Päivitän ajallisesti puolisen vuotta jälkikäteen kesän 2019 loput helletilanteet tähän seurantaan, missä tämän osan 8 julkaisen tänään 15.2.2020 klo. 23:50 - julkaisukohdaksi tälle osalle takautuvana aikana valitsen tämän kertaisen helteen ainoan ja samalla koko kesän 2019 viimeisen sellaisen päivän, eli 10.9., ja kellonajaksi vapaan muodollisesti 23:55.
Syyskuu siis jatkui vielä tavanomaista lämpimämpänä tähän 10.9. olleeseen helletilanteeseen saakka koko ajan. Tälle oli syynä se, kun Länsi-Venäjälle jäi moneksi päiväksi korkeapainetta, joka piti Atlantilta kohti Fennoskandiaa tulleet useat matalapaineet sen verran kurissa, että niiden osakeskukset joutuivat kaartamaan Skandinaviaa pitkin ja Lapin yli koilliseen.
Siksi tarkastelualue jäi koko ajan kostean ja lämpimän ilmamassan piiriin, mutta myös ajoittain sekä rintamasateita ja kuuroja tuli oikeastaan päivittäin lyhyiden poutahetkien kera ja paikoin satoi yhä kesäisen rankastikin ukkosen kera - ajoittain päivälämpötilat olivat n. +20 astetta poutahetkillä ja yöt olivat hyvin leutoja etenkin meren äärellä.
Manner-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä tämä tarkoitti kesälämmön jatkumista ajankohtaan nähden normaalia laajemmin ja voimakkaammin useiden päivien ajan, mutta varsinaiset helteet yli +25 asteen lukemineen alkoivat jäämään jo syyskesälle tyypilliseen tapaan enimmäkseen Välimerelle ja Mustanmeren seudulle tässä vaiheessa.
Kuitenkin tuo Länsi-Venäjän korkeapaine vahvistui ja laajeni sitten 7. - 9.9. niin, että yhtäältä Atlantin matalapaineet joutuivat kaartamaan jo ennen Fennoskandiaa Jäämerelle, ja toisaalta Skandinaviaan jäänyt vanha matalapaineen etelä-pohjoissuuntainen vyöhyke jäi surkastumaan sijoilleen ja jätti epävakaisen vyöhykkeen Etelä-Suomeen. Samalla tuon idän korkeapaineen länsireunalla alkoi voimistumaan Mustanmeren hellealueelta virtausta kohti Suomea.
Kesäinen hellelämpö jäi kuitenkin vasta täpärästi tyrkylle 8. ja 9.9. Baltiaan, koska Etelä-Suomeen jäi vellomaan aluksi helleilmamassan etureunalla hajanainen sadealue, mikä piti päivälämpötiloja tarkastelualueella +15 asteen vaiheilla, kun Baltiassa oli samalla yli +25 astetta. Länsi-Eurooppa oli tässä vaiheessa itää selvästi viileämpi.
Sitten 10.9. edellispäivänä Saksan ja Puolan ukkosmyrskyjen mukana ja helleilmamassan rajalla muodostunut pieni matalapaine voimistui ja liikkui kohti Ruotsia pohjoiseen: tämä voimisti itäpuolellaan etelävirtausta sen verran hyvin Suomeen, että helleilmamassa pääsi Baltiasta perille Etelä-Suomeen ja näin etenkin tarkastelualueen kaakkoisosissa mitattiin hellelukemia ko. päivänä.
Tämä hyvinkin erikoisen myöhäinen helletilanne jäi kuitenkin vain tähän yhteen päivään, koska tuo etelästä Ruotsiin noussut matalapaine siirtyi sitten jo 11.9. rintamasateineen kohti Etelä-Suomea sulautuen samalla Pohjois-Atlantilta Fennoskandiaan saapuneeseen voimakkaaseen ja laajaan matalapaineeseen: tämän takia lounaasta ja lännestä alkoi viileämmän ilman virtaus ja lämpötilat jäivät siitä lähtien jo pysyvästi alle +20 asteen päivälläkin.
Noiden kahden päivän 10. ja 11.9. aikoina esiintyi tähän helleilmamassaan liittyen myös kaksi kertaa ajankohtaan nähden voimakasta ukkos- ja kaatosadetilannetta: Ensimmäinen tilanne syntyi 10.9. yöllä ja varhain aamulla, kun tuon etelästä saapuneen kostean helleilman etureunalla Hankoniemen tienoilta Hämeenlinnan seudun kautta Päijänteen itäpuolelle kaarsi voimakas ukkos- ja kaatosadealue ajankohtaan nähden hyvin runsaan salamoinnin kera.
Toinen tilanne oli sitten 11.9. tuon em. viileämmän ilman saapumisessa Etelä-Suomeen helleilman perään rintamasysteemin yhteydessä, missä Uudellemaalle tuli iltapäivällä-alkuillalla hyvin rankkoja kuurosateita ukkosen kera, ja siitä aiheutui mm. taas pääkaupunkiseudulla (erityisesti Espoossa ja Vantaalla) merkittäviä taajamatulvia - iltasanomien juttu.
Sitten jatko alkoi olemaan jo syksyn saapumisen esivaihetta, missä aluksi 12. - 15.9. Fennoskandia pysyi yhä runsaitakin rintama- ja kuurosateita vyöryttäneessä länsivirtauksen vyöhykkeessä. Siinä lämpötilat asettuivat ajankohdalle tyypillisiin lukemiin, eli tarkastelualueella öiden +10 asteen vaiheilta päivien +15 asteen tienoille; viileintä oli jakson lopussa. Etelämpänä manner-Euroopassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa jatkui tässä vaiheessa silti vielä kesäinen lämpö ajoittain jopa yli +25 asteen päivälämpötiloineen.
Varsinaisesti syksy alkoi tarkastelualueella(kin) todenteolla heti 15.9. jälkeen, kun lännestä Fennoskandian yli itään liikkunut voimakas matalapaine sijoittui Suomen itäpuolelle päästäen sitten usean päivän ajaksi pohjoisesta hyvin kylmän virtauksen koko Fennoskandiaan ja myös Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjällekin - palaan kertaamaan näitä syksyn tulon ja etenemisen säävaiheita syksyn 2019 ruskavaiheita Etelä-Suomen osalta havainnollistavassa ja analysoivassa kirjoituksessa, minkä tulen sijoittamaan blogissa jälkikäteen lokakuun 2019 loppuun...
Seuraavaksi tämän kesän 2019 viimeisen helletilanteen lämpötilalistaukset tilanneselostuksen kera >>
Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistosta, ja lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Hämeenlinnan tietoja edustaa Hattulan Lepaan sääasemalta saadut lukemat ja Sopenkorven sääasemalta saadaan Lahden lukemat näissä seurannoissa. Tarvittaessa myös muiden asemien kohdalla tietojen silloin tällöin puuttuessa (valitettava ongelma nykyään!) valitsen kulloinkin korvaaviksi tiedoiksi seuraavaksi lähimmän aseman lukemat.
Tässä on viime kesän uudistuksesta tuttu selitys lukemamerkinnöistä: Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot merkitsen punaisella. Sitten +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella. Lopulta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan puolestaan paksufonttisella ruskehtavan punaisella.
Tiistain 10.9.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +24 astetta, Salo +24 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +22 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +23 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +21 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +19 astetta ja Ilomantsi +18 astetta.
Saksan ja Puolan rajalta saapui päivän aikana Etelä-Ruotsiin matalapaine, jonka myötä etelätuulet voimistuivat vähitellen päivän mittaan tuoden ajankohtaan nähden erittäin kuuman helleilman annoksen Baltiasta perille tarkastelualueelle. Aluksi tähän tilanteeseen liittyi yöllä ja aamulla em. voimakkaan ukkosalueen liikkuminen Hankoniemen tienoilta Hämeenlinnan seudun kautta Päijänteen itäpuolelle - muualla tarkastelualueella pilvisyys oli vaihtelevaa, ilma hyvin utuista ja paikoin esiintyi myös sumuja ja sumupilviä.
Aamupäivään mennessä sumut ja sumupilvet haihtuivat ja sää muutenkin selkeni, joten iltapäivällä oli vielä laajalla alueella jopa täysin selkeääkin lukuun ottamatta kostean helleilmamassan utuista sameutta. Illalla puolestaan tuon Ruotsin matalapaineen kierrättämänä ja siihen liittyneen kylmän rintaman lähestyttyä etelästä ja lounaasta alkoi tulla alueelle aluksi untuvapilvilauttoja jo iltapäivällä, ja myöhemmin yhä paksumpaa pilveä; sateiden tulo jäi kuitenkin vielä seuranneen päivän puolelle.
Yllä olevasta lämpötilalistauksesta havaitaan, miten yksittäiset hellelukemat sijoittuivat lähinnä vain kaakkoisosan sisämaahan eikä helleilman nousu pohjoiseen jaksanut enää saavuttaa Keski-Suomen puolella olleita alueita ja itä-koilliskolkkaa merkkinä syksyn tulon väistämättömyydestä. Tämän vuorokauden yö ja vielä seurannut yökin olivat erittäin lämpimiä minimilämpötilojen oltua melko laajasti jopa +15 asteen yläpuolella.
---- Tähän päättyy koko kesän 2019 helleseuranta!
Viimeisenä kertaan tässä vaiheessa ilmenneitä luonnon kasvillisuuden kehityksen ja vesistöjen lämpötilojen vaiheita: Tämä syyskuun alkupuolen kesäinen lämpö 11.9. saakka piti ruskan alkamista vielä hyvin kurissa, mutta tuohon viimeiseen helletilanteeseen mennessä Etelä-Suomen maisemissa oli jo paikoin ruskan alkua nähtävissä, missä aikaisemmassa osassa mainittu punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) oli edelleen selvästi etuaikainen ruskansa kehittämisessä. Osa sen lajin puista nimittäin kehittyi syyskuun alkupuolella jo peräti ruskahuipentumaansakin saakka.
Muutoin mm. metsävaahteran (Acer platanoides) ensimmäisenä ruskaantuvissa puissa, tuomissa (Prunus padus) ja kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) ilmaantui vasta vähän laikuttain kirkasta ruskaa syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana - ruskavaiheista sitten lisää aikanaan siinä em. syksyn 2019 ruska-analyysissä...
Etelä-Suomen maisemat pysyivät siis vieläkin melko kesäisen näköisinä myös sen takia, kun ruostesienien aiheuttamaa valeruskaa ilmeni edelleen vain vähän mm. koivikoissa (Betula sp.). Puistoissa ja puutarhoissa jatkui myös edelleen kuun puoliväliin saakka nurmikoiden rehevä ja vehreä kasvu varsin nopeasti ajankohtaan nähden näiden myöhäisten kesälämpöjen ja runsaiden sateiden ansiosta.
Sieniä alkoi esiintyä nurmikoilla ja metsissä yhä enemmän, kun maaperän kosteus oli ollut elokuun puolivälistä saakka jo hyvää. Samalla sammalien vihreys palasi kirkkaammaksi yhä enemmän.
Toisaalta kasvukauden koko tehtävänsä jo paljon etuajassa tehneillä ruohovartisilla lajeilla eteni myös loppunuutumiset ja -ruskat etuajassa, jolloin mm. maitohorsman (Chamaenerion angustifolium) ja monien heinien kasvustot alkoivat olla lähes kokonaan täysin ruskeaksi kuolleita syyskuun alkupuolen mittaan.
Vesistöissä kesäisen uimakauden loppu alkoi olla vääjäämättä käsillä, vaikka normaalia lämpimämpää säätä olikin vielä 11.9. saakka - Auringon säteilytehon nopea heikkeneminen ja epävakaisen sään runsaspilvisyys pitivät pintavesien lämpötiloja jo koko ajan vajaassa +20 asteessa kaikkialla. Kuitenkin vasta siitä em. syyskuun puolivälissä tapahtuneesta voimakkaasta syyskylmenemisestä lähtien alkoi vesistöissä selvempi pintalämpötilojen lasku.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment