Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Radiohead - Daydreaming

Jatkan tässä nyt välittömästi edellisen musiikkikirjoitukseni perään Radioheadin uuden "A Moon Shaped Pool" -albumin kahden kappaleen esittelyä - Edellisessä osassa esittelin siis kappaleen "Burn The Witch", ja tässä on vuorossa kappale nimeltään "Daydreaming".

Edellisessä tämän Radioheadin uusimman tuotantonsa esittelyssä kerroin jo perustietoja itse yhtyeestä, joten siirrynkin nyt suoraan tämän ko. kappaleen analysointiin - Sanottakoon vielä aluksi, että tämä kappale julkaistiin tässä kuussa toisena singlenä tuolta uudelta albumilta, mutta sen listamenestys on jäänyt edellistäkin singleä huonommaksi; se saavutti esim. Britannian singellistalla vain sijan 74.

Musiikillisesti kyseessä onkin hittilistamuottiin nähden vaikean hidas, unenomainen ja pohdiskeleva ambient-tyylinen kappale, joka itse asiassa on enemmänkin klassista musiikkia kuin populaarimusiikkia - pianoa, jousisoittimia ja elektronisia soittimia käytetään siinä yhdessä, missä musiikki alkaa lempeästi ja tunnustelevasti, mutta yltyy lopulta monitasoisen ja uhkaavankin sinfoniseksi. 

Musiikin päälle yhtyeen Thom Yorke laulaa hauraan ja hennon varovaisesti kuin koko maailman ulkopuolelle jätetty yksinäinen erakko > Tämä tulkintatapa onkin oivallisesti kappaleen sanomaan kuuluva tehokeino, kuten tulen alla osoittamaan. Lisäksi kappaleen lopussa toisella tavalla erinomaisena tehokeinona on takaperin lausuttua ja äänellisesti vääristettyä rujoa muminaa, jolla on myös hyvin täsmällinen roolinsa...

Lyriikoissa teemana on selvästi ns. erityisherkän ja / tai kiltin ihmisen reagointi ja suhtautuminen nykyiseen länsimaisen yhteiskunnan rappioprosessiin - Valitsin itse tulkintakulmaksi tuon erityisherkkyyden juuri yhtäältä siksi, kun sen kaltaiset ihmiset voivat todennäköisesti kaikkein huonoimmin tämänlaisessa yhteiskuntien alasajossa. Toisaalta itsekin sellaiseksi erityisherkäksi itseni tunnistaneena (Erityisherkkyys ja yhteiskunnallispoliittinen aktivismi - Persoonani erityisherkkyyden analysointia ja elämäni paljastamista) tämä tarkastelukulma on minulle hyvin läheinen ja koskettava.

Yhtyeen laulaja-kitaristi Thom Yorken tarkastelukulma alkaakin lyriikoissa siitä, kuinka tällaiset "unelmoijat" eli sellaiset erityisherkät ihmiset ovat olevinaan täysin väärässä suhteessa ympäröivään todellisuuteen - He "eivät koskaan opi", koska myös joutuvat siinä "peruuttamattomasti hukkaan"...

Tämä "oppimattomuus" on tietenkin sitä, että he eivät kykene (eivätkä halua!) sopeutumaan niihin yhteiskuntamuutoksiin, mitä ko. rappioprosessissa ja eliitin intressien pakkomielteisissä täyttämistarpeissa seuraa hulluina yhteisövaatimuksina pärjäämiseen ja olemiseen > Kuten esim. kovenevan totalitaristisen sisällön ryhmävahvistautumisen-, ryhmäsidonnaisuuden, häpeän ja kunnian tuntojen mukaan pakottumisen, taloususkonnollisen tavarallistumisen ja muiden sellaisten epäinhimillisten sisältöjen muodot parhaillaan pahenevasti tekevät.

Thom Yorken katsanto biisin lyriikoissa on kuitenkin lohduton ja toivoton paremman tilanteen saavuttamiseksi - "Peli on jo menetetty, koska yhteiskunnallinen tuho on jo niin pahaa"...

Lyriikoissa tätä havainnollistetaan sitten myös sillä, kuinka ko. tuho ylittää mittakaavaltaan kaiken yksilöllisen, "sinun ja minun"...

Siinä on enää jäljellä vain se, mitä lyriikoissa kuvataan kuin mielisairaalassa olona - "valkoinen huone" - ja siellä "palvellen sinua" >> Eli maailma on muuttunut niin hulluksi, ettei ole jäljellä enää muuta kuin sen hallitsijoiden mukaan tahdottomasti totteleminen ja täydellinen kuutioituminen sen hegemoniaan...

Kappaleen musiikkivideon tyylivalinta alleviivaa tätä yllä sanottua hyvin tarkasti ja sovellettuna ihmisen kokemukseen ympäristöönsä nähden - Siinä Thom Yorke on laitettu kävelemään päämäärättömästi läpi erilaisista toisiinsa liittymättömistä ovista ja erilaisten sekalaisten huoneiden ja käytävien läpi: koko kavalkadin tarkoitus on havainnollistaa symbolisesti sitä, kuinka Yorken esittämä hahmo on tässä länsimaiden ko. rappiotilaa kuvaavassa kollaasissa täysin eksynyt ja ei ollenkaan kotonaan > Toisin sanoen hän on täydellisesti vieraantunut.

Erityisherkkien ja toki muutenkin tähän länsimaiden rappiotilaan eniten valveutuneiden ihmisten reagointitavat ja tunne-elämän suhtautumiset ovat juuri osaltaan hyvin vahvaa vieraantuneisuuden kokemista tätä yhteiskuntaprosessia kohtaan - Minäkin olen tuntenut sitä viimeisten 8 - 9 vuoden aikana monta kertaa. 

Se on oikeastaan oleellinen epätoivon ilmaus tilanteen tajunneen aktivistin prosessissa ja yrityksessään kehittää itseään ihmisenä löytääkseen sopeutumis- ja parhaimmillaan jopa maailmanparantamistapoja suhteessa ko. rappioon. Aika näyttää, voiko sellainen olla todellisuudessakaan mahdollista...

Todella vakavalta tilanne kuitenkin näyttää meille monille, ja tässä kappaleessa lopputunnelmat ovatkin siinä mielessä aikamoisen pelottaviakin! > Musiikkivideossa Thom Yorken hahmo ei lopulta löydä mitään muuta keinoa maailmaan sopeutumiseksi kuin irrottautua ja eristäytyä kokonaan siitä ulkopuolelle sijaismaailmaan - Hän löytää maailman ulkopuolelta jonkinlaisen turvapaikan, mitä videossa symboloi siis luolapaikka kaukana erämaassa. Se on kuitenkin siis tavallaan maailmaan nähden käänteinen / vääristynyt korvike, jota ilmeisesti kuvaa tuossa biisin loppukohdan lyriikoissa tuo em. takaperin lausuttu muminatoisto.

Löysin tuosta takaperin lausutusta loppumuminasta erilaisia tulkintaversioita, joista tähän sopivasti yksi on tällainen oikein päin käännettynä (alla olevassa lyriikkalainauksessa on siitä se takaperin mumistu versio) >> "I've found my love", jota toistetaan kappaleen loppuun saakka - Tuossa käy toteen juuri se, että tuo erityisherkkä hahmo on löytänyt tavan olla rappiomaailmassa, mutta se on olevaiseen nähden käänteinen ja siten siitä maailmasta symmetrisesti irrallinen olemistapa.

>> Rappiomaailma ei enää sallinut "oikeaa olemistapaa", vaan sen sijalle oli keksittävä täydellisesti vieraantunut vaihtoehtoinen olemistapa - "Päiväunelmoinnin" tuloksena oli se havainto, että ihmisyyden toteuttaminen hyvin on mahdollista vain "muualla" eikä täällä, "rakkaus löytyy", muttei täältä...

Pahinta voi olla pian ja ehkä joillekin jo nyt sekin, etteivät jotkut löydä edes sellaista käänteistä / vaihtoehtoista tapaa olla...!

Joka tapauksessa länsimaiden rappioprosessi etenee siihen malliin, että monet ennestään länsimaisiin arvoihin ja olemistapoihin uskoneetkin ovat viime aikoina havahtuneet niiden valheelliseksi muuttuneeseen perustaan, joka luo vakavaa ristiriitaa kehittyneenä ihmisenä tässä maailmassa olemisen kanssa. 

Siksi on tärkeää ymmärtää se, että länsimaisiin arvoihin kuuluu erittäin oleellisesti yhteishyvän ja ihmisen perusolemuksien ymmärtäminen ja turvaaminen oikein, eli että ihminen on sosiaalinen ja kehittyvä olento, joka tarvitsee edistysuskoa ja olemisen turvaamisen kokemusta tulevaisuuteen monella tavalla! 

>> Nyt länsimaissa moni prosessi on alkanut menemään entistä pahemmin kaikkia näitä vastaan, ja me ns. erityisherkät ja muut aktivisti-ihmiset olemme sen ensimmäisten joukossa parhaiten ja hälyttävimmin havainneet jo vuosia sitten, ja siksi siitä alkaneet vakavasti varoittamaan kaikkia - ymmärsivät he siitä mitä tai miten vain!

Niinpä oikeastaan tämä Daydreaming-kappale on myös erittäin vakava viime hetken varoitus ja havahduttaja!!


Radiohead: Daydreaming - Video

Lyriikat: "Dreamers
They never learn
They never learn
Beyond the point
Of no return
Of no return

And it's too late
The damage is done
The damage is done

This goes
Beyond me
Beyond you
The white room
By window
Where the sun goes
Through

We are
Just happy to serve
Just happy to serve
You

Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I

Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I
Evol ym dnuof ev'I".