Blogini äärimmäisen hitaassa päivitystahdissa on nyt vuorossa jälleen sää- ja luontoasiaa - Kesän 2018 pitkällisistä hellejaksoista on siis päästy eroon jo ajat sitten, mutta itse asiassa terminen kesä on jatkunut Etelä-Suomessa siitä huolimatta ihan tähän saakka, koska syyskuun alku on ollut sen verran normaalia lämpimämpi edelleen.
Nyt on kuitenkin viimein tapahtumassa ja osin jo tapahtunutkin selvä muutos aidon syksyn pariin myös Etelä-Suomessa. Samalla juuri ennen tätä termisen syksyn tuloa kesän viimeisenä henkäyksenä tapahtui pikantisti viime pe-la välisenä yönä ennätyksellisen voimakas lämpöaalto, mikä tuotti yön keskelle aivan ällistyttäviä yli +20 asteen lämpötiloja Etelä-Suomeen!
Tässä kirjoituksessa tarkastelen seurantana tutun paikkakuntalistauksen kera tätä ääriharvinaista lämpöaaltoa sekä kerron muutenkin tämän ajan sää- ja luontotilanteista sekä syksyn etenemisestä jatkossa.
Pe-la välisen yön erityisen voimakas lämpöaalto Etelä-Suomessa:
Tuon lämpöaallon alkuperä oli jo muutaman päivän päässä menneisyydessä manner-Euroopan hyvin helteisessä säässä, mikä ulottui viime keskiviikkona ja eilen perjantaina myös Baltiaan ennätyksellisesti - Tässä on siitä juttua Latviassa tapahtuneesta ajankohdan ennätyshelteestä: September 19 hottest on record.
Etelä-Suomeen tästä ennätyshelteestä pääsi siis viime yönä maistiainen sen myötä, kun perjantain aikana Pohjanmerellä voimistui rajusti matalapaineen osakeskus, joka liikkui myrskymatalapaineena Norjaa pitkin koilliseen. Sen itäpuolella alkuvaiheessa etelästä Baltiasta nousi tuota erittäin lämmintä ilmamassaa pe-la väliseksi yöksi perille saakka muutamaksi tunniksi, kunnes ko. matalapaineen eteläpuolitse kylmän rintaman ylityksen kera paljon viileämpää ilmaa vyöryi hyvin voimakkaiden länsituulten mukana koko Suomeen lauantain päiväksi.
Alla olevassa lämpötilalistauksessa on havainnollisesti esillä se, miten lämpöaalto nosti lämpötilalukemia kaikkein eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla - näillä alueilla jopa selvästikin yli +20 asteen lukemat mahdollistuivat hetkeksi; kaikkein huikein lämpö oli Turun seudulla jopa +23 asteen paikkeilla käväisseiden lukemien kera!
Erikoista tuossa lämpöhuipussa oli sekin, että itse asiassa Suomenlahden merivedellä oli etelärannikon tuntumassa viilentävää vaikutusta. Tähän aikaan vuodesta moinen käänteinen ilmiö oli myös ennenkokematonta näin yöaikaan. Kuitenkin hellekesästä ja edeltäneestä lämpimästä syyskuusta huolimatta Suomenlahden pintavesilämpötilat olivat ehtineet viilentyä viime yöksi mm. tuulten sekoittamana ja ns. kumpuamisilmiön takia "vain" +15 asteen vaiheille, joten olihan se yli +20 asteen ilman lämpötiloihin nähden viileää ja viilentävää.
Sää tuon yöllisen lämpöhuipun aikana oli vähäpilvinen, mutta etelätuuli oli jo melko voimakasta. Samalla noin keskiyön paikkeilla lounaissaaristoa ylitti pohjoiskoilliseen kesäkauden viimeisiä ukkosia kylmän rintaman edellä - Myöhemmin yöllä ja aamulla kylmän rintaman ylityksessä esiintyneet sateet jäivät muualla tarkastelualueella kuitenkin hillityiksi eikä ukkosta enää esiintynyt.
Alueellisesti lämpöhuiput jakautuivat siten, että tarkastelualueen länsiosissa lämpötilat olivat korkeimmillaan vähän puolenyön molemmin puolin ja itäosissa selvemmin vasta puolenyön jälkeen. Kylmän rintaman ylitys joka tapauksessa laski lämpötilat nopeasti kaikkialla alle +15 asteen lännestä alkaen aamuun mennessä, ja sitten erikoisesti sattuikin niin, että kuluneen vuorokauden 22.9. päivälämpötilat olivat edelleen alle +15 asteisina edeltänyttä yötä paljon kylmempiä, mitä myrskypuuskainen länsituuli vielä korosti viileämmäksi.
Tuo ns. käänteinen lämpötilavaihtelu vuorokauden sisällä on vielä syyskuussa myös äärimmäisen harvinaista, ja vasta loppusyksystä alkaen sellainen muuttuu tavanomaiseksi talven ajaksi lämpötilan vuorokausivaihtelun kadotessa silloin usein säänvaihteluiden aiheuttamien lämpötilamuutosten alle Auringon päiväaikaisen lämmitysvaikutuksen ollessa vuoden alimmalla tasolla.
Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Tarkasteluajaksi lämpötiloille valitsin pe ja la välisestä yöstä jakson edeltäneestä illasta klo. 21:00 alkaen seuraavan aamun klo. 06:00 saakka. Siltä väliltä poimin kullekin tarkastelualueen paikkakunnalle korkeimmaksi päässeet lämpötilat alle seuraavana:
Perjantain 21.9 ja lauantain 22.9. välisen yön korkeimmat lämpötilat 2018: Maarianhamina +18 astetta, Turku +23 astetta, Salo +22 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +20 astetta, Tampere; Härmälä +20 astetta, Tampere; Siilinkari +20 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +19 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +19 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +18 astetta, Jyväskylä +18 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +17 astetta.
Termisen syksyn alkamisesta ja syksyn etenemisestä jatkossa:
Tämä myrskymatalapaineen tuoma viileys on siis aloittamassa termisen syksyn myös Etelä-Suomessa, koska mitään uutta kesäistä lämpöaaltoa ei ole enää näkyvissä ennustekartoilla - Itse asiassa tämä matalapaine on tuonut aikaisempaa paljon viileämpää ilmaa myös laajasti manner-Eurooppaankin syksyn tuloa korostamaan, missä esim. Saksassa lämpötilat romahtivat aikaisemman viikon +30 asteen helteistä tämän päivän alle +20 asteen päivälämpötiloihin.
Jatkossa suursäätila näyttää suosivan lännestä vyöryvien voimakkaidenkin matalapaineiden tuloa Fennoskandiaan ja korkeapainetta asettuu siinä manner-Eurooppaan länsipainotteisesti - tämä mahdollistaa enimmäkseen viileitä länsivirtauksia Suomeen, missä välillä luoteesta pääsee melko kylmääkin ilmaa maahamme ja toisinaan lounaasta voi tulla ajoittain hieman leudompaakin säätä, muttei siis intiaanikesää sentään.
Ensi viikon 39 (24. - 30.9.) alussa on kuivan ja kylmän luoteisvirtauksen vaihe, missä päivälämpötilat jäävät vain +10 asteen vaiheille Etelä-Suomessa ja joinakin öinä saattaa vaania syksyn ensimmäistä kertaa hallakin ainakin sisämaassa. Sitten ke-to vaiheilla lännestä näyttäisi tulevan voimakas matalapaine sateineen ja tuulet voivat voimistua siinä vaiheessa taas jopa myrskyksi saakka. Sen matalapaineen perään näyttäisi tulevan taas annos kylmää ilmaa luoteesta-pohjoisesta, joten syksy voi muuttua entistäkin koleammaksi lokakuun alkuun tullessa, eikä selvää leudontumista ole ihan pian sen jälkeenkään näkyvissä...
Siinä vaiheessa Lapin pohjoisosissa saattaa tapahtua jopa talven tuloakin ensilumineen ja ainakin Kilpisjärven seudun osalta jopa termisen talven alkamisenkin kera!...
Etelä-Suomen ruskatilanteesta ja sen etenemisestä jatkossa:
Ruska on ollut syyskuun aikana selvästi myöhässä etenkin etelärannikon tuntumassa, koska elokuun lopussa ja syyskuun alussa sen alueen ankaran kesäkuivuuden päättäneet sateet menivät vielä kasvien loppukesäiseen kehittymiseen ruskan alkamisen sijaan. Sisämaassa miedomman kesäkuivuuden alueilla ruska on alkanut etenemään jo selvemmin. Samalla tämä syyskuun lämpimyys tähän mainittuun kylmenemiseen saakka on vaikuttanut ruskaan sitä myöhästyttävästi.
Poikkeuksena ruskan myöhäisyyteen nähden on esiintynyt paikoin sekä alueellisesti että lajeittain selvästi ennenaikaistakin ruskaantumista - Esim. viljellyissä lajeissa pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) on ruskaantunut monin paikoin vähintään normaaliaikaisesti ja osin jopa etuaikaisesti niin, että monet sen lajin puut ovat nyt jopa jo melkein lehdettömiä - Mantereisen helteinen kesä on ollut tähän ilmeisesti yksi osasyy, mikä on ennätyksellisen lämpösummakertymän ansiosta valmistanut kasveja erittäin etuaikaisesti talveen.
Metsävaahteroissakin (Acer platanoides) on osittain jo melko pitkälle edennyttä ruskaa, mutta etenkin siis etelärannikolla siinäkin puulajissa ruskan myöhästyminen näkyy.
Ruskan myöhästyminen näkyy tällä hetkellä kuitenkin eniten varhain ruskaantuvissa luonnonvaraisissa yleisissä puulajeissa, kuten tuomissa (Prunus padus) ja haavoissa (Populus tremula); vain pienessä osassa niistä on vasta vähän laikullista ruskaa ja pääosa etenkin haavoista on edelleen täysin kesävihreitäkin - Tosin tässä täytyy mainita, että etelärannikon ankaran kesäkuivuuden alueella kallioisten mäkien vierellä jopa isoistakin haavoista varisi paikoin jopa yli puolet lehdistään pois kuivuusreaktiona jo elokuun alussa.
Kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) on paikoin yllättäväkin kirkasta ja kirjavaa ruskaa esillä parhaillaan, mitä ilmeisesti mennyt erittäin helteinen kesäsää on osaltaan aiheuttanut - Sen puulajin kirkasta ruskaa siis näyttää edesauttavan mantereisen ilmaston vaikutus.
Koivuissa (Betula sp.) on tapahtunut normaalivuosiin verrattuna varsin monimutkaisia lehtiruskaantumisia, joista pääosa on johtunut toistaiseksi varsinaisen ruskan sijaan joko kesän edeltäneestä ankarasta kuivuudesta viiveen kaltaisesti tai elokuun lopussa esiintymään alkaneista ruostesienikellastumisista. Myös nuo molemmat kellastuttaneet vaikutukset ovat voineet esiintyä yhtäaikaakin alueittain vaihdellen.
Olen havainnut tässä mielessä mielenkiintoisia alueellisia koivukellastumisvaiheita syyskuun mittaan; esim. Uudenmaan pohjoisosissa (mm. Hyvinkään tienoo) oli syyskuun alussa hyvin voimakas koivukellastumisen vaihe, mitä en havainnut etelärannikolla tai hieman pohjoisempana mm. Hämeenlinnan seudulla. Tällä hetkellä koivuissa on taas lähes kokonaan vihreänä viipyilevää vaihetta noiden aikaisemmin kellastuneiden lehtien varistuttua; silti toisin paikoin on myös voimistunutta ruostesienikellastumista maaseudulla.
Jatkossa tämä viilennyt sää saattaa laukaista varsinaista ruskaa etenemään aikaisempaa selvästi nopeammin, ja sen myötä eri puu- ja pensaslajeissa kirkkaitakin värejä alkaa näkymään ensi viikon ja lokakuun ensimmäisen viikon mittaan hyvinkin selvästi - Ruskan huipentuma jäänee kuitenkin laajoilla alueilla Etelä-Suomessa selvästi lokakuun puolelle sisämaassakin, ja etelärannikolla paikoin ehkä lokakuun puolivälin ylitsekin...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment