Tämä on takautuvasti lauantaina 2.5.2015 klo. 17:15 julkaistu sää- ja luontoseurantaraportti toteutuneista olosuhteista Etelä-Suomessa viikolle 15 / 2015, joten siksi se ei sisällä muutoin tuttua sääennusteosiota.
Ko. viikolla (6. - 12.4.2015) kevään eteneminen nopeutui tarkastelualueella niin paljon, että kasvukauden alkamisen määritelmä toteutui monin paikoin ja se alkoi ilmetä ympäristöissä yhä runsaampana ensivihreytenä ja kukintana - Lämpimin vaihe säässä oli viikonloppuna vuoden ensimmäisinä +15 asteen ylityksinä. Sää oli toisaalta myös ajoittain erittäin tuulista, missä keskiviikkona oli myrskyä. Sadetta tuli vain vähän.
Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 15:
Länsivirtaustyyppinen sää jatkui koko viikon Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjän pohjoisosissa, mutta kevään etenemisen kannalta merkille pantavaa tässä suursäätilanteessa oli se, että Britteinsaarilta Mustallemerelle ja lopulta Länsi-Venäjän eteläosiin saakka koko manner-Eurooppa lämpeni itään hivuttautuneen korkeapaineen kera ja Afrikasta peräisin olevassa ilmassa paljon; tosin aluksi Mustallamerellä oli koleaa matalapainesäätä sateineen. Ko. lämpenevällä alueella alkoivat mahdollistua +20 asteen saavuttavat ja ylittävätkin päivälämpötilat lännestä alkaen; to-pe vaiheilla lämpimintä oli länsiosissa ja viikonloppuna suurin lämpö keskittyi Itä-Eurooppaan ja Mustanmeren pohjoispuolelle n. Moskovan tasalle. Lopuksi etenkin Britteinsaarilla epävakaistui ja viileni uudestaan Pohjois-Atlantin matalapaineiden vaikutuksesta.
Niinpä manner-Euroopassa maisemien jo hieman alkanut vihertyminen ja kukkiminen pääsi viimein jatkumaan nopeammin runsaammaksi ja rehevämmäksi viikon loppuun mennessä.
Välimerellä puolestaan tuo Mustanmeren tienoon matalapaine tuotti aluksi viileää ja epävakaista pohjoistuulta itäosiin ja vasta viikon lopussa lämmin ja suureksi osaksi poutainen sää oli Välimerellä vallitsevampaa; länsiosissa (Espanjan seutu) esiintyi silti kuurosateita ja ukkosia päivittäin.
Liikkuvat matalapaineet pysyivät koko tämän viikon noin reitillä Islannin seutu - Norjanmeri ja Lappi - Uralin seutu / Länsi-Venäjän pohjoisosat, missä vyöhykkeellä Lappi - Ural oli hyvin epävakaista ja sateisinta, mutta ajoittain myös yhä varsin leutoa sikäläisittäin; osa sateista tuli silti yhä lumena sillä alueella ja siellä oli vielä heikkoja yöpakkasiakin vanhojen lumipeitteiden säilyttyä vielä monin paikoin paksuina.
Tarkastelualueen suhteen tämä tarkoitti sitä, että vuorotellen tuuli kävi vähän viileämmältä lännen-luoteen kantilta ja toisinaan lounaasta tuli tuota manner-Euroopan etukesäksi lämmennyttä ilmamassaa lämpöaaltona; viileämpi länsituuli vallitsi ti-to aikana ja lämmin lounaistuuli pe-su aikana. Ensin mainitussa tapauksessa päivälämpötilat olivat enimmäkseen +10 asteen vaiheilla / vähän vajaa siitä ja jälkimmäisessä tapauksessa mahdollistui la aikana jopa +15 asteen ylitykset sisämaassa. Yölämpötilat pysyivät enimmäkseen plussalla tuulten ja osittain pilvienkin ansiosta ja tuo viikonlopun lämpöaalto nosti yölämpötilatkin useita asteita plussalle la-su vaihteessa. Tämä länsivirtaustyyppi piti sisällään myös vaihtelevia rintamasysteemien ylityksiä lännestä itään, missä epävakaisinta tarkastelualueella oli tiistaina hieman vesisateisena; muutoin oli lähinnä vaihtelevapilvisen poutaista. Lisäksi keskiviikko oli erittäin voimakastuulinen, jolloin puuskissa oli jopa tuhoisaa luoteismyrskyä!
Aivan viikon lopussa (su) lännestä tuli viileämpää säätä ja sateita aikaisempaa hieman eteläisempää reittiä kulkeneen ja Skandinavian eteläosissa muodostuneen matalapaineen kera, mutta osassa tarkastelualuetta tuo lämmin manner-Euroopan ilma-annos ehti vielä vähän aikaa vaikuttaa.
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolle 15:
Maanantaina 6.4. yöllä-aamulla vaikutti vielä vähäpilvinen ja tyyni lounais-koillissuuntainen korkeapaineen selänne, mutta loppupäivän aikana Norjanmeren-Jäämeren alueella ollut matalapaine siirsi heikkoa ja vähitellen okludoitunutta rintamasysteemiä lännestä hitaasti alueelle; sen myötä aamun jälkeen vallitsi vähitellen paksuuntunut yläpilviverho, mutta loppupäivällä oli silti vielä enimmäkseen poutaa. Lisäksi iltapäivällä sisämaassa alempana esiintyi vaihtelevaa kumpukerrospilvilauttailua. Länsituuli oli aamun jälkeen heikkoa - kohtalaista. Yölämpötila oli nollan vaiheilla; sisämaassa monin paikoin heikkoa pakkasta. Päivälämpötila nousi +10 asteen vaiheille ja illalla plussakeli säilyi.
Tiistaina 7.4. pohjoispuolinen matalapaine pysyi lähes sijoillaan, mutta Norjanmerellä voimistui osakeskus; Suomen yllä jatkui okluusiorintaman hidas ylitys itään ja illalla lännestä alkoi lähestymään uusi rintamasysteemi nopeammin - Tarkastelualueella ensimmäinen rintama piti säätä aluksi täyspilvisenä, missä lännestä itään siirtyi myös heikkoja-kohtalaisia vesisateita. Iltapäivällä lännestä alkaen poutaantui ja jäljelle jäi loppuajaksi vaihtelevia ylä- ja keskipilvilauttoja. Sateiden aikana oli utua, mutta muutoin ilma oli kuulas. Länsituuli pysyi enimmäkseen heikkona, mutta alkoi illalla voimistua. Lämpötila pysyi yöllä +1 ja +5 asteen välillä; leudointa lännessä. Päivälämpötila oli sateessa lähes yön lukemissa, mutta ehti lännessä kohota sään poutaannuttua lähes +10 asteeseen.
Keskiviikkona 8.4. voimakkaan matalapaineen keskus siirtyi Norjanmereltä Pohjois-Lapin yli Kuolanniemimaalle tuottaen lounaispuolellaan myrskypuuskaisen luoteistuulen. Illalla pieni matalapaineen osakeskus siirtyi Islannista kohti Norjaa - Tarkastelualueella yöllä-aamulla ensimmäisen matalapaineen rintamasysteemin vaihtelevaa ylä- ja keskipilvilauttaa siirtyi kaakkoon ilman sateita. Sen jälkeen tilapäisen selkenemisen kautta iltapäiväksi muodostui puuskaisessa tuulessa viilettänyttä repaleista kumpukerrospilvilauttaa vaihtelevana; idässä tuli myös vesi-räntäkuuroja. Illalla sää selkeni, mutta tuon toisen matalapaineen rintamasysteemin uusia yläpilviharsoja alkoi tulla pian lännestä. Länsituuli oli yöllä vasta kohtalaista, mutta aamusta loppuiltapäivään vallitsi ajoittain myrskypuuskainen luoteistuuli. Illalla tuuli heikkeni ja alkoi kääntyä länteen. Yölämpötila oli lännessä-etelässä +5 asteen vaiheilla ja muutoin +1 ja +5 asteen välillä. Päivälämpötila nousi etelässä-lounaassa +5 ja +9 asteen välille, mutta jäi idässä vajaaseen +5 asteeseen. Illalla lämpötila pysyi silti hieman plussalla.
Torstaina 9.4. pieni matalapaine siirtyi Norjan länsirannalta Lapin yli itään rintamasysteeminsä kera ja illalla lännestä lähestyi jo toinen pieni matalapaine lähes samaa reittiä perään - Tarkastelualueella jatkui länsivirtaus kohtalaisena - ajoittain navakkana / kovana (tuulisinta alkuillalla), missä alkupäivällä rintamasysteemi toi yläpilviharsoa vaihtelevan paksuisesti; ajoittain oli aurinkoistakin. Iltapäivällä-alkuillalla Keski-Suomen puolelta ulottui paikoin kuurosateita sisämaassa, mutta loppupäivän ajan jatkui poutasää vaihtelevien ylä- ja keskipilvilauttojen kera, kun rintaman häntää jäi alueen ylle itä-länsisuunnassa. Yölämpötila pysyi 0 ja +4 asteen välillä; leudointa lännessä-lounaassa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; lämpimintä lännen-lounaan sisämaassa reiluina +10 asteen ylityksinä.
Perjantaina 10.4. taas pieni matalapaine siirtyi Norjan länsirannalta Lapin yli itään edellispäivän kaltaisen rintamasysteemin kera. Illalla Islannin eteläpuolella voimistui iso matalapaine - Tarkastelualueella jatkui länsivirtaus, mutta se oli edellispäivää heikompana kohtalaista ja enintään ajoittain navakkaa; illalla tuuli kääntyi enemmän luoteeseen ja heikkeni. Pilvisyys oli koko päivän ajan vaihtelevan paksuista yläpilviharsoa, missä oli ajoittain myös lähes selkeitä aukkoja ja sateita ei tullut. Yölämpötila pysyi 0 ja +4 asteen välillä; leudointa lounaassa. Päivälämpötila kohosi taas +10 asteen vaiheille; lämpimintä vähäpilvisimmillä paikoilla +10 asteen ylityksineen.
Lauantaina 11.4. Islannin tienoon voimakas matalapaine alkoi syöttää lämmintä ilmaa lounaasta laajemmin Fennoskandiaan, mutta illalla Etelä-Skandinaviassa muodostui pieni matalapaineen osakeskus. Yöllä-aamulla tarkastelualueen ylitti heikko korkeapaineen selänne lännestä itään, jolloin oli lähes selkeää ja tuulet tyyntyneitä. Loppupäivällä lämmin lounaistuuli virisi heikkona - ajoittain kohtalaisena. Aluetta ylitti aamun jälkeen heikko lämmin rintama hitaasti koilliseen, mikä aiheutti vaihtelevaa yläpilviharsolauttailua; illalla oli taas selkeämpää, mutta ilman utu lisääntyi. Yölämpötila oli sisämaassa nollan vaiheilla, mutta etelärannikolla-lounaassa +1 ja +4 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi sisämaassa +15 asteen vaiheille ja paikoin lounaassa ylikin. Etelärannikolla, saaristossa ja itäkolkassa oli hieman viileämpää. Illalla jatkui leuto sää.
Sunnuntaina 12.4. Etelä-Skandinaviassa muodostunut pieni matalapaine siirtyi Suomen länsireunalle ja alkoi kierrättää eteläkauttaan viileämpää ilmaa lännestä tarkastelualueelle; alkuiltapäivään saakka itäpainotteisesti etelästä ehti ulottua kuitenkin vielä lämpimän ja kostean ilman sektoria kapeana kielekkeenä - Lämpimässä sektorissa oli utuista ja lännestä tullutta kylmää rintamaa edelsi osittain selkeä sää; rintaman lähestyessä esiintyi kesäisen kokkareista ja aaltomaista kumpukerros- ja hahtuvapilvisyyttä udun sameudessa. Rintaman ylityksessä oli vaihtelevaa sadepilveä kapeassa sadenauhassa; sade alkoi lounaassa jo aamulla ja siirtyi iltapäivällä itäosien yli. Rintaman jälkeen vallitsi loppupäivän lähes rakoilematon kumpukerrospilvisyys, heikkoja vesikuuroja ja ilman utu hälveni. Tuulet olivat ennen rintamaa etelälounaasta kohtalaisia ja juuri ennen rintamaa ajoittain navakkapuuskaisia. Rintaman jälkeen vallitsivat länsituulet enimmäkseen kohtalaisina. Yölämpötila oli +5 asteen vaiheilla; leudointa etelärannikolla-lounaassa. Päivälämpötila ehti kohota tuossa lämpimässä sektorissa muutoin +15 asteen vaiheille, mutta lounaassa jäätiin jo vajaaseen +10 asteeseen. Illalla lämpötila asettui koko alueella +2 ja +5 asteen välille.
Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 15 >>
Tarkastelualueella oli vielä paikoin sisämaassa varjoisilla paikoilla hitusen vanhojen lumipeitteiden rippeitä alkuviikolla, mutta loppuviikon lämpöaalto viimeistään sulatti nekin pian pois. Sama koski yksittäisiä routajäänteitä idän sisämaassa. Tämän jälkeen ainoastaan isoimpia aurauskasajäänteitä oli jäävä vielä vähäksi aikaa jatkossa, joten lumi- ja routatilanteiden havainnot päättyvät menneen talvikauden osalta tähän.
Vesistöissä oli pitkälti sama tilanne kuin lumen ja roudankin suhteen - Järvissä oli vielä idän sisämaapainotteisesti hauraita ja sohjoisia jääkansia, mutta viikon loppuun mennessä jäätä ei enää ollut laajalla alueella. Etelä-lounaisosan järvistä suurin osa oli jo viikon alussa jäättömiä, joten niissä pintavesilämpötilat alkoivat viikon mittaan ylittää jo etuaikaisesti +5 astetta. Merellä Suomenlahden itäosan sisäsaaristossa ja sisälahdissa oli myös vielä hitusen sohjoista jääripettä alkuviikolla, mutta viikonloppuna oli jo jäätöntä - Suomenlahden pintavesilämpötilat pysyivät edelleen pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä, mutta lämmön jakautuminen alkoi muodostua lännestä alkaen rannikon lämpimämmäksi hyväksi ulappaan nähden.
Maaperän kosteus väheni vähitellen ja jokien-ojien virtaamat laskivat ajankohtaan nähden etuajassa (Normaalisti tässä vaiheessa Etelä-Suomessa olisi vielä lumien sulamistulvahuippuja), kun viikolla satoi vain tiistaina ja sunnuntaina vähän vettä.
Kasvillisuuden varhaisimmat kasvu- ja kukkimistilanteet runsastuivat selvästi etenkin viikon loppupuolen lämmöissä ja termisen kasvukauden alkamisen määritelmä toteutui erittäin etuaikaisesti etenkin eteläisimmissä osissa - Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) jatkoivat kukintaansa enää myöhäisten ja varjossa olleiden yksilöidensä piirissä. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) runsastuivat täyteen kukintaan etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa; sisämaassa oli havaittavissa viivettä.
Sipulikasvien parissa kukintahuipentuma alkoi vaihtua lumikellojen (Galanthus sp.) vaiheesta jo selvemmin narsissien (Narcissus sp.), kevättähtien (Chionodoxa sp.), sinililjan (Scilla siberica) ja krookusten (Crocus sp.) aikaan. Luonnossa kukintahuipentumassa olivat yhä yleisemmin leskenlehti (Tussilago farfara) ja sinivuokko (Hepatica nobilis). Lämpimillä paikoilla eteläisimmissä osissa valkovuokkokin (Anemone nemorosa) aloitteli jo kukintaansa. Rehevintä vihreyttä tarjosivat jo selvästi mm. vuohenputken (Aegopodium podagraria) nuoret lehdet ja monet heinälajit, jolloin puistojen ja puutarhojen nurmikoilla eteni yleinen ja selvä vihertyminen.
Terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum) ja monilla kuusamilla (Lonicera sp.) hiirenkorvavaihe korostui lisää ja hiirenkorville tulivat myös monet lajit mm. suvuissa; tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), pensasruusut (Rosa sp.), aroniat (Aronia sp.) ja muut herukat (Ribes sp.). Puista tuomi (Prunus padus) oli viikonlopun lämmön myötä monin paikoin hiirenkorvalla, mutta mm. koivuilla (Betula sp.), lepillä (Alnus sp.) ja pajuilla silmut olivat vasta turpoamisvaiheessa. Näyttävimmät silmuturpoamiset olivat tyypillisesti metsävaahteralla (Acer platanoides), joillakin pihlajilla (Sorbus sp.) sekä etenkin monilla hevoskastanjalajeilla (Aesculus sp.).
Maaseudun peltoviljelyssä ei ollut vielä alkanut yleistä kylvötoimintaa, mutta edellissyksynä oraantuneet ruis ja syysvehnä jatkoivat kasvuaan yhä vihreämmiksi.
Viikonlopun lämmön myötä hyönteisten joukossa alkoi näkyä yleisesti mm. kimalaisia (Bombus).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment