Toteutunut sää viikolle 14 / 2015 sekä ennustetta viikolle 15: Normaaliviileää ja runsaspilvisen epävakaista; alkuviikolla pieni takatalvi ja kasvukausi ollut alkamisen partaalla - Lähipäivinä kevään eteneminen nopeutuu paljon (Päivitetty!)

Päättyneen viikon 14 säätä luonnehti pääosaltaan epävakaisuus, sateisuus ja runsaspilvisyys sekä alkuviikolla osassa Etelä-Suomea jopa takatalvinen lumisuuskin. Siitä huolimatta sää oli lämpötiloiltaan varsin normaali ajankohtaan nähden ja siksi tuosta alkuviikon lumisateesta huolimatta terminen kevät ei keskeytynyt missään vaiheessa, mitä edesauttoi myös runsaan pilvisyyden lähes poissa pitämänsä yöpakkaset. Alkanut viikko 15 tuo muutoksen tavanomaista lämpimämpään kevätsäähän länsivirtauksessa, missä lämpöaallon huippua odotellaan pe-la paikkeille - Sen myötä kasvukausi pääsee kunnolla alkamaan parisen viikkoa etuajassa normaaliin nähden.

Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 14: 

Aluksi ma-ti välisenä aikana Islannista Länsi-Eurooppaan ja Fennoskandiaan vallitsi laaja matalapaine useine eri osakeskuksineen, missä ilmamassat olivat ajankohtaan nähden normaalin leutoja tai vähän normaalia viileämpiä - Yksi matalapaineen osakeskus liikkui etelästä Suomen länsireunaa viistäen kohti Lappia aiheuttaen Etelä-Suomessa paikoin takatalvista lumisadetta. Toinen voimakas osakeskus runsaine vesisateineen siirtyi Skotlannin ja Tanskan yli Etelä-Baltiaan, missä sen eteläreunalla tiistaina Saksassa luoteistuulet olivat tuhoisasti ja tappavasti hirmumyrskypuuskaisia! Samalla Kaspianmeren pohjoispuolella oli korkeapainetta, jonka tyynellä alueella oli vielä reippaita yöpakkasia, mutta muutoin Länsi-Venäjällä päiväaikaan keväiset suojasäät alkoivat etelävirtauksessa yleistymään. Välimerellä oli muutoin poutaa, mutta pohjoisen matalapainetoiminta ulottui ajoittain kuurosateisena keski- ja itäosiin; Espanjan seudulla jatkuivat hellesäät.

Sitten ke-to paikkeilla matalapaine asettui Baltian ja Suomen ylle etelä-pohjoissuuntaisesti pitkulaisena - Lappiin etelästä saapunut osakeskus jäi sijoilleen heikkenemään ja em. Saksan tuhomyrskyn aiheuttanut osakeskus jäi heikkenevänä Baltiaan; Lappia lukuun ottamatta sateet alkoivat muuttua kuitenkin lumesta-rännästä yhä vetisemmiksi Suomessa. Matalapaineen itäpuolella Länsi-Venäjällä etelä-kaakkoisvirtaus lämmitti säätä yhä keväisemmäksi yleisesti, jolloin päivälämpötiloissa alkoi Uralia myöten +10 astetta saavuttua ja lumien sulamiskausi alkoi siten n. Moskovan tasan pohjoispuolella. Samalla matalapaineen länsipuolitse Skandinaviasta manner-Euroopan keski- ja itäosiin tuli viileää säätä kuurosateineen; osaksi jopa räntää ja öisin halloja. Lisäksi Britteinsaarille tuli Atlantilta uutta pientä matalapainetta. Välimerellä jatkui edelleen pääosin lämmin poutasää ja Espanjan seudulla helteet.

Viikon loppuosalla matalapaine jäi vähitellen heikkenevänä Suomen ylle ja sen painopiste sijoittui enemmän Itä-Eurooppaan ja Mustallemerelle, minne pääosa sateista jäi; viileässä säässä paikoin yhä räntää Itä-Euroopassa. Samalla Länsi-Venäjällä jatkui korkeapaineen länsireunan kaakkoisvirtauksessa melko leuto kevätsää paikoin lähes +10 asteen päivälämpötiloineen jopa Uralilla. Länsi-Eurooppaan alkoi vähitellen vaikuttaa Britteinsaarille lännestä tullut korkeapaine, jolloin poutasää ja kohoavat lämpötilat alkoivat vaikuttaa. Välimerellä tuo em. Britteinsaarille tullut pieni matalapaine siirtyi Italian-Balkanin tienoille rankkoine kuuroineen ja jo paikoin hieman kesäistyneine ukkosineen, jolloin sen länsipuolitse manner-Euroopasta luiskahti Espanjan seudullekin sen verran viileää ilmaa, että helteet päättyivät siellä. Aivan viikon lopussa Skandinaviaan muodostui lounaasta korkeapaineen selänne, joka alkoi tulla Suomeen. Samalla Islannista Norjanmerelle ulottunut uusi matalapainevyöhyke vaikutti jo Lapin säähän epävakaistavasti ja alkoi tuoda leutoa länsivirtausta Fennoskandiaan.

Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolle 14: 

Maanantaina 30.3. Pohjois-Itämerelle tuli matalapaine lounaasta, jonka itä-koillispuolella vallitsi tarkastelualueella etelä-kaakkoisvirtaus ajoittain navakkapuuskaisena ja samalla etelästä tuli sateita lähes koko päivän ajan; pilvisyys oli koko päivän runsasta ja ilma oli utuista. Sateet keskittyivät pääasiassa etelärannikon tuntumaan ja muuttuivat yön aikana sen verran lumeksi, että tuloksena oli paikoin jopa n. 10 cm uutta lunta; sisämaassa lumipeitettä ei paikoin muodostunut lähes ollenkaan. Illalla sateet alkoivat vähetä, utu hälvetä ja varsinkin lähimpänä ko. matalapainetta lounaassa tuuli heiketä ja kääntyä länteen. Lämpötila oli pääasiassa +1 ja +3 asteen välillä; etelärannikon runsaimman sateen alueella kuitenkin aamupäivällä - alkuillalla nollan vaiheilla. Loppuillalla lämpötila alkoi taas kohota selvemmin plussalle.

Tiistaina 31.3. matalapaine siirtyi heikkenevänä Suomen länsireunaa pitkin pohjoiseen; tarkastelualueella pilvisyys oli aluksi runsasta ja alapilvisyydeltään tiivistä sumupilveä, mutta päivän mittaan se muuttui kokkareisemmaksi kumpukerrospilveksi ja alkoi rakoilemaan. Aluksi tuli ajoittain vesi- ja räntäkuuroja pienialaisina soluina, mutta illalla kuurot lakkasivat ja sää selkeni osittain niin, että hieno kuutamo mahdollistui esille. Tuulet olivat aluksi etelän ja lännen väliltä kohtalaisia, mutta illalla oli heikkotuulista ja suunta kääntyi etelään-kaakkoon. Lämpötila oli yöstä alkaen pääasiassa +2 ja +5 asteen välillä, mutta illalla poutaantuneimmilla alueilla etenkin sisämaassa pakastui lievästi ja tilapäisesti.

Keskiviikkona 1.4. Baltiaan tuli toinen matalapaine ja se alkoi vaikuttaa tarkastelualueen säähän, jolloin yön aikana vähän voimistuneet kaakkoistuulet toivat kosteampaa ilmaa ja tiivis sumupilvikansi alkoi vallita aamuun mennessä. Samalla ilma utuistui. Koko loppupäivä oli runsaspilvinen, mutta ajoittain alapilvikansi oheni sen verran, että illalla kuutamo kuulsi ajoittain läpi. Loppupäivällä itä-kaakkoistuulet vallitsivat kohtalaisina ja ajoittain tuli hajanaisesti - kuurottaisesti vesi-räntäsateita sekä tihkua. Lämpötila oli aluksi yöllä etenkin sisämaassa paikoin lievästi pakkasella, mutta aamusta alkaen lämpötila pysyi pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä; iltapäivällä ohuimman pilven paikoilla oli n. +5 astetta. 

Torstaina 2.4. matalapaine jäi keskukseltaan lähes sijoilleen Baltiaan ja Etelä-Suomen päälle vaihtaen vähän muotoaan, jolloin tuulet vaihtelivat heikosta kohtalaiseen ja kääntyivät päivän mittaan itäkaakosta enemmän koilliseen ja illalla alkoi tyyntyä; pilvisyys oli aluksi keskipäivän tienoille saakka runsasta ja alapilvikanneltaan tiivistä sumupilveä utuineen ja ajoittaisine ja heikkoine vesi-räntäsateineen - tihkuineen. Iltapäivällä utu hälveni ja alapilvikansi muuttui kokkareiseksi kumpukerrospilveksi ja hajanaiset sateet saivat reippaampien iltapäiväkuurojen luonnetta. Pilvisyys kuitenkin alkoi rakoilla ja illalla oli taas poutaa ja hetkittäin osaksi selkeää; kaunista kuutamovaloa pääsi silloin taas esille. Lämpötila oli aluksi pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä; iltapäivällä paikoin lieviä +5 asteen ylityksiä. Illalla poutaisimmilla paikoilla oli lievää pakastumista.

Perjantaina 3.4. matalapaine heikkeni Baltian ja Etelä-Suomen päällä, mutta loppupäivällä Baltiaan alkoi ulottua eteläkaakosta uutta matalapainetta. Tarkastelualueella tuulet tyyntyivät yöksi-aamuksi, jolloin tiivis sumupilvikansi alkoi taas vallita. Iltapäivästä alkaen itätuulet alkoivat viritä ja alapilvikansi muuttui taas kokkareisemmaksi ja sisälsi myös vaihtelevia lautta-, aalto- ja kokkarerakenteita; paikoin pilvipeite rakoilikin. Sateita ei tullut alkupäivällä, mutta illalla kaakosta alkoi kiertyä kuurottaista vesisadetta ilmamassan utuuntuessa ja alapilvikannen taas tasaantuessa. Lämpötila oli aluksi yöllä paikoin lievästi pakkasella, mutta muutoin se pysyi pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä; iltapäivällä oli paikoin reilut +5 astetta.

Lauantaina 4.4. matalapaine jäi ulottumaan Mustanmeren pohjoisreunalta Baltiaan ja tämän itäreunalta syöttyi epävakaata ja kosteaa ilmaa tarkastelualueelle; pilvisyys oli yöllä-aamulla alapilvikanneltaan tasaista ja ilma utuista heikkojen vesisateiden ja tihkun sävyttämänä. Iltapäivällä utu hälveni ja pilvipeite oli taas kokkareista kumpukerrospilveä. Samalla iltapäiväkuurojen luonteisia vesisateita alkoi esiintyä hajanaisesti. Illalla pilvisyys vaihteli aukkoilultaan ja rakenteeltaan, ja kaakosta kiertyi hajanaisesti rankempia kuuroja, joissa entistä keväisempään tapaan oli rakeitakin mukana. Rankimmissa kuuroissa oli myös lunta ja räntää, jolloin maa valkaistui paikoin hetkeksi. Pilvien aukkoilu takasi taas illalla kuutamovaloakin. Tuulet vallitsivat enimmäkseen idästä ja olivat heikkoja - kohtalaisia. Lämpötila oli muutoin pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä, mutta iltapäivällä oli taas paikoin +5 asteen ylityksiä.

Sunnuntaina 5.4. matalapaine alkoi vähitellen etääntyä etelämmäksi tarkastelualueesta ja illaksi luoteesta tuli lounais-koillissuuntainen korkeapaineen selänne alueelle; pilvisyys runsastui yöksi tasaiseksi alapilvikanneksi, joka oli aamusta alkaen pääasiassa kokkareista kumpukerrospilveä ja alkoi rakoilla iltapäivällä. Sateita ei enää juurikaan tullut hyvin heikkoja kuuroja lukuun ottamatta eteläisimmissä osissa. Illalla sää alkoi laajasti selkenemään kokonaan; auringon laskiessa jäljellä olleissa pilvissä oli hienoja iltaruskoja. Itätuulet vallitsivat aluksi heikkoina - kohtalaisina, mutta illalla tyyntyi. Lämpötila oli yöllä-aamulla pääasiassa 0 ja +3 asteen välillä ja iltapäivällä +4 ja +8 asteen välillä. Illalla alkoi etenkin sisämaassa lievästi pakastumaan.

Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 14 >> 

Lumipeiterippeitä vanhan lumen osalta pysyi edelleen ainakin sisämaassa varjoisilla pohjoisrinteillä, varjoisissa metsissä, varjoisilla pellonreunoilla sekä aurauskasajäänteinä - Poikkeuksen lumitilanteeseen teki em. etelärannikon tuntuman takatalvinen lumipyry, jossa etenkin Uusimaa ja Kymenlaakso sai laajasti 5 - 10 cm uutta lunta maanantaina ja paikoin jopa enemmänkin. Muualla lumipeite jäi paljon vähäisemmäksi ja nimellisemmäksi, mikä suli jo seuranneena tiistaina pois. Tämä runsain uusi lumi suli Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta n. kolmessa vuorokaudessa ja nyttemmin noiden em. vanhojen lumirippeiden sulaminen kokonaan pois on kiihtynyt entisestään.

Routaa ei siis ole enää ollut monin paikoin ollenkaan edeltäneelläkään viikolla 13, mutta maaperä muodostui päättyneellä viikolla 14 taas hyvin märäksi edeltäneen viikonlopun vesisateista sekä etenkin juuri Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa tuon alkuviikon takatalvilumen sulamisesta; ko. sulaminen aiheutti jopa uuden kevättulvatilanteen alaville alueille, notkopaikoille ja ojiin. Jokivirtaamat ovat kuitenkin olleet enimmäkseen normaaleita - vain lievästi koholla. Nyttemmin tulva on laskenut ja maaperä on alkanut hitaasti kuivumaan.

Vesistöissä jäärippeiden loppuunsulaminen jatkui lähes koko ajan tuosta tilapäisestä uudesta lumipeitteestä huolimatta - Ko. viikon mittaan etenkin tarkastelualueen länsiosien seisovavetisissä järvissä haurastuneet ja sohjoontuneet jääkannet aukkoontuivat vähitellen yhä enemmän ja virtaavavetisissä järvissä kokonaan jäästä vapaat alueet yleistyivät yhä laajemmin koko alueella; jotkut jäidenlähdöt ovat voineet olla ennätysaikaisia!... Nyttemmin jäistä vapaat järvet ovat jo alkaneet lämpenemään pintavesiltään +1 ja +4 asteen välillä. Merellä jäätä ei enää ole melkein missään; vain Suomenlahden itäosissa on ollut vielä sisäsaaristossa ja sisälahdissa hajanaista ajojäätä ja sohjoa. Meriveden pintalämpötilat ovat olleet edelleen +1 ja +4 asteen välillä ja nousseet jäistä vapautuneilla ranta-alueillakin jo niihin lukemiin.

Roudattomuus on mahdollistanut kasvimaailmassa edelleen kasvun ja kukinnan hidasta lisääntymistä huolimatta ko. viikon viileähköistä lämpötiloista - Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat jatkaneet kukintaansa pitkittyneesti, mutta niiden kukinta on alkanut hiipumaan lounaasta alkaen. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) ovat pysyneet kukinnan alkamisen partaalla ja hedehaapojen osalta paikoin osittain jo alkaneen kukinnan vaiheessa.

Varhaisimmat ruohovartiskukkijat ovat jatkaneet kukintaansa, kuten talventähti (Eranthis hyemalis) ja lumikellot (Galanthus sp.); ne ovat pysyneet saavuttamassaan kukintahuipussa jo useita päiviä. Myös krookusten (Crocus sp.), narsissien (Narcissus sp.) ja tulppaanien (Tulipa sp.) ensiversoja on yhä selvemmin näkyvillä sekä perennoista monilla, kuten päivänliljoilla (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekoilla (Iris sp.). Näsiä (Daphne mezereum) on jatkanut kukintaansa ja luonnossa on näkynyt yhä yleisemmin leskenlehden (Tussilago farfara) ja sinivuokon kukintaa (Hepatica nobilis). Lisäksi monet luonnon ruohovartiset lajit ovat versoneet jo ensivihreäänsä näkyviin, kuten vuohenputki (Aegopodium podagraria), voikukat (Taraxacum sp.) ja nokkonen (Urtica dioica) varsinkin ensimmäisenä vanhasta lumesta vapautuneilla alueilla.

Ensikasvua on ollut havaittavissa myös monilla heinälajeilla jo lähes kaikkialla lumesta vapautuneilla paikoilla, jolloin mm. puistojen ja puutarhojen nurmikoilla vihreää on alkanut ilmaantumaan hitusen verran jo lämpimien seinustojen ja luiskien ulkopuolellakin. Samoin viime syksynä oraantuneilla ruis- ja syysvehnäpelloilla vihreys on alkanut hitaasti lisääntymään etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa huolimatta tuosta tilapäisestä takatalvilumesta.

Terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum) ja monilla kuusamilla (Lonicera sp.) silmut ovat jo osittain avautuneet ja hiirenkorvavaihe on alkanut hitaasti muodostumaan. Ensimmäisten joukossa selvästi turvonneita silmuja havaitaan jo myös mm. suvuissa; tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), pensasruusut (Rosa sp.), aroniat (Aronia sp.) ja muut herukat (Ribes sp.) sekä tuomella (Prunus padus) ja monilla muillakin sen suvun puilla / pensailla.

Linnuista mainitsen sen, kuinka havaitsin Hämeenlinnassa päättyneenä viikonloppuna vuoden ensimmäistä kertaa lokkeja. Hyönteisistä ainakin hyttysiä oli yhä ajoittain näkyvissä.

Sääennustetta viikolle 15 / 2015 >>

Tänään maanantaina lännestä on levinnyt leudompi länsivirtaus tarkastelualueelle runsaamman pilvisyyden, muttei lähes ollenkaan sateiden kera; päivälämpötila kohosi jo lähes +10 asteeseen monin paikoin.

Jatkossa länsivirtaustyyppinen sää jatkuu oikeastaan koko viikon, mutta merkille pantavaa tässä suursäätilanteessa on se, että Britteinsaarilta Mustallemerelle ja lopulta Länsi-Venäjän eteläosiin saakka koko manner-Eurooppa lämpenee korkeapaineessa ja Afrikasta peräisin olevassa ilmassa hyvin paljon; tosin aluksi Mustallamerellä on koleaa matalapainesäätä sateineen. Kuitenkin yhä yleisemmin ko. lämpenevällä alueella alkavat mahdollistua +20 asteen saavuttavat ja ylittävätkin päivälämpötilat lännestä alkaen - Niinpä siellä maisemien jo hieman alkanut vihertyminen ja kukkiminen pääsee viimein jatkumaan nopeasti runsaammaksi ja rehevämmäksi viikon loppuun mennessä.

Matalapaineet pysyvät siis koko tämän alkaneen viikon noin reitillä Islannin seutu - Norjanmeri ja Lappi - Uralin seutu / Länsi-Venäjän pohjoisosat, missä esim. Lapissa - Uralilla tulee olemaan hyvin epävakaista ja sateisinta, mutta myös yhä varsin leutoa sikäläisittäin; osa sateista voi silti yhä tulla lumena sillä alueella.

Tarkastelualueen suhteen tämä tarkoittaa sitä, että vuorotellen tuuli käy vähän viileämmältä lännen-luoteen kantilta ja toisinaan lounaasta tulee tuota manner-Euroopan etukesäksi lämpenevää ilmamassaa lämpöaaltona; viileämpi länsituuli näyttää vallitsevan ti-to aikana ja lämmin lounaistuuli pe-la aikana. Ensin mainitussa tapauksessa päivälämpötilat ovat +10 asteen vaiheilla ja jälkimmäisessä tapauksessa saattaa mahdollistua viimeistään la aikana jopa +15 asteen ylitykset sisämaassa... Yölämpötilat pysyvät enimmäkseen plussalla tuulten ja osittain pilvienkin ansiosta ja tuo viikonlopun lämpöaalto voi nostaa yölämpötilatkin useita asteita plussalle. Tämä länsivirtaustyyppi pitää sisällään myös vaihtelevia rintamasysteemien ylityksiä lännestä itään, missä epävakaisinta tarkastelualueella on huomenna tiistaina hieman vesisateisena; muutoin on lähinnä vaihtelevapilvisen poutaista. Lisäksi keskiviikko on erittäin voimakastuulinen, jolloin puuskissa voi olla iltapäivällä jopa tuhoisaa länsi-luoteismyrskyä!!...

Aivan viikon lopussa (su) lännestä olisi tulossa viileämpää säätä aikaisempaa hieman eteläisempää reittiä kulkevan matalapaineen kera, mikä voi olla varsin raju ja ehkä jopa myrskytuulinen!... Takatalven veroista kylmenemistä ei sen myötä näyttäisi kuitenkaan tulevan seuraavan viikon 16 alkuun ja tuo etukesäinen sää jäisi silloinkin melko lähelle manner-Eurooppaan kärkkymään uutta tulemistaan... Teen vielä jonkinlaisen päivityksen viikonlopun - viikonvaihteen 15/16 sääennusteesta myöhemmin.

Lopuksi luonnon ja kasvillisuuden seurannan kannalta tuon sääennusteen mukaan mainitsen, että varsinkin tuo ensi viikonlopun lämpöaalto sulattaa lopulta viimeisetkin järvi- ja merijäärippeet kokonaan sekä vanhat lumirippeet varjopaikoilta. Samalla kasvukausi pääsee kunnolla alkuun, kun lämpö mm. puhkaisee em. varhaisimmista lehteentulijoista suurimman osan jo selvälle hiirenkorvalle ja samalla haapa ja raita sekä monet muut pajut aloittavat yleisesti kukintansa. Nurmikoiden vihertyminen tulee etenemään jo huomattavan paljon ja ruohovartisissa lajeissa kukinnan alkuun pääsevät yleisesti jo monet krookuksetkin. Luonnossa leskenlehden ja sinivuokon kukintahuipentuma saavuttuu - Nämä kasvutapahtumat tulevat olemaan ensi su mennessä jopa 2 - 3 viikkoa etuajassa normaaliin verrattuna!

Sääennustepäivitys lauantaina 11.4.2015 klo. 20:40: Tänään lauantaina on siis ollut aivan em. ennusteen mukaan viikon lämpimin päivä - Korkeimmat lukemat ovat saavuttaneet tai hitusen verran ylittäneet +15 asteen monin paikoin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla; lämpimintä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Porissa, jossa päästiin +15,4 asteeseen. 

Huomenna sunnuntaina on edelleen odotettavissa em. ennusteessa mainittu matalapaine lännestä; sen etupuolella lämmin virtaus manner-Euroopasta ehtii vielä vaikuttaa ennen kylmän rintaman saapumista niin, että +15 asteen paikkeille voidaan ehtiä keski- ja iltapäivällä etenkin itä-koillispainotteisesti. Lounaisimmassa osassa rintamasateet alkavat ensimmäisenä, jolloin siellä maksimilämpötilat voivat jäädä vajaaseen +10 asteeseen. Kylmän rintaman kuurottaisiin sateisiin voi liittyä vuoden ensimmäisiä ukkosiakin! Lännen ja etelän väliset tuulet voimistuvat ja ovat rintaman ylityksestä alkaen navakoita - ajoittain kovia. Tuleva la-su yö on hyvin leuto vähäpilvisenäkin; minimilämpötilat pysyvät monin paikoin jopa +5 asteen vaiheilla.

Sitten tuo matalapaine jää vaikuttamaan ensi viikolla 16 näillä näkymin ma-ti ajaksi varsin koleana, kun se jää keskukseltaan pyörimään n. Etelä- ja Keski-Suomen vaiheille ja siirtynee vain hitaasti itäkaakkoon; tuulet ovat voimakkaita ja tarkastelualueella esiintyy pohjoispainotteisesti kuurottaisia sateita ja yöaikaan ne voivat olla sisämaassa jopa räntää. Poutahetkillä päivälämpötilat kuitenkin nousevat +5 ja +10 asteen välille; varmimmin etelärannikolla-lounaiskolkassa. Sitten loppuviikolla voisi sää lämmetä uudestaan ainakin hieman tai toisissa ennustemalleissa melko paljonkin... Näistä ennusteista tarkennusta seuraavassa sääraportissa.