Viimekertaisesta sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksestani on jo aikaa, koska ensinnäkin siellä tekemäni ennusteet aina tälle kuluvalle viikolle (11. - 17.11.2024) saakka ovat pitäneet niin hyvin paikkansa, joten ei ole ollut tarvetta tehdä uutta kirjoitusta jopa n. kahteen viikkoon.
Toisekseen olen ollut kiireissäni rakentaessani viime viikkoina uudistusta vuodenkierron seurannan valokuvausprojektiini, joten en ole ollut siksi kovin ehtiväinen kirjoittelussani -- paitsi äskettäinen Yhdysvaltain presidentinvaali oli aiheena kahdessa kirjoituksessani täällä blogissani.
Sää on siis ollut Etelä-Suomessa ja oikeastaan ihan koko Suomessa erittäin leutoa sen marraskuun alun ensitalven maistiaisen jälkeen, eli jo n. kaksi viikkoa.
Viime kertaisessa ennusteessa kahdelle kuluneelle viikolle oli siis niin, että viime viikolla erittäin leutoja länsi-lounaisvirtauksia oli koko maassa lähinnä vain Lapin sateiden kera muutoin pilvipoutasään oltua pääosassa, ja lämpötiloissa päästiin Etelä-Suomessa jälleen usein +5 ja +10 asteen välille -- ja jopa Lapissa saakka oli hyvin leutoa; itse asiassa tuolla viikolla eräässä vaiheessa Föhn-tuuli korotti siellä lämpötiloja marraskuun ennätyksiin saakka, kun mm. Utsjoella mitattiin jopa +12 asteen maksimilämpötiloja!
Sitten oli odotetusti viime viikonvaihteessa lievä kylmempi hetki koko maassa, jolloin ainakin Pohjois-Suomessa ja idässä oli taas heikkoja pakkasia, muttei kuitenkaan merkittäviä lumisateita -- sen marraskuun alun talvisään tuomat lumet sulivat tuon viime viikon aikana Etelä-Suomen runsaimmankin lumen (Pirkanmaalta Kanta-Hämeen kautta Itä-Uudellemaalle) alueelta parissa-kolmessa päivässä kokonaan joitakin yksittäisiä lumenaurauksen kasajäänteitä lukuun ottamatta, ja jopa Lapissakin ajankohtaan nähden jo melko erikoinen lumettomuus alkoi vaivata yleisesti ihan käsivarren Lappia myöten.
Siinä marraskuun alun talvimaistiaisessa oli yksi jännityksen kohde se, että mitattaisiinko viimeinkin Helsingin Kaisaniemen sääasemalla ensimmäisen kerran pakkasta tänä syksynä -- siellähän oli ollut siihen mennessä vain muutaman kerran hallaa maanpinnassa, mutta ilman lämpötila ei ollut laskenut vielä kertaakaan pakkaselle: viimeinkin sitten 4.11. viime viikon maanantaina minimilämpötilaksi saatiin Kaisaniemessä täpärästi -0,1 astetta, eli äärilämpimän syksyn merkkinä hyvin vaatimattomasti saavutettiin siellä ensipakkanen!
Tuossa viime viikonvaihteen lievässä kylmässä vaiheessa sen sijaan ei pakkasia juuri ollut Etelä-Suomessa, vaan lämpötilat ovat pysyneet laajasti koko ajan plusasteilla edelleen -- nyttemmin tällä kuluvalla viikolla erittäin leudot säät ovat ottaneet taas valtaa entistäkin enemmän nimenomaan etelässä, kun Pohjois-Atlantin matalapaineet ovat ottaneet sen verran eteläisempää reittiä itään ja vesisateita on alkanut esiintymään etelää myöten: tässä tilanteessa Lapissa talvi on alkanut toisaalta palaamaan vaiheittain etenkin pohjoisimpiin osiinsa.
Etelä-Suomessa on ollut tänään lauantaina leutouden kulminaatiopiste, kun Norjanmeren suunnasta lähestyvän erittäin voimakkaan matalapaineen eteläpuolella rintamasysteemi toi myrskypuuskaisen lounaistuulen kera äärileudon annoksen ilmaa rankkojen kuurosateiden kera; lämpötilat kohosivat monin paikoin jopa yli +10 asteen -- samaan aikaan Pohjois-Lapissa on tupruttanut lunta jopa 10-20 cm, ja paikoin ylikin.
Sää on alkanut kylmenemään kuitenkin jo tänään illalla tuon rintamasysteemin jälkipuolella, kun samalla tuo Norjanmeren matalapaine on alkanut siirtymään kohti Suomea -- tästä on alkamassa laajemminkin Eurooppaan hyvin kylmä ja jopa esim. Britteinsaaria, Ranskaa ja muuta Keski-Eurooppaa myöten jopa talvinenkin sääjakso!
Nimittäin tuon Suomeen tulevan matalapaineen länsireunalla purkautuu voimakkaasti kylmää ilmaa Pohjoisnavalta saakka Länsi-Eurooppaan ja Suomikin saa siitä jo osaansa hieman huomenna sunnuntaina ja ensi viikon alussa, mutta kunnollisemmin talvinen vaihe on odotettavissa Suomeen eteläosaa myöten kuitenkin vasta ensi keskiviikosta lähtien.
Tuo em. matalapaine jää heikkenemään Suomen ylle tuossa em. vaiheessa ja se kierrättää paikoin räntä- ja lumikuuroja (ensi tiistai on poutapäivä) Etelä-Suomen alueella lämpötilojen laskiessa nollan vaiheille; lumipeitettä on odotettavissa tuossa vaiheessa paikoin lähinnä vain sisämaahan hieman.
Erityisen voimakas matalapaine voimistuu tuossa Länsi-Eurooppaan tulevassa kylmänpurkauksessa Britteinsaarilla ensi viikon alussa, ja sieltä se matkaa keskiviikkoon mennessä kohti Suomea: tämän mukana laajasti Etelä- ja Keski-Suomeen on odotettavissa talven alkua merkkaamaan runsaita lumipyryjä ke-to, mutta etenkin etelärannikolle myös vesi- ja räntäsateita! -- lämpötilat vaihtelevat vähän nollan molemmin puolin, ja Lapissa on selvästi pakkasta; ensi viikolla siellä sään seljetessä heikkotuulinen tilanne voi mahdollistaa talven ensimmäiset -20 astetta kylmemmät lukemat monin paikoin, mutta toisaalta tuo eteläänkin tuleva pyry tuo myöhemmin Lappiinkin yhä lisää lunta.
Matalapaine jää nimittäin sitten vellomaan Fennoskandian ylle ensi viikon loppuosan ajaksi vaihtelevan muotoisena ja se heikkenee vähitellen, ja voi siirtyä kohti Jäämerta lopuksi; myös uusien matalan osakeskusten muotoutumista voi siinä syntyä, ja niistä voi sitten riippua se, josko yhä uusia lumi- ja räntäsateita tulee myöhemminkin etelään tuon em. ke-to runsaimman pyryn perään; lämpötilat ovat edelleen nollan vaiheilla, ja vähäpilvisinä öiden hetkinä reilummatkin pakkaset etenkin sisämaassa voivat mahdollistua -- päivityksessä sitten taas tarkennusta myöhemmin ensi viikolla, ja mahdollisesti tulee seurantaa tuosta ensi ke-to lumipyrystä...
Katsotaanpa sitten luontoseurantaosiossa muuta aiheeseen kuuluvaa:
Marraskuun alun runsaatkin ensilumet sulivat siis kokonaan Etelä-Suomesta viime viikolla, mutta etenkin tuolla em. runsaimman lumen alueella (Pirkanmaalta Kanta-Hämeen kautta Itä-Uudellemaalle) siitä jäi kaksi visuaalista "muistoa" luontoon lumien kadottuakin: ensinnäkin tuossa lumivaiheessa etenkin havupuustoon syntyi paljon tykkylunta, joka sittemmin lumen sulettua jätti mm. nuorten ja keski-ikäisten mäntyjen (Pinus sylvestris) pitkiin vuosiversoihin taipuneita oksia lumen painon takia.
Toisekseen niityillä ja yhteen-kahteen kertaan viime kesänä niitetyillä nurmilla ruohovartinen kasvillisuus liiskaantui lyttyyn (myös jo kauan sitten kuiviksi lakastuneiden parissa), ja tämä "tamppaantuminen" jäi näkyväksi lumien kadottua -- esim. Hämeenlinnassa ko. liiskaantuminen on ollut näkyvää tässä leudossa välivaiheessa, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei ole ollut ensilumen jäätyä marraskuun alussa vähäiseksi tai jopa olemattomaksi.
Ruohovartisessa kasvillisuudessa on ollut erittäin leudon syksyn ansiosta edelleen erikoisia piirteitä em. lisäksi: nimittäin osa ruohovartisesta kasvillisuudesta on pysynyt poikkeuksellisen vihreänä tänne pitkälle marraskuuhun saakka; esim. joiden heinälajien kohdalla tätä on ollut sekä mm. nokkosilla (Urtica dioica), vuohenputkien (Aegopodium podagraria) lehdillä ja apiloilla (Trifolium sp.). Saunakukalla (Tripleurospermum inodorum) ja jopa pietaryrtillä (Tanacetum vulgare) on ollut yhä jopa heikkoa-kohtalaista toisen vaiheen kukintaakin pitkittyneenä.
Toisaalta joillakin toisilla heinälajeilla on pystynyt kehittymään poikkeuksellisen näyttävää keltaista ja vaaleanruskeaa ruskaa lokakuun lopulta alkaen ilman pakkaspaleltumia sellaisilla viime kesänä 1-2 kertaan niitetyillä nurmilla, joilla syksyä vasten viimeisen leikkuukerran jälkeen nämä heinät jäivät vielä kasvamaan syys- ja lokakuussa poikkeuksellisen reheviksi sen ajan ennätyslämmöissä, ja sittemmin saamaan siis tuota erikoisruskaa.
Etelä-Suomen puistoissa ja puutarhoissa nurmikot ovat pysyneet osittain vihreinä edelleen, ja etenkin etelärannikolla myös hitaassa kasvussa leudoimmissa vaiheissa -- itse asiassa termisen määritelmän mukaan kasvukausi on vieläkin pysynyt voimassa osassa Etelä-Suomea, mutta huomenna sunnuntaina alkava kylmä jakso lopettaa sen viimeinkin yleisesti.
Vaikka ruska on ollut käytännössä lähes kaikkialla Etelä-Suomessa jo kokonaan päättynyt kuluneen marraskuun alkupuoliskon aikana, niin osittain juuri leutojen ja hyvin pakkasettomien / vain lievästi pakkasta sisältäneiden säiden ansiosta yksittäisiä tapauksia ja lajeja puiden ja pensaiden parissa on ollut vielä viivyttelemässä viimeisiä lehtiään ja kehittämässä myöhäistä marrasruskaa -- näitä lajeja ovat olleet mm. myöhäiset lehtikuuset (Larix sp.), myöhäiset pihasyreenit (Syringa vulgaris), jasmikkeet (Philadelphus sp.), pähkinäpensaat (Corylus avellana), hurmehappomarja (Berberis X "Ottawensis"), punapaju (Salix purpurea), osa ruusuista (Rosa sp.) ja muutamat myöhäiset pensasangervot (Spiraea sp.).
Ensi viikolla odotettavissa oleva talvisempi sää saa sitten vauhdittumaan näiden lajienkin parissa ko. viiveruskan päättymistä.
Maaperä on ollut marraskuulle tyypillisesti hyvin märkää ja paikoin mm. tuosta em. runsaimman lumen (Pirkanmaalta Kanta-Hämeen kautta Itä-Uudellemaalle) alueella sulaneesta lumesta jäi sulamisvesien takia myös paljon märkyyttä maahan -- yleisesti muutenkin alavilla pelloilla notkopaikoissa ja savimailla on jäänyt lieviä tulvalammikoita ja lietteistä-mutaista maata vellomaan, joka on hieman haitannut mm. syysviljojen oraita; lievää kellastumista on niiden kasvustojen parissa paikoin, mutta muutoin esim. juuri rukiin oraat ovat edeltäneen hyvin lämpimän syksyn jäljiltä erittäin reheviä ja kirkkaan vihreitä.
Vesistöjen pintavesilämpötilat ovat laskeneet vain pikkuhiljaa leutojen säiden takia, ja siten Etelä-Suomen järvissä ne ovat tällä hetkellä vähän +5 asteen molemmin puolin -- käytännössä yhtään jäänmuodostusta ei ole ollut vielä kertaakaan etelän järvissä edes tuossa marraskuun alun talvimaistiaisessa, mutta ensi viikon talvisemmassa säävaiheessa sille voi viimein alkaa olemaan mahdollisuuksia, jos minimilämpötilat alkavat esim. jonain vähäpilvisenä yönä laskemaan -5 asteen kylmemmälle puolelle sisämaassa...
Merellä (kuten Suomenlahdella) ei silloinkaan kannata odotella jäätymisen alkua edes sisälahdissa, koska mm. Helsingin edustalla meriveden pintalämpötilat ovat yhä jopa +5 ja +10 asteen välillä, ja veden kylmeneminen jatkuu hyvin hitaana.
Ensi viikolla jää sitten vielä nähtäväksi se, miten paljon Etelä-Suomeen saadaan uutta lunta; tuo ke-to ajan pyry saattaisi tuoda sisämaassa jopa n. 20 cm lumipeitteen tai jopa enemmänkin, mutta etelärannikolla sateiden vetinen olomuoto saattaa tehdä sen, että aivan meren äärellä oleva kaistale (kuten Helsingissä Kaisaniemen tasa) jäisi lumetta tai vain parin sentin loska-märkälumikerrokselle. Toisaalta vain vähän kauempana sisämaassa (kuten pääkaupunkiseudulla n. Tikkurilan tasalla) voisi syntyä jo paljon lumisemmat olosuhteet...
Voi olla, että päivityksessä juuri ensi keskiviikkona palaan tarkastelemaan tuota lumitilannetta lisää, ja samalla sitäkin voiko ensi viikon lopulla jonkinasteisesti talvinen sää jatkua edelleenkin yhä uusine lumisateineen...
Päivitys keskiviikkona 20.11.2024 klo. 09:30:
Nyt on sitten h-hetkellä ilmennyt, että Etelä- ja myös Keski-Suomi kokevat tänään ja vielä osittain huomisen torstain puolella poikkeuksellisen ankaran lumimyrskyn, jossa esiintyy sekä erittäin sakeaa lumipyryä valtavine lumikertymineen (jopa 20 - 30 cm) että paljon vahinkoa aiheuttavia myrskypuuskia!
Tällä hetkellä tämän päivityksen julkaisuhetkellä etelärannikon tuntumassa on jo jopa ennen varsinaista runsasta etelästä tulevaa sadealuetta rantautunut ajankohtaan nähden hyvin lämpimältä mereltä (Suomenlahdelta) sakeita lumikuurojonoja yön aikana lämpötilan ollessa noin nollassa, joten esim. pääkaupunkiseudullakin on jo alkanut kertymään märkää lunta useita senttejä!
Varsinaisen lumimyrskyn ominaisuudet ovat sellaiset, että ne tekevät siitä harvinaisen tuhoisan! >> Ominaisuudet ovat seuraavat Etelä-Suomen osalta: lumipyry on nollakelissä suureksi osaksi märkää, joka tarttuu puustoihin runsaasti painavaksi tykkylumeksi, ja se puolestaan altistaa myrskypuuskaisessa itä-koillistuulessa paljon puita kaatumaan -- voi olla, että puita kaatuu monin paikoin erittäinkin runsaasti ja sen myötä sähkökatkot tulevat olemaan laajoja ja pitkäkestoisia!
Muutoinkin puustojen tykkylumitaakat voivat kasvaa niin isoiksi, että ne sinälläänkin aiheuttavat puustotuhoja!
Toisaalta lämpötilan ollessa hitusenkin pakkasella sisämaan puolella ja varsinkin Keski-Suomessa on lumipyry heti sellaisilla alueilla myös kinostuvaa erittäin voimakkaassa myrskytuulessa, josta voi aiheutua isoja lumidyynejä mm. teille ja muille liikennealueille!
Tämä etelästä suoraan Etelä-Suomen länsiosiin tuleva myrskymatalapaine on voimistumassa vielä lisää, joten sen mukaisesti tämä lumimyrskytilanne pahenee tänään! -- lämpötila on siis etelärannikollakin aluksi sen verran lähellä nollaa, että lumikertymää ehtii tulemaan paljon, ja juuri etelärannikon tuntumassa voi sataa hyvin lämpimän meren takia muutenkin erityisen runsaasti, joten en ihmettelisi, jos lumikertymät ylittäisivät 30 cm osassa pääkaupunkiseutuakin iltaan mennessä!...
Illalla tosin matalapaine kierrättää hetkeksi sen verran leutoa plusasteista säätä etelärannikon tuntumaan keskuksensa itäpuolelta ja osittain sisämaahankin, että sateet muuttuvat vedeksi ja rännäksi, jolloin etenkin etelärannikon tuntumassa sataneista lumista osa alkaa sulamaan ja voi aiheuttaa torstain aamuun mennessä puolestaan jonkin verran sulamistulvia. Samalla puustoihin kertyneet painavat tykkylumet sulavat ja varisevat suureksi osaksi pois -- kertyneet valtavat lumimäärät eivät kuitenkaan ehdi sulaa maasta pois lähimainkaan tuossa vaiheessa; lähinnä painuvat kasaan ja muuttuvat entistäkin märemmiksi.
Torstaina matalapaine jää pyörimään Etelä-Suomen päälle ja se alkaa heikkenemään, sekä myöhemmin siirtymään pohjoiseen, ja tuulet vaihtelevat suunnaltaan ja myrskypuuskat alkavat poistumaan -- tässä yhteydessä sää alkaa torstain illalla viimeistään kylmenemään pakkaselle yleisesti etelärannikkoa myöten, joten matalapaineen kierrättämät viimeiset sateet muuttuvat vielä lumeksi, ja em. suojasäässä märäksi ja loskaiseksi muuttunut lumipeite jäätyy kovaksi ja jatkossa hitaasti sulavaan muotoon.
Sitten pe-su aikana matalapaineen kaikottua pohjoiseen tuottamaan myös Lappiin lisää lunta koittaa Etelä-Suomessa poutainen (lumikuuroja voi esiintyä silti etenkin sulan ja lämpimän meren äärellä) pakkasjakso, jolloin sään öisin seljetessä ja tuulten sopivasti heiketessä voi koittaa etenkin sisämaassa talvikauden ensimmäisiä -10 asteen tienoille kylmenemisiä -- tämä voi sitten aloittaa järvissä jäätymistä, joten vielä tuon lumimyrskyn aikana täysin avovetisinä aaltoilevat järvet voivat ainakin seisovavetisimmissä sellaisissa saada ensimmäiset jääkantensa.
Tällä hetkellä on sitten näkyvissä ensi viikon maanantaista eli 25.11.2024 alkaen taas erittäin leudon sään paluu, joka aiheutuu Britteinsaarten länsipuolella syntyvän ja muhivan erittäin voimakkaan matalapaineen tuomien hyvin leutojen etelän ja lännen välisten virtausten myötä: siinä on odotettavissa heti ma-ke vaiheille kaikkein leudoin ilma-annos runsaidenkin vesisateiden kera, jossa lämpötilat kohoavat Etelä-Suomessa jopa +5 ja +9 asteen välille -- tässä vaiheessa on sitten odotettavissa tämän lumimyrskyn tuomien paksujen lumipeitteiden nopeaa ja sulamistulvia aiheuttavaa sulamista; nähtäväksi jää sitten se, kuinka paljon esim. ensi viikon keskiviikkoon mennessä ehtii tuota lunta sulaa...
Näillä näkymin leuto ja pääosin suojasäinen sää jatkuisi sitten myös pidemmällekin ensi viikon lopulle, jolloin talvisen sään selvää paluuta ei olisi pitkään aikaan uudestaan näkyvissä Etelä-Suomeen -- palannen asiaan vasta uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa ensi viikolla, joten lopetan tämän kirjoituksen kokonaan tähän.
Taidan tehdä tästä tämän päivän lumimyrskystä seurantaa Facebook-sivulleni tämän päivityskirjoituksen mainospostauksen yhteyteen.
No comments:
Post a Comment