Näin on tosiaan käynyt, koska talven matalapaineet olivat sen verran runsassateisia ja siinä tammikuussa - helmikuun alkupuolella sopivasti edestakaisin lyhyistä pakkasjaksoista suojakeleihin vaihdelleiden säiden sekaan mahtui kuin mahtuikin myös etelärannikolla melko paljon lumisateitakin. Toki sisämaassa saatiin paljon enemmän lunta jopa aivan normaaliksi lumipeitesyvyydeksi saakka juuri ennen helmikuun puolivälistä alkanutta poikkeuksellisen aikaista kevätsulamista.
Etelärannikon normaalia vähäisemmät lumimäärät sisälsivät kuitenkin sen piirteen, että lumi muodostui vuoroin hyvin raskaan märäksi ja sitten se taas jäätyi kovaksi. Tämän vuorottelun tapahduttua edestakaisin monta kertaa oli tuloksena lumenauraukseen sekä painavat että ruhjovat lumimassat melko hillittyinäkin määrinä ja aurausongelmat korostuivat siksi taas mm. kasvillisuusvaurioina teiden, katujen ja aukioiden äärellä.
Tuossa alla juuri etelärannikon tilanteita osoittamaan otan kolmen ottamani valokuvan avulla esille näitä talven lumenauraamisen ja muunkin huoltoliikenteen aiheuttamia ongelmia - Kuvat on otettu helmikuun loppupuolella, kun kevätsulaminen oli alkanut jo selvästi paljastamaan ko. ongelmia.
Olen kritisoinut aikaisemminkin näitä ongelmailmiöitä tämän vuosikymmenen alun oikeasti todella runsaslumisten talvien aikoina. Löydätte niihin liittyviä kirjoituksiani mm. tunnisteiden "lumen auraaminen" ja "lumituhot" parista.
Lumenauraamisen aiheuttamia ongelmia ja tuhoja Espoossa talvella 2014 - 15 >>
Metsikkötaimikko auraustuhottuna Espoon Karakalliossa torstaina 26.2.2015; urbaaneilla alueilla / taajamissa on monesti ongelmana se, minne katujen ja teiden lunta saadaan kasattua syrjään, ja nimen omaan liiemmin ruhjomatta kasvillisuutta - oli sitten kyse istutetusta tai luonnonvaraisesta lajistosta. Tässä paikka kasaamiselle oli aivan luonteva metsikön reuna, mutta kohdalla kasvaneet metsävaahteran (Acer platanoides) taimet ovat ruhjoutuneet lumikasauksen takia. Niinpä tulevalle kasvukaudelle kohdalle jää rumasti sekavaa taimikkomössöä. Tällaisilla paikoilla ongelma olisi ratkaistavissa joko siten, että pidetään kohta taimikkovapaana tai pyritään mahdollisuuksien mukaan kasaamaan lunta sivummalle taimien päältä >> Ei ole syytä aliarvioida "pusikoitakaan" istutettuja kasveja vähempiarvoisina kasviestetiikan tuojina ja muka ottaa ne siksi huolettomasti lumikasaamisen kohteeksi.
Uusittu kevyenliikenteen väylän nurmireuna auraustuhottuna Espoon Leppävaaran ja Karakallion välillä perjantaina 20.2.2015; tässä vanhan Turuntien varrella olevalle ko. väylän reunoille oli tehty edeltäneenä syksynä uudet nurmikkokylvökset mulloksiin, jotka tällä kohdalla oli valitettavasti kaavittu rujosti lumenauraamisen mukana rikki - Syynä oli etenkin se, kuinka tällaisilla väylillä on tapana lopputalvella aurailla syntyneitä valleja sivummalle syrjään. Siitä seuraus oli kuitenkin paikoin tällainen tragikoominen lisätyötä ja -kustannuksia aiheuttava vahinko, mikäli se korjataan uusimalla mullos ja kylvös. Ongelma voitaisiin välttää, jos ei oltaisi niin liioittelevia lumen syrjään auraamisessa tai tehtäisiin numikylvös keväällä, jolloin se kasvaa tukevammaksi seuraavaa talvea silmällä pitäen.
Ajouratuhoa nurmikolla Espoon Leppäsillassa perjantaina 20.2.2015; tämä ei varsinaisesti liity lumen auraamiseen, mutta kuvastaa menneen talven erikoisia olosuhteita. Routahan nimittäin jäi varsin vähäiseksi / jopa lähes olemattomaksi ja niinpä sulamiskauden alettua jo helmikuun loppupuolella oli siitä tuloksena hyvin märkiä ja pehmeitä maapintoja, kuten mm. nurmikoilla. Siksi huolimaton ajeleminen työkoneilla, autoilla ja muilla raskailla ajoneuvoilla tällaisilla paikoilla aiheuttikin kuvan kaltaista maapintojen rikkoontumista. Lisää rumuutta kohdalla aiheutti ajoneuvon kaasuttelevan ryntäämisen takia ravan roiskuminen talon seinään >> törkeää likaamista! Tämän tyyppisen ongelman välttämiseksi pitää olla etenkin pehmeän maan aikana huolellisempi raskaiden ajoneuvojen ajolinjojen ja pysäköintipaikkojen valinnassa.
No comments:
Post a Comment