Muutamat viime viikot yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyvien asioiden ja oman elämäni pohdinta on kuitenkin tapahtunut parhaiten joko kirjoittamisen ulkopuolella itsekseni rauhassa tai sosiaalisessa mediassa eli Facebook-seinälläni ajatusluonnostellen ja muiden kirjoituksia lukemalla ja tykkäilemällä.
Onpa ollut poikkeuksellisesti myös hyvää keskusteluseuraakin mm. juuri kaikkein vaikeimmista ja akuuteimmista yhteiskuntamme tilaa koskevista asioista, josta olen myös oppinut yhä lisää ja mikä on ollut kannustavaakin - Hyvin tarpeellista siis oman jaksamiseni ja aktiviteettieni etenemisen kannalta! Harvoinhan / juuri ollenkaan tällainen totunnaista kyseenalaistava ja uutta paljastava aktivisti mitään kannustavaa saati kiittävää saa osakseen edes läheisiltä ihmisiltään; hylkäämistä ja torjuntaa sitäkin enemmän. Sekin on osa tyypillistä alistettua suomalaisuutta, valitettavasti... Muttei sen tarvitse olla niin! >> Alla otan siitä oivallisen esimerkin esittelyyn.
Joka tapauksessa aikamme länsirappiossa monenlaiset jännitteet ja myllerrykset vaikuttavat meihin jokaiseen tavalla taikka toisella koko ajan, ja minun rooli on olla siinä edelleen mm. valveuttaja ja oppimaan kannustaja, joka on toki vaativaa ja vakavaa itsetutkiskeluakin sisältävää sarkaa. Uusien väylien osoittaminen voi olla myös sosiaalisesti hyvin haasteellista, kun monet eivät halua / kykene sisäistämään eri syistä totunnaisesta poikkeavia ja uusia näkemyksiä, saati aivan uutta maailmankuvaa - Aivopesun ja illuusion purkaminen toki on yleensä äärivaikeaa. Lisäksi pelot ja ohessaan turvallisuushakuisuus voi olla niin lukkiutunutta ja ehdollistettuun illuusioon perustuvaa, että se voi jopa estää uuden oppimisen ja huonon havaitsemisen...
Näissä merkeissä haluan jakaa teille tässä alla muutamia aikamme rappiotilaa ja ko. valveutumisen oleellisuutta kuvaavia asioita >>
Ensin ylinnä on kaksi ottamaani valokuvaa viime ja tältä kuulta, missä olen taltioinut erikoisia kaupunkitilaan laitettuja tekstejä - Joku / jotkut ovat keksineet laittaa ihmisten runsaasti käyttämiin ulkotiloihin tavallaan hyvin epäsuomalaisesti kannustavia ja elävöittäviä elämänilon sloganeita; kuten kirjoittamalla niitä kaduille ja pylväisiin. Ne toimivat omalla tavallaan juuri valveutumisenkin lisääjinä, kun siinä on myös kyse hyvän valitsemisesta pahan sijaan!
En ole aikaisemmin tässä mittakaavassa havainnut moista Suomessa, joten kyseessä taitaa olla jopa suunnitelmallinen missio. En tiedä näiden sloganmaakareiden henkilöllisyyttä, mutta voihan kyseessä olla jopa minulle tuttujakin / tuttu... Joka tapauksessa kiitän sinua / teitä tästä urbaanin tilan humanismiaktivismista! >> Jatkakaa ja kehitelkää sitä lisää hyvällä maulla; eli ettei siitä ainakaan tule ns. sotkemista (Jota en suosittele enkä hyväksy) tai vain yhdenlaista tylsää graffitilajia vailla syvälle menevää kauneuden ja ilon tuottamista. Ja ehkä saattaisin itsekin ottaa tästä omana versiona mallia...
Alinna olen laittanut Facebook-seinältäni suorina kopioina näihin tunnelmiin sopivasti vakavaa ajateltavaa Noam Chomskyltä ja Jari Ehrnroothilta omien kommenttieni kera.
Kaupunkitilasloganeita elämän ja olemisen kaunistamiseksi ja vahvistamiseksi >>
"Olet kaunis" sunnuntaina 10.5.2015 Hämeenlinnassa.
"Aloita elämäsi nyt" sunnuntaina 5.4.2015 Hämeenlinnassa.
Länsirappion olemuksen luonnehdintaa >>
Noam Chomsky: Why Americans Know So Much About Sports But So Little About World Affairs >> Paljon oivaltavia ja näkemyksellisiä ajatuksia Chomskyltä siitä, miten länsieliitin ylläpitämä kiero hegemonia tuottaa rappiollista ja antihumaania ajattelutapaa ja toimintaa, kuten >> "One of the functions that things like professional sports play, in our society and others, is to offer an area to deflect people's attention from things that matter, so that the people in power can do what matters without public interference.",
"Most people are not liars. They can't tolerate too much cognitive dissonance. I don't want to deny that there are outright liars, just brazen propagandists. You can find them in journalism and in the academic professions as well. But I don't think that's the norm. The norm is obedience, adoption of uncritical attitudes, taking the easy path of self-deception. I think there's also a selective process in the academic professions and journalism. That is, people who are independent minded and cannot be trusted to be obedient don't make it, by and large. They're often filtered out along the way.".
Jne.
Kirjailija Jari Ehrnrooth: Oman onnen tavoittelu ei riitä >> Varsin näkemyksellinen kirjoitus länsirappion luonteesta - Tosin uskontoon liittyvät huomionsa ovat jo hieman muuta...
Lainaus: "...Niinpä korkeammassa ja moraalisessa vapaudessa onkin kysymys siitä, millaisen vapauden saavutan suhteessa omaan eläimellisyyteeni vai annanko sen ohjailla elämääni. Vapaus vaatii itsekuria. Se pitäisi nostaa jälleen kunniaan."
<< Tuon saavuttamista pitää pohtia ihmisen kehittymisen katsannossa omantunnon etiikallisen parantamisen eikä niinkään normimoraalisen koodiston mukaan.
Jälkimmäinen on tyypillistä juuri liikaa kontrolloiville lahkoille ja uskonnoille. Kehittyvä ihminen tarvitsee kuitenkin balanssia kollektiivisen ja yksilöllisen kehittymisen kokonaisuutena, missä tietty määrä konservatiivisuutta eli olosuhteiden vakautta ja jatkuvuutta riittävän turvallisena kehitysprosessina on oleellista, mutta itsen kehittymiselle sosiaalisena olentona on oltava myös tilaa eli sopiva annos puolestaan liberaaliutta, jotta autonominen aikuisuus yksilöolentona mahdollistuu.
"Joko tai" -asenne ei onnistu, koska ihminen ei voi olla hyvä pelkkänä yhteisöpalvelijana (totalitarismi) eikä pelkkänä yksilönä (narsismi, itsekeskeisyys ja ahneus > sokea individualismi)...
No comments:
Post a Comment