa edelleen.
Kuten yllä oli puhetta, niin mahdollisesti tuosta la-su pyryvaiheesta saattaa tulla etenkin sisämaassa puustoihin hyvin runsasta suojalumikuorrutetta, mutta ainakin tuolla Uusimaa-Kymenlaakso -vyöhykkeellä muodostuvat kuorrutukset voisivat saman tien sulaa ja varista pois heti perään tulevissa vesisateissa... Mainittakoon myös, että tuon viikon 4 pakkasjakson aikana idän heikkotuulisella ankaran pakkasen alueella syntyi siksi ajaksi runsasta puustokuuraa.
Routatilanne kehittyi viikon 4 mittaan etenkin idän ankarimman pakkasen alueella vähän paksummaksi, jolloin tämän viikon 5 alkuun mennessä roudan paksuus vaihteli tarkastelualueella noin 2 - 15 cm:n välillä; eniten sisämaassa ja idässä. Tällä viikolla 5 routatilanne on joko pysynyt lähes ennallaan tai alkanut sulaa hitaasti altapäin lumihankien alla - Lounaissaaristossa / lounaiskolkassa routaa ei ole enää paikoin lähes ollenkaan. Routaa on siis koko alueella ajankohdan normaalia selvästi vähemmän. Tulevinakin päivinä roudan alta päin sulaminen jatkuu ja vasta ehkä ensi viikolla 6 roudan lievää lisääntymistä voisi tulla vähäisen lumipeitteen alueilla...
Myös vesistöjäiden tilanne on pysynyt normaalista sekä jäljessä että ajankohtaan nähden ohuina - Viikolla 4 etenkin idän pakkasalueella järvijäät paksunivat, mutta yhä jäiden paksuus on pääasiassa vain 20 ja 30 cm:n välillä sielläkin ja lännen - etelärannikon tuntuman järvissä on yhä myös vajaan 20 cm:n jääpaksuuksia. Silti viikon 4 pakkasten myötä esim. Hämeenlinnan Vanajavedellä ensimmäiset moottorikelkkailijat rohkenivat kokeilemaan jäiden kantavuutta.
Tällä viikolla 5 sulamista on tapahtunut alta päin etenkin virtapaikoilla, joten niillä kohdilla on syntynyt yhä suurempia aukkoja ja tummia loska-alueita. Muutoin järvijäiden päälle sataneet em. uudet lumipeitteet ovat pysyneet loskaantumatta. Tämän kaltainen tilanne säilyy myös lähipäivinä, mutta yhtäältä virtapaikoilla voi tapahtua yhä lisää sulamista ja toisaalta tuo la-su lumipyry voisi kasvattaa hankia järvijäiden päällä paljonkin aiheuttaen seuraavia pakkasia ajatellen jäiden kasvua rajoittavaa eristekerrosta...
Jokijäiden suhteen pätee lähes sama kuin em. järvien virtapaikoilla. Jo useampi hyvin leuto päivä putkeen on aiheuttanut myös sen, että ojavedet virtaavat jo jäättöminä. Virtaukset eivät ole kuitenkaan kasvaneet missään, koska lumien sulaminen on jäänyt sen verran mitättömäksi. Tulevina lähipäivinä pätee sama ja uutta jäätymistä odotellaan vasta ensi viikolla 6...
Merellä eli Suomenlahdella ja varsin paljon samankaltaisesti Selkämerelläkin viikon 4 pakkasista koitui vain hyvin vähän uutta jäätä; eniten sitä muodostui lähinnä Suomenlahden itäosissa, missä sisälahtijäiden seuraan tuli hieman uutta jäätä myös rannikoiden edustoille. Siellä sisälahtijäät ovat paksuudeltaan vakiintuneet 5 - 20 cm:n välille. Muualla sisälahtijäät ovat heikkoja sekä osittain loskaisia ja eri tavoin hajonneita / kasaantuneita. Normaalista ollaan jo poikkeuksellisen paljon jäljessä.
Tällä viikolla 5 tuulien kasaavaa ja hajottavaa vaikutusta voi tulla lisää ja lievää sulamistakin tapahtuu edelleen, mutta muutoin lähipäivinä merkittäviä muutoksia merijäihin ei ole odotettavissa. Ulappavedet ja Saaristomeri ovat olleet edelleen yleisesti jäättömiä ja pintavesilämpötiloiltaan niin äärihitaasti kylmenneitä, että +1 ja +4 asteen väliset lukemat ovat pysyneet ja pysyvät edelleen; sentään Pohjois-Itämeren ulapalla vedet ovat kylmenneet vajaaseen +5 asteeseen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment